JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN TIEDONANTO 3/ 2017 Vaelluksia maisemaan -keräilyteos nyt saatavilla Nutribute! Joukkorahoituksella vauhtia Itämeren suojeluun John Nurmisen Säätiön väki toivottaa Telegrammin lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018!
TELEGRAMMI Taiteen ystäville tositarkoituksella Suomalaisessa tieto- ja taidekirjallisuudessa tehdään uusi aluevaltaus tuoreen suurteoksen Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä myötä. Näin laajaa ja pitkän historiallisen aikakauden kattavaa tarkastelua luonnonhistoriallisten muutosten ja taiteen vuorovaikutuksesta ei ole aiemmin julkaistu. Tulkkeina toimivat molempiin aihepiireihin syvällisesti perehtyneet kulttuuritoimittaja, emeritusmuseojohtaja, tietokirjailija Markku Valkonen sekä biodiversiteetti- ja ympäristötieteen emeritusprofessori Pekka Niemelä. Arvovaltaisista matkaoppaista huolimatta kirja ei kuitenkaan ole suunnattu tieteentekijöille, vaan taiteen, taidehistorian ja luonnon ystäville. Haastattelussa Pekka Niemelä (vas.) ja Markku Valkonen. Mikä tekee tästä kirjasta ainutlaatuisen? Kuva: Esko Veijalainen PN: Sen ekologinen lähestymistapa maisemataiteeseen. Tarkastelemme miten luonnonolot, ihmisen toiminta, kuten metsien hakkuut ja karjanlaidunnus, heijastuvat maisemataiteeseen. Otaksumme myös, ettei ihmisen evolutiivisen historian merkitystä maisemataiteeseen ole pohdittu missään aiemmin. MV: Luonnonhistoriallisten muutosten ja taiteen vuorovaikutuksen laaja tarkastelu. Tarina juonnetaan valikoiduin teemoin Mesopotamian korkeakulttuureista aina 1900-luvun alkuun. Vaikka aiemmin on selvitelty esimerkiksi pienen jääkauden ilmentymiä kuvataiteessa, näin pitkää historiallista perspektiiviä ei liene avattu. Jos voisit astua aikakoneeseen, mihin kirjan maisemaan menisit? Miksi? PN: Haluaisin nähdä viheriöivän Saharan. Aikakoneella haluaisin matkustaa Välimeren etelärannikolle Pohjois-Afrikkaan ja nähdä sen maisemat, aikana jolloin se ei Kuva: Pekka Niemelä ollut autio ja eloton hiekkaerämaa vaan Rooman valtakunnan vilja-aitta. Ja Sahara oli pääosin savannimaisten metsien peitossa. Ilmastonmuutos yhdessä karjalaidunnuksen ja metsien hakkaamisen myötä on aavikoittanut alueen. Myös teollisuuden vallankumouksen heijastuminen maisemataiteeseen on käsittääksemme hyvin harvoin käsitelty teema. MV: Säätäisin aikakoneen 1600-luvulle pienen jääkauden aikaan ja yrittäisin laskeutua Hendrick Avercampin maisemaan (ks. Telegrammin kansi). Sen talvinen näkymä on täynnä jäällä liikkuvia ihmisiä huvin ja työn hyörinässä. Kuvittelen mielessäni erilaisia ääniä ja haistelen hollantilaisen kulta-ajan talvisia aromeja. Ovatko kuvitelmani lähelläkään oikeita, sen haluaisin tietää. Mikä on sinulle henkilökohtaisesti tärkein/ sykähdyttävin kirjassa esiintyvä taideteos? Miksi? PN: Eniten pidän Joaquin Sorolla y Bastidan maalauksesta Valencian rantanäkymä aamun valossa. Siinä yhdistyvät teoksemme monet perusteemat. Merestä saatava elanto rannan kalastusveneiden muodossa, kauempana ulapalla purjehtivat veneet kertovat purjehtimisen tärkeydestä Kannen kuvat: Hendrick Avercamp (1585 1634): Talvimaisema, luistelijat (1608). Vaelluksia maisemaan -kirja, ss. 160 161. Jenna Halonen: Myrskyn jälkeen. 2
3/2017 ihmiskunnan historiassa ja rannalla pulikoivat lapset ihmisen evoluutiovaiheesta litoraalivyöhykkeessä. MV: Minua on erityisesti kiinnostanut Caspar David Friedrichin maalaus Rügenin saaren liitukallioilta. Teos on lumoavan kaunis ja sitä on vaikea, ehkä mahdoton tulkita tyhjiin. Henkilökohtaisen elämäntilanteensa lisäksi Friedrich kietoi maalaukseen käsityksensä ajasta ja ikuisuudesta, tieteestä ja uskonnosta, luonnosta ja ihmisestä. Sitä paitsi maalauksen perustana oleva näkymä on mykistävä luonnossakin. Litoraalimaisema on kirjan kantava ajatus. Se kuulostaa kovin akateemiselta. Kenelle kirja on kirjoitettu? PN: Kirja on tarkoitettu kaikille taiteesta kiinnostuneille! Litoraali on ekologinen termi ja se tarkoittaa meren (tai järven) ja maan muodostamaa yhteistä ekosysteemiä. Tässä vyöhykkeessä vesi ja maa ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Termi kuulostaa akateemiselta, mutta sille ei vain ole keksitty hyvää suomenkielistä nimeä. Lähimpänä ovat rantavyöhyke ja rantaekosysteemi, mutta jostain syystä nämä termit eivät ole yleistyneet alan kielenkäytössä. Aivan samoin kuin ekologia - sanalle ei ole keksitty kunnon suomenkielistä vastinetta. MV: Emme ole halunneet kiusata lukijaa litoraalimaiseman käsitteellä, mutta se kattaa muita ilmauksia paremmin sen monimuotoisen vuorovaikutussuhteen, joka vallitsee maan ja meren rajapinnoilla. Kysymys ei ole vain esteettisestä kahden elementin kohtaamisesta, vaan muutoksille alttiista ekologisesta vuorovaikutussuhteesta. Olemme pyrkineet siihen, että niin litoraalimaisema kuin muutkin vieraat käsitteet selitetään tekstissä. Kirja on siis suunnattu kaikille taiteen ja luonnon yhteisestä taipaleesta kiinnostuneille. VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ Kirjoittajat: Markku Valkonen, Pekka Niemelä ISBN: 978-952-9745-52-4 Koko: 250 x 315 mm Laajuus: 288 sivua, 185 värikuvaa Numeroitu painos, suojakotelo jnsshop.fi 299,00 (sis. alv 10%) Espanjalaisen Joaquin Sorolla y Bastidan (1863 1923) maalaus Valencian rantanäkymä aamun valossa (oik.). Vaelluksia maisemaan -teos s. 12. Caspar David Friedrichin (1774 1840) maalaus Rügenin liitukallioita (vas.) on täynnä symbolisia merkityksiä: elämän merellä purjehtii kolme laivaa, kaksi tiiviisti yhdessä ja kolmas yksinään. Vaelluksia maisemaan -teos s. 8. Kuva: Rauno Träskelin 3
TELEGRAMMI Maailma piirtyi kartalle Moskovassa Mitä ihmettä: Venäjän valtiollisen uutiskanavan populaaria tietokirjallisuutta käsittelevässä kulttuuriohjelmassa puhutaan suomalaisesta tietokirjasta! Ohjelmassa Sanojen järjestys yksi Venäjän tunnetuimmista kirjallisuuskriitikoista, Nikolai Alexandrov, esitteli ohjelmassa viisi syksyn uutuuskirjaa, joista yksi oli Marjo T. Nurmisen Maailma piirtyy kartalle eli Mir na karte. Silminnähden kirjasta ja aihepiiristä innostunut kriitikko kiteytti maailmankartan merkityksen näin: Se, joka omistaa kartan, omistaa maailman. Venäläisen Paulsen Publishingin johtaja Raisa Nejaglova-Kolosova (vas.) povasi kansain välistä tunnustusta saaneelle teokselle hyvää menestystä myös Venäjällä. Marjo T. Nurminen ja Juha Nurminen iloitsivat kirjan saamasta lämpimästä vastaanotosta. Kuva: xx Nikolai AleXandrov pääsi tutustumaan kirjaan ja kartografiaan Moskovassa järjestetyssä julkistus tilaisuudessa. Siellä säätiön vuonna 2015 julkaistun suurteoksen jo kolmen uuden kieliversion juhlavuosi sai jatkoa, kun Mir na karte julkaistiin Moskovan ydinkeskustassa historiallisessa, kaupungin kolmesta suuresta tulipalosta säästyneessä Muravjov-Apostolin kartanossa marraskuun yhdeksäntenä päivänä. Tilaisuudessa kirjailija Marjo T. Nurminen kertoi teoksen taustoista ja avasi karttojen tuhatvuotisen historian saloja yli 120-päiselle yleisölle. Yleisön joukossa oli karttaentusias teja ja -asiantuntijoita, historian tutkijoita ja tietysti kirjan ystäviä. Kutsuvieraiden joukossa oli vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta, sillä aiheena maailmankartta kiinnostaa monesta näkökulmasta. Kirjailijalle kävivät esittämässä kiitoksensa mm. Venäjän ilmatieteen laitoksen johtaja, piispa, kolminkertainen arktisen alueen ympäripurjehtija sekä Arkangelin ympäristötutkimuksen johtaja. Keskustelujen aikana kävi ilmi, että kiittäjät eivät olleet tilaisuudessa vain viran puolesta, vaan kartat todella herättävät aitoa innostusta ja uteliaisuutta. Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt on tyytyväinen yhteistyöhön venäläisen kustantajan kanssa. Oli mahtava tavata venäläinen kustantajakollegani Raisa Nejaglova-Kolosova kasvotusten ja nähdä, että hän on yhtä tyytyväinen upeaan ja harvinaiseen kirjaamme kuin mekin. Tiedossa oli, että Venäjällä ei ole ylitarjontaa suurelle yleisölle suunnatusta karttakirjallisuudesta, päinvastoin ja niinpä suurteoksellemme oli täällä tilausta. Myös käytännön järjestelyt ovat sujuneet mainiosti: aikataulut ovat pitäneet, ja kustantamo saanut teokselle hienosti näkyvyyttä. Venäjällä on vahva lukemisen perinne. Monipuolinen ja rikas kulttuurielämä on sisäänrakennettu venäläiseen yhteiskuntaan. Täällä kirjamarkkina poikkeaa suomalaisesta sekä myyntikanavien että hinnoittelun osalta. Säätiön suurten ja kuluttajahinnoiltaan Venäjän kirjamarkkinan hintahaitarin yläpäähän sijoittuvien kirjojen julkaiseminen Venäjällä onkin hatunnoston arvoinen juttu. Miljoonan merkin kirja 47 miljoonan kirjan kirjastossa Moskovan-kiertue sai jatkoa seuraavana päivänä, kun Marjo Nurminen luennoi kartoista Kremlin kupeessa sijaitsevassa Venäjän valtionkirjastossa. Venäjän valtion kirjasto eli Lenin-kirjasto on Washingtonissa sijaitsevan Kongressin kirjaston (eli käytännössä Yhdysvaltain kansalliskirjaston) jälkeen maailman toiseksi suurin kirjasto. Yleisö kuunteli tarkkaavaisesti ja esityksen jälkeen kirjailijalle sateli kysymyksiä. Vastaamaan singahti myös kirjan päätoimittaja, säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen. Juha Nurminen oli mielissään myös siitä, että nyt jo kolmas säätiön suurkirja on käännetty venäjäksi. Kirjailijalle Moskovan-kiertue oli inspiroiva ja mieltä lämmittävä kokemus: Kirjan julkistustilaisuuteen oli satsattu valtavasti. Tunnelmaa olivat luomassa mm. harpunsoittaja ja näyttelijä, joka luki otteita kirjastani venäjäksi. On mielettömän suuri etuoikeus päästä näkemään, kun oma kirja lähtee maailmalle. Moskovassa puitteet olivat poikkeuksellisen juhlavat ja tunnelma sivistyneen lämminhenkinen. 4
3/2017 Kuva: Lauri Kaira Alpo Tuurnala saapui kertomaan pohjoisten purjeiden tarinoita täydelle messusalille Kirjamessujen avajaispäivänä. Kuvittajakirjailijan haastattelijana toimi säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. Säätiö toi meren ja maiseman kirjamessukeskusteluihin John Nurmisen Säätiö osallistui lokakuussa Helsingin Kirjamessuille. Neljän messupäivän aikana järjestettiin ennätysmäärä, yli 1000, tapahtumaa. Säätiö toi messuohjelmaan myös oman merellisen panoksensa toteuttamalla kolme mielenkiintoista Itämeren historiaan ja nykytilaan liittyvää keskustelua. Pätkiä esityksistä voi katsoa Twitter-tililtä @PuhdasItameri ja koko Kirjamessuhulinaa voi ihastella somessa haulla #kirjamessut. John Nurmisen Säätiön perinteisellä messuosastolla pystyi tuttuun tapaan tutustumaan säätiön kirjoihin, kuten syksyn 2017 uutuusteokseen Pohjoiset purjeet Suomalaisten purjealusten tarina. Alpo Tuurnalan kirjoittama ja kuvittama teos tarjoilee sykähdyttäviä ja traagisia, mutta myös huvittavia ja hellyttäviä tarinoita purjelaivoista ja merimiehistä oikukkaan meren armoilla. John Nurmisen Säätiön joulumyyjäiset Aika: 12.12.2017, klo 11 17.Paikka: John Nurmisen Säätiön museo, Huolintatalo, Pasilankatu 2, Helsinki. John Nurmisen Säätiön museossa vietetään joulumyyjäisiä tiistaina 12.12. kello 11 17. Tule tekemään huimia alelöytöjä pukinkonttiin! Jouluostosten lomassa voit tutustua säätiön museoaarteisiin ja herkutella glögi- ja piparkakkutarjoilulla. Otamme joulumyyjäisissä vastaan myös kehitysideoita tulevaa museouudistustamme varten. Mikäli et pääse paikan päälle, voit hyödyntää joulumyyntitarjoukset myös jnsshop.fi -verkkokaupassamme. Saat kaikista yli 10 euron tilauksista 40 % alennuksen koodilla JOULU17. Alennus on voimassa tiistaina 12.12.2017. Tarjous ei koske uutuusteosta Vaelluksia maisemaan taiteen mestarit meren äärellä. Uusia IHANIA LAHJAtuotteita: upea Pohjolan kartan historiaa kuvittava seinäkalenteri ja viikkopäivyri vuodelle 2018 SEINÄKALENTERI 15 50 VIIKKOPÄIVYRI 19 50 Saatavilla verkkokaupasta jnsshop.fi Muista hyödyntää verkkokaupan joulualennus 12.12. Saat 40 % alennuksen koodilla JOULU17. Jos et ehtinyt vierailemaan messuilla ja hyödyntämään Kirjamessu-alennuksiamme, voit tilata Pohjoiset purjeet -teoksen jouluhintaan jnsshop.fi -verkkokaupasta. Saat kirjasta -15 % alennuksen käyttämällä koodia TUURNALA. Tarjous on voimassa 1. 24.12.2017. UUTUUS SYKSY 2017 POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA Kirjoittaja: Alpo Tuurnala ISBN: 978-952-9745-53-1 Koko: 240 x 300 mm Laajuus: 160 sivua, 45 värikuvaa jnsshop.fi 39,90 (sis. alv 10%) 5
Saavutuksia vuonna 2017 Itämeri pelastuu pala palalta ja kala kalalta Kuva: Rasmus Hartikainen Itämeren laajamittaisin ongelma on yhä rehevöityminen, jonka näkyvin ja ikävin oire on jokakesäiset sinileväkukinnat. Ongelman pysäyttämiseksi tarvitaan yhä ravinnepäästöjen merkittävää leikkaamista. Tässä katsaus siitä, mitä kaikkea olemme saaneet kuluvana vuonna aikaan. Aloitetaan kalasta. Lähikalahankkeessamme lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta ja hyödynnetään paremmin ympäristön kannalta liian tiheitä särkikalakantoja. Tänä vuonna, haastavista sääolosuhteista huolimatta, lahnaa ja särkeä saatiin kalastettua noin 150 000 kg, ja saaliin mukana merestä poistui samalla 1,2 tonnia fosforia yli neljännes koko Turun alueen jätevesipäästöistä! Maatalouden parissa tuemme peltojen kipsikäsittelyä, uutta mullistavaa toimenpidettä, jolla voidaan merkittävästi pienentää ravinteiden valumista pelloilta Saaristomereen. Kipsitys ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Toimenpiteen lupaus on taattua Suomi 100 -kategoriaa: siinä Suomi voi näyttää maailmalle, miten vesiensuojelupolitiikkaan ja maataloussektorille tuodaan lisäarvoa. Tänä syksynä käynnistyi myös BESThanke, jossa parannetaan teollisuusjätevesien hallintaa kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla viidessä Itämeren maassa. Tarkoituksena on kehittää teknisiä ratkaisuja ja hallinnollisia käytäntöjä, jotta kunnallisille puhdistamoille tulisi yhä vähemmän niiden toimintaa sekoittavia teollisia päästöjä. Olemme ylpeitä ja iloisia siitä, että tämä monen toimijan yhteistyöhanke vihdoin lähtee vauhtiin, sillä oivallus, idea ja sen juokseminen hankkeeksi tehtiin meidän toimestamme. Venäjälle, Udarnikin kanatilalle saatiin asennettua suodatusjärjestelmä. Olemme tyytyväisiä, että alueella on vihdoin valmistunut ensimmäinen lanta-altaiden päästöjä konkreettisesti leikkaava hanke. Venäjältä Suomenlahteen päätyviä päästöjä leikataan myös Kingiseppin kaupungin jätevesien fosforinpoistohankkeessa, joka on viimeistä silausta vaille valmis. Ensi vuonna jatkamme työtämme mutta avaamme myös uusia uria, jotka on valmisteltu kuluvana vuonna. Maaliskuussa, rahoituksen varmistuttua, käynnistämme uuden hankkeen, jossa on tarkoitus tutkia ja kartoittaa keinoja, joilla voidaan puuttua meren pohjakerrostumissa oleviin ravinnevarastoihin. Nämä varastot puskevat fosforipitoista vettä koko Itämeren alueelle. Toinen Itämeren alueen laajuinen ongelma on biokaasutuotannon päästöt. Niihin liittyvää selvitystä on työstetty tänä vuonna, ja ensi vuonna alamme sen pohjalta valmistella käytännön toimia ongelmaan puuttumiseksi. Mitä minä voin tehdä Itämeren hyväksi? Myös yksittäiset kansalaiset haluavat vaikuttaa omilla teoillaan ympäristön tilaan. Olimme tänä vuonna mukana projektissa, jossa tehtiin ensimmäinen suomalainen, henkilökohtaisen Itämeri-jalanjäljen laskeva laskuri. Itämeri-laskurin mukaan helpoin ja tehokkain tapa suojella merta on lisätä luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa. Erityisesti pitäisi suosia kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa. Lihansyöntiä ei tarvitse lopettaa, mutta sitä pitäisi vähentää. Itämeri-laskurista kehitimme Splashpelin, jolla koululaiset voivat testata valintojensa vaikutusta meren tilaan. Tämä peli on jo käytössä Allas Sea Poolilla ja ensi vuonna sitä saa pelata säätiön verkkosivuilla ja tapahtumissa. Säätiö kunnostautui tänä vuonna digiprojekteissa, sillä julkistimme Itämeri-laskurin ja -pelin lisäksi myös ensimmäisen Itämeren suojelua tukevan joukkorahoitusalustan, Nutributen. Verkkoalustan tavoitteena on edetä ideoista toimintaan esitellä konkreettisia Itämeren suojeluhankkeita ja muodostaa niille tukijajoukko. Alustan ensimmäisiä käyttäjiä ovat olleet kaupungit ja vesilaitokset Helsingissä, Kotkassa, Porvoossa ja Turussa. Ne ovat päättäneet neutraloida fosforipäästönsä eli tukea jätevedenpuhdistamojen ulkopuolisia hankkeita summalla, jolla saadaan aikaan puhdistamojen vuotuisen fosforipäästön suuruinen päästövähenemä. Kaupunkien ja vesilaitosten toimilla on vähennetty Itämeren fosforikuormitusta 24 tonnia. Itämeren rannoilla ja sisämaassa on tuhansittain koteja, kesänviettopaikkoja, saaria, purjehduskerhoja, matkailuyrittäjiä ja museoita, joissa jatketaan vuosisataisia merenkulkuun ja merenrantaelämään liittyviä perinteitä. Meidän sukupolvemme on käännekohdassa. On huikea ajatus, että meidät tullaan muistamaan siitä, mitä me teimme tai jätimme tekemättä Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi. Lämmin kiitos kaikille Puhdas Itä meri -hankkeiden tukijoille ja kumppaneille kuluneesta vuodesta. Tukenne ansiosta olemme jälleen askeleen lähempänä puhtaampaa Itämerta! Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiön asiamies 6
3/2017 Kuva: Jukka Nurminen ja Kesko Särkikala mitalijahdissa K-Ruoka Awards palkitsi ruoka-alan tekijöitä ja tuotteita Helsingin messukeskuksessa pyhäinpäivänä pidetyssä palkintogaalassa. Huhtikuussa kaupan pakastealtaisiin uinut Keskon Pirkka Saaristolaiskalapihvi tavoitteli kisassa Vuoden vastuullisuusteko -titteliä. Säätiön Lähikala hankkeessa kalastetusta lahnasta tehdyt Pirkka saaristolaiskalapihvit lanseerattiin viime huhtikuussa. Tuote on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi K-ruokakauppojen suosituimmista pakastekalatuotteista. Kisaa alusta alkaen johtanut Atrian uusi ympäristö- ja käyttäjäystävällinen jauhelihapakkaus sai 62 % äänistä ja vei tänä vuonna ylivoimaisen voiton. Saaristolaiskalapihvi sai äänistä reilun neljänneksen. Tappiosta huolimatta John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeen Miina Mäki on tyytyväinen: Finaaliin pääsy on jo itsessään puoli voittoa. Olemme saaneet todella paljon hyvää palautetta Saaristolaiskalapihvistä, ja myös uutta särkikalatuotetta odotellaan markkinoille, joten uskomme, että särkikala saa vielä paljon tilaisuuksia kisailla kirkkaimmasta mitalista. Kuva: Jukka Nurminen Joukkorahoitusta sovelletaan ensimmäistä kertaa Itämeren suojeluun Nutributeverkkoalusta julki Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja sen suurin ympäristöongelma on liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen. Itämeren alueen valtioiden suojelutoimenpiteet eivät nykyisellään ole riittäviä rehevöitymisongelman poistamiseksi. Siksi tarvitaan aktiivisia toimijoita, konkreettisia päästö vähennys hankkeita sekä rahoitusta niiden toteuttamiseen. Juuri julkaistu Nutribute-joukko rahoitusalusta vastaa näihin haasteisiin muuttamalla Itämeren suojeluideat konkreettiseksi toiminnaksi. Joukkorahoitusalusta on avoin ja maksuton kaikille toimijoille. Itämerta suojelevat tahot voivat esitellä alustalla ravinnepäästöjä mitattavasti vähentäviä hankkeitaan ja kampanjoida niiden rahoittamiseksi. Kansalaiset ja erilaiset organisaatiot voivat tukea valitsemiaan hankkeita ja siten osallistua Itämeren pelastamiseen. Nutribute mukana Ålandsbankenin Itämeriprojektikilpailussa Ålandsbankenin Itämeriprojekti-kilpailussa lanseerattiin tänä vuonna uusi digitaalisten innovaatioiden kategoria, jossa myös Nutribute-joukkorahoitusalusta kilpailee. Kaikkien kilpailussa äänestäneiden kesken arvotaan 500 euron arvoinen talletus Ålandsbankenin Itämeritilille. Anna äänesi 17.12. mennessä osoitteessa www.balticseaproject.org/fi/2017. Tutustu Nutributeen: www.nutribute.org 7
John nurmisen säätiö Voitte tilata kirjoja joko säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi, alla olevalla kupongilla, puhelimitse 040 553 5835 tai sähköpostilla anne.makijarvi@jnfoundation.fi Vaelluksia maisemaan Vaelluksia maisemaan Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen / Pekka niemelä JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Pelastamme Itämeren ja sen perinnön tuleville sukupolville. John Nurmisen Säätiö on perustettu vuonna 1992. VAELLUKSIA MAISEMAAN TAITEEN MESTARIT MEREN ÄÄRELLÄ 299 00 POHJOISET PURJEET SUOMALAISTEN PURJEALUSTEN TARINA 39 90 Muista myös muut tuotteemme: Amiraali Nordenskjöldin MERIseikkailut 29,90 Kampelaa ja kadonneita luumuja 34,90 suomalaiset sankaripurjehtijat 20,00 POHJOLAN ATLANTIS 14,90 ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta 14,90 Pakko purjehtia 10,00 Kauhia Oolannin sota (suomi, ruotsi) 39.90 KUSTAA III JA SUURI MERISOTA 39,90 MUSKOTTISOTA 5,90 MERITIE (suomi, englanti, venäjä, portugali) 89,00 ULTIMA THULE (suomi, englanti, ruotsi, espanja, norja, venäjä) 79,90 Mare balticum (venäjä, saksa) 79,90 Muistivihkot 4,90, Muistikirjat 14,90 Hinnat sisältävät postimaksun Suomessa. FORdham award 2016 tieto-finlandia palkintoehdokas 2015 MAAILMA PIIRTYY KARTALLE (suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä) 89 00 TELEGRAMMI Toimitus: John Nurmisen Säätiö Taitto: Tommi Jokivaara Painosmäärä: 5 000 Telegrammi postitetaan rekisterissämme oleville asiakkaillemme sekä yhteistyökumppaneillemme 3-4 kertaa vuodessa. Olemme myös kiitollisia palautteesta. Laita risuja ja ruusuja! Yhteydenotot ja muutokset tilaajatietoihin: tuula.putkinen@jnfoundation.fi John Nurmisen Säätiö Pasilankatu 2 00240 Helsinki www.johnnurmisensaatio.fi www.puhdasitameri.fi www.lokistories.fi Facebook &Twitter: @johnnurmisensaatio, @puhdasitameri, @lokistories Instagram: @johnnurminenfoundation, @lokistories KYLLÄ KIITOS! Tilaan seuraavat julkaisut: Vaelluksia maisemaan Pohjoiset purjeet Kampelaa ja kadonneita luumuja Maailma piirtyy kartalle Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut jokin muu teos: Tilaaja: Osoite: Sähköposti:, kieli Vastaanottaja maksaa postimaksun John Nurmisen Säätiö tunnus 5015946 00003 VASTAUSLÄHETYS