RYHMÄTYÖT Elektroniikka a. Monta elektrokiikkalaitetta teillä on mukana? b. Tehkää muulle ryhmälle kännykän "haastattelu", jossa kysytte kännykältä keksimänne kysymykset ja vastaatte niihin. Haastatelkaa kännykkää, kuten ihmistä hänen elämäntarinastaan! Selvittäkää kännykän elinkaari (raaka-aineet, tuotanto, käyttöikä) c. Esittäkää muulle rymälle kännykän haastattelu ja kertokaa, missä vaihessa kännykän elinkaarta syntyy haittaa ympäristölle ja/tai ihmisille (=ekologista velkaa) d. Pohtikaa yhdessä vaihtoehtoja uuden elektroniikan ostamiselle ja elektroniikkatuotannon parantamiselle! Tietoa: Eettistä elektroniikkaa-opas/luonto-liitto Vaatteet a. Tutkikaa vaatteistanne, mistä materiaaleista ne on valmistettu ja missä maassa ne on valmistettu. b. Piirtäkää jonkun esimerkkivaatteen tuotannon tarina. (raaka-aineet, tuotanto, kuljetukset, kuluttaja, jätteet) Pohtikaa, missä eri vaiheissa tuotannon ketjua aiheutuu haittaa ympäristölle ja/tai ihmisille? c. Esitelkää muulle ryhmälle vaatteen tarina. d. Pohtikaa yhdessä vaihtoehtoja uusien vaatteiden ostamiselle ja vaatetuotannon parantamiselle! Tietoa: ks. kaupunkikävelymateriaalit http://www.puhtaatvaatteet.fi/ Vesi ja ruoka a. Tutkikaa eri tuotteiden tuotantoon kuluvaa vesimäärää. (ks. kaupunkikävelymateriaalit kuva 4) Pohtikaa, miksi määrät ovat niin suuria? Mistä vesijalanjälki koostuu? Missä päin maailmaa vesi kuluu? b. Mitä haittaa suuresta vedenkulutuksesta voi olla esim. Intiassa, jossa viljellään paljon puuvillaa? c. Ateria -tehtävä: Koostakaa mahdollisimman pienivesijalanjälkinen ateria! (katso kuva 4 ja eetti ry:n materiaalit http://www.eetti.fi/sites/default/files/gkaoppikirja_ylakoulu_web.pdf) e. Esitelkää muulle ryhmälle eri tuotteiden vesijalanjälkiä ja kertokaa mistä jalanjäljet koostuvat. Esitelkää myös ateriaehdotuksenne! Kestävä elämä a. Mitä teidän mielestänne tarkoittaa kestävä elämä? Mitkä asiat ovat tärkeitä hyvässä elämässä? b. Suunnitelkaa kestävän elämän talo, jossa on perustukset, seinät, katto, ikkunat, ovi ja savupiippu. Keksikää, mitä kestävän elämän asioita talon eri osat symboloivat. c. Esittäkää muulle ryhmälle suunnittelemanne kestävän elämän talo.
TOIMINNALLISET HARJOITTEET 1. Arvojana Muutaman minuutin ajatuksia virittelevä alkulämmittely. Oppilaat asettuvat janalle akselille samaa mieltä - eri meiltä. Väittämät arvojanaan: 1. Ruokaa riittää kaikille maapallolla 2. Jokaisella kiinalaisella on oikeus omaan autoon 3. Kehitysmaiden asukkaat ovat onnettomampia kuin teollisuusmaiden 4. Paras tapaa siirtää hyvinvointia kehitysmaihin on lahjoittaa rahaa 5. Voin vaikuttaa kehitysmaiden ihmisten elämään oppilaiden palattua paikoilleen huomioi, ettei ollut heppoa tietää oikeaa vastausta. 2. Nopea tuoliharjoitus luonnonvarojen kulutuksesta Pyydä 10 oppilasta luokan eteen, joilla kaikilla oma tuoli. kysy: miten teidän mielestä nämä tuolit tulisi jakaa oikeudenmukaisesti? lue dian 12 teksti ja kerro, että nyt jaetaan tuolit samalla tavalla, kuin luonnonvarojen kulutus jakautuu maapallolla: 8 oppilasta jakavat 2 tuolia, kaksi oppilasta saavat 8 tuolia. kerro oppilaille, että näin jakautuu luonnonvarojen kulutus maailmassa. Kaksi oppilasta, jotka saivat 8 tuolia kuuluvat teolliseen Pohjoiseen. Kun oppilaat ovat palanneet takaisin omille paikoilleen kysy: onko tämä reilua? 3. Tavaran tarina/puuvillavaatteet Harjoite voi olla vaihtoehtoinen tavaran tarina elektroniikalle. Harjoitteen kesto 10 min. Tarvitset maailman kartan. Pyydä oppilaita katsomaan kaverinsa paitojen selkämyksestä, mistä paita on alunperin tullut/muista vaatteista. Asettele alkuperämaita maailmankartalle tai kokoa taululle. Kerro hieman vaatteen tarinasta: raaka-ainetuotanto, valkaisu, värjäys, langaksi, kankaaksi, vaatteeksi, kivipesut yms. Miettikää jokaista eri puuvillan tuotantovaihetta erikseen pellolta suomalaiseen supermarkettiin. Suomessa puuvillapaidan hinta H&M:ssä voi olla viisi euroa. Miten palkka muotoutuu matkan varrella, mitkä tekijät muodostavat tuotteen lopullisen hinnan? Mitä ympäristökustannuksia tuotantoketjuun liittyy? Ongelmia ovat esimerkiksi: vesivarojen hupeneminen ja saastuminen, muut ympäristöongelmat kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Työolot ja niistä johtuvat terveysongelmat.
Tuotantoketju ilman varastointeja: 1. viljely 2. kuljetus ja kutominen kankaaksi & värjääminen 3. kuljetus 4. ompelu vaatteeksi 5. kuljetus Keskusvarastoihin 6. kuljetukset kauppaan 7. myynti supermarketeissa --> jätteeksi muodin vaihtuessa Vaihtoehdot puuvillalle: villa, hamppu, synteettisen materiaalit, reilu kauppa, ÄLÄ OSTA MITÄÄN&KIERRÄTYS! TAUSTA: Puuvillan alkuperä on Intiassa ja se tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Intiasta puuvilla levisi Egyptiin, Kiinaan ja Persiaan. -Teollinen vallankumous nosti kysyntää puuvillalle ja puuvillaplantaaseja perustettiin Yhdysvaltioihin ja Länsi-Afrikkaan orjatyövoimalla. Nyt tärkeimmät puuvillantuottajamaat ovat mm. Kiina, Intia, Pakistan, Uzbekistan ja Yhdysvallat - Edellä mainittujen lisäksi puuvilla on monien Länsi- ja Keski-Afrikan maiden yksi tärkeimmistä vientituotteista - eli monet Afrikan valtiot ovat riippuvaisia puuvillan tuotannostaan ja tuotanto kasvaa eniten Länsi-Afikassa. Afrikasta puuvillaa ostavat ja välittävät yhdysvaltaiset yritykset kuten Cargill ja Dunavant Enterprizes. Kankaaksi puuvillaa jalostetaan ensisijassa Kaakkois-Aasiassa. Lopullinen vaatteiden ompelu ympäri maapalloa, esimerkkinä luokan jakauma merkatusta paidan alkuperästä. Kriittistä tuotannossa: (1) Yhdysvaltojen kilpailua vääristävä tuki - WTO:n kauppaoikeudessa, yli 2 miljardia dollaria jaetaan vuosittain 25 000 viljelijälle (2) Keinotekoisen alhainen hinta - kaupanvälittäjät pystyvät keinottelemaan hinnoilla (3) Heikot työoikeudet plantaaseilla mm. Uzbekistanin lapsityöläiset (4) Ympäristökysymykset, yhden puuvillapaidan tuottaminen vaatii 4100 litraa vettä Mahatma Gandhilta puuvillasta: 1. English people buy Indian cotton in the field, picked by Indian labor at seven cents a day, through an optional monopoly. 2. This cotton is shipped on British ships, a three-week journey across the Indian Ocean, down the Red Sea, across the Mediterranean, through Gibraltar, across the Bay of Biscay and the Atlantic Ocean to London. One hundred per cent profit on this freight is regarded as small. 3. The cotton is turned into cloth in Lancashire. You pay shilling wages instead of Indian pennies to your workers. The English worker not only has the advantage of better wages, but the steel companies of England get the profit of building the factories and machines. Wages; profits; all these are spent in England. 4. The finished product is sent back to India at European shipping rates, once again on British ships. The captains, officers, sailors of these ships, whose wages must be paid, are English. The only Indians who profit are a few lascars who do the dirty work on the boats for a few cents a day.
5. The cloth is finally sold back to the kings and landlords of India who got the money to buy this expensive cloth out of the poor peasants of India who worked at seven cents a day. (Fisher 1932 pp 154 156) 4. Draamatyöskentely kaivos-elektroniikka tms. Tehtävän kesto 20-30 minuuttia. Työskentelyn tarkoituksena on valaista eri toimijoiden motiiveja ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Valitse aihe, esim. kaivos-elektroiniikka, vesi-puuvilla, tai palmuöljytuotanto-einespitsa tms. johon nuorella on oma kosketuspinta. Näytä kuva/video (globaalista Etelästä), joka liittyy aiheeseen, voit myös lukea tarinan. Motiivikuja: Ryhmä asettuu kujaksi, jonka läpi jokainen vuorollaan kulkee. Kuja asettuu ensin esim. kaivosomistajan, sitten kaivostyöläisen ja lopuksi nuoren, joka haluaa uuden kännykän rooliin. Jokainen valitsee jonkun asian (lauseen), joka on tärkeä motiivi/tunne/ajatus suhteessa asiaan. esim: kaivosomistaja=haluan rahaa, että saan valtaa, kaivostyöläinen=minä olen kolme vuorokautta maan alla töissä, nuori=haluan uuden kännykän, jossa on hyviä pelejä) Kun kaikki ovat kulkenet kujan läpi, vaihdetaan roolia. Kun kaikki kolme roolia on käyty läpi, jakaudutaan kolmeen eri ryhmään, jotka kokoavat eri tahojen motiivit ja tuntemukset, joita kuja-harjoituksessa syntyi. (yksi ryhmä nuoren, yksi kaivoksen omistajan ja yksi kaivostyöläisen kannalta). Nämä voi koota paperille tai piirtää, voi myös kirjoittaa kirjeen tai tehdä sarjakuvan. Improvisaatio (jatko edelliseen, kesto n.10min): Eri tahot tuovat oman vaatimuksensa foorumiin ja keskustelevat keskenään. Halukkaat katsojat menevät mukaan keskusteluun jossain muussa roolissa (esim. nuoren ystävä, kaivosomistajan vaimo, jne.)tai korvaamalla jonkun henkilö ja yrittävät ratkaista ongelmat. (jos korvaa jonkun henkilön, täytyy koskettaa tätä). Tavoitteena on löytää sellainen loppuratkaisu, että kaikki eri osapuolet olisivat tyytyväisiä. Tässä saa käyttää mielikuvitusta, saa olla myös hauska! Ohjaaja itsekin voi mennä mukaan. Lopuksi purku, mitä tuli mieleen, miltä tuntui? 5. Draamatyöskentely: jätekone (kesto n. 5min)
Näytä jätekuva ja video Tyynen valtameren muovijätteestä (Ympäristöoikeudemukaisuus dia 8) Pyydä oppilaita tekemään itsestään kone, joka kuvaa jäteongelmaa. Ihmiset ovat koneen eri osia ja liittyvät toisiinsa äänin ja liikkein. Kone voi olla paikallaan tai liikkua. On hyvä, että oppilaat menevät koneeseen yksi kerrallaan. Aloitus esim. kolmella oppilaalla.