TERVETULOA! Avustusosasto 1
Päivän ohjelma: Tervetuloa RAY:n avustustoiminnan linjaukset Avustusviestinnän terveiset 11-12 lounastauko - Verkkoasioinnin kioski avoinna Miten kunnat ja järjestöt voivat yhteistyössä edistää terveyttä ja hyvinvointia Avustusten hakeminen vuodelle 2016: - Hyvä hakemus, valmistelupäällikkö - Talousarvio, erityisasiantuntija Ennakkokysymykset Yleisön kysymykset 14.30 kahvitauko Aikaa henkilökohtaisille kysymyksille + verkkoasioinnin kioski avoinna klo 16 saakka Avustusosasto 2
Avustusosasto 3
RAY:n ainutlaatuinen arvoketju tuo yhteen suuren joukon suomalaisia. Tehokkaasti ja vastuullisesti järjestettävästä pelitoiminnasta kertyvästä voitosta jaettavat järjestöavustukset ohjataan joustavasti vaikuttaviin kohteisiin. Pelitoiminnan voitto on käytettävä kokonaisuudessaan järjestöjen toiminnan tukemiseen. Sotiemme veteraanien määrän vähentyessä valtiolle ohjatut varat tulee palauttaa asteittain avustustoiminnan käyttöön. Avustusosasto 4
AVUSTUSTOIMINNAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Avustusosasto 5
Tavoitteena aktiivinen ja monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä Avustustoiminnan pitkän tähtäimen tavoite: Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen ja aktiivinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aikaansa seuraavilla ja yhteistyökykyisillä järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. RAY-avustuksilla luodaan kestävät edellytykset vireälle kansalaistoiminnalle jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä. Olemme merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa. Avustusosasto 6
Vastaamme ajankohtaisiin haasteisiin Avustustoimintaa kehitetään siten, että se pystyy varmistamaan järjestöjen rahoituksen pitkäjänteisyyden. Avustusjärjestelmän joustavuutta lisätään ja sen valmiuksia tukea innovatiivisuutta vahvistetaan, jotta avustuksia voidaan aiempaa joustavammin suunnata ajankohtaisiin haasteisiin ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Liikevoittomme kasvaessa se käytetään avustuksiin vähintään samassa suhteessa. Myönnettävien avustusten lisäksi RAY tukee järjestötoiminnan kehittämistä myös koulutuksen, neuvonnan ja ohjauksen sekä viestinnän keinoin. Avustusosasto 7
Linjaukset käytäntöön Avustuslinjauksia täsmennetään ja konkretisoidaan vuosittain julkaistavalla toimeenpanosuunnitelmalla sekä erillisillä ohjeilla ja periaatelinjauksilla. Koulutamme ja neuvomme järjestöjä avustusten hakemiseen, niiden tulokselliseen käyttöön, viestintään ja raportointiin liittyen. RAY:n uusi sähköinen asiointijärjestelmä otetaan käyttöön asteittain linjauskauden aikana. Valmistelemme myös mahdollisuutta tehdä avustuspäätös jatkossa useammin kuin kerran vuodessa, jotta yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksia kyettäisiin reagoimaan nykyistä joustavammin. Avustusosasto 8
AVUSTUSTEN SUUNTAAMINEN JA PAINOTUKSET Avustusosasto 9
Säädökset luovat perustan avustusten myöntämiselle Arpajaislaissa säädetään, että RAY:n voitosta myönnettävillä avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja että avustukset myönnetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Avustusta voidaan myöntää yleishyödylliselle järjestölle, joka on rekisteröity joko yhdistys- tai säätiörekisterissä. RAY-avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. Raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset, joiden puitteissa RAY tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen myöntämistä valmistellessaan avustusesitystä sosiaali- ja terveysministeriölle. Avustusosasto 10
RAY tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa Avustusosasto 11
Keskiössä ihmisten auttaminen Peruslähtökohta: Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. Ennalta ehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Avustusosasto 12
Kannustamme järjestöjä uudistumaan Haluamme tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Toimimme järjestöjen kehittämiskumppanina. Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: toimintaympäristön seuraamiseen sekä aktiiviseen muutostarpeiden ja - mahdollisuuksien tunnistamiseen kohderyhmän osallistamiseen toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, toiminnan tavoitteellisuuteen ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle arvioivaan ja kehittävään työotteeseen ja yhteistyöhakuisuuteen sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Avustusosasto 13
Taloudellisuus ja muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen Varojen taloudellinen käyttö ja toiminnan läpinäkyvyys ovat perusedellytyksiä avustusten myöntämiselle. RAY kannustaa avustuksen hakijoita hyödyntämään myös muita kuin julkisia rahoituslähteitä sekä kehittämään omaa varainhankintaansa. Avustusosasto 14
Järjestö-kunta -yhteistyöllä pysyviä tuloksia Korostamme järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyöllä varmistetaan, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Suunnitelmallinen yhteistyö luo edellytykset kehittämistyön tulosten hyödyntämiselle ja toimivien käytäntöjen juurruttamiselle. Avustusosasto 15
Toimintaympäristötieto tukee avustusten kohdentamista RAY seuraa myös itse aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Hyödynnämme seuranta- ja toimintaympäristötietoja avustusten suuntaamisessa sekä avustetun toiminnan kehittämisessä. Arvioidessamme avustushakemuksia kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan tarvelähtöisyyteen. Avustusosasto 16
Tavoitealueet vuosina 2016-2019 Olemme määritelleet linjauskauden ajaksi avustustoiminnalle kuusi tavoitealuetta, joihin tiivistyy keskeiset päämäärämme terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävässä järjestötoiminnassa Avustusosasto 17
Avustusosasto 18
Tavoitealueet 1. Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen 2. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 3. Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen 4. Erityisryhmien asumisen tukeminen 5. Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen 6. Työelämäosallisuuden vahvistaminen Kohdennamme avustukset näille kuudelle toisiaan täydentävälle tavoitealueelle, jotka jäsentävät avustuksilla tuettavan järjestötoiminnan kokonaisuuden ja joiden mukaan myös kehitetään avustusjärjestelmän toimintakäytäntöjä. RAY:n avustusohjelmat ja erillinen teemarahoitus tukevat päämäärien saavuttamista. Avustusosasto 19
Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen Avustuksilla tuetaan järjestöjen toimintoja ja hankkeita kansalaistoiminnan, vaikuttamistoiminnan, oikeuksien- ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden ja kehittämistoiminnan sekä vapaaehtoisja vertaistoiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen varmistamiseksi. Yleisavustuksilla tuetaan toimintansa jo vakiinnuttaneiden järjestöjen perustoimintoja. Järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistavaa perusrahoitusta ovat myös kohdennetut toiminta-avustukset vaikuttamistoimintaan, oikeuksien- ja edunvalvontatyöhön, järjestötiedottamiseen ja järjestöjen neuvonta- ja koulutustoimintaan, tutkimus- ja kehitystoimintaan, kansainväliseen toimintaan ja yhteistoimintarakenteisiin sekä paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen. Avustusosasto 20
Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen Avustettavia teemoja ovat mm: järjestöjen edustamien väestöryhmien oikeuksien- ja edunvalvonta järjestöjen keskinäisen ja muiden tahojen välisen yhteistyön edistäminen tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta vaikuttamistoiminta ja asiantuntijuus Avustusosasto 21
Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen esimerkkejä avustettavista toiminnoista 1(2) Järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen keskusjärjestöjen jäsenjärjestöavustukset ja keskusjärjestöjen toiminta oman kenttänsä järjestötoiminnan alueellisen tai valtakunnallisen koordinaation toteuttamiseksi järjestöjen oma aluetoiminta, alueellinen vaikuttaminen ja aluetoiminnan koordinointi järjestön edustaman väestöryhmän oikeuksien valvonta, edunvalvonta, niihin liittyvä vaikuttaminen perusjärjestötoiminnan infra: toimitilat, kalusteet, ict-järjestelmät jne Tiedotus-, neuvonta- ja koulutustoiminnot järjestöjen 'omaan asiaan' liittyvä perustiedotus neuvonta, -opasmateriaalit järjestölehdet ja vastaavat aineistot järjestö- ja jäsenkoulutukset Avustusosasto 22
Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen esimerkkejä avustettavista toiminnoista 2(2) Tutkimus- ja kehittämistoiminnot kansalaisjärjestötoiminnan tai siihen liittyvien erityistoimintojen kehittäminen, arviointi, arvioinnin kehittäminen ja näihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset tutkimus & kehittäminen siltä osin kun se ei ole selkeästi minkään tavoitealueen mukaisen luokitellun toiminnon kehittämistä tai siihen liittyvää tutkimusta Yhteistyörakenteita vahvistavat toiminnot yhteistyön edistäminen yhteistyörakenteiden kehittämisenä, ylläpitona, vahvistamisena yhteistyö järjestöjen kesken yhteistyö järjestöjen ja kuntien, muun julkishallinnon tai yksityisen sektorin kesken alueelliset yhteistyörakenteet ja järjestöjen ja kuntien välisen kumppanuuden rakenteet, yhteistyöverkostot, kumppanuusverkostot järjestötalot (monen järjestön talot) toimintarakenteiden kehittäminen ja uudistaminen yhteistyöhankkeina, yhteistyö palvelujärjestelmien kehittämisessä Avustusosasto 23
Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen - uusien avustusten painotukset tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminnan kehittäminen järjestöjen yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen eri toimijoiden kanssa jäsenjärjestöavustukset paikallistason yhdistystoiminnan tukemiseksi Avustusosasto 24
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Avustuksia suunnataan toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on terveyden edistäminen sekä ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä omaehtoisen suoriutumisen ja jaksamisen tukeminen. Terveyden edistämisen osalla korostuvat eri sairauksien ehkäisemiseen tähtäävät toiminnot sekä terveydelle suotuisten elintapojen ja olosuhteiden vahvistaminen. Toimintakyky pitää sisällään sekä fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen että sosiaalisen ulottuvuuden. Kuntouttavilla toiminnoilla tuetaan ihmisiä, joiden toimintakyky syystä tai toisesta on jo alentunut ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan suoriutua omassa arjessaan. Toimintakyvyn edistämisellä tarkoitetaan myös ihmisten ja lähiyhteisöjen omaehtoisen suoriutumisen vahvistamista, itsenäisen selviytymisen turvaamista arkielämän askareissa, vanhemmuuden vahvistamista perheyhteisön toimintakykynä sekä omaishoitajien ja muiden läheistään huolehtivien ihmisten jaksamisen tukemista. Avustusosasto 25
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Avustettavia teemoja ovat mm: ihmisten ja perheiden toimintakyvyn ja arjessa suoriutumisen edistäminen omaishoitajien jaksamisen tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen kansansairauksien ehkäisy, terveyden edistämiseen ja terveysongelmiin liittyvä neuvonta ja ohjaus päihdehaittojen ehkäisy sekä tupakoinnin ja toiminnallisten riippuvuuksien vähentäminen Avustusosasto 26
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista Arjessa pärjäämisen edistäminen vanhemmuuden tukeminen omaishoitajien jaksamisen tukeminen erilainen löytävä toiminta toimintakykyä tukevien polkujen räätälöinti heikossa tilanteessa eläville ihmisille Terveyden edistäminen ja kuntouttava toiminta kansansairauksien ehkäisy ja terveysongelmiin liittyvä neuvonta ja ohjaus sopeutumisvalmennustoiminta sosiaalinen lomatoiminta eri-ikäisille päihdehaittojen ehkäisy sekä tupakoinnin ja toiminnallisten riippuvuuksien vähentäminen Mielen hyvinvointia tukeva toiminta erilaiset vertaistuelliset ryhmätoiminnot ja palvelevat puhelimet omien voimavarojen tukeminen ja vahvuuksien löytäminen Avustusosasto 27
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - RAY ei avusta: virallisen kuntoutus- tai terveydenhuoltojärjestelmän piirissä säädeltyä toimintaa sellaista toimintakykyä edistävää toimintaa, jossa on olemassa olevat markkinat erilaisten tautirekisterien ylläpitoa tai hoitosuositusten tekoa liikunta- tai kulttuuritoimintaa muutoin kuin keinona toimintakyvyn edistämisessä. palvelutaloissa ja vastaavissa ei voida tukea liiketoiminnan kehittämistä tai laadun parantamista yhden toimijan osalta, vaan avustetun toiminnan hyödyt tulee saada mahdollisimman laajalti käyttöön. Palvelutoimintaa sivuavissa hankkeissa tulee olla mukana riittävän laaja hyödynsaajajoukko, joiden kautta toiminnan tuloksia voidaan levittää. Avustusosasto 28
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - uusien avustusten painotukset arjessa suoriutumisen edistäminen terveydelle suotuisten elintapojen vahvistaminen Vuonna 2016 toivomme erityisesti uusia avauksia muistisairaiden parissa tehtävään toimintaan omaishoitajuuden tukemiseen. Avustusosasto 29
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - ryhmämuotoinen kuntoutus: laatu kaiken takeena Ryhmämuotoisen RAY-rahoitteisen kuntoutuksen laatumääritelmä: Toiminnalle on asetettava konkreettiset tavoitteet Ryhmämuotoisuus Ammattimaisesti ohjattu vertaistuki Teemoitetut kurssit Ei vaadita lääkärin lausuntoa Asiakaslähtöinen joustava ohjelma Ohjelmassa oltava selkeästi asiantuntijoiden panosta (lääkärit, fysioterapeutit, hoitajat yms.) Kuntoutuksen jatkumo pyrittävä turvaamaan Kuntoutuksen tuloksia ja vaikutuksia on seurattava Kurssien kehittäminen tehtävä joustavasti tarpeen mukaan ja seurantatulosten perusteella Avustusosasto 30
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - ryhmämuotoinen kuntoutus: mikä muuttuu? Jatkossa puhuttava laajemmin ryhmämuotoisesta, vertaistukeen perustuvasta ja ammattilaisten vetämästä RAY-rahoitteisesta kuntoutuksesta, joka voidaan jakaa viiteen kokonaisuuteen. Näistä kolme ensimmäistä sisältää laatusuosituksen periaatteet (jossain määrin myös verkossa tapahtuva kuntoutus). 1. Internaattimuotoinen ryhmäkuntoutus 2. Avomuotoinen ryhmäkuntoutus 3. Internaattien ja avomuotoisen kombinaatiot 4. Verkossa tapahtuva ryhmäkuntoutus 5. Vertaisryhmäkurssit/ryhmäkuntoutuskurssit (kevyempi tuote) 1. Viikonloppukurssit 2. Paikalliset, järjestöjen yksin tai yhdessä tekemät interventiot Avustusosasto 31
Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Avustuksia myönnetään toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joilla edistetään ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä osallistumismahdollisuuksia monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan eri toimintoihin. Avustettavia teemoja ovat mm: erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen Avustusosasto 32
Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 1(2) Erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet matalan kynnyksen kohtaamispaikat, perheentalot päiväkeskukset ja -toiminnot, toiminta- ja harrastepajat mielenterveyskuntoutujien päivä- ja toimintakeskukset Tyttöjen ja poikien talot, Nuorten talot perhekeskukset, perhekahvilat vapaaehtoistoiminnan talot ja keskukset kansalaistalot ja -keskukset muut paikat, "joihin on helppo tulla ja joissa on helppo olla" Ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen eri ikäpolvia yhdistävä toiminta eri muodoissaan eri toiminnot, joihin vanhemmat ja lapset voivat osallistua ja tehdä yhdessä kansalaisjärjestöissä Vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi toimintamahdollisuuksien tarjoaminen vapaaehtoisille, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnit ja vapaaehtoistoimintaan liittyvä kehittämistoiminta uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Avustusosasto 33
Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 2(2) Eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen edistämiseen tähtäävät toiminnot vammaisten henkilöiden osallisuutta omaa elämää koskevissa päätöksissä edistävät toiminnot eri vähemmistöjen ja kantaväestön yhteistyön lisääminen, suvaitsevuuden vahvistaminen Yleisesti syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja toiminnot ja siihen liittyvä osallisuuden vahvistaminen sukupuolisensitiiviset poika- ja tyttötyöt yms., kulttuurisensitiiviset sosiaaliset tukitoiminnot vapautuvien vankien tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten tuki, jos kyse "syrjäytymisen ehkäisystä" eri keinoin Maahanmuuttajaäitien ja suomenkielisten naisten välinen ystävätoiminta elämähallinnan parantamiseen tähtäävät toiminnot ihmiskaupan, rasismin, etnisen syrjinnän, ylipäätään syrjinnän ehkäisy kiusaamisen ehkäisy, myös kiusaaminen väkivaltana Avustusosasto 34
Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - uusien avustusten painotukset yksinäisyyden kokemusten ehkäisy ja vähentäminen uusien toimintamallien kehittäminen kansalaisjärjestötoimintaan ja erityisesti vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi Avustusosasto 35
Erityisryhmien asumisen tukeminen Asumiseen liittyvät avustukset kohdennetaan erityisryhmien asumisen edistämiseen. Erityisryhmillä tarkoitetaan asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia sekä henkilöitä, joilla on puutteelliset asumisvalmiudet kuten kehitysvammaisia ja vaikeasti vammaisia henkilöitä, mielenterveyskuntoutujia, päihdehuoltopalveluiden käyttäjiä, erityistä tukea tarvitsevia nuoria, henkilöitä, jotka sairauden, vamman tai vian takia tarvitsevat esteettömän asunnon, vapautuvia vankeja sekä ylivelkaantuneita. Asumisen edistämiseen keskittyvien toiminnallisten avustusten painoarvoa lisätään linjauskauden aikana suhteessa investointiavustuksiin. RAY tukee myös erityisryhmille suunnattujen asuntojen rakentamista ja hankintaa, asuntojen korjaus- ja muutostyöhankkeita sekä asuntojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyviä varustelutöitä. Linjauskauden aikana RAY selvittää asuntojen rakentamiseen kohdistuvien investointien tukemisen ja siihen liittyvän osaamisen keskittämistä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle. Avustusosasto 36
Erityisryhmien asumisen tukeminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista asunnottomuuden ehkäisyyn tai vähentämiseen tähtäävät toiminnot asumiseen liittyvä tuki ja asunnon tai asumisvalmiuksien hallintaan liittyvä tuki (myös vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla + siihen liittyvä koordinaatio) asunnottomien auttaminen ja asunnottomuus-teemaan liittyvä vaikuttaminen oikeuksien valvonta, vammaisten ihmisoikeuksien parantaminen asumispalveluissa asumisneuvonta ja asumisohjaus asumiseen liittyvän asiantuntemuksen vahvistaminen ja kehittäminen, järjestöyhteistyön kehittäminen asumisratkaisujen ja -rakenteiden kehittäminen, esim. yhteisöllisen asumisen edistäminen kotona/itsenäisen asuminen mahdollistaminen Avustusosasto 37
Erityisryhmien asumisen tukeminen - RAY ei avusta: ikäihmisten palvelutalojen rakentamista eikä peruskorjausta ikäihmisten asumisoikeusasuntoja kunnille tai muille tahoille myytäviä asumispalveluita kaavoitusta tai ympäristösuunnittelua. Avustusosasto 38
Erityisryhmien asumisen tukeminen - uusien avustusten painotukset kohderyhmien asumisvalmiuksien ja elämänhallinnan parantaminen Vuonna 2016 toivomme erityisesti uusia avauksia etsivän toiminnan muotoihin, joiden avulla järjestöt voivat ohjata asumisen tukea tarvitsevat ihmiset järjestötoiminnan ja julkisten palveluiden piiriin. Avustusosasto 39
Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen Avustuksilla tuetaan toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea ihmisiä elämän erilaisissa kriisitilanteissa sekä ehkäistä arjen turvallisuutta uhkaavien ongelmien ja tapaturmien syntyä. Tavoitealueeseen sisältyy myös vapaaehtoiseksi pelastuspalveluksi luettava järjestötoiminta sekä siihen liittyvä vapaaehtoisten koulutus. Avustettavia teemoja ovat mm: välitön apu ja tuki akuuteissa elämän kriisitilanteissa väkivallan vähentäminen perheissä ja lähiyhteisöissä kiusaamisen ja syrjinnän vähentäminen sekä kiusattujen tukeminen kotitapaturmien ja muiden arjen turvallisuutta uhkaavien vahinkojen ehkäisy Avustusosasto 40
Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista kriisikeskukset, kriisipuhelimet, kriisiapu verkossa, perhekriisipisteet läheis- ja kuritusväkivalta, lyömättömät linjat: akuuttivaiheen tuki lasten ja nuorten turvatalot kunniakonfliktien ehkäisy surutyöhön liittyvät kohteet kaltoinkohtelun ja väkivallan vastainen työ rikosten uhreille, seksuaalista väkivaltaa kokeneille ja kidutuksen uhreille suunnatut toiminnot ihmiskaupan vastainen työ kriisin kohdanneiden vertaisryhmät väkivallan ehkäisy yleisesti pelastuspalvelualan vapaaehtoistoiminta maalla, meressä ja ilmassa sekä onnettomuuksien ehkäisy Avustusosasto 41
Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen - RAY ei avusta: virallisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän piirissä säädeltyä toimintaa kuten kriisiterapiaa hoitoa tai kuntoutusta turvakotitoimintaa viranomaisvastuulla toteutettavaa pelastuspalvelutoimintaa Avustusosasto 42
Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen - uusien avustusten painotukset helposti saavutettava ja varhainen tuki arjen kriisitilanteissa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseen tähtäävät toiminnot kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen väkivallan kohteeksi joutuneille henkilöille ja heidän läheisilleen uusien toimintamuotojen kehittäminen väkivallan ehkäisytyöhön Avustusosasto 43
Työelämäosallisuuden vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten työelämävalmiuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämään. Avustettavia teemoja ovat mm: työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen sekä työnhaussa tukeminen työelämävalmiuksien vahvistaminen vaikuttaminen yhteiskunnan ja työnantajien asenteisiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen yhteistyökäytäntöjen kehittäminen kolmannen sektorin sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä Toteutamme Paikka auki -nuoret työelämään -avustusohjelmaa vuoden 2017 loppuun asti. Ohjelman tavoitteina on löytää uusia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin. Avustusosasto 44
Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Esimerkkejä avustettavista toiminnoista työelämävalmiuksia elämänhallinnan näkökulmasta edistävät toiminnot mielenterveyskuntoutujien klubitalot Paikka auki -avustusohjelman kohteet työurien pidentämiseen tähtäävät toiminnot - RAY ei avusta: työvoimahallinnon tai kuntien työvoimapoliittisten toimenpiteisiin kuuluvia toimintoja kuten palkkatukea, työkokeiluja, työnhaku- tai uravalmennusta tai kuntouttavaa työtoimintaa Avustusosasto 45
Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Uusien avustusten painotukset osatyökykyisten, vailla työkokemusta olevien nuorten ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työelämään osallistumismahdollisuuksien edistäminen työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen erityisryhmille Avustusosasto 46
Avustusehdotus vuodelle 2015, milj. euroa Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet 49,2 milj. Erityisryhmien asuminen 33 milj. Työelämäosallisuus 15,7 milj. Terveys ja toimintakyky 66,3 milj. Järjestötoiminnan edellytykset ja perusrahoitus 122,8 milj. Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuus 22,4 milj. Avustusosasto 47
MUITA NOSTOJA Avustusosasto 48
Avustusohjelmat Kohdennamme osan avustusvaroista ohjelmiin, jotka ovat useampien samoihin tavoitteisiin pyrkivien hankkeiden koordinoituja ja ohjattuja kokonaisuuksia. Avustusohjelmat toimivat keinona nostaa esille sekä yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja että järjestöjen mahdollisuuksia toimia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. RAY:n omien avustusohjelmien lisäksi tuemme myös järjestöjen osallistumista sellaisiin kansallisiin rahoitusohjelmiin, jotka sopivat RAY:n avustuskohteiksi. Avustusosasto 49
Avustusohjelmat RAY:llä on käynnissä kolme omaa avustusohjelmaa, jotka päättyvät vuonna 2017: 1. Emma & Elias -avustusohjelma (2012-2017) edistää lasten ja perheiden hyvinvointia 2. Eloisa ikä -avustusohjelma (2013-2017) luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle 3. Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelma (2014-2017) keskittyy vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä kiinni työelämään. Vain Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelmaan myönnetään uusia avustuksia myös vuosille 2016 ja 2017. Tämä koskee kehittämishankkeita ja erityisesti työttömien nuorten palkkaamista järjestöihin. RAY käynnistää linjauskauden aikana uusia avustusohjelmia, joiden teemat päätetään linjauskauden alussa. Uudet avustusohjelmat lanseerataan vuosina 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, ja vuonna 2018, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta RAY:n perustamisesta. Avustusosasto 50
Teemarahoitus Tavoitealueiden lisäksi olemme valinneet viisi teemaa, joihin suuntaamme avustuksia erillisellä teemarahoituksella. Teemat ovat edellä esiteltyihin tavoitealueisiin nähden osittain läpileikkaavia ja yhdistävät useampien tavoitealueiden toimintoja. Linjauskauden aikana keskeisiä sisällöllisiä teemoja, joihin avustuksia suunnataan ovat: 1. yksinäisyyden ja sen kokemusten vähentäminen 2. omais- ja läheistyön edistäminen 3. huono-osaisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 4. vapaaehtoistoiminta ja sen kehittäminen 5. järjestöjen ja kuntien yhteistyön edistäminen Täsmennämme teemoja ja niihin kohdennettavien avustusten laajuutta vuosittaisessa toimeenpanosuunnitelmassa. Avustusosasto 51
Teemarahoitus 2016: järjestöjen ja kuntien yhteistyön edistäminen Tavoitteena aikaansaada vahvempia yhteistyökäytäntöjä, joissa voidaan hyödyntää sekä kunnan vastuulla olevaa palvelutoimintaa että järjestöjen osaamista yleishyödyllisen toiminnan puitteissa. Edellytyksenä kunnan ja järjestöjen aito sitoutuminen ja yhteisiin tavoitteisiin tähtääminen Teemarahoituksen piiriin valitaan vuodelle 2016 yhteensä 10-15 projektia Hankkeissa voidaan luoda uusia toimintatapoja tai hyödyntää jo olemassa olevia käytäntöjä. Verkotamme teemarahoituksen piiriin valittujen projektien toimijoita ja nostamme hankkeiden toimintaa ja tuloksia esille omissa viestintäkanavissamme. Teemarahoituksen puitteissa hakemuksia käsitellään ja arvioidaan osana normaalia avustusvalmistelua yleisten arviointikriteerien pohjalta. Avustusosasto 52
Ideoiden kartoittaminen yksinäisyys-teemasta Keräämme ja kartoitamme vuoden 2015 lopulla uusia ideoita yksinäisyyden vähentämiseksi Hyödynnämme sähköisiä kanavia ideoiden keruussa Järjestöt voivat lähettää max sivun pituisia ideapapereita RAY:lle Valitsemme kartoituksen perusteella vuoden 2016 alussa parhaat ja innovatiivisimmat ideat ja aloitamme neuvottelut ideoista vastaavien järjestöjen kanssa idean täsmentämiseksi hakemuskuntoon tähtäimenä toukokuun 2016 haku. Ideahaun aikatauluista ja käytännön toteutuksesta tarkempia tietoja RAY:n eri viestintäkanavissa alkusyksystä 2015 Avustusosasto 53
Avustuslajit rahoitusmuotoina Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena tai erityisavustuksena. Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). Erityisavustus voidaan myöntää: investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai projektiavustuksena kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. Järjestöjen toimitilojen osalla avustamisen painopiste on vuokrattavissa tiloissa. Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä hyödyntämään yhteisiä toimitiloja. Investointihankkeissa niihin käytettävissä oleva muu rahoitus huomioidaan avustuspäätöksiä valmisteltaessa ja avustuksilla voidaan kattaa enimmillään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kuluista. Avustusosasto 54
Avustusten käytön valvonta ja seuranta Avustusvalmistelun lisäksi RAY huolehtii myös avustusten maksatuksesta, valvoo niiden käyttöä ja seuraa avustusta saavien järjestöjen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Hyödynnämme valvonta- ja seurantatietoa avustusehdotuksen valmistelussa sekä yleisemmin avustustoiminnan kehittämisen tukena. Tavoitteena on suunnata avustuksia entistä kohdennetummin toimintoihin, joille on aitoa kysyntää ja tarvetta ja joka parhaiten edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. RAY palkitsee vuosittain järjestöjä laadukkaasta järjestötoiminnasta Vaikuttavaa!-tunnustuksella. Avustusosasto 55
Viestintää, neuvontaa ja koulutusta RAY toimii aktiivisesti edistääkseen järjestötoiminnan arvostusta sekä tunnettavuutta ja tuo samalla esille järjestötoiminnalla aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia. Viestintää tehdään yhteistyössä järjestöjen kanssa. RAY tekee kansalaisjärjestöjen kumppanina yhteistä vaikuttamistyötä yksioikeusjärjestelmän ylläpitämiseksi. Tuemme ja kannustamme järjestöjä viestimään ennakkoluulottomasti omasta toiminnastaan ja sen vaikutuksista. RAY edellyttää avustuksensaajilta RAY tukee -merkin käyttöä erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Merkin avulla kerromme yhdessä, mihin avustusvarat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Avustusosasto 56
KIITOS! Avustusosasto 57
Haku päällä -kiertue #avustus2016 Avustusosasto 59
JÄRJESTÖTOIMINNAN ARVOSTUKSEN JA TUNNETTAVUUDEN LISÄÄMINEN Avustusosasto 60
61
RAY TUKEE -MERKKI
RAY tukee -merkki Merkin avulla kerromme yhdessä, mihin avustusvarat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Merkkiä käyttämällä vaikutamme sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen turvaamiseen myös jatkossa. Käytä RAY tukee -merkkiä aina, kun toimintaanne on myönnetty RAY:n avustusta. RAY edellyttää avustuksensaajilta RAY tukee -merkin käyttöä.
Missä RAY tukee -merkkiä käytetään? verkkosivuilla julkaisuissa ja esitteissä mainonnassa tiedotteissa videoiden lopputekstien yhteydessä työpaikkailmoituksissa presentaatioissa tapahtumissa sekä niiden kutsuissa ja markkinoinnissa
RAY TUKEE - ILMOITUSPOHJAT
AVUSTUSVIESTINTÄ
Viestinnän työkalupakki Mikä uutinen on? Hyvän tiedotteen kirjoittaminen Haastattelussa Sosiaalinen media Facebook: yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta Twitter: asiantuntijoiden henkilökohtainen vaikutuskanava Tiedotepohja Löytyy aineistopankista www.ray.fi/avustus
Seuraa, tilaa, osallistu, tykkää, jaa! Tilaisuuksia varten voit lainata meiltä RAY tukee -xbannerin. Viestintäpäivä järjestetään taas syksyllä. Vinkkaa hyvistä jaettavista jutuista Pidetään huolta -Facebook-sivun postilaatikkoon. Osallistu myös rohkeasti keskusteluun Pidetään huolta Facebook-sivulla. Pysy ajan tasalla ajankohtaisista asioista tilaamalla uutiskirje
Seuraa, tilaa, osallistu, tykkää, jaa! www.ray.fi/avustukset avustuksen uutiskirje Raiku-lehti Twitter @pidetaanhuolta Facebook Pidetään huolta viestintäpäällikkö Niclas Kourula p. 040 820 1829 tiedottajat Johanna Kotonen p. 040 661 5599 ja Pirjo Ilves p. 040 7400 941 etunimi.sukunimi@ray.fi
Inhimillisiä Uutisia on vaihtoehtomedia, joka kirjoittaa hyvät teot uutisiksi. RAY:n tukemat 800 järjestöä tekevät joka päivä tekoja, jotka ansaitsevat paikkansa otsikoista.
Kesällä 2015 RAY haluaa tietää miten Suomi todella voi ja lähettää Inhimillisiä Uutisia - uutisauton selvittämään asiaa.
MITEN PÄÄSEE MUKAAN? 74
1. LAITA JÄRJESTÖSI HYVÄT TEOT KARTALLE INHIMILLISIÄ UUTISIA -SIVUSTOLLA: Kampanjasivuilla julkaistaan toukokuun aikana helppokäyttöinen karttasovellus. Merkitse oma järjestösi kartalle ja kerro, millaisen inhimillisen uutisen teistä voisi kirjoittaa elokuussa 2015. Uutisvinkkisi Inhimillisten uutisten uutisautoa varten voi olla tekstiä, kuvaa tai videota.
2. JAA UUTISVINKKISI: Jaa tekemäsi uutisvinkki sosiaalisen median kanaviin ja rohkaise omia joukkojasi äänestämään Uutisauton vierailua juuri teille. Uutisauton kiertuereitti muodostuu hyvien uutisvinkkien perusteella.
3. ELOKUUSSA UUTISAUTO LÄHTEE KIERTUEELLE JA TEKEE RAPORTTEJA PARHAITTEN JUTTUVINKKIEN POHJALTA: Mitä parempi juttuvinkki ja mitä enemmän tykkäyksiä, sen suuremmalla todennäköisyydellä uutisauto saapuu elokuussa tekemään juttua järjestösi hyvistä teoista.
MITÄ KESÄKIERTUEELLA TAPAHTUU? Avustusosasto 78
1. Reitti on laadittu toimituksellisin perustein, mutta kansan ääntä kuunnellen. 2. Toimitus tuottaa inhimillisiä uutisia järjestöiltä ja kansalta saatujen uutisvinkkien perusteella, sekä spontaanisti tilanteisiin ja kohtaamisiin reagoiden. 3. Kiertuetta ja uutisointia seurataan Inhimillisiä Uutisia -sivustolla, sekä sosiaalisen median kanavissa, mutta myös yhteistyömedioissa. 4. Kiertueen loppuraporttina syntyy dokumentaarinen roadmovie otsikolla MITEN SUOMI VOI?
2015 Avustusosasto 82
Avustusten hakeminen vuodelle 2016 Haku päällä 3/2015 Avustusosasto 83
Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4. Uudet hakemukset tulee jättää toukokuun loppuun mennessä Ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin Avustuslajin muuttuessa kohde on aina uusi Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä Avustuskohteella on ohjeellinen avustussuunnitelma RAY-rahoitteinen hanke /toiminta on nyt käynnissä ja samaan toimintaan haetaan avustusta tulevalle vuodelle Hakeminen alkaa verkkoasioinnin kautta 14.4. Ohjeet julkaistaan huhtikuun alussa sivulla: www.ray.fi/avustukset Järjestöt, jotka eivät ole aiemmin hakeneet RAY:lta avustusta, pääsevät ilmoittamaan järjestönsä verkkoasiointiin 14.4. Avustusosasto 84
Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy 14.4. Ohje rekisteröitymiseen ja linkki järjestön aktivoimiseen verkkoasiointiin on lähetetty tänä vuonna avustusta saaneiden järjestöjen toiminnanjohtajille 4.2. sähköpostitse. Jos viesti ei ole löytänyt perille, pyydä uusi viesti osoitteesta asiakaspalvelu@ray.fi. Kun ensimmäinen pääkäyttäjä on aktivoinut järjestön verkkoasioinnin käyttöön, voivat muut järjestön työntekijät rekisteröityä pääkäyttäjiksi suoraan verkkoasioinnin etusivulta asiointi.ray.fi. Pääkäyttäjien määrä kannattaa rajata vain muutamaan järjestön avainhenkilöön. Pääkäyttäjäksi rekisteröityminen edellyttää henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttöä. Pääkäyttäjänä voit kutsua järjestösi työntekijöitä järjestelmän peruskäyttäjiksi. Peruskäyttäjät voivat täyttää raportteja ja hakemuksia, mutta eivät lähettää niitä. Vain nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä voi lähettää raportteja ja hakemuksia RAY:lle. Kysy lisää verkkoasioinnista tauoilla ja klo 14.30-16. Avustusosasto 85
Ohjeita avustusten hakemiseen (www.ray.fi/avustukset ->Aineistopankki) Avustustoiminnan linjaukset 2016-2019 Toimeenpanosuunnitelma 2016 Hakuopas vuodelle 2016 (julkaistaan maaliskuussa) Avustamisen periaatteita, kriteerejä ja ohjeita Verkkohakemuksen kysymykset täyttöohjeineen julkaistaan verkkosivuilla maalis-huhtikuun vaihteessa Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen (Ensimmäistä kertaa avustusta hakevien järjestöjen rekisteröinti 14.4.) Avustusosasto 86
Avustuslajit rahoitusmuotoina Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena tai erityisavustuksena. Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). Erityisavustus voidaan myöntää: investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai projektiavustuksena kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. Avustusosasto 87
Projektiavustus (C) Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään, kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan. Projekteja ei jaeta enää erikseen innovatiivisiin ja muihin projekteihin. Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö ratkaisevat. Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita Avustusosasto 88
Tiivistys projektin/ toiminnan suunnitteluun TARVE Ei liian yleinen/ suhde alueen muihin toimijoihin ja meneillään olevaan toimintaan/ tarvekartoitus?/ tutkimustieto? TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS/ SISÄLTÖ TULOKSET RISKIT YHTEISTYÖ VIESTINTÄ Hyvä tavoite on sellainen, että sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn aikataulun puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Saadaanko haluttu muutos aikaiseksi? Kohderyhmän selkeys/ Kuinka laaja kohderyhmä on? Paljonko tavoitamme? Millä tavoilla tavoitteet saavutetaan? Mitä eri toimenpiteitä tehdään? Tiivis suhde tavoitteisiin ja talousarvioon! Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila/ ovatko tulokset linjassa tavoitteiden kanssa? Aikataulu myös tuloksille. Varmistus siitä, etteivät ennalta odottamattomat asiat hankaloita toimintaa. Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa projektissa/ työn- ja vastuunjako Mille eri tahoille tulee viestiä?/ Mitä asioita ja missä vaiheissa viestitään? Avustusosasto 89
Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä. projekti on aina kestoltaan määräaikainen Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on usein edeltänyt tuloksellinen projekti Toiminta tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan säännöllisesti Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset kohtaamispaikat Avustusosasto 90
Yleisavustus (Ay) On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten kulujen (hallintokulut) kattamiseen Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita Yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää Vaihtoehtona on yleisten kulujen kattaminen yleiskuluohjeen mukaisesti muilla kohteilla (Ak ja C) Yleiskulut voivat olla pääsääntöisesti enintään 15% kohteen kuluista Soveltuu hyvin pienille järjestöille Avustusosasto 91
Yleisavustus (Ay) Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja: Toiminnan vakiintuneisuus Muu rahoitus Järjestön toiminnan rakenne Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje ja varallisuuskriteerit) Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta) Avustusosasto 92
Investointiavustukset /asunnot Erityisryhmien asuminen Asuntohankinnat erityisryhmille ja asunnottomuusohjelmissa järjestöjen asiantuntemus asiakasvalinnassa ja toimintojen kohdistamisessa on keskeisessä roolissa Asukasvalintaprosessia pystyttävä vaivattomasti seuraamaan Samasta taloyhtiöstä yleishyödylliseen tarkoitukseen hankittavien asuntojen määrä voi olla max. 10% /taloyhtiö Peruskorjaukset olemassa oleviin kohteisiin Kokonaisvaltaiset suunnitelmat, ei erillisiä yksittäisiä korjauksia => tulee helposti liian kalliiksi Rakentamisen avustaminen vähenee linjauskauden kuluessa => Asumisen edistämiseen keskittyvien toiminnallisten avustusten painoarvoa lisätään linjauskauden aikana suhteessa investointiavustuksiin RAY ja ARA roolien selkiyttäminen on käynnissä, koskee erityisesti uudisrakentamista Avustusosasto 93
Investointiavustukset/ Toimitilat Toimitilojen osalta RAY suosittelee pääsääntöisesti vuokratiloja Olemassa olevien toimitilojen peruskorjaukset mahdollisia avustettaviksi (ei koske vuokratiloja) Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä hyödyntämään yhteisiä toimitiloja Avustusharkinnassa sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita Avustusosasto 94
Käyttöomaisuushankintojen kattaminen RAYavustuksilla 1. Yleistä Hankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen. Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen tekemistä. 2. Satunnaiset hankinnat Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Kulut tulee esittää talousarviossa. Avustusosuus on 100% kokonaiskustannuksista. Avustuksiin ei pääsääntöisesti esitetä korotusta hankintojen tekemistä varten. 3. Investoinnit Investointien avustusosuus on enimmillään 70% kokonaiskustannuksista. Avustushakemus pohjautuu hankesuunnitelmaan. Avustusosasto 95
ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla Vuoden 2016-2019 RAY-avustuslinjausten yksi painopistealue on tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta. ICT-kulut tulee budjetoida etukäteen ja esittää ne talousarviossa. Hakijan toiminnan suhteen vähäiset hankinnat, tulee hankkia olemassa olevilla avustuksella eikä avustuksiin tehdä näitä hankintoja varten erillisiä korotuksia. Yksinkertaisten verkkosivujen toteutus ja ylläpito, verkkosivustojen julkaisujärjestelmän uusiminen ja vastaavat tekniset ylläpitotehtävät sekä sisällöntuotanto ovat osa järjestön tiedotustoimintaa, jotka katetaan olemassa olevilla avustuksilla. Monipuolisten, uusien verkkopalvelujen toteutukseen sekä useampia järjestöjä palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseen voidaan myöntää investointiavustusta. Kehityshankkeissa oleellista on pyrkiä käyttämään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi portaaleissa tulee harkita toimeksi.fi-palvelun kaltaisia toteutuksia. Sosiaalisen median toteutuksissa tulee käyttää hyväksi olemassa olevia palveluja, jolloin varmistetaan kohderyhmien tavoittaminen ja kustannustehokas toiminta. RAY-rahoituksella tehtävän kehitystyön tulosten tulee olla vapaasti muiden järjestöjen käytössä. Avustusosasto 96
ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla 1. Jatkuvaluontoiset ICT-kulut: Kulut tulee suunnitella etukäteen ja budjetoida ne talousarvioon. Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Myös nämä kulut tulee esittää talousarviossa. 2. ICT-investoinnit: Laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin ICT-hankkeisiin voidaan myöntää erillistä investointiavustusta, jolla voidaan kattaa 70% kuluista. Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, hankkeen kustannukset jakautuvat palvelun koko elinkaaren ajalle. Investointiavustukset rajataan palvelun käyttöönottokustannuksiin. Käyttöönottokustannuksiin voidaan lukea mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. Myös projektia varten mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen. Jatkuvan käytön kustannukset tulee kattaa esim. toiminnallisella avustuksella. Avustusosasto 97
2015 Avustusosasto 98
Talousarvion laadinta Haku päällä koulutuskiertue 2015 Avustusosasto 99
Miksi talousarvio laaditaan Talousarviossa toimintasuunnitelma sekä hakemuksessa esitetty toiminta muutetaan rahamääräiseksi Talousarvio toimii avustuksen mitoituksen perustana avustuksen myöntövaiheessa. Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista ohjaavat laki raha-automaattiavustuksista (avustuslaki), avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti mahdollisine rajauksineen, avustushakemus ja hakemuksen liitteenä toimitetut toimintasuunnitelma ja talousarvio HUOM! Avustusta ei voi kuitenkaan käyttää sellaisiin kuluihin, joita avustuslain mukaan sillä ei voi kattaa, vaikka ne olisi budjetoitu hakuvaiheessa erikseen (vrt. avustuslain 11 14 :t) Avustusosasto 100
Hakemuksien osana olevat talousarviopohjat Ak- ja C-avustuksille käytetään samaa talousarviopohjaa, joka on osana hakemuslomaketta Talousarviopohja on Ay- ja Ak/C-avustuksilla lähes samansisältöinen Yleisavustetusta toiminnasta esitetään oma talousarvionsa, joka kattaa ainoastaan yleisavustetun toiminnan kulut ja tuotot Talousarviopohjat sisältävät myös tyhjiä rivejä, joihin voidaan lisätä toiminnan sisältöä paremmin kuvaavia kulu-/tuottoryhmiä Avustusosasto 101
Talousarviomalli (tuotot) Kuluva vuosi 2015 -sarakkeessa tulee esittää kuluvan vuoden talousarvio. Jos avustusta on myönnetty vähemmän kuin on haettu, niin silloin tarkennettu talousarvio. Avustusosasto 102
Toiminnan tuotot Toiminnan tuotot Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävästä RAY-avustuksesta on voitava jo hakuvaiheessa esittää järjestön paras arvio eli haettaessa avustusta vuodelle 2016, tulee arvioida jääkö avustusta käyttämättä vuodelta 2015. Uusilla hankkeilla ei ole edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneitä avustuksia. Muut julkiset avustukset käsittävät esim. valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista annettavaa tukea. Myös seurakunnilta saatu tuki on julkista avustusta. Muut avustukset käsittävät esim. säätiöiltä, yhdistyksiltä yms. saadut avustukset Asiakas- ja osallistumismaksut käsittävät esim. asiakkailta perityt osallistumismaksut (mm. koulutus- ja retkituotot) ja kuntien maksamat maksusitoumusmaksut Avustusosasto 103
Henkilöstö- ja toimintakulut Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Lakisääteiset henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Toimintakulut Materiaaliostot Ulkopuoliset palvelut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut toimintakulut Toimintakulut Avustusosasto 104
Henkilöstökulut ja toimintakulut Henkilöstökulut Työntekijöille maksetut palkat ja palkkiot sisältäen lomapalkan- ja rahan. Lakisääteiset eläkekulut (Huom! Vain työnantajan osuus noin 18 %) Sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut (yhteensä noin 5 %) HUOM! Ainoastaan lakisääteiset henkilösivukulut ovat hyväksyttäviä. Toimintakulut Materiaaliostoilla tarkoitetaan muun muassa opetus-, kurssi- ja koulutusmateriaaleja. Ulkopuolisilla palveluilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattua työvoimaa, muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettua arviointia, kouluttajien tai esiintyjien palkkioita, muille kuin työntekijöille maksettuja palkkioita, mainos- tai viestintätoimistoilta ostettavia palveluita, painatuskuluja tai ostettuja asiantuntijapalveluita Muilla toimintakuluilla tarkoitetaan muun muassa toimintaan osallistuvien ruoka- tai tarjoilukuluja sekä toimintaan osallistuvien virkistystoimintakuluja. Avustusosasto 105
Muut kulut Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilavuokrat Yhtiövastikkeet toimitiloista Muut toimitilakulut Ohjelmistokulut Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksut Puhelin- ja ICT-laitehankinnat Kalustohankinnat Matkakulut Eteenpäin siirretyt avustukset Puhelin- ja toimistokulut Kokous- ja neuvottelukulut Markkinointi- ja ilmoituskulut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut kulut Ositetut yleiskulut Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä Avustusosasto 106
Muut kulut Vapaaehtoisia henkilösivukuluja ovat esim. työterveyshuolto, henkilöstön virkistyskulut, työnohjaus- ja koulutuskulut Yhtiövastikkeet toimitiloista tarkoitetaan järjestön omistamista toimitiloista maksettuja hoitovastikekuluja. Rahoitusvastike ei ole hyväksyttävä kulu. Muilla toimitilakuluilla tarkoitetaan muun muassa lämmitys-, sähkö-, siivous- ja jätehuoltokuluja. Nämä kulut saattavat sisältyä jo toimitilojen vuokraan tai hoitovastikkeeseen, jolloin ne voidaan esittää osana edellä mainittuja kulueriä. Ohjelmistokuluilla tarkoitetaan muun muassa ohjelmistojen lisenssimaksuja sekä ostettuja ohjelmistoja (esimerkiksi tietoturvaohjelmistot ja Office-ohjelmistot). Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksuilla tarkoitetaan avustettavaa toimintaa varten vuokrattuja tietokoneita ja kopiokoneita sekä muita vuokrattuja laitteita. Avustusosasto 107
Muut kulut jatkuu Puhelin- ja ICT-laitehankinnoilla tarkoitetaan muun muassa ostettuja puhelimia, tietokoneita, printtereitä ja skannereita. Puhelin- ja ICTlaitehankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella Kalustohankinnoilla tarkoitetaan muun muassa pienimuotoisia toimistokalustehankintoja, kuten työtuoleja ja -pöytiä. Kalustohankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella kohdassa Matkakuluilla tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden majoitus-, matkalippu- ja yöpymiskuluja sekä heille maksettuja kilometrikorvauksia ja matkapäivärahoja Eteenpäin siirretyillä avustuksilla tarkoitetaan jäsenjärjestöille eteenpäin siirrettyjä avustuksia ja avustuskelpoisten toimijoiden yhteistyöhankkeissa siirrettyjä avustuksia Huom! Ay-lomakkeella myös taloushallintopalvelut! Avustusosasto 108
Yleiskulut Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C- avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen ohjeen mukaisesti yleiskuluja (oma rivi talousarviossa ja erittely) Soveltamisohje julkaistu RAY:n verkkosivuilla aineistopankissa RAY ja STM ovat määritelleet yleiskuluiksi avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen Avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut (yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä) Avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut (hallitus vs. projektin johtoryhmä) Avustusosasto 109
Yleiskulujen osittamisen kirjaaminen Ak- ja C- hankkeiden talousarvioon Muu kulutili, mikä? Muut kulut Ositetut yleiskulut 5300 Muut kulut yhteensä YLEISKULUJEN OSITUS Kuluerä Kulujen jakoperuste Haettavalle avustuksell e kohdistuva osuus, % Kirjanpitäjä Tositteiden määrän suhteessa 10 % 5000 Tilintarkastus Eritelty laskutuksessa 5% 250 Kopiokoneen leasing Kopioiden määrän suhteessa 10% 50 Haettavalle avustuksell e kohdistuva osuus, Avustusosasto 110
Yleiskulut jatkoa.. Kohdistettavien yleiskulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia, Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa Kirjanpito tositemäärien suhteessa Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa erikseen dokumentoituja (tositteet) ja pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa (esim. vähäistä suuremmat muutokset toiminnassa). Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä Pääsääntöisesti korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista Avustusosasto RAY/Avustusosasto 111
Välittömät kulut Välittömät kulut ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta tai hankkeesta ja ne kohdennetaan suoraan hankkeille Esimerkkejä Toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen, Matka-, koulutus-, puhelin- ja yms. kulut Materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut Toimitiloista aiheutuvat kustannukset (vuokrat/vastikkeet) ovat Ak- ja C- avustusten välittömiä kuluja Tilintarkastajan raporttien (avustusten käytöstä) kulut Avustusosasto 112
Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan Mitoita kustannukset toiminnan mukaan talousarviossa esitetyt kulut oltava toiminnan kannalta tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia toimintasuunnitelman tulee olla yhdenmukainen talousarvion kanssa esim. suuriin matkakuluihin pitää olla jokin erityinen syy esim. suurin hankintoihin (ulkopuoliset palvelut ja muut hankinnat) pitää olla jokin erityinen syy Muista huomioida ja arvioida talousarvion tuotoissa kuluvalta vuodelta mahdollisesti käyttämättä jäävä avustus Käyttämätön avustus = nostamaton avustus + nostettu mutta käyttämättä jäänyt Avustusosasto 113
Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan Huolehdi, että haettu avustussumma vastaa talousarviossa esitettyä haettua RAY-avustusta avustusta haetaan kaikkiin toiminnan kannalta tarpeellisiin kuluihin (varsinkin uudet avustuksen hakijat) lomakkeella erikseen eritellyt työntekijöiden palkkakulut vastaavat olennaisesti talousarvion palkkakuluihin lomakkeella erikseen eritellyt hankinnat täsmäävät talousarviossa esitettyihin lukuihin lomakkeella erikseen eritellyt yleiskulut täsmäävät talousarviossa esitettyyn lukuun ositetuista yleiskuluista Avustusosasto 114
Muistilista onnistuneen talousarvion laadintaan Huolehdi, että talousarvio on tasapainossa eli tuottoja ja kuluja on budjetoitu yhtä paljon. Tosin poikkeuksina: Ylijäämäinen talousarvio voidaan laatia, jos varaudutaan seuraavan vuoden tammikuun kuluihin, sillä seuraavan vuoden avustuksen 1. erä maksetaan yleensä vasta helmikuun alussa. Alijäämäinen talousarvio voidaan laatia, mikäli järjestö käyttää toimintaan omaa rahaa. Tällöin asiasta on hyvä mainita hakemuksen kohdassa muut resurssit. Vaihtoehtoisesti järjestö voi talousarvion tuotoissa esittää omana eränä omien varojen käytön. Varaa riittävästi aikaa talousarvion laatimiseen ja sen huolelliseen läpikäymiseen! Avustusosasto 115
Kiitos! Avustusosasto 116