Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
Pomo ja Väisänen Talouselämä 3.10.2014.
Kuva: Antti Karkiainen PTS-mallilla tehty arvio
PTS PTS-mallilla arvioidaan eläkemenojen, -maksujen ja tasojen kehitystä pitkällä aikavälillä Laskenta tehdään vuositasolla ja käyttäen ikä- ja sukupuolikohtaista keskiarvotekniikkaa Väestö- ja elinaikaennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2012 Eläkealkavuuksia ja työvoimakäyttäytymistä on arvioitu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuen Uudistusta koskevia laskelmia varten on tehty oletuksia ihmisten käyttäytymisestä, mm. ikärajojen nousun ja työuraeläkkeen vaikutuksista Suhdannekehitystä on päivitetty 2013 raportista Eläketurvakeskus 5
Vanhuuseläkkeen ikärajat nousevat 2027 mennessä alin vanhuuseläkeikä 65 vuoteen 2030 jälkeen ikärajoja nostetaan seuraavasti Laskennallinen työura ja eläkkeelläoloaika kasvavat samaa vauhtia Ehdollinen työllisyyskehitykselle Otetaan käyttöön tavoiteikä kullekin ikäluokalle Eläketurvakeskus 6
Elinaikakerrointa lievennetään 2027 jälkeen Eläketurvakeskus 7
Eläkkeelle siirrytään myöhemmin Eläkkeellesiirtymisiän odote, vuotta Eläketurvakeskus 8
Työllisyys paranee vanhemmissa ikäluokissa, esimerkkinä vuonna 1962 syntyneet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 ikä Perus Vertailu Eläketurvakeskus 9
Eläkemenojen ja maksujen nousupaine pienenee Työeläkemeno % palkkasummasta 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Perus Vertailu Eläkkeensaajia vuonna 2030: Nykylaki 1,70 milj. Uudistus 1,65 milj. Keskipitkällä aikavälillä eläkemenot ja maksut uudistuksen seurauksena nykylakia matalammat, kun eläkkeelle siirtyminen lykkäytyy ja työllisyys kasvaa Julkisen talouden kestävyys paranee Vuosisadan loppupuolella menot saavuttavat nykytason etuustason nousun seurauksena Eläketurvakeskus 10
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet (toimeentulon näkökulma) Elinkaarella yhteensä saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut (millaisen tuoton maksuilleen saa) Yksilötasolla vaikutukset lienee syytä arvioida ensisijaisesti kuukausieläkkeitä tarkastelemalla Eläketurvakeskus 11
Kuukausieläkkeet kasvavat Pidemmät työurat Pidemmät laskennalliset työurat työkyvyttömille ja työttömille Elinaikakerroin lievenee 2030 jälkeen Työntekijän työeläkemaksu sisällytetään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan Eläketurvakeskus 12
Kuva: Kai Widell Eläketurvakeskuksen ELSI-malli
ELSI Laskenta tehdään yksilötasolla Voidaan mm. arvioida erilaisia jakaumatietoja (esim. eläkkeiden mediaani, alakvartiili, yläkvartiili) Lähtötilanteena nykyväestöä vastaava populaatio Kullekin mallin yksilölle arvotaan vuosittain kohtalo Jatkuuko työ, nouseeko palkka, tuleeko työkyvyttömäksi, onko vanhempainvapaalla jne. Tulokset esitetään sukupuolittain ja kahdella koulutustasolla Korkeintaan keskiasteen (ammattikoulu, lukio) tutkinnon suorittaneet Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Tähän ryhmään kuuluvat mm. vanhat opistoasteen tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä kaikki yliopistotutkinnot. Eläketurvakeskus 14
Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Eläketurvakeskus 15
Muutokset eläketason mukaan Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Eläketurvakeskus 16
Alustavia johtopäätöksiä Kaikkien tarkasteltujen ryhmien kuukausieläkkeet ovat korkeammat uudistuksen mukaisessa laskelmassa kuin nykylakilaskelmassa Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja Eläketasot nousevat sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse Uudistus kasvattaa matalammin koulutettujen eläkkeitä hieman enemmän kuin korkeakoulutettujen Kokonaisuudessaan uudistuksella on pitkällä aikavälillä eläke-eroja lievästi tasaava vaikutus Eläketurvakeskus 17
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet Elinkaarella saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut Yksilötason vaikutukset on syytä arvioida ensisijaisesti vaikutuksilla kuukausieläkkeisiin Eri ryhmiä verrattaessa myös elinkaarella saatujen eläke-etuuksien ja maksettujen eläkemaksujen suhteella on merkitystä Perussääntö: mitä pidempi eläkeaika, sitä parempi tuotto eläkemaksuille Eläketurvakeskus 18
Nuoret ikäluokat hyötyvät uudistuksesta 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena. 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta. Eläketurvakeskus 19
Naiset hyötyvät suhteellisesti enemmän Naiset ovat keskimäärin pidempään eläkkeellä, joten eläkeikien nosto lyhentää heidän eläkeaikaansa vähemmän suhteessa kuin miehillä. Eläketurvakeskus 20
Vaikutusarvion pääviestit Eläketaso paranee Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvinne aikoihin nostaa jo sovittua tasoa korkeammalle Eläkkeellä oloaika pitenee nykyiseen aikaan verrattuna Siis WIN-WIN-WIN?
Lisäksi Uudistus vakauttaa eläkejärjestelmää, koska se vähentää eliniän pitenemiseen liittyvää epävarmuutta Myös julkisen talouden tasapaino paranee Eläketurvakeskus 22
WIN-WIN-WIN tilanteen hinta Työtä tehdään pidempään ja eläkkeellä ollaan lyhyempi aika kuin ilman uudistusta. Eläketurvakeskus 23