YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet Kouvola-talo Paja-kabinetti 4.4.2014 klo 9.00 11.30 klo 9.00 klo 9.10 9.40 klo 9.40 10.00 klo 10.00 11.00 klo 11.00 11.30 Kahvit ja tervetuloa! Terveisiä Lappeenrannan järjestöjen keskustelutilaisuudesta. (toimitusjohtaja Leena Kaljunen, Socom) Esittelykierros. Lyhyt alustus keskustelun pohjaksi, mitä kehittämistarpeita MontEri-hankkeen aikana on havaittu (projektikoordinaattori Heini Maijanen, Socom) Yhdistysinfon mainos https://www.youtube.com/watch?v=uzntd9s6eqs Muutama sana rahoituksesta: uuden EU-ohjelmakauden painopisteet/manner-suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 (toimitusjohtaja Leena Kaljunen, Socom) Keskustelua yhdessä annetuista teemoista Päätös ja yhteenveto Keskustelun purkua Teema 1 Osaamisen kehittäminen Osaamisen vahvistamista tarvitaan, kun mennään verkkoon. (Mielenterveysseura) Murrosvaihe on menossa. Mukaan saatava myös nuorempaa väkeä. Verkosta voisi olla löydettävissä non stop luentoja esim. siitä, miten palveluja tuotteistetaan ym. Meillä palvelutarve on ilmeinen (asumisen tuen palveluita). Ei ole tarpeeksi palveluntuottajia. Se ei enää ole vapaaehtoistoimintaa sinänsä, vaan se yhtiöitettäisiin. Tarvitaan laatujärjestelmiä, että pääsee palveluntuottajaksi. Iso kakku. Eläkejärjestöjen puolesta: meillä ei ole vastikkeellista toimintaa. Löytyy kyllä vapaaehtoistyöntekijöitä. Jaalassa on muistiryhmä, joka toimii vanhusten palvelukeskuksessa. Syystalvella ryhmä kokoontuu keskiviikkona 15 puolitoista tuntia kerrallaan. On löytynyt uusia vapaaehtoisia, 20 22 henkilöä, osa laitoksesta osa ulkopuolelta. Meillä on myös toinen ryhmä, joka ulkoiluttaa vanhuksia. Myös 15 kertaa kokoontuu. Talvella ulkoiluttaminen hankalaa. Silloin järjestetään laulua ja tietovisaa. o Tosiasia, että monet eläkejärjestöt tekevät tärkeää vastikkeetonta työtä. Miten koet, kuinka vapaaehtoiset kokevat, kun toimivat vastikkeettomasti? o Mielestäni kokevat, että ei ole rasitus heille. Yhdistys järjestää heille jotain ekstraa, mikä ei ole palkkaa. Kukaan ei ole valittanut. Vapaaehtoistyö tapahtuu määrättyyn kellonaikaan. Kun eläkeläinen on eläkkeellä, voi järjestää aikataulun. o Miten kaupunki osallistuu, turvaako toimintaedellytyksiä? o Meillä on vanha rakennus, jossa saamme kokoontua. Siitä ei mene vuokraa. o Tuo on juuri loistava kumppanuusmalli, jossa kaupunki järjestää tilan ja yhdistys toimintaa. o Kyllä saatu pieni korvaus (toiminta-avustus), joka pitää hakea. Ei mikään iso summa, käytetään vapaaehtoisten koulutukseen tai järjestetään saunailtoja.
Onko yhdistystoiminta vastikkeellista vai vastikkeetonta? On porukka, joka haluaa tehdä asioita. Mutta nyt, kun on palveluntarvetta mutta ei rahaa, on ratkaistava, miten järjestetään. Ruvetaan miettimään, mistä palvelut löydetään. Vuoroveto-yhdistys on yhdistysten yhdistys, joka kehittää vapaaehtoista kriisiauttamista Kouvolassa. Itse ajattelen niin, että se on minun harrastus, enkä ajattele, että siitä pitäisi saada rahaa. MontEri-hankkeelle on välitetty viestiä esim. urheiluseurojen kautta, että yhdistyksen laajentaessa toimintaansa vastikkeelliseksi palvelutoiminnaksi, voi tulla pulmia. Niin ei voi käydä, että palvelun tuottaminen syö harrastuspuolta siten, että maksumiehiksi joutuvat lopulta harrastajat. Vastikkeettomalla ja vastikkeellisella toiminnalla on eri logiikat. Kannattaa käydä tutustumassa Kolmas lähde hankkeen materiaaleihin ja oppaisiin http://www.kolmaslahde.fi/. Hanke on kehittänyt työkaluja yhdistyksille perustoiminnan ja palvelutoiminnan eron selkiyttämiseen ja palvelutoiminnan kehittämiseen. Isoilla järjestöillä on kattojärjestöjä, jotka hoitavat kouluttamisvelvoitetta. Mutta olisi hyvä järjestää toimintaa myös paikallisesti. Teema 2 Aktiivisuuden muutos Miten saada kohtaamaan ne, jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä ja tarjolla olevat tehtävät? Soile Järvinen kertoi Kakspy ry:n Kasvava keskus-hankkeesta, jossa kohderyhmänä ovat masentuneet ja uupuneet ihmiset. Hankkeen kautta tarjotaan työtä työhön paluun edistämiseen. On tärkeää miettiä, kuka on avuntarvitsija ja kuka vapaaehtoinen? Kaikki ovat tasavertaisia, joka tarjoaa jotain, myös saa jotain. Ihminen kasvaa johonkin suuntaan. Ihmisillä kasvuputki. Ihmiset hakeutuvat vapaaehtoistyöhön eri intresseistä. Selvitettävä, mitä sillä tavoittelen. Ihmisenä on hyvä läpikäydä asioita, miksi lähden johonkin mukaan. Ihmisellä kasvunpaikka/pysähtymisen paikka, olen tässä. Tarvitsen jotakin, mutta täytyy selvittää, mitä se on. Kasvuputkella tietty rakenne ihmisten keräämiseen, joita kiinnostaa samantyyliset asiat. Kotkassa keskus, jossa rakennetaan toimintamalli ja tarkoitus on laajentaa Kouvolaan. Rahoitusta RAY:ltä. Paljon liittymäpintaa teidänkin toimintoihin, kysymys onkin, miten saadaan nivottua näitä yhteen. Parik-säätiö: Miten tehtäisiin riittävän helpoksi mielekkään vapaaehtoistyön löytäminen, kun ajatus on syntynyt, että voisin tehdä vapaaehtoistyötä. Yhdistysinfon kautta voisi hakea, mitä toimintaa on ja millaisia tehtäviä, missä olisi valmis toimimaan. Ja että minulla olisi mahdollista laittaa tiedot omasta osaamisestani ja mitä minulla olisi tarjota, ja että minuun otettaisiin yhteyttä. Parik tapaa MontEri-hankkeen projektipäällikkö Pirkko Haikaran 7.4. ja ajatusta jalostetaan eteenpäin. Samalla viikolla Parik on menossa keskustelemaan ideasta RAY:n kanssa. Nykyiset aktiivit eivät ole välttämättä verkossa, joidenkin tulisi tulla korvaamaan sivuun siirtyviä. Osa avuntarvitsijoita ei löydä tarvitsemaansa. Sähköisen median ja sosiaalisen median käyttö tärkeää. Vapaaehtoisten pitäisi myös kouluttautua, miten ihmisten kanssa voisimme toimia. Oli tarkoitus järjestää mielenterveystukihenkilöille koulutus. Tuli neljä ilmoittautumista. Ei järjestetty. Sama ilmoittautumisrumba uudelleen ja lähetettiin myös postikortit jäsenille. Tuli kaksi ilmoittautumista. Ollaan asian ytimessä, pitkä sitoutuminen, liian iso haaste. Pitäisi voida palastella pienempiin tehtäviin. Jokainen tietää, että vapaaehtoistyön tekeminen ei ole helppoa. Jos aloittaminen olisi helppoa, sitouttamisen aste luonnollinen seuraus siitä. Vain, että minun tarvitsee laittaa omat yhteystietoni, ja että minuun otetaan yhteyttä. Y
Yksillä purjeilla -hankkeen yhtenä tavoitteena on virtuaalisen kumppanuuskeskuksen edistäminen-, Jos Pohjois-Kymenlaaksoon mietitään tällaista hanketta, kannattaa olla yhteydessä heihin. Haminassa pohditaan seurakunnan Suurella sydämellä -palveluun mukaan lähtemistä. Voi katsoa tehtäviä, mitä tarjolla, ja mitä voisi tarjota, esim. pihan kolaus. Ystäväpalvelusta: Henkilö otti yhteyttä, keskustelimme ja hän halusi tsekata, millainen olen. Allekirjoitettiin sopimukset, ei ihan noin vain ystäväpalvelun vapaaehtoiseksi menty. Potilasjärjestöissä jäsenillä itsellä on usein jokin toimintakyvyn rajoitus. Lappeenrannan tilaisuudessa välitettiin viestiä, että vapaaehtoisia kaivattaisiin esim. tapahtumien yms. järjestämiseen. Aika ajoin yhdistykset tarvitsevat sellaista vapaaehtoistoimintaa/apua, että tapahtumia saataisiin järjestettyä. Ikäihmisten ulkoiluttaminen ei välttämättä oman yhdistyksen jäsenien kautta onnistu, mutta vapaaehtoiset voisivat osallistua. Eläkeläisillä aikaa ja siksi he ovat helposti valmiita vapaaehtoistyöhön. Mutta miten tietoa saataisiin välitettyä avuntarvitsijoille? Meillä oli sellainen projekti, että järjestettiin vanhuksille ilmainen kesäteatterinäytäntö. Miten saadaan tämmöisestä tietoa kotona asuville vanhuksille, kun kaikille ei tule lehteä? Mitenkähän kotiavustajat suhtautuvat, jos tehdään esite? Oli teatteriesitys, joka järjestettiin Jaalan toimintakeskuksessa. 82 henkilöä osallistui, mutta oli vaikeuksia saada tietoa asiasta leviämään. Tieto kulki naapureilta naapureille ym. Ei vielä olla oltu yhteydessä kotipalveluyrityksiin. tätä kannattaa kysyä. Tämä oli hyvä esimerkki, mitä kaikkea ihmisen elämään kuuluu. Tuossa olisi hyvä mahdollisuus, miten kunta ja yhdistykset voisivat tukea vanhuksen toimintakykyä. Kunnalla on vanhustyön yhdyshenkilö, sieltähän se alkaisi edetä. Tai ruokapalvelun kautta. Näitä yhteistyönkeinoja voisi miettiä ja synergiaetuja kunnan kanssa. Teema 3 Toimintaympäristön muutokset ja yhteistyö Miltä kuulosti tuotteistaminen? Tuotteistamisella tässä tarkoitetaan sitä, että selkiytetään, mitä oma palvelu on, kenelle sitä tarjottaisiin ja sille määrätty hinta. Vastikkeellisessa palvelutuotannossa puhutaan sitten jo laatujärjestelmästä. Tuotteistaminen voisi auttaa kirkastamaan omaa toimintaa, mitä voitaisiin tehdä vapaaehtoistyönä ja mitä taas palvelutuotantona. Kakspy:n hankketta rahoittaa RAY. Me tuotteistamme, mitä tämä palvelu maksaa ja miten se tuotetaan, kun rahoitus loppuu. Järjestökentän työ on vähän epämääräistä. Kun tuotteistetaan, voidaan osoittaa, että tätä me tehdään ja tätä meillä on tarjolla. Samalla myös kuva toiminnasta kirkastuu. Palvelumuotoilu taas tarkoittaa sitä, että miltä palvelu näyttää. Ensin palvelu tuotteistetaan, sitten se muotoillaan/räätälöidään eri ryhmille. Onko teillä tullut yrityksien kanssa puhetta palveluntuottamisesta mitenkään? Miten yritykset suhtautuvat siihen, jos vapaaehtoiset ryhtyvät tuottamaan palvelutuotantoa. Esim. psykiatrinen sairaanhoitaja vapaaehtoistyöntekijänä ei ole ammatissa, vaikka on ammattilainen, joka harrastaa. Jos hän rupeaa myymään palvelua, onko sillä eri hinta? Jos toimii järjestössä, tekee työtä järjestön nimissä. Muuten oltava sivutoimilupa. Yhdistys myy palvelua, ei henkilö. Lähtökohta on, että yhdistyksen tulee taipua siihen, että kaikki henkilöt eivät sovi kaikkiin tehtäviin, jos henkilö ei sovi yhteen tehtävään, hän voi toimia toisessa tehtävässä ja sopia siihen ihan ok.
Aina muistettava syrjäytymisen estäminen ja osallisuuden lisääminen. Meidän täytyy lähteä siitä, että syrjäytymisen estäminen ja osallisuuden lisääminen ovat lähtökohdat, joista toimitaan. Yhdistykset eivät pyri tuottamaan voittoa osakkeenomistajille, vaan hyvää yhdistyksen kohderyhmälle, voitto ei ole rahaa vaan hyvää. Avoimuus on tärkeää, lähtökohta arvopohjassa. Yhdistyksillä on aina ollut toiminnan tuotteistusta, kuten liikuntaseuroissa. Mutta yhdistysten palvelut on saatava koottua yhteen paikkaan, jotta ovat helposti löydettävissä. Kuten tanssiryhmät, ompeluseurat, jalkapalloseurat yms. On tullut esille, että onhan sitä tanssiryhmää, ym. mutta miten ne voitaisiin löytää. Jos ei ole lehdessä, että tällainen juttu alkaa. Kouvola ajatteli, että voisi olla verkkosivuilla ohjelmapankki, kuka tarjoaisi lauluesityksen jne. Pitäisi vain rummuttaa, että laittaisivat niitä yhdistyksien tuottamia palveluja. Voisiko Yhdistysinfo.fi:iin lisätä yhdistyksien tuottamia palveluja? Tuotteistaminen on yksinkertaista, maanläheistä asiaa, mutta sanana tuotteistaminen on outo. Etelä-Karjalan maakuntaportaalin tapahtumakalenteriin liittyen (Tietomaakunta ekarjala Oy:nHeli Pajuvirta) on tullut keskusteluja Kymenlaakson puolellakin, että lehtien tapahtumakalenteri yhdistyisi siihen. Tässä yhteydessä on ehdotettu, voisiko Kymenlaakso myös ajatella yhteistä tapahtumakalenteria. Jos on monta tapahtumakalenteria, tuskastuttavaa, mistä/minne tietoja lähteä syöttämään. o E-Karjalan tapahtumakalenterissa on hyvää se, että kaikki alueen tapahtumat löytyvät yhdestä paikkaa. E-Karjalaan toimijat myös laittavat tiedot tapahtumista sinne. Tuntuisi järkevältä tehdä yhdessä, eikä jokainen keksisi pyörää aina uudestaan. Jaalassa tuolijumppa. Ottakaa yhteyttä eläkejärjestöihin, saavat tiedon omille jäsenille. Lehden järjestöpalstalla ilmoittaminen ei maksa järjestölle mitään. Teema 4 Yhdistysinfo.fi jatkokehittäminen Parik tapaa MontEri-hankkeen projektipäällikön Pirkko Haikaran kanssa mm. Yhdistysinfon kehittämisen merkeissä. Kaupungilla (Kouvola) on yhdistysrekisteri. Mitenkähän päästään muuttamaan niitä tietoja sinne, kun ihmiset muuttuvat, eikä kenelläkään ole salasanoja. Jos sähköpostitkin vaihtuneet, tieto ei tavoita. Kun vähän joka suunnassa yhdistysrekisterejä jne. eikö voisi olla yhdessä paikassa, josta jaettaisiin alueittain? Monteri-hankkeen aikana käydään vielä kuntien kanssa keskustelu, että Yhdistysinfo voisi toimia järjestöjen tiedonjakajana alueella, eikä silloin kunnissa tarvittaisi omia yhdistysrekistereitä. Toiveena on, että kunnat ottaisivat Yhdistysinfon omaan käyttöönsä. Kunnille on kova työ ylläpitää yhdistysrekisteriä ja Yhdistysinfo toisi helpotusta tähän. Pienessä kunnassa, kuten Lemillä on vielä mahdollista pitää yllä ja päivittää omaa reksiteriä kun tähän on varattu pieni resurssi ja yhdistyksiä kunnan alueella toimii alle sata. Mutta kun mennään suurempiin asukaspohjiin, ei resurssia ehkä tähän ole varattu ja ilman työntekijäpanosta rekisterin ylläpitäminen on täysin mahdotonta. Yhdistysinfo toimii niin, että yhdistyksillä itsellä oikeus päivittää omia tietoja. Hankkeen tavoitteena on, että että Yhdistysinfo.fi löytyisi kaupungin omilta sivuilta. Yhdistysinfon käyttöönotto kunnan yhdistysrekisterinä vaatii päätöksen kunnan sisällä. Palvelusta ei ole hyötyä, jos olemassa kunnilla/kaupungeilla on myös omat rekisterit
Teema 5 Jokeri: muut aiheet Kasvava keskus on meidän visio. Kakspy on tehnyt vuosia vastaavaa työtä, Portaat -nimellä aikaisemmin. Hankkeessa masentuneet ja työssä uupuneet ovat kohderyhmänä ja heidän työhön paluunsa edistäminen tehtävänä. Ihminen voi tulla elämänsä muutoskohdassa mukaan. Kasvun keskus toimii strukturoidulla rakenteella, jossa on 7-vaiheinen kasvuputki, jossa selvitetään oma ajan käyttö ja verkosto. Selkeä paketti, mitä aion tehdä, mikä on minun tavoite. Kun on tämän läpikäynyt, voi tulla Kasvun keskukseen ja tapaamaan ihmisiä. o Järjestöjen kohdalla voisi soveltaa samaa menetelmää, mutta korvataan masentunut ja uupunut järjestöllä. o Kouvolan yhteistyöpalvelut on tutustunut toimintaan. Tavoitteena on hakea RAYlta rahoitusta Kouvolaan perustettavaan keskukseen. Pystytään käynnistämään toiminta heti, kun menetelmän kehitystyö tehty jo aikaisemmin. Meillä on jo väljä projektisuunnitelma, kuva, mitä on keskus, kun se toimii. Miten jatkamme? Socomin toimitusjohtaja Leena Kaljunen kertoi, että Socom on hakenut lainsäädännän ja verotuksen ym. osaamisen lisäämiseen, tietotyöpajojen järjestämiseksi ja pilottien kartoittamiseksi rahoitusta. Pian selviää, saako hankeidea rahoituksen. Etelä-Karjalan keskustelutilaisuudessa tuotteistus nousi vahvasti yhdessä kehitettäväksi. Täällä Kouvolan tilaisuudessa puhuttiin enemmän sitoutumisesta ja siitä, miten saadaan kohtaamaan vapaaehtoistoiminnan kysyntä ja tarve. Puhuimme tänään paljon myös siitä, mistä tuen tai palvelujen tarvitsijat löytävät resurssit ja miten saadaan yhdistyksen palvelut helpommin löydettäväksi. Yhdistysinfo.fi voisi olla läpileikkaava sateenvarjo, jossa voisi olla esim. non stop koulutuksia saatavilla. Olisi toivottavaa, että saataisiin vielä Monterin aikana vahvistuksia kuntien kanssa palvelun käyttöön otosta myös kunnissa. Socom lähtee näiden teemojen ympärille kehittelemään hankehakemusta, johon kaikki halukkaat voivat tulla mukaan. Sen sijaan, että tehdään päällekkäistä, niin katsotaan, mikä on kenenkin rooli. Socomin rooli voi olla esimerkiksi vain Yhdistysinfon jatkokehittäminen. Pääasia, että saamme asioita eteenpäin. Sovittiin, että yhteenvedon mukana saa lähettää myös sähköiset yhteystiedot.