V AASANKAUPUNKI V ASASTAD Henkilöstötilinpäätös Personalbokslut 2002
Sisällysluettelo -Innehållsförteckning 1 2 JOHDANTO-INLEDNING 3 HENKILÖSTÖ LUKUINA-PERSONALEN ISIFFROR 4 Henkilöstönmäärä-Personalmängd 4 Henkilöstönrakenne-Personalstruktur 6 3 HENKILÖSTÖKULUT-PERSONALKOSTNADER 8 Henkilöstöllemaksetutpalkat-Personalens löner 8 Henkilöstömenot yhteensä -Personalutgifter totalt 9 4 HENKILÖSTÖNTILA-PERSONALSITUATION 10 2 Sairauspoissaolot-Sjukfrånvaro 10 Työtapaturmat-Olycksfalliarbetet 11 Vaihtuvuus-Omsättning 12 Eläketapahtumat-Pensioneringar 13 Ennusteeläköitymisestä2003-2019-Prognosöverpensioneringåren2003-2019 14 Uudelleensijoitustoiminta -Omplaceringsverksamhet 15 Työtyytyväisyys-Trivsel iarbetet 16 Työsuojelutasonvuosittainenarviointi-Årlig utvärdering avarbetarskyddsnivån 19 5 PANOSTUKSETTYÖHYVINVOINTIIN-SATSNINGARPÅ VÄLMÅENDEIARBETET 20 Työkykyä ylläpitävätoiminta -Verksamhetför attupprätthållaarbetsförmågan 20 Henkilöstökoulutus-Personalutbildning 21 Työterveyshuolto-Personalhälsovård 21 6 KATSEETEENPÄIN-MEDBLICKENMOTFRAMTIDEN 22 ISBN:952-5149-88-9 Layout: JoukoKeto Vaasan kaupunki Painatuskeskus Vasa stadtryckericentralen 2003
1 MarkkuLumio kaupunginjohtaja stadsdirektör Johdanto Inledning Vaasankaupunginvaltuusto hyväksyivaasan visionja sitä tukevatstrategiatmarraskuussa 2002. Visio Vaasassa hyväelämä2015 ja14strategialausettalinjaavatkaupunginkehittämistätällävuosikymmenellä.prosessijatkuu hallintokunta-jatoimialakohtaisellastrategiatyölläv.2003.henkilöstöstrategiaalaaditaanparhaillaanohjeena lause: Kaupunki huolehtii kilpailukyvystään toimimalla kannustavana työnantajana ja oppivana organisaationa Johtoajatuksena on, että työhönsä sitoutunut, osaava henkilöstö on kaupungin keskeinen voimavara ja menestystekijä.myösseuraavatstrategialauseetohjaavathenkilöstöstrategiatyötä: Kaupunkikehittäätoimintamallejaanyhteisöllisiksi, vuorovaikutteisiksi jaasiakaskeskeisiksi. Kaupunkiedistäävuorovaikutuksessa asukkaidenkanssaturvallisuuttajaviihtyvyyttäkaavoituksessa,rakentamisessajapalveluissa. TämähenkilöstötilinpäätösonviidesVaasassa.Sitäonkehitettynumeropainotteisestatilastostaluettavammaksi jaanalyyttisemmäksi.henkilöstötilinpäätösontoiminnanseurannanjakehittämisenväline. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa luottamushenkilöille, kaupunginjohdolle, henkilöstölle ja sen edustajille kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työvoimakustannuksista, sairauspoissaoloista, tapaturmista,eläköitymisestä,työtyytyväisyydestä,tyky-toiminnasta,koulutuksestajatyöterveydenhuollosta. Toivon,ettätämäraporttiantaahyödyllisiätietojaVaasankaupunginhenkilöstöpolitiikan jatyöympäristönkehittämiseksientistäparemmaksi. StadsfullmäktigeiVasagodkändeVasasvisionochstrategiernasomstöderdeninovember2002. Visionen Ettbra liv ivasa 2015 och de 14 strategisatserna drar upp riktlinjerna för utvecklandet av staden under det här decenniet. Processen fortgår år 2003 iform av strategiarbete inom de olika förvaltningarna och sektorerna. Personalstrateginutarbetassombästmedföljandesatssomrättesnöre: Stadenskötersinkonkurrenskraftgenom attfungerasomeninspirerandearbetsgivareochenlärandeorganisation. Denledandetankenärattenkunnig och isitt arbete väl motiverad personal är en viktig resurs och framgångsfaktor för staden. Även följande strategisatser styr personalstrategiarbetet: Staden utvecklar sina verksamhetsmodeller genom att betona kollektivism,växelverkanochkundorientering.stadenfrämjariväxelverkanmedinvånarnatrygghetochtrivseli planläggning,byggandeochservice. 3 DethärpersonalbokslutetärdetfemteiVasa.Detharutvecklatsfrånensifferbetonadstatistiktillenmeraläsbar ochanalytiskform.personalbokslutetärettredskapföruppföljningenochutvecklandetavverksamheten. Avsikten med personalbokslutet är att ge de förtroendevalda, stadens ledning, personalen och dess representanterenhelhetsbild avpersonalmängdenochdessstruktur,arbetskraftskostnader,sjukfrånvaro,olyckor, pensioneringar,trivseliarbetet,tyky-verksamhet,utbildningochpersonalhälsovård. JaghoppasattdennarapportgernyttiginformationförattVasastadspersonalpolitikocharbetsmiljöskallkunna utvecklasochbliännubättre. MarkkuLumio kaupunginjohtaja stadsdirektör
2 Henkilöstölukuina Personalen isiffror Henkilöstön määrä-personalmängd 6000 5000 4000 4970 1212 5082 1294 5136 1350 5226 1396 5244 1395 5385 1517 5372 1386 3000 2000 1000 0 3758 3788 3786 3830 3849 3868 3986 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 4 Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan vuoden 2002 viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet mukaan lukien kaikki tuntiopettajat.suurinosamääräaikaisestahenkilöstöstäoli sijaisia. Luvuista puuttuvat työllisyysvaroin palkatut henkilöt. Vuoden 2002 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5372 henkilöä. Henkilöstömäärän pitkään jatkunut kasvu pysähtyi ja kääntyi hieman laskuun ollen 13 henkilöä vähemmänkuinvuonna2001.vakituisenhenkilöstönmäärä kasvoi 118 henkilöllä johtuen määräaikaisen henkilöstön vakinaistamisista ja pelastuslaitoksen alueellistamisesta. Vakituisten osuus koko henkilöstöstä oli 74,2 %henkilöstöstä.kunnissakeskimäärinvakituisenhenkilöstönosuusoli 72,4%vuonna2001. Työllistettyjäkaupunginpalveluksessaolikeskimäärinvain 86 henkilöä/kuukausi. Vuonna 2001 työllistettyjä oli 151 henkilöä/kuukausi.uusiatyöllistettyjävuoden2002aikana palkattiin 153 henkilöä, joista naisia oli 100ja miehiä 53. Näistäkymmeneksikuukaudeksipalkattiin18henkilöä. Määräaikaista henkilöstöä oli 131 vähemmän kuin vuonna 2001. Vähennys johtuu vakinaistamisista sekä teknisen viraston ja terveysviraston määräaikaisten vähentymisestä. Medpersonalmängdenavsesantaletikraftvarandeanställningsförhållandendensistadagenår2002.Tilldenvisstidsanställda personalen hör alla de anställningsförhållanden som ingåtts för en viss tid, alla timlärare medräknade. Störstadelenavdevisstidsanställdavarvikarier.Isiffrorna saknas de personer som anställts med sysselsättningsmedel. I slutet av år 2002 hade staden 5372 anställda. Den långvariga ökningen ipersonalmängden stannade upp och sjönk något och var 13 personer mindre än år 2001. Den ordinariepersonalensantalökademed118personer,vilket beroddepåatt visstidsanställdapersonersanställningsförhållanden ändrades till ordinarie samt på regionaliseringenavräddningsverket.denordinariepersonalensandelav hela personalmängden var 74,2 %. Ikommunerna var den ordinariepersonalensandeligenomsnitt 72,4%år2001. Antaletvisstidsanställdavar131mindreänår2001.Minskningen beror på att anställningsförhållanden ändrats till ordinariesamtpåminskningenavantaletvisstidsanställda vidtekniskaverketochhälsovårdsverket. Istadenstjänstfannsdetigenomsnittendast86anställda medsysselsättningsmedel/månad.år2001varantalet anställdamedsysselsättningsmedel151personer/månad.antaletnyasomanställdesmedsysselsättningsmedelunderår 2002var153personer,avvilka100varkvinnoroch53män. Avdessaanställdes18personerförtiomånader. Kuvio:asukkaitayhtäkaupungintyöntekijääkohdenVaasassajavertailukaupungeissa Figur:antaletinvånareperenarbetstagareinom Vasastad ochijämförelsestäderna 25 20 15 10 5 0 21 H-linna T:hus 19 Joensuu Espoo Esbo 18 18 Vantaa Vanda 17 16 16 16 15 15 15 15 Lahti J-kylä L-ranta Lahtis V:strand 14 13 Oulu Kuopio Kotka Pori Tampere Turku U:borg B:borgT:fors Åbo Vaasa Vasa
Vertailukaupunkienkeskiarvooli16,5asukasta/työntekijä. Vaasassa luku oli 13 asukasta/työntekijä. Mikäli Vaasan suhdelukuolisi15,henkilöstönmääräolisi468vähemmän kuin nykyisin. Suhdeluvun ollessa 16 henkilöstöä olisi 706 vähemmän ja 17 asukasta/työntekijä tarkoittaisi jo 916 henkilöävähemmännykyiseenverrattuna. Henkilöstö on tilastoitu ns. lokakuun tilaston mukaisesti. Tilastossa on mukana kaikki 1.10. 2002 voimassa olleet kuukausipalkkaisettyösuhteetlukuunottamattasivutoimisia tuntiopettajia ja tuntipalkkaisia. Porin, Joensuun ja Vaasan tilastoista on poistettu ammattiopiston, ammattikorkeakoulun henkilöstö. Vaasan luvuista on poistettu lisäksi työväenopistojen sivutoimiset tuntiopettajat sekä pelastustoimen sivutoimiset palomiehet, sillä ei ole varmuutta,mitenmuutkaupungitovatnämätilastoineet. Kaupunginheikkojentalousnäkymienjohdostatuleevuosina2003-2006jättääsuunnitelmienmukaantäyttämättän. 400virkaataitointa,jolloinsuhdeluvuksi(asukkaita/työntekijä)saataisiinvajaat15. Henkilöstön määrä väheni terveystoimessa 30 henkilöllä. Vakituisista 12 laboratorionhoitajaa siirtyikeskussairaalan palvelukseen. Suurin osa terveystoimen 181 määräaikaisesta ovat vakituisten sijaisia.teknisessä toimessa vähennystäoli39henkilöä,jostasiivoustoimenosuusoli20henkilöä Personalenharstatistikförtsienlighetmedstatistikuppgifternaföroktober.Istatistikuppgifternaingåralla1.10.2002 ikraftvarandemånadsavlönadearbetsförhållandenförutom timlärare ibisyssla och timavlönade. Från statistikuppgifterna förbjörneborg,joensuuochvasahar strukits yrkesinstitutetsochyrkeshögskolanspersonal.fråntalenförvasa har dessutom strukits timlärarna ibisyssla vid arbetarinstituten samt brandmännen ibisyssla inom räddningsväsendet, då manintemedsäkerhetvethurövrigastäder harstatistikförtdessa. Jämförelsestädernas medelvärde var 16,5 invånare/arbetstagare.ivasavartalet13invånare/arbetstagare.såvida Vasas relationstal skulle vara 15, skulle personalmängdenvara468mindreännu.omrelationstaletskullevara16 skulle personalmängden vara 706 personer mindre och 17 invånare/arbetstagare skulle innebära hela 916 personer mindrejämförtmednuvarandeantal. På grund av stadens svaga ekonomiska utsikter bör man underåren2003-2006enligtplanernalåtabliattbesättaca 400 tjänster eller befattningar, varvid relationstalet (invånare/arbetstagare)skullevaraknappt15. Koko-/osa-aikaisuus-Heltid/deltid Kokoaikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Osa-aikainen vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen Yhteensä Heltidordinarie Heltid visstidsanställda Deltid ordinarie Deltid visstidsanställda Totalt 1998 3402 890 384 460 5136 1999 3487 889 343 507 5226 2000 3495 884 354 511 5244 2001 3464 977 404 540 5385 2002 3479 873 507 513 5372 Taulukossa osa-aikaisiksi on merkitty ne henkilöt, joiden tehtävä on osa-aikainen, osa-aikaeläkeläiset ja opettajista sivutoimiset tuntiopettajat. Itabellenharsomdeltidsanställdaantecknatsdepersonersomhar en deltidsuppgift, deltidspensionärer och av lärarna timlärare i bisyssla. 5 2000 1800 1600 1400 1200 1722 445 1846 568 1000 800 600 400 200 0 775 181 594 Terveystoimi Hälsovårdsväsendet 1277 1278 Sosiaalitoimi Socialväsendet Sivistystoimi Bildningsväsendet 621 56 565 Tekninen toimi Tekniska sektorn 408 136 272 Muut Övriga Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo- ja teatteritoimi.tekniseen on yhdistetty teknisen viraston ohella vesilaitos ja satama. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, ympäristötoimi, rakennusvalvonta-japelastuslaitos. Henkilöstön määrä kasvoi sosiaalitoimessa 25 henkilöllä sekä ryhmässä Muut 24 henkilöllä pelastustoimen alueellistamisestajohtuen. Tillbildningsväsendethörutbildnings-,biblioteks-,kultur-, fritids-,musei-ochteaterväsendena.till tekniska sektorn har utöver tekniska verket anslutits vattenverket och hamnen.tillgruppenövrigahörcentralförvaltningen,miljöväsendet,byggnadstillsynen-ochräddningsverket. Personalmängden ökade med 25 personer inom socialväsendet samt inom gruppen Övriga med 24 personer på grundavregionaliseringenavräddningsväsendet. Inom hälsovårdsväsendetminskade personalmängdenmed 30personer.Avdeordinarieövergick12laboratorieskötare icentralsjukhusetstjänst.störstadelenavde181visstidsanställdainomhälsovårdsväsendetärvikarierförordinarie personal.inomtekniskasektornvarminskningen39personer,avvilketstädsektornsandelvar20personer.
Henkilöstön rakenne-personalstruktur Vakituisenhenkilöstönikäjakauma-Denordinariepersonalens åldersfördelning 800 700 600 500 400 300 200 100 0 alle/under 24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-2000 21 120 364 596 700 755 716 457 120 2001 27 127 366 565 666 756 737 484 140 2001 29 148 379 534 661 779 756 560 140 Määräaikaisenhenkilöstönikäjakauma-Denvisstidsanställdapersonalens åldersfördelning 800 700 600 500 400 300 6 200 100 0 2000 2001 2001 alle/under 24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-215 278 240 167 145 141 129 57 23 266 299 248 184 135 147 133 73 32 257 285 201 168 131 115 120 77 32 Vaikka henkilöstömme keski-ikä nousi, alle 35-vuotiaiden osuus kasvoi edelleen. Eläkkeelle lähtijöiden tilalle on ryhdyttypalkkaamaannuortahenkilöstöä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita oli 1456 henkilöä eli 36,5 % kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 1361 henkilöä eli 35,2 %. Ikäryhmä 55-59 oli kasvanut 143 henkilöllä viimeisenkolmenvuodenaikana. Fastän vår personals medelålder steg, ökade under 35- åringarnasandelfortsättningsvis.iställetfördemsomblir pensioneradeharmanbörjatanställaungapersoner. Avpersonalenvarantaletpersonerunder50år1456,dvs. 36,5%dåmotsvarandetalföregåendeårvar1361personer, dvs. 35,2 %. Åldersgruppen 55-59 hadeökat med 143 personerunderdetresenasteåren. Vakituisenhenkilöstönikäjakauma toimialoittain(%) Denordinariepersonalens åldersfördelningsektorvis (%) 30 % 20 % 10 % 0% alle/under 24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Terveystoimi Hälsovårdsväsendet 0 2,7 % 11,6 % 16,0 % 17,0 % 20,0 % 19,2 % 10,9 % 2,5 % Sosiaalitoimi Socialväsendet 1,4 % 5,3 % 10,7 % 13,7 % 16,8 % 18,7 % 18,5 % 11,8 % 3,1 % Sivistystoimi Bildningsväsendet 0,4 % 3,3 % 9,7 % 13,4 % 16,5 % 18,6 % 18,6 % 15,7 % 3,8 % Tekninen toimi Tekniska sektorn 0,7 % 2,7 % 5,8 % 9,4 % 14,3 % 20,5 % 21,6 % 19,7 % 5,3 % Muut Övriga 0,7 % 2,6 % 6,3 % 14,7 % 19,5 % 24,6 % 16,9 % 12,5 % 2,2 %
Henkilöstön keski-ikä Personalens medelålder 46 44 42 40 38 36 Naiset/vakinaiset Kvinnor/ordinarie Miehet/vakinaiset Män/ordinarie Naiset/määräaikainen Kvinnor/visstidsanställda Miehet/määräaikainen Män/Visstidsanställda 34 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2002 oli 45,4 vuotta. Miestenkeski-ikäoli45,9ja naisten 45,2 vuotta. Keski-ikä kasvoi 0,3 vuodella edellisestä vuodesta. Viimeisenviidenvuodenaikanakeski-ikäonnoussut1,1vuotta. Korkeinkeski-ikäonteknisessätoimessa47,7vuotta,joka ei kuitenkaan ole noussut edellisestä vuodesta. Alhaisin keski-ikäonsosiaalitoimessa44,3vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli edelleen laskenut ollen35,6vuotta.miestenkeski-ikälaskiedellisestävuodesta0,9vuotta. Kunnallisen vakituisen henkilöstön keski-ikä Suomen kunnissavuonna2001oli46,2vuotta. Denordinariepersonalensmedelålderår2002var45,4år. Männens medelålder var 45,9 och kvinnornas 45,2 år. Medelåldern steg med 0,3 år jämfört med föregående år. Underdefemsenasteårenharmedelåldernstigit1,1år. Denhögstamedelåldernfinnsinomtekniskasektorn47,7år som dock inte har stigit från föregående år. Den lägsta medelåldernfinnsinomsocialväsendet44,3år. Den visstidsanställda personalens medelålder har fortsättningsvissjunkitochär35,6år.männensmedelålder sjönkfrånföregåendeår0,9år. Den ordinarie personalens medelålder ifin-lands kommunervarår200146,2år. Vakituisenhenkilöstönsukupuolirakenne Denordinariepersonalens könsstruktur 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 % Terveystoimi Hälsovårdsväsendet Sosiaalitoimi Socialväsendet Sivistystoimi Bildningsväsendet Tekninentoimi Tekniska sektorn Muut Övriga YHTEENSÄ TOTALT 6,7 4,5 26,5 36,5 38,1 51,5 48,5 63,5 61,9 73,5 93,3 95,5 7 Miehet/Män % Naiset/Kvinnor % Terveystoimi/ Hälsovårdsväsendet Sosiaalitoimi/Socialväsendet Sivistystoimi/Bildningsväsendet Tekninentoimi/Tekniska sektorn Muut/Övriga Yhteensä/Totalt Miehet Naiset Yhteensä Miehet % Naiset % Män Kvinnor Totalt Män Kvinnor 40 554 594 6,7 93,3 58 1219 1277 4,5 95,5 467 811 1278 36,5 63,5 350 215 565 61,9 38,1 140 132 272 51,5 48,5 1055 2931 3986 26,5 73,5 Vakituisessa henkilöstössä ei ole tapahtunut kokonaisuudessaansuuriamuutoksia.naistenosuusoli73,5%.kunnissa keskimäärinnaistenosuus oli77%vuonna2001.teknisessä toimessanaistenosuus kasvoi 4%. Ryhmässä Muut miesten osuuskasvoi6,1%pelastuslaitoksenalueellistamisestajohtuen. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 71,5 %. Naisten o- suus väheni edellisestä vuodesta 2,2 %. Vähennystä on tapahtunutterveystoimessa(3,2%),teknisessätoimessa(10,6 %)jaryhmässämuut(5,8%) Ifrågaomdenordinariepersonalenharöverlagingastora förändringarskett.kvinnornasandelvar73,5%. Ikommunernavarkvinnornasandeligenomsnitt77%år2001.Inom tekniska sektorn ökade kvinnornas andel 4%. Igruppen Övrigaökademännensandel6,1%pågrundavregionaliseringenavräddningsväsendet. Av den visstidsanställda personalen var 71,5 %kvinnor. Deras andel minskade 2,2 %jämfört med föregående år. Minskning har skett inom hälsovårdsväsendet (3,2 %), tekniskasektorn(10,6%)ochigruppenövriga(5,8%).
3 Henkilöstökulut Personalkostnader Henkilöstöllemaksetut palkat-personalenslöner Henkilöstölle maksettuihin palkkoihin on laskettu mukaan kaikkienpalvelussuhteessaolleidenpalkat.maksetutpalkat vuonna 2002 olivat 122 986 469 euroa. Kasvua edellisestä vuodestaoli1,5%. Yleiskorotus 1.3. alkaen oli vähintään 1,9-2,2 %sopimuksestariippuen.lääkärisopimuksessa1,5%yleiskorotusastui voimaan 1.6. Paikallisesti sovittavaa järjestelyvaraerää maksettiin 0,3-1,91 % palkkasummasta sopimuksesta riippuen. Ide löner som betalats åt personalen har medräknats lönernaför alladem som varit ianställningsförhållande.de utbetaldalönernaår2002var122986469euro.ökningen frånföregåendeårvar1,5%. Denallmännaförhöjningenfr.o.m.1.3varminst1,9-2,2% beroendepåavtal.iläkaravtaletträddedenallmännaförhöjningenpå1,5%ikraft1.6.denlokalajusteringspotten utbetaldes0,3-1,91%avlönesummanberoendepåavtal. För den personal som hör till det kommunala allmänna tjänste-ocharbetskollektivavtaletinleddesenbedömning avarbetetssvårighetsgrad,påbasis avvilken deuppgiftsspecifika lönerna fastställs.arbetet blev på hälft och det fortsätterunderår2003. 8 Vakituisellehenkilöstöllemaksetutpalkat ( ) Lönersom betalats åt ordinariepersonal ( ) Maksetutpalkat 2002 2001/Muutos% Betaldalöner ändring% Säännöllinentyöaika/Regelbundenarbetstid 91266794,00 5,1 Lisä-jaylityöaika/Mer- ochövertidsarbete 2410722,00-0,5 Yhteensä/Totalt 93677516,00 5,0 Poissaoloajanpalkat Lönerunderfrånvaro %palkoista %avlönerna Vuosilomat/Semestrar 8904234,00 9,5 8,3 Sairauspoissaolot/Sjukfrånvaro 2710482,00 2,9 3,0 Muutpoissaolot/Annanfrånvaro 1325162,00 1,4 8,0 Yhteensä/Totalt 12939878,00 13,8 7,1 Kunnallisenyleisenvirka-jatyöehtosopimuksenpiiriinkuuluvanhenkilöstönpiirissäaloitettiintyönvaativuudenarviointi, jonka perusteella tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät.työjäikeskenjasitäjatketaanvuoden2003puolella. Vakituisellehenkilöstöllemaksetutpalkatnousivat5%johtuen palkkatason noususta ja vakituisten määrän kasvusta 118 henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön palkkakustannuksetlaskivat5,8%.määräaikaistahenkilöstöävoipalkata vaintalous-jahenkilöstösuunnittelunjohtoryhmänpäätöksellälukuunottamattasijaisia. Koulutusajan palkkakustannukset olivat arviolta 440 000 eliyhtäpaljonkuinvuonna 2001. Lukusisältääkokopäivän mittaistenkoulutuspäivienajaltamaksetutpalkat.kokonaisiakoulutuspäiviäoliarviolta5400päivää. Delönersombetalatsåtdenordinariepersonalensteg5% beroendepåenhöjningavlönenivånochenökningavantalet ordinarie anställda med 118 personer.lönekostnaderna för den visstidsanställda personalen sjönk 5,8 %. Visstidspersonal kan anställas endast med ett beslut av ledninggruppen för ekonomi- och personalplanering med undantagförvikarier. Lönekostnaderna för utbildningstid var uppskattningsvis 440000,dvs.likamycketsomår2001.Isiffaningårlöner som betalats förutbildningsdagarsom pågåttheladagen. De hela utbildningsdagarna var uppskattningsvis 5400 dagar.
PalkansaajienansiotasoindeksinkasvutSuomessa,%kunta,valtiojayksityinensektori Ökningenilöntagarnas förtjänstnivåindexifinland,%kommun,statochprivatasektorn 6 5 4 3 2 1 0 5,0 4,2 4,4 4,2 4,4 3,6 3,6 3,6 3,6 3,3 2,9 2,7 2,9 2,3 2,4 2,4 1,7 1996 1997 1998 1999 2000 2001 4,8 Kunta Kommun Valtio Stat Yksityinen Privat Henkilöstömenot-Personalutgifter PALKATJAPALKKIOT/ LÖNER OCHARVODEN Euroa/Euro Viranhaltijoidenpalkat/ Tjänsteinnehavarnas löner 46573096 Työsuhteistenpalkat/ Lönerförpersoneriarbetsförhållande 42629743 Erilliskorvaukset/ Särskildaersättningar 9985045 Sairaus-jaäitiyslomasijaistenpalkat/ Lönerförsjuk-ochmoderskapsledighetsvikarier 1945669 Vuosiloma-jamuutsijaiset/ Semester- ochandravikarier 3309486 Asiantuntijapalkkiot/ Sakkunnigarvoden 235175 Tuntipalkat/ Timlöner 6910698 Kokouspalkkiot/ Sammanträdesarvoden 61823 Tuntiopettajienpalkkiot/ Timlärararvoden 4786953 Muutpalkkamenot/ Övrigalöneutgifter 6524285 Toimeentulotukenamaksetutpalkat/ Lönersom betalatsiform avutkomststöd 157797 Lomapalkkajaksotukset/ Semesterlöneperiodiseringar -12518 Siviilipalvelumiestenpäivärahat/ Dagpenningarförciviltjänstgörare 41057 YHTEENSÄ/ TOTALT 123148314 ELÄKEKULUT/ PENSIONSKOSTNADER Kaupunginmaksamat eläkkeet/ Pensionerbetaldaavstaden 958777 KVTEL-maksut/ KTAPL-avgifter 23460777 Muuttyöeläkemaksut/ Övrigaarbetspensionsavgifter 3039974 9 YHTEENSÄ/ TOTALT 27459529 MUUTHENKILÖSIVUKULUT/ ÖVRIGALÖNEBIKOSTNADER Sosiaaliturvamaksut/ Socialskyddsavgifter 5026471 Tapaturmavakuutusmaksut/ Olycksfallsförsäkringsavgifter 1135891 Työttömyysvakuutusmaksu/ Arbetslöshetsförsäkringsavgifter 3331307 YHTEENSÄ/TOTALT 9493670 MUUTHENKILÖSIVUKULUT/TULOT/ ÖVRIGALÖNEBIKOSTNADER/INKOMSTER Sairausvakuutuskorvaukset/ Sjukförsäkringsersättningar -1321068 Tapaturmavakuutuskorvaukset/ Olycksfallsförsäkringsersättningar - 141776 Muutkorvaukset/ Övrigaersättningar YHTEENSÄ/TOTALT -1462844 PALVELUJENOSTOT-HENKILÖKUNTA/ KÖPAVSERVICE-PERSONAL Koulutuspalvelu/ Utbildningsservice 948909 Henkilökunnanterveydenhoito/ Personalhälsovård 713942 Kelankorvaus(arvio 50%)/ FPA:s ersättningar(uppskattning50%) -356971 YHTEENSÄ/TOTALT 1305880 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ/ PERSONALUTGIFTERTOTALT 159944549 Henkilöstömenojenkasvuolivain0,6%vuodesta2001./Ökningenipersonalutgifternavarbara0,6%frånår2001.
4 Henkilöstöntila Personalsituation Sairauspoissaolojenpituus,vertailua1998-2002/ Sjukfrånvaro,jämförelse1998 2002 2002 38786 9174 6196 2001 38356 8464 5823 2000 36590 5185 7874 1999 33867 3320 6816 1998 31527 3260 5809 10 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 Palkalliset<60 pv Med lön < 60 dagar Osapalkalliset 60-180 pv Delvismedlön 60-180 dagar Palkattomat 180pv Utanlön 180 dagar < < Pitkät sairaslomatovat lisääntyneetero edellisenvuoteen onyli1000pv.sairauspoissaolopäivätovatlisääntyneetyli 13000päiväävuoteen1998verrattuna.Pitkiensairaspoissaolojenosuusoli28,4. Delångvarigasjukledigheternaharökat,skillnadenijämförelse med föregående år är över 1000 dagar.sjukfrånvarodagarnaharökatöver13000dagarijämförelsemedår 1998.Andelenförlångvarigsjukfrånvarovar28,4. Sairauspoissaolot,vakituisettyöntekijät Sjukfrånvaro,ordinariearbetstagare 60 50 40 30 20 10 0 48,5 44,8 52,6 54 49,6 44,9 40,6 12,5 11,5 10,5 11,3 12,4 12,9 12,9 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Päivää/ työtekijä Dag/arbetstagare Yht.(1000pv) Totalt(1000dagar) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Sairauspoissaolojen palkat(m ) 2,11 1,98 1,92 2,17 2,44 2,63 2,71 Lönerna under sjukfrånvaro
Vakituisenhenkilöstönsairauspoissaolotolivatvuonna2002 12,9päivää/henkilöeli samalukukuinv.2001. Josyhdensairauspoissaolopäivänhintanakäytetään185, poissaolokustannuksiksimuodostuuv.2002n.10m.palkkakustannukset sairauspoissaoloista johtuen olivat 2,7 M vakituisen henkilöstön osalta ja määräaikaistenosalta 0,5 M eli yhteensä 3,2 M. Laskennalliset sivukulut huomioidensummakohoaayhteensä4,1miljoonaaneuroon. 54000 sairauspoissaolopäivän merkitys hahmottuu, kun sama asia ilmaistaan 148 työntekijän poissaolona vuoden jokaisenapäivänä. Vertailu muihin vastaaviin organisaatioihin nähden vaikeuttaa se, ettei sairauspoissaolotilastoihin ole vielä olemassayhtenäistäkäytäntöä Vertailukaupungeista saadut luvut ovat: Pori 12,6, Kotka 20,2,Kajaani11,8,Jyväskylä17,2. Sjukfrånvaron bland den ordinarie personalen var 12,9 dagar/personår2002,dvs.sammasiffrasomår2001. Dåmansomprisförensjukfrånvarodaganvänder185euro, blirfrånvarokostnadernaår2002ca10miljonereuro. Lönekostnaderna beroende på sjukfrånvaro var 2,7 miljoner euro ifrågaomdenordinariepersonalenoch0,5miljoner euro ifråga om visstidsanställda, dvs. totalt 3,2 miljoner euro.medbeaktandeavdekalkyleradelönebikostnaderna stigersummantilltotalt4,1miljonereuro. Betydelsen av54000 sjukfrånvarodagar klarläggs, då sammasakangessom148arbetstagaresfrånvarovarjedagunderåret. En jämförelsemedandramotsvarandeorganisationerförsvåras av att det inte ännu finns en enhetlig praxis för sjukfrånvarostatistiken. Deavjämförelsestädernaerhållnasiffrornaär:Björneborg 12,6,Kotka20,2,Kajana11,8,Jyväskylä17,2. Työtapaturmat-Olycksfalliarbetet 300 287 250 250 Poissaolopäivät /tapaturma(prima/tatu) Frånvarodagar/olycksfall (prima/tatu) 200 150 100 50 200 202 207 206 181 163 156 141 141 145 136 130 66 54 52 52 57 39 37 14,9 17,9 13,1 12,9 10,5 11,0 11,5 Ilmoitetuttyömatkatapaturmat(tatu) Anmälda olycksfall under resan mellan hem och arbete (tatu) Henkilölukumäärä joille tapaturmia sattunut Antalpersoner som råkatut för olyckor Ilmoitetuttyötapaturmatjaläheltä piti tilanteetyhteensä (tatu) Anmälda olycksfalliarbete och nära ögat -situationer sammanlagt(tatu) 11 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vakuutusyhtiölle maksetutkorvaukset (M ) 0,74 0,74 0,61 0,74 0,75 1,05 0,57 Till försäkringsbolagetbetaldaersättningar (M ) Tilastotiedotovatottohetkenpoikkileikkaustietoja.Vuonna 2002työtapaturmatilastoihinkirjattiin287ilmoitusta,joista66ilmoitettiintyömatkallatapahtuneeksi. Työtapaturmataiheuttivat 156henkilölletyöstäpoissaoloa päivän tai enemmän, eli osa ilmoituksista oli ns. läheltä piti -tilanteita. Kun tarkastellaan tilastoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta työtapaturmienyleisinsyyonedelleenkaatuminen, liukastuminentaikompastuminen. Vuoden 2002 vakuutusyhtiölle maksetut korvaukset eivät oleaivanlopulliset. Työtapaturmienjohdostamenetettiin3290kalenteripäivän työpanos, mikä tarkoittaa joka päivä 9työntekijän työpanosta. Työkyvyttömyysajan palkkoja maksettiin työtapaturmistajohtuen 151208. Käytettäessä yhdenpoissaolopäivän hintana 185, kustannukset liikkuvat n. 600 000 tuntumassa. Yhden tapaturman palkkakustannus on riippuenlaskentatavasta 500-700. Statistikuppgifterna är tvärsnittsuppgifter för det tillfälle då de tagits. År 2002 antecknades 287 anmälningar i statistikenöverolycksfalliarbetet,avvilka66meddelades haskettunderresantillellerfrånarbetet. Olycksfalliarbetetföranleddefrånvarofrånarbetetför156 personerenellerfleradagar,dvs.endelavanmälningarna vars.k. näraögat -situationer. Då man granskar statistiken under de senaste tio åren är denvanligasteorsakentillolycksfalliarbetetattpersonen harfallit,halkatellersnavat. Detillförsäkringsbolagetbetaldaersättningarnaår2002är inteheltslutgiltiga. På grund av arbetsolycksfall var bortfallet 3290 kalenderdagarsarbetsinsats,vilketinnebär9arbetstagaresarbetsinsatsvarjedag.lönerförarbetsoförmögenhetstidenbetalades på grund av arbetsolycksfall 151 208. Då man som prisförenfrånvarodaganvänder185,uppgårkostnaderna till ca 600.000. Lönekostnaden för ett olycksfall är beroendepåräknesättet500-700.
Vaihtuvuus-Omsättning Lähdön syy 1998 1999 2000 2001 2002 Avgångsorsak Eronnut/muusyy/Sagtuppsig/annanorsak 77 68 81 8 90 Eläkkeelle/Pension 75 81 55 83 75 YHTEENSÄ/TOTALT 152 149 136 181 165 12 Vakinaisenhenkilöstönlähtövaihtuvuuslaski4,7prosentista4,1prosenttiin.Lähtövaihtuvuusprosenttioneronneiden jahenkilöstömääränvälinensuhde. Kaupunginpalveluksestapoistui165henkilöä,joistaKvtelja VEL eläkkeelle lähti 75 henkilöä. Luvussa mukana 22 työkyvyttömyyseläkkeellesiirtynyttä. VEL-eläkkeellejääneeteliopetushenkilöstö on Eronnut/muusyysarakkeessavuosina1997-2000. Lähtövaihtuvuus hallinnonaloittain Omsättningenenligtförvaltning 1998 1999 2000 2001 2002 Terveystoimi/Hälsovårdsväsendet 15 14 13 30 28 Sosiaalitoimi/Socialväsendet 32 33 33 43 44 Sivistystoimi/Bildningsväsendet 45 66 64 68 51 Tekninentoimi/Tekniskasektorn 47 23 21 29 26 Muut/Övriga 13 13 5 11 16 Den ordinarie personalens omsättning sjönk från 4,7 procent till 4,1 procent. Omsättningsprocenten är förhållandetmellandepersonersomavgåttochpersonalmängden. Från stadens anställning avgick 165 personer,av vilka 75 personeravgickmedktapl-ochstpl-pension.isiffraningår22somövergåtttillinvalidpension. PersonersomavgåttmedStPL-pension,dvs.undervisningspersonal, finns ikolumnen sagt upp sig/annan orsak åren 1997-2000. YHTEENSÄ/TOTALT 152 149 136 181 165 Hallinnonaloista suurin lähtövaihtuvuus oli edelleen sivistystoimessa, joka on suurin toimiala. Sivistystoimen palveluksesta erosi 51 henkilöä. Muilla toimialoilla lähtövaihtuvuudessaeitapahtunutsuuriamuutoksia Hallintokunnat esittävät yleisjaoston päätettäväksi avoimeksitulleetviratjatoimet.täyttölupaedellyttäätehtävän tarpeellisuuden selvittämistä. Myös määräaikaisille työsuhteilletuleeanoatäyttölupalukuunottamattaenintäänvuodeksi palkattuja vakinaisten virkojen ja toimien sijaisia. Vuoden 2002 aikana täyttölupia anottiin 47 virkaan tai toimeen,joista40saiyleisjaostonpäätöksellätäyttääpääosin sisäisinjärjestelyin. Vuorotteluvapaatakäytti52henkilöä.Vuorotteluvapaanpituus olikeskimäärin viisikuukautta.osa-aikalisälläoli vuodenaikana38henkilöäkeskimäärinviidenkuukaudenajan. Vuorotteluvapaan ja osa-aikalisän aiheuttama työajan vajaus korjattiin palkkaamalla sama määrä työttöminä työnhakijoinaolleitahenkilöitä. Av förvaltningarna skedde den största omsättningen fortsättningsvis inom bildningsväsendet, som är den största sektorn. Från anställning inom bildningssektorn avgick 51 personer.inomdeövrigasektorernahardetinteskettnågra storaändringariomsättningen. Förvaltningarnaframläggerförbeslutiallmännasektionen detjänsterochbefattningarsomblivitlediga.tillståndtill besättande av en vakans förutsätter att behovet av uppgiftenutreds.ocksåförvisstidsanställningarskalltillstånd ansökas förutom för vikarier som anställs till ordinarie tjänster och befattningar för högst ett år.under år 2002 anhölls om tillstånd för 47 tjänster eller befattningar,av vilka 40 med allmänna sektionens beslut fick besättas i huvudsakmedinternaarrangemang. Alterneringsledighet utnyttjades av 52 personer.alterneringsledighetens längd varigenomsnitt femmånader.deltidstillägg hade under året 38 personer under en tid på i genomsnittfemmånader. Denminskningiarbetstidensomalterneringsledighetenoch deltidstillägget föranledde uppvägdes genom att motsvarandemängdarbetslösaarbetssökandeanställdes.
Eläketapahtumat-Pensioneringar 1998 1999 2000 2001 2002 Eläkelaji/ Pensionstyp Vanhuuseläke/Ålderspension 48 52 45 59 53 Varhennettu vanhuuseläke/ Förtidaålderspension 0 3 0 3 1 Työkyvyttömyyseläke/Invalidpension 22 16 8 24 22 Osatyökyvyttömyyseläke/Delinvalidpension 1 3 2 6 6 Yksilöllinen varhaiseläke/ Individuell förtidspension 4 10 1 9 4 Kuntoutustuki/Rehabiliteringsstöd 13 14 15 17 22 Osa-aikainen kuntoutustuki/partielltrehabiliteringsstöd 0 1 1 3 0 Työttömyyseläke/ Arbetslöshetspension 7 1 2 1 1 Osa-aikaeläke/Deltidspension 34 32 25 27 63 YHTEENSÄ/TOTALT 129 131 99 149 172 70 60 50 40 30 20 1998 1999 2000 2001 2002 10 0 Vanhuuseläke Ålderspension Työkyvyttömyyseläke Invalidpension Kuntoutustuki Rehabiliteringsstöd Osa-aikaeläke Deltidspension Osittainen työkyvyttömyyseläke Delinvalidpension Osa-aikaeläke Deltidspension Kuviossa on yhdistetty työkyvyttömyyseläke- ja yksilölliset varhaiseläkepäätökset sekä kuntoutustuki- ja osa-aikaiset kuntoutustukipäätökset. Muihin eläkepäätöksiin sisältyvät työttömyyseläke- ja varhennetut vanhuuseläkepäätökset. Eläketapahtumat lisääntyivät kokonaisuudessaan osa-aikaeläkepäätöksistäjohtuen.osa-aikaeläkkeellesiirtyivuoden 2002aikana63henkilöä,jokaon36henkilöäenemmänedelliseenvuoteen verrattuna.osa-aikaeläkesäännökset muuttuivatvuoden2003alustalukien. Muiden kuin vanhuuseläkepäätösten osuus kaikista eläkepäätöksistäolinoin69%. Idiagrammetharbeslutom invalidpensionochindividuell förtidspensionsamtbeslutomrehabiliteringsstödochpartiellt rehabiliteringsstöd sammanslagits.iövrigapensionsbeslutingårbeslutomarbetslöshetspensionochförtidaålderspension. Pensioneringarna ökar isin helhet beroende pådeltidspensionsbesluten.underår2002övergick63personertilldeltidspension,vilketär36personermeraänföregåendeår.deltidspensionsstadgandena ändrades frånbörjanavår2003. Andelen andra än ålderspensionsbeslut av alla pensionsbeslutvarca69%. 13 Vaasankaupunginomavastuuosuudet1000 /Vuosi-Vasastads självriskandelar1000 /år 1998 1999 2000 2001 2002 Työttömyyseläke/ Arbetslöshetspension 99 21 33 14 0 Yksilöllinen varhaiseläke/ Individuell förtidspension 35 163 267 166 63 Työkyvyttömyyseläke/ Invalidpension 415 306 177 454 476 YHTEENSÄ/TOTALT 549 490 236 634 539 Kuntieneläkevakuutusperiivarhaiseläkkeistäao.kunnalta omavastuuosuutta ns. aiheuttamisperiaatteella. Omavastuuosuuden suuruus määräytyy vanhuuseläkeikään jäljellä olevan ajan eläkevastuusta ja saamatta jäävistä eläkevakuutusmaksuista. Työkyvyttömyyseläkkeestä peritään ko. määrästä 20 %, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä 40 %ja työttömyyseläkkeistä 60 %eläkkeen maksun alkaessa yhtenäeränä.vuonna 2002Vaasankaupunkimaksoi omavastuuosuuksiayhteensän.539000. Kommunernas pensionsförsäkring uppbär självriskandelen för förtidspensionerna enligt den s.k. orsaksprincipen av ifrågavarandekommun.självriskandelens storlek bestäms enligtpensionsansvaretfördentidsomåterstårtillålderspensionsåldernochdepensionsförsäkringsavgiftersominte erhålls.avinvalidpensionenuppbärs20%avifrågavarande belopp, av de individuella förtidspensionerna 40 %och av arbetslöshetspensionerna60%ienratdåpensionsutbetalningeninleds.år2002betaladevasastad självriskandelar påtotaltca539000.
Ennusteeläköitymisestävuosina 2003-2019 Prognosöverpensioneringåren2003-2019 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Yhteensä Totalt 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 44 56 65 80 54 90 129 144 149 148 166 170 191 142 182 153 154 14 Kuvio kuvaa ennustetta palvelussuhteessa olevan henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle (KVTEL ja VEL). Luvuissaonmukanamääräaikaisessapalvelussuhteessaolevat. Ennusteen mukaan vuosina 2003-2010 henkilöstöstä määräaikaisetmukaanlukienjääeläkkeelle12,3%eli662henkilöä Eläkepäätösten (ml. ennenaikaiset eläkepäätökset) määrä tulee kaiken kaikkiaan olemaan suurempi kuin kuviossa ennustettu vanhuuseläkkeelle siirtyminen. Vuonna 2002 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä VEL-eläkkeet huomioidenoliallepuoletkaikistaeläkepäätöksistä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä vaihtuvuus tulee lisääntymään tulevina vuosina. Kymmenen vuodensisällävajaaviidennesjääennusteenmukaanvanhuuseläkkeelle. Henkilöstönikäjakaumanmuutosja tulevasuurieläköityminenasettaahaasteitahenkilöstöntyössä jaksamiseen eläkeikään asti ja sekä vastaavasti uuden henkilöstönrekrytointiin. Diagrammetärenprognosöverpersonalianställningsförhållandesomavgårmedålderspension(KTAPLochStPL).I siffrornaärpersonerivisstidsanställningsförhållandemedräknade. Enligtprognosengår12,3%avpersonalenmeddevisstidsanställdamedräknade,dvs.662personer,ipensionunder åren2003-2010. Antalet pensionsbeslut (inkl. beslut om förtidspension) kommer allt som allt att vara större än den övergång till ålderspension som prognostiserats idiagrammet. År 2002 vardetantalpersonersomavgickmedålderspension,med beaktandeavstpl-pensionerna,mindreänhälftenavalla pensionsbeslut. Iochmed att destoraåldersklassernaavgårmed pension kommer omsättningen att öka under de kommande åren. Inom tio år avgår knappt en femtedel med ålderspension enligtprognosen.ändringenipersonalensåldersfördelning ochdenkommandepensionsboomenledertillutmaningar för att få personalen att orka iarbetet ända fram till pensionsåldernochpåmotsvarandesättifrågaomrekryteringavnypersonal.
Ennuste toimialoittain -Prognosenligtsektor 70 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Terveystoimi Hälsovårdsväsendet Sosiaalitoimi Socialväsendet Sivistystoimi Bildningsväsendet Tekninen toimi Tekniska sektorn Muut Övriga Uudelleensijoitustoiminta -Omplaceringsverksamhet Kuntatyönantajallaonvelvollisuussijoittaaomaantyöhönsä sairauden, vian tai vamman vuoksi kykenemättömäksi tulluttyöntekijäuuteen,hänellesopivaantyötehtävään. Hallintokunnat sisällään uudelleensijoittavat työntekijöitänsä omien määrärahojensa ja vakanssiensa puitteissa. Osa uudelleensijoitettavista siirtyy kuitenkin henkilöstöpalvelujentukitoimenpiteidenavullatoisiinhallintokuntiin tai uudelleenkoulutuksen avulla sijoitettaviksi. Tällainen tyypillinen uudelleensijoitettava on 45-55-vuotias peruspalvelutehtävissä toimiva naistyöntekijä. Näihin henkilöstöpalveluille tuotuihin uudelleensijoituksiin, joita 2002 toteutettiin 8kpl, saatiin rahoitusta kaupungin varausmäärärahoista (86.363 ), Kuntien eläkevakuutukselta ja oppisopimustoimistosta.ongelmananäissäyksittäisissäuudelleensijoituksissa on se, ettei hallintokunnilla ole määrärahojaeikävakanssejaonnistuneidenuudelleensijoituksienvakinaistamiseksi.säästötoimet vaikeuttavatentisestäänuudelleensijoitustoimintaa,jotentoimivanstrategian luominen uudelleensijoitustoiminnan tukemiseksi on tärkeää. Uudelleensijoitustoiminnan kehittämiseksi tulisi asenteita sekä esimies- että työntekijätahoilla muokata suvaitsevampaansuuntaan.useintörmätääntilanteisiin,joissauudelleensijoitettava kokee voimakkaita asenteita sekä luovuttavanettävastaanottavantyöyhteisöntaholta.pääosin kyse on tiedon ja tiedottamisen puutteesta. Joskus vastuunjaon epäselvyys työpaikalla aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia uudelleensijoittamisessa. Uudelleensijoitustoimintaan täytyy hallintokunnissa kuitenkin paneutua erityisesti, koska uudelleensijoittamisen tarve tulee lisääntymäänlähivuosinatyöntekijöidenikääntymisenmyötä. Enkommunal arbetsgivareär skyldig att omplacera en arbetstagaresompågrundavsjukdom,defektellerskadablivitoförmögenattskötasittegetarbete,iennyförhonom/ hennelämpligarbetsuppgift. Förvaltningarnaomplacerarsinaarbetstagareinterntinom ramenförsinaegnaanslagochvakanser.endelavdepersoner som omplaceras överförs med hjälp av personalservicensstödåtgärder till andra förvaltningarellerplacerasinyaarbetsuppgiftergenomomskolning.entypiskpersonsomomplacerasären45-55-årigkvinnligarbetstagare som fungerar ibasserviceuppgifter.antalet omplaceringar somgenomförtsviapersonalservicenvar8stunderår2002 och för dem erhöll man finansiering från stadens reservationsanslag (86.363 ), Kommunernas pensionsförsäkring ochläroavtalsbyrån.problemetmeddessaenskildaomplaceringar är det att förvaltningarna inte har anslag eller vakanser att ombilda lyckade omplaceringar till ordinarie arbetsförhållanden. Inbesparingsåtgärderna försvårar ytterligare omplaceringsverksamheten, varför det är viktigtattskapaenfungerandestrategitillstödföromplaceringsverksamheten. Förutvecklandeavomplaceringsverksamhetenbordeattitydernabådebland förmännenocharbetstagarnaändrasi enmeratolerantriktning.oftahamnarmanisituationerdå denomplaceradeuppleverkraftigaattityderbådefrånden överlåtande och mottagande arbetsgemenskapen. Främst är det fråga om brist på kunskap och information. Ibland kan en oklar ansvarsfördelning på arbetsplatsen förorsaka extraproblemvidomplacering.detärviktigtattmaniförvaltningarnasättersignoggrantiniomplaceringsverksamheten,eftersombehovetavomplaceringarkommerattöka under de närmaste åren på grund av att arbetstagarna blir äldre. 15
16 Työtyytyväisyys-Trivseliarbetet Vaasan kaupungin kehittämisryhmien tekemiin esityksiin pohjautuvat10hyvänjatasa-arvoisentyöyhteisönkriteeriä onarvioitutyöyksiköissänytkolmattakertaaloppuvuodesta 2002. Kunkin kriteerin toteutumista arvioidaan 3-4 väittämänavulla,joillakukintyöntekijäonarvioinut omantyöyhteisönsätilaajahyvinvointia antamallaväittämällearvion 1ja5väliltä( pitääerittäinhuonostipaikkansa - pitää erittäinhyvinpaikkansa ). Koskatyöyksikötovatarvioineetomaahyvinvointiaannytjo kolmannenkerran,ovatnesaaneetitselleenerittäinkäyttökelpoiset vertailuarvot, joiden avulla työyksikön hyvinvoinnin kehittämistä voidaan suunnata vähiten pisteitä saaneiden tai arvoltaan laskeneiden kriteerien suuntaan. Työyksiköille onkin korostettu sitä, että hyvän ja tasaarvoisen työpaikan kriteerit ovat ensi sijassa oman työpaikan hyvinvoinnin kehittämisen väline, joka vuosittain kertookehitykseneteenpäinmenostataityöyksikönkehittämistarpeista. Vuoden 2002 osalta yhteensä 146 työyksikköä on toimittanutomatkriteeriarvionsahenkilöstötilinpäätöksenyhteenvetoavarten.vastaajienmääräonyhteensä2828henkilöä. Kaikki hallintokunnat ovat edustettuina ja vain joitakin harvoja yksikköjä on jäänyt pois kriteeriarvioinnista; suurimmista poisjääneistä yksiköistä mainittakoon sosiaalitoimenkotipalvelu. Seuraavassa kriteerivertailu koko kaupungin osalta ja sen lisäksi neljän suurimman hallinnonalan; terveys, sosiaali, opetus*jatekninensektori,keskiarvot.hallintokunnillaon mahdollisuustehdätarkempaaanalyysiakriteereistäomiin henkilöstötilinpäätöksiinsä. *Opetusala: opetusvirasto,peruskoulut,lukiot,vao,amk ja VAKK. De 10 kriterierna för en bra och jämlik arbetsgemenskap somvasastadsutvecklingsgrupperhargettförslagtillhar nuförtredjegångenutvärderatsiarbetsenheternaislutet avår 2002. Förverkligandet avvart ochett av kriterierna bedöms med hjälp av 3-4 påståenden, enligt vilka varje arbetstagareharbedömt situationenochvälmåendetinom den egna arbetsgemenskapen och betygsatt påståendena påskalan1-5( stämmerintealls-stämmermycketbra ). Nedanjämförs kriteriernaförhela stadens del och därutövermedeltalenfördefyrastörstaförvaltningssektorerna; hälsovården, socialvården, utbildningsväsendet* och tekniska sektorn. Förvaltningarna kan göra en mera specificeradanalysavkriteriernaisinaegnapersonalbokslut. Eftersomarbetsenheternaharbedömtsittegetvälmående nu för tredje gången har de fått till sitt förfogande synnerligenanvändbarajämförelsevärden,medhjälpavvilka utvecklandet av välmåendet inom arbetsenheten kan riktas på de kriterier som erhållit minst poäng eller de kriterier vars värde har sjunkit. För arbetsenheterna har manbetonat attkriteriernaförengodochjämlikarbetsgemenskapiförstahandärettredskapförutvecklandetav välmåendetpådenegna arbetsplatsen, vilketårligenbeskriverutvecklingensförloppellerarbetsenhetensutvecklingsbehov. Ifrågaomår2002harsammanlagt146arbetsenheterlämnat in sina kriteriebedömningar för personalbokslutets sammandrag.sammanlagtsvarade2828personer.allaförvaltningarvarrepresenteradeochendastnågrafåenheter har uteblivit från kriterieutvärderingen; av de största enheterna som uteblivit kan socialväsendets hemservice nämnas. *Utbildningssektorn:utbildningsverket, grundskolorna,gymnasierna, VYI,YHS, VYUC.
Hyvänjatasa-arvoisentyöyhteisönkriteerit 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2000 3,37 3,6 3,28 3,71 3,84 2,67 3,83 3,31 3,24 3,53 2001 3,41 3,58 3,32 3,72 3,81 2,7 3,72 3,41 3,37 3,56 2002 3,35 3,62 3,37 3,78 3,84 2,69 3,75 3,53 3,45 3,62 1. hyvättyöolosuhteet 2. työilmapiirijatyöyhteisöllisyys 3. tiedonkulku,tiedonsaantija palaute 4. tasa-arvo,tasapuolisuusjaarvostus 5. yhteishenkijahenkilösuhteet 6. palkka- japalkitsemispolitiikka 7. henkilökunnan määräjaammattitaito 8. hyvä esimiestoiminta 9. kehittymisen mahdollisuudet 10.osallistumis-ja vaikutusmahdollisuudet 1. goda arbetsförhållanden 2. arbetsatmosfär och arbetsgemenskap 3. informationsflöde,erhållande avinformation samtfeedback 4. jämlikhet,rättvishetoch uppskattning 5. vi-anda och personrelationer 6. löne-och belöningspolitik 7. personalensantal och yrkesskicklighet 8. god förmansverksamhet 9. utvecklingsmöjligheter 10.möjligheter attdeltaoch påverka Vuoden2002osalta onyleisesti huomattavissa, ettäkeskiarvot ovat nousseet lukuun ottamatta palkka- ja palkitsemispolitiikkaa(6)jahyviätyöolosuhteita(1),jokaonselkeästi laskenut edellisten vuosien tasolta. Korkeimmalle onarvioituedelleenkriteeri5eli yhteishenkijahenkilösuhteet. Toiseksi korkeimmalle on arvioitu kriteeri 4eli tasaarvo,tasapuolisuusjaarvostus. Kriteereistäalimmatarviotsaaedelleen palkka-japalkitsemispolitiikka. Neljänsuurimmanhallinnonalanosaltatuleeesillejoitakin eroavuuksia,joistaoheinenkaaviokertootarkemmin. Löne-ochbelöningspolitiken erhöllfortsättningsvisdelägstavärdena. Ifråga om år 2002 kan tydligt märkas att medeltalen har stigit förutom ifråga om löne- och belöningspolitiken (6) samtgodaarbetsförhållanden(1),somväsentligtharsjunkit från nivån under de föregående åren. Högst har fortsättningsviskriterium5,dvs. vi-andaochpersonrelationer värderats.nästhögstharkriterium4,dvs. jämlikhet,rättvishetochuppskattning värderats. Fördefyrastörstaförvaltningssektorernaframkommeren delskillnader,vilkaframgårnärmareavschematnedan. 17 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Terveystoimi Hälsovårdsväsendet Sosiaalitoimi Socialväsendet Opetusala Utbildningsväsendet Tekninentoimi Tekniskasektorn Kokokaupunki Helastaden 1,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 3,05 3,42 3,1 3,55 3,74 2,49 3,61 3,42 3,34 3,25 3,46 3,79 3,61 3,98 3,99 2,74 3,86 3,69 3,59 3,84 3,23 3,46 3,16 3,52 3,64 2,87 3,54 3,31 3,37 3,45 3,49 3,57 3,13 3,47 3,73 2,86 3,75 3,25 3,23 3,33 3,35 3,62 3,37 3,78 3,84 2,69 3,75 3,53 3,45 3,62
18 Koko kaupungin keskiarvoon verrattuna ainoastaan sosiaalitoimi ylittää kaikkien kriteerien osalta yleisen keskiarvon. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien kriteerien keskiarvotovatnousseetsosiaalitoimessalukuunottamatta kriteereitä henkilökunnan määrä ja ammattitaito (7) sekäpalkka-japalkitsemispolitiikka(6). Terveystoimi jää jokaisen kriteerin osalta yleisen keskiarvonalapuolelle.terveystoimessaontapahtunutkeskiarvojenmyönteistänousuakriteerien4,7,8ja9osaltaverrattuna edelliseen vuoteen. Muut kuusi kriteeriä ovat laskeneetedelliseenvuoteenverrattuna. Teknisessätoimessakaikkikeskiarvotovatnousseetedelliseen vuoteen verrattuna lukuun ottamatta työolosuhteita (1). Opetusalalla kuusi kriteereistä onlaskenut tai pysynyt samanajaneljäonnoussutedelliseenvuoteenverrattuna(1, 3,5,ja8). Palkkaus- ja palkitsemispolitiikka on saanut edelleen selkeästialhaisimmatkeskiarvotkaikillaneljälläsuurimmalla hallinnonalalla.alhaisin keskiarvo on terveystoimessa.ainoastaanteknisentoimenosaltakeskiarvoonhiemannoussutedellisvuodesta. Esimiestoiminnanjakehittymisenmahdollisuuksien osalta on edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla neljällä hallinnonalallatapahtunutmyönteistäkehitystä. Merkillepantavaaon,että hyvientyöolosuhteiden (1)osalta on menty alaspäin, vaikka yleisesti ottaen kriteerien keskiarvot ovatkin hivenen nousseet. Varsinkin terveystoimen ja teknisen toimen keskiarvot työolosuhteiden osaltaovat laskeneetedellisvuodenluvuista. Kyseisenkriteerin väittämät käsittelevät työskentelyolosuhteita, työpaikanfyysisiäolosuhteitasekätyönkuormittavuutta. Jämfört medmedeltaletförhelastadenärdetendastsocialväsendet som överskrider det allmänna medeltalet i frågaomallakriterier.ijämförelsemedföregåendeårhar medeltaletförallakriterierstigitinomsocialväsendetmed undantag för kriteriet personalens antal och yrkesskicklighet (7)samtlöne-ochbelöningspolitiken(6). Hälsovårdsväsendet blir för varje kriterium under det allmännamedeltalet.inomhälsovårdsväsendetharifrågaom kriterierna4,7,8och9enpositivökningskettijämförelse med föregående år.de övriga sex kriterierna har sjunkit i jämförelsemedföregåendeår. I fråga om förmansverksamheten och utvecklingsmöjligheterna harinomallafyraförvaltningssektorer skett enpositivutvecklingijämförelsemedföregåendeår. Inomtekniskasektornharallamedeltalstigitijämförelse medföregåendeårförutomifrågaomarbetsförhållandena (1). Inomutbildningssektornharsexkriteriersjunkitellervarit på samma nivå och fyra har stigit ijämförelse med föregåendeår(1,3,5och8). Löne-ochbelöningspolitiken harfortsättningsvistydligterhållit de lägsta medeltalen inom alla de fyra största förvaltningssektorerna.detlägstamedeltaletfinnsinomhälsovårdsväsendet. Endast för tekniska sektorn har medeltaletenaningstigitfrånföregåendeår. Observerasbörattifrågaom godaarbetsförhållanden (1) harvärdenasjunkit,fastänmedeltalenförkriteriernaallmänt taget stigit en aning. Isynnerhetmedeltalen förarbetsförhållandena har inom hälsovårdsväsendet och tekniska sektorn sjunkit från talen under föregående år.det ifrågavarande kriteriets påståenden behandlar arbetsförhållandena,arbetsplatsensfysiskaförhållandensamtarbetetsbelastning.
Työsuojelutasonvuosittainen arviointi-årligutvärdering avarbetarskyddsnivån Työsuojelutoiminnanarviointialoitettiinv.1998.Kysymyslomakkeen avulla on kerätty tietoa työsuojelutoiminnan edelleenkehittämiseksi.vastaajilla on ollut mahdollisuus arvioida henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavientoimenpiteidentilaatyöyksikkökohtaisesti. Vuoden2002keskeisimmätmuutokset Asiat /toiminnot, jotka koettiin parantuneen olivat pääosin perinteiseksi koetulla työsuojelun alueella. Mittavin parannus koko kyselyn historiassa tapahtui tapaturmien, ammattitautienjaläheltäpititapahtumientutkimisenkohdalla. Parannustakoettiintapahtuneenmyösturvallistenmenettelytapojenjahenkilökohtaistensuojaintenkohdalla,sekä työyhteisön turvallisuussääntöjen kohdalla. Vastausten perusteellavoitaneentodeta,ettäperinteinentyösuojelu onarkipäiväntyössäjajohtamisessakohtuullisessamäärin mukana. Muutokset parempaan koetuissa asioissa /toiminnoissa (tapaturmien,ammattitautienja läheltäpiti-tapahtumien tutkimisessa,turvallisetmenettelytavatvaarallisissatöissä ja henkilökohtaisissa suojavälineissä) olivat mittavimmatkokokyselynhistoriassa. Enitenheikennystäkoetaantyöyksikönkehittämisensuunnittelemattomuudessa sekä tuloksellisuuden seurannassa jahallinnassa. Arvioinninmukaanparhaitenhoidetuksikoettiin: - - - - - henkilökohtaisetsuojaimet työyksiköntoiminta-ajatuksenjapäämäärienselkeys työnjako kone-,laite-jakemikaaliturvallisuus yhteistoiminta Kehittämistävaatiieniten: - - - - - palautetyöyksikönkehittämisentukena tuloksellisuudenseurantajahallinta perehdyttäminen työyksikönkehittämisensuunnitelmallisuus työnhallinnankehittäminen Utvärderingen av arbetarskyddsnivån inleddes år 1998. Medhjälpavettfrågeformulärharuppgiftersamlatsinför vidareutvecklingavarbetarskyddsverksamheten.svararna har haft möjlighet att utvärdera situationen arbetsenhetsvisfördeåtgärdersominverkarpåpersonalensarbetsförmågaochvälbefinnande. Deviktigasteförändringarnaunderår2002 De saker/funktioner som man upplevde hade förbättrats fanns ihuvudsak inom det traditionella arbetarskyddets område.denstörstaförbättringenunderheladentidförfrågningarnahargjorts skeddeifrågaomundersökningen avolycksfall,yrkessjukdomaroch näraögat -situationer. Förbättringupplevdesocksåhaskettifrågaomtryggaförfaringssätt och personliga skyddsredskap samt arbetssamfundssäkerhetsbestämmelser.påbasenavsvarentorde man kunna konstatera att det traditionella arbetarskyddetiskäligomfattningfinnsmedidetdagligaarbetet ochiledarskapet. Förändringarnaidesaker/funktionersommanupplevtvara bättre (i underökningen av olycksfall, yrkessjukdomar och näraögat -situationer,tryggaförfaringssättifarliga arbeten och personliga skyddsredskap) var de mest omfattandeunderheladentidförfrågningarnahargjorts. Den största försämringen upplevs ifråga om planlös utvecklingavarbetsenhetensamtuppföljningenochkontroll avresultatet. Enligtutvärderingenansågssombästskötta: - personligaskyddsredskap - arbetsenhetensverksamhetsidéochdesstydligamål - arbetsfördelning - maskin-,apparat-ochkemikaliesäkerhet - samarbete Ärendensomkrävermestutvecklande: - feedbacksomstödförutvecklandetavarbetsenheten - uppföljningochkontrollavresultatet - introduktion - planmässighetiutvecklandeavarbetsenheten - utvecklandeavbehärskandetavarbetet 19
5 Panostuksettyöhyvinvointiin Satsningar på välmående iarbetet Työkykyäylläpitävätoiminta -Verksamhetföratt upprätthållaarbetsförmågan 20 Kuntoremontitjatyky-tonnit Kuluneena vuonna järjestettiin henkilöstölle kuntoremonttikursseja8kertaa.erikuntoutuslaitoksissakeväänja syksynkursseilleosallistuiyhteensä94työntekijää.tähän toimintaan oli käytettävissä 25 000. Kaupunki sai ulkopuolista(sal)tukea6700 jokaolikeskimäärin25%kuntoutusjaksonkustannuksista. Työpaikkojentyky-toimintaa tuettiin84-168 :nsummilla riippuen työpaikan henkilöstön osallistuvuudesta ja käyttötarkoituksesta. Tähän kokonaisuutena oli käytettävissä 8400, joka käytännössä tarkoitti n. 70 työpaikan tukemista. Vireä Vaasa - terveysliikuntatoiminnan toimenpiteet Vaasan kaupunginkaikenkuntoisten työntekijöiden liikunnalliseksi aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietoudenedistämiksiovatjatkuneet. Säännöllistä viikoittaista liikuntaa tarjotaan n15 tunnin liikuntatarjottimella.lisäksionjärjestettyhallintokuntien työyksiköilleerilaisialiikuntailtapäiviäjalajitutustumisia. Liikuntaosastonterveysliikuntatoimintaanonlähtenytmukaanmyösuusiavaasalaisiayrityksiäjayhteistyötätyöterveysasemienkanssaonaloiteltu. Muuta Työsuojeluviikkoa vietettiin monipuolisen ohjelmatarjonnan puitteissa. Luennot olivat työyhteisön hyvinvointiin, sisäilmaan, meluun ja työpaikkojen hyviin käytäntöihin liittyviä. Liikunnallista iltaohjelmaa olivat itsepuolustuskurssit,uinnintekniikkakoulutus,vireävaasantarjotinsekäpatikkaretkirajavuorelle.viikosta saatiinhyvääpalautetta mikä kannustaa suuntaamaan toimintaa vastaavantyyppisiintapahtumiin. Konditionsfrämjandekurserochtyky-tonni. Perinteeksimuotoutunutkaupungintyöyksiköidenvälinen sekasählyturnaus keräsi 13-14.4. 27 tyky-joukkuetta, yli 300 pelaajaa. Kesäkuussa Vaasassa järjestetyssä naisten Paradise Lady Run- kuntoilutapahtumassa Vaasan kaupunginnaistenryhmä(n.100henkeä)olifirmajoukkueista ylivoimaisestisuurin.työpaikkaliikunnanfestivaalitolivat myös samalla jatkoa edellisvuoden Seutukuntopäiville. Työpaikkaliikunnan festivaaleille osallistui n. 110 liikunnallista Vaasan kaupungin työntekijää. Terveysliikunnan startti- ja ohjauskoulutusta on jatkettu kaupungin työyksiköille ja tyky-yhdyshenkilöille.liikuntaluuri, liikuntaneuvontaaasiakkaille,aloittitoimintaansa. Underdetgångnaåretordnadesförpersonalenkonditionsfrämjandekurser8gånger.Idekursersomundervårenoch hösten ordnades vid olika rehabiliteringsinrättningar deltogsammanlagt94arbetstagare.fördennaverksamhet fanns25000eurotillförfogande.stadenfickiutomstående stöd (SAL) 6700 euro, som var igenomsnitt 25 %av rehabiliteringsperiodenskostnader. Arbetsplatsernastyky-verksamhetstöddesmed84-168euro beroendepå personalens deltagandeoch användningsändamålet. För detta fanns isin helhet 8400 euro till förfogande, vilket ipraktiken innebar stödande av ca 70 arbetsplatser. Hälsomotionsåtgärdernainom VälmåendeVasa föraktiverandeavvasastadsanställdaoberoendeavvilkenkonditiondehartillattrörapåsigochökandeavhälsofrämjande motionsmedvetenhetharfortgått. Regelbunden motionerbjuds varjeveckagenom motionsbrickansomomfattarca15timmar.dessutomharförförvaltningarnasarbetsenheterordnatsolikaidrottseftermiddagar och möjligheter att bekanta sig med olika grenar. Även nya vasaföretag har deltagit iidrottsavdelningens hälsomotionsverksamhet och samarbete med personalhälsostationernaharinletts. I den traditionella innebandyturningen med blandade lag mellan stadens arbetsenheter deltog under tiden 13-14.4 27 tyky-lag, över 300 spelare. Ikonditionsevenemanget ParadiseLadyRunfördamersomordnadesijuniiVasavar stadensdamgrupp(ca100personer)denöverlägsetstörsta bland firmalagen. Festivalen för arbetsplatsmotion var också samtidigt en fortsättning på fjolårets Regionkonditionsdagar.Ifestivalen för arbetsplatsmotion deltog 110 Vasastadsarbetstagare.Start-ochinstruktörsutbildningen ihälsomotion har fortsatt för stadens arbetsenheter och tyky-kontaktpersoner.motionslinjen, en ny motionsrådgivningförkunderna,inleddes. Annat Arbetarskyddsveckan firades inom ramen för ett mångsidigtprogramutbud.föreläsningarnaanslötsigtillarbetsgemenskapernas välmående, inomhusluften, buller och arbetsplatsernasgodaförfaringssätt.det idrottsbetonade kvällsprogrammet omfattade självförsvarskurser,utbildning isimteknik, VälmåendeVasas brickasamt vandringsutfärdtillrajavuori.feedbackenförveckanvarbra,vilket uppmuntrartillverksamhetavmotsvarandeslagifortsättningen.