INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009
22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42 & -48 Vuonna 1944 saksalaiset sotajoukot räjäyttivät Jäniskosken koneasemarakennuksen ja noin 35 % patorakenteista sekä Niskakosken padon.
Virtaama (m 3 /s) 0 INARIJÄRVEN KESKIVEDENKORKEUS SÄÄNNÖSTELTYNÄ JA LUONNONMUKAISENA (1960-2007) 275 250 MQ luonnonmuk. 225 200 175 150 125 100 Paatsjoen energiantuotanto 1,4 TWh/a, josta lähes puolet talviaikana (marrashuhtikuu) 75 50 25
vedenkorkeus (Nhanke+m) INARIJÄRVEN VEDENKORKEUDET SÄÄNNÖSTELTYNÄ JA LUONNONMUKAISENA (ka 1960-2008) 119,25 119,00 Säännöstelty keskivedenkorkeus (1960-2008) 118,75 118,50 Luonnonmukainen keskivedenkorkeus (1960-2008) 118,25 118,00 117,75 117,50 117,25
22.6.2009 Inarijärven ensimmäiset säännöstelyä koskevat ohjeet laadittiin vuonna 1943. SNTL:n ja Suomen hallitus solmivat Moskovassa 24.4.1947 Inarijärven säännöstelyä Niskakosken säännöstelypadon avulla koskevan sopimuksen, jolla vahvistettiin entiset "Säännöstelyohjeet". Inarijärven säännöstelyä koskevia ohjeita sekä säännöstelyn toteuttamista muutettiin Helsingissä 29.4.1954 allekirjoitetuilla pöytäkirjoilla. Näin saatiin säännöstely vastaamaan paremmin sen aikaisia tarpeita. 5.-16.9.1955 käytiin Oslossa Neuvostoliiton, Suomen ja Norjan edustajien välinen neuvottelu. Sen tuloksena allekirjoitettiin 24.2.1956 pöytäkirja, jolla jonkin verran muutettiin aikaisemmissa Suomen ja Neuvostoliiton sopimuksissa ja pöytäkirjoissa esitettyjä säännöstelyyn liittyviä ohjeita. Vuonna 1947 tehty sopimus ja sen täyttämistä koskevat, vuonna 1954 tehdyt pöytäkirjat jäivät sellaisenaan voimaan. Moskovassa solmittiin 29.4.1959 Neuvostoliiton, Norjan ja Suomen hallitusten välinen Inarijärven säännöstelyä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla koskeva sopimus. Sopimuksella vahvistettiin uudet Inarijärven säännöstelyä koskevat ohjeet ja se korvasi kaikki aikaisemmat Inarijärven säännöstelyä koskevat sopimukset ja pöytäkirjat.
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KÄYTTÖ Valtiosopimuksen liitteen 3 ohjeiden sekä niitä täydentävien, säännöstelyvaltuutettujen hyväksymien ohjeiden mukaan. Tulovesimääräennusteiden laatiminen Juoksutussuunnitelman laatiminen Vaikutusten arviointi Juoksutusten toteuttaminen
TULOVIRTAAMAN ENNUSTAMINEN *Lumitilanne (koko valuma-alue) *Sademäärät (aluesadannat) *Pohjavesitilanne *Tulovirtaaman seuranta Tulovirtaamaennuste *Juoksutussuunnitelma Vedenkorkeusennuste
22.6.2009 mm 250 200 LUMEN ALUEELINEN VESIARVO WATER EQUIVALENT OF SNOW IN LAKE INARI INARIJÄRVEN AREASHED VALUMA-ALUEELLA 1991 1997 max & min (1971-00) mean (71-00) mm 250 200 150 150 100 100 50 50 0 01.12 16.12 01.01 16.01 01.02 16.02 01.03 16.03 01.04 16.04 01.05 16.05 0
22.6.2009 mm 140 120 100 ALUESADANNAT INARIJÄRVEN VALUMA-ALUEELLA AREAL PRECIPITATION IN LAKE INARI WATERSHED 2000 2003 2004 max & min (1971-00) mean (1971-00) 80 60 40 20 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII
22.6.2009 L1.4+P(IV-VI), mm Inarijärven kevättulvavolyymin (milj.m 3 ) riippuvuus lumen vesiarvosta ja sulamiskauden sademäärästä 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Tuvovesimäärä, milj.m3 1 100 1 300 1 500 1 700 1 900 2 100 2 300 2 500 2 700 2 900 3 100 3 300 3 500 3 700 3 900
W (Nhanke+m) 119,60 119,40 119,20 119,00 118,80 118,60 118,40 118,20 118,00 117,80 117,60 INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KÄYTTÖ Juoksutus (m3/s) vedenkorkeus Q out (m 3 /s) 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 117,40 0 01.11.08 01.12.08 01.01.09 01.02.09 01.03.09 01.04.09 01.05.09 01.06.09 01.07.09 01.08.09
SÄÄNNÖSTELYN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN
22.6.2009 Inarijärvitutkimus 1992-1997 Säännöstelyä koskevat suositukset Tavoite: Inarijärven säännöstely toteutetaan siten, että vesistön tila, erityisesti kalojen ravinto-olosuhteet ja käyttökelpoisuus paranevat ilman merkittäviä haittoja Paatsjoen vesivoimantuotannolle ja eliöyhteisölle
22.6.2009 Toimenpidesuositukset Vältetään veden nousua tason Nhanke+ 119,35 m yläpuolelle. Pyritään välttämään liian matalia, tason Nhanke+ 118,90 m alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä. Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin. Kehitetään säännöstelyn käytön ohjaus- ja suunnittelumenetelmiä sekä kehitetään käyttöä. Laaditaan esimerkiksi yksityiskohtaiset, Inarijärven säännöstelyä koskevan valtiosopimuksen mukaisia ohjeita täydentävät käyttöohjeet edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
22.6.2009 Toimenpidesuositukset jatk Parannetaan Inarijärveen tulevien vesimäärien ennusteita tehostamalla hydrologista havainnointia (lumen vesiarvon mittaus ja sadeasemat) ja kehittämällä tulovirtaaman ennustemallin luotettavuutta. Pyritään välttämään jatkuvia juoksutusmuutoksia kesäaikana. Edistetään Paatsjoen voimalaitosten yhteiskäyttöä. Määritetään Inarijärven ja Ivalojoen alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ja huolehditaan siitä, että niiden alapuolisille tulvauhan alaisille alueille ei rakenneta lupaa edellyttäviä rakennuksia ja rakenteita.
TÄYDENNYS [ohjeisiin] No 2 Suomen, Norjan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitusten kesken 29.4.1959 tehdyn sopimuksen liitteessä esitettyihin ohjeisiin Inarijärven säännöstelemiseksi Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla. 1. Inarijärven vuorokausijuoksutukset tulisi määrittää sellaisiksi, että vedenpinnan nousu korkeuden +119,35 m (+117,88 m) yläpuolelle voidaan poikkeuksellisen runsasvetisiä kausia lukuun ottamatta välttää. Tästä syystä noudatetaan seuraavia ohjeita:
a) Inarijärven vedenpinnan korkeus pyritään ilman tarpeettomia ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla pitämään oheisessa liitteessä esitettyjen tavoitekorkeuksien muodostamalla vyöhykkeellä. Niin kauan, kun ennusteiden perusteella ei ole odotettavissa, että tulovesimäärät lumen sulamiskaudella poikkeavat keskimääräisestä liian paljon, pyritään vedenpinta alentamaan ennen lumen sulamiskauden alkua korkeudelle + 117,80 m. b) Erityisen suuren kevättulvan uhatessa pyritään vedenpinta alentamaan ennen lumen sulamiskauden alkamista korkeudelle + 117,55 m - 117,65 m. c) Juoksutus Inarijärvestä pyritään pitämään syksyn ja talven ajan niin suurena kuin se ilman ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla on mahdollista. Kohdissa a) ja b) mainitut tavoitekorkeudet ovat kuitenkin ensisijaisia. d) Jos vedenpinnan liiallisen nousun estämiseksi on tarpeen suurentaa juoksutusta, pyritään se toukokuun 1 päivästä alkaen suorittamaan siten, että ohijuoksutukset voitaisiin välttää. Mikäli ohijuoksutukset ovat ennusteiden mukaan kuitenkin välttämättömiä, lisätään Inarijärven juoksutusta asteittain seuraavien näkökohtien mukaisesti: 1) **** * * 5) että virtaama Kaitakoskella on enintään 500 m3/s, kun vedenkorkeus +119,45 m on savutettu ja vedenpinta uhkaa nousta yli korkeuden +119,50 m. Tämä on suurin sallittu juoksutusmäärä.
2. Jos vedenpinta on noussut korkeudelle +119,35 m tai sen yläpuolelle, pyritään vedenpinta alentamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa, kuitenkin ohijuoksutuksia välttäen, korkeudelle +119,20 m, jotta tulovirtaamien mahdollisesti uudelleen kasvaessa voitaisiin välttää kokonaan tai ainakin osittain ohi juoksutukset Paatsjoen vesivoimalaitoksilla. 3. Kesä-heinäkuun tulvahuipun jälkeisellä kasvukaudella pyritään aleneviin Inarijärven vedenkorkeuksiin, mikäli siitä ei aiheudu ohijuoksutuksia Paatsjoen vesivoimalaitoksilla tai vedenpinnan alenemista korkeuden +119,05 m alapuolelle. 4. Inarijärven vedenpinnan aleneminen kesäaikana korkeuden +118,90 m alapuolelle pyritään estämään pienentämällä juoksutusta määrään 90-100 m 3 /s, jos ennusteiden perusteella on odotettavissa, että vedenpinta alenee sen alapuolelle. Mikäli vedenpinnan liiallisen alenemisen estäminen edellyttää kuitenkin 90 m 3 /s pienempää juoksutusvesimäärä, sopivat Inarijärven säännöstelyn valtuutetut juoksutusmäärästä. 5. Paatsjoen vesivoimalaitosten koneistojen tarkastusten ja huoltojen suorittamiseksi voidaan juoksutus pienentää määrään 85 m 3 /s 20 vuorokauden ajaksi vuodessa. Osa tarkastuksista pyritään ajoittamaan syksyyn.
22.6.2009 W (Nhanke+m) 119,70 TAVOITEVYÖHYKE 119,50 119,30 vuosi 2008 119,10 118,90 118,70 118,50 118,30 118,10 117,90 117,70 vuosi 2003 117,50 117,30 117,10 1.1. 31.1. 1.3. 31.3. 30.4. 30.5. 29.6. 29.7. 28.8. 27.9. 27.10. 26.11. 26.12.
22.6.2009 "PAATSJOEN VESISTÖALUEELLA YHTEISESTI TOTEUTETTAVAN YMPÄRISTÖN TILAN HALLINNAN KEHITTÄMINEN" Barents Interreg II hanke (1999-2001) Osahanke 1.2d: Paatsjoen vesivoimalaitosten yhteiskäytön ja Inarijärven säännöstelyn kehittämisedellytysten selvittäminen.
Ohjausryhmä Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio (Lapin ympäristökeskus, Fylkesmannen i Finnmark) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kemijoki Oy Maa- ja metsätalousministeriö Suomen ympäristökeskus Inarin kunta
Raportti osahankkeesta 1.2d Erkki A. Järvinen ja Juho Päiväniemi "Paatsjoen vesivoimalaitosten yhteiskäytön ja Inarijärven säännöstelyn kehittäminen HELSINKI 2001
22.6.2009 W (Nhanke+m) Q (m3/s) 119,75 Säännöstelyn yläraja 550 119,50 119,25 MAKSIMI- JUOKSUTUS Haitallinen vyöhyke 500 450 119,00 VEDEN- KORKEUS 400 118,75 350 118,50 JUOKSUTUS 300 118,25 118,00 Ylimpien laitosten ohijuoksutusraja 250 200 117,75 150 117,50 01.01.00 31.01.00 01.03.00 31.03.00 30.04.00 30.05.00 29.06.00 29.07.00 28.08.00 27.09.00 27.10.00 100
22.6.2009 W (Nhanke+m) 119,75 119,50 EI YLITYSTÄ Säännöstelyn yläraja Säännöstelyn yläraja Virtaama (m 3 /s) 550 500 119,25 MAKSIMI- JUOKSUTUS 450 119,00 118,75 VEDEN- KORKEUS 400 350 118,50 118,25 118,00 JUOKSUTUS Tarvittava lisäjuoksutusmahdollisuus Ylimpien laitosten ohijuoksutusraja 300 250 200 117,75 150 117,50 01.01.00 31.01.00 01.03.00 31.03.00 30.04.00 30.05.00 29.06.00 29.07.00 28.08.00 27.09.00 27.10.00 100
KIITOS ja HYVÄÄ KESÄN JATKOA