2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT
1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja ikääntyneille suonenjokelaisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua ja tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Tuettu ja tehostettu palveluasuminen perustuvat vuokrasuhteeseen. Ikäihmisten asuminen voi tapahtua omassa kodissa, ikäihmisten palvelutaloissa, ryhmä- tai pienryhmäkodissa tai perhehoidossa. Ympärivuorokautinen tuettu asuminen voi tapahtua tehostetussa palveluasumisessa eli hoitokodissa tai erityisestä syystä ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Tavoitteena on, että ennen tuetumpaan asumispalveluun siirtymistä kaikki mahdolliset kotona asumista tukevat palvelut on kartoitettu, arvioitu ja käytetty. Myös omaisten, yksityisten palveluntuottajien ja vapaaehtoistyön palvelumahdollisuudet tulee olla kartoitettuna ja käytössä. Ellei kotihoidon ja sen tukipalvelujen turvin enää kotioloissa selvitä, tulee henkilöstä täyttää vanhusten asuntohakemus. Palvelujen piiriin haetaan hakemuksella, johon liitetään lääkärinlausunto, muistitesti MMSE, ja toimintakykymittari RaVa. Tarvittaessa voidaan käyttää muitakin toimintakykyä mittaavia mittareita. Arvio palvelun tarpeesta ei perustu kuitenkaan pelkästään erilaisiin testeihin ja mittareihin, vaan jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti huomioiden mm. terveydentila, asuinolosuhteet, sekä sosiaalinen verkosto. Hakemukset osoitetaan hoivapalvelupäällikölle. Jos palveluasumisen tarve ilmenee sairaalahoitojaksolla, sairaalan henkilöstö arvioi henkilön toimintakyvyn. Asiakkaiden sijoittaminen asumispalveluihin tapahtuu SAS- ryhmän (Selvitä Arvioi Sijoita) esityksen mukaisesti. SAS-ryhmän tehtävänä on osaltaan vaikuttaa vanhustenhuollon palvelurakenteen oikeaan painotukseen tukemalla vanhusten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään, arvioida ja miettiä erittäin runsaasti hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville vanhuksille tarkoituksenmukaisinta jatko sijoituspaikkaa, palveluasumisen eri muotoihin tai viimesijaisena ratkaisuna laitoshoitoon (terveydelliset ja sairaanhoidolliset syyt tai muu erityinen peruste). Työryhmään kuuluvat terveyskeskuksen vuodeosaston lääkäri, osastonhoitaja, avopalvelupäällikkö, hoivapalvelupäällikkö, Joenrannan kodin hoivapalveluesimies, kotihoidon palveluesimies, Veljeskodin hoivapalveluesimies, kotisairaanhoidon edustaja, vuodeosaston fysioterapeutti sekä vanhusten palvelujen fysioterapeutti. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. SAS-työryhmä arvioi jonossa olevista kiireellisimmät hakijat. Hoivapalvelupäällikkö tekee SAS- ryhmän esityksen perusteella viranhaltijapäätöksen asumispalvelun myöntämisestä. Kun hakijalle tarjotaan asumispalvelupaikkaa, on hänen tehtävä päätös tarjotun paikan vastaanottamisesta kolmen (3) arkipäivän kuluessa paikan tiedoksisaamisesta. Mikäli hakija kieltäytyy tarjotusta asumispalvelupaikasta, hakijan hakemus siirretään jonon viimeisimmäksi. Mikäli asiakas on itse maksavana hakeutunut palveluasumisen piiriin, on hänellä kahden vuoden jälkeen mahdollisuus hakea kaupungin tukea asumiseen. Tällöin asiakkaan asumispalvelujen tarve arvioidaan edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi hakea asumispalvelua uuden kotikuntalain perusteella haluamastaan kunnasta. Toisesta kunnasta tulevaan hakijaan suhtaudutaan kuten kunnan muihinkin vastaavan palvelun
2 hakijoihin. Asiakkaan asumispalvelun tarve arvioidaan säännöllisesti ja palvelu voidaan tarvittaessa myöntää määräaikaiseksi ja asumispalvelupaikka voidaan tarvittaessa muuttaa asiakkaan tarvetta vastaavaksi. Pysyvän asumispalvelupaikan edellytyksenä on, että asiakas on ollut laaja-alaisten kotiin annettavien palvelujen ja/ tai omaishoidon tuen piirissä. Asumispalvelujen osalta noudatetaan seuraavia kriteereitä: Tuettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen/ dementiahoito Mittarit Rava 2,0-3,0 Viitteellinen Rava on pääsääntöisesti yli 3.0, Avun tarve Toimintakyky Tavoite Toimintakyky on alentunut. Tarvitsee seurantaa, ohjausta tai apua useita kertoja päivässä. Asukas selviytyy yöaikaan ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa (tarv. yöpartio) ja pystyy pääsääntöisesti hälyttämään apua. Toimintakykyä on jäljellä. Kuntoutuminen mahdollista. Hän tarvitsee ohjausta, motivointia, kannustusta omien voimavarojensa käyttämiseen. Asukas liikkuu pääsääntöisesti itsenäisesti tai apuvälineiden turvin/ yhden auttamana Toimintakyvyn parantaminen ja omatoimisuuden ylläpitäminen kuntoutuksella ja aktivoinnilla sekä viriketoiminnalla. MMSE < 17 Asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. runsaasti apua mm. ruokailussa, hygienian hoidossa, lääkehuollossa sekä muissa päivittäisissä toiminnoissa. Liikkuminen avustettuna/apuvälineide n avulla tai 1-2 hoitajan avustamana. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt. Muistisairaalla voi olla harhoja, käytösoireita tai lähtemistaipumista, johon hän tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa sekä tarvittavaa ohjausta. Asiakas pystyy kommunikoimaan ainakin osittain sanallisesti. Asiakkaan olemassa olevia voimavaroja tukevaa, toimintakykyä ylläpitävää hoitoa ja huolenpitoa. Huolehditaan virikkeellisestä ympäristöstä. Laitoshoito vanhainkodissa Rava on yli 3,5, alhainen MMSE, terveydelliset syyt, kaikissa päivittäisissä toiminnoissa henkilökunnan apua ympärivuorokautisesti. sairaanhoidon ja terveydenhuollon palveluja runsaasti. Fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintataso matala. Muisti ja omaehtoinen selviytyminen merkittävästi heikentynyt. Asiakkaalla voi olla pitkälle edennyt muistisairaus ja hän voi olla levoton, harhainen ja käytöshäiriöinen. Liikkuminen erittäin huonoa, usein vuodepotilas. Turvallinen hoito ympärivuorokauden. Olemassa olevia voimavaroja tuetaan kuntouttavalla työotteella.
3 Muut syyt Ei merkittävää muistin heikkenemistä Ei laitoshoidon tarvetta Usein keskivaikea/vaikea muisti Ympärivuorokauden Muisti merkittävästi heikentynyt Henkilöstö Ei yövalvontaa, Ympärivuorokauden kotihoito/yöpartio Saattohoito Ei Kyllä Kyllä Tuettua asumista on Veljeskodilla, Suonenjoen seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Putamon vanhustentalolla Putamonkatu 4, lisäksi yhdistyksellä on seitsemän (7) tuetun asumisen paikkaa Päivärinteen palvelutalossa. Tehostettua palveluasumista tuotetaan joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Omaa toimintaa on Veljeskodilla, Sairaalapolku 7, 77600 Suonenjoki ja Joenrannan kodin Kaisla ja Ulpukka solut, Sairaalapolku 5. Ostopalvelusopimukset: Suonenjoen Palvelukotisäätiö, Iisveden palvelukoti (muistisairaat), Iisvedenraitti 5, 77800 Iisvesi Hoivakoti Valkeinen, Harjukatu 7, 77600 Suonenjoki Muita palveluntuottajia: Suonenjoen seudun Vanhustenkotiyhdistys, Päivärinteen palvelutalo, Rautalammintie 25, 77600 Suonenjoki Kierinniemen hoitokoti: Kierinniemi (Kierinniementie 85) ja Hoitokoti Kyllikki (Sairaalatie 1); Rautalampi Vetrea Otsola, Kuopio Esperi Alava, Kuopio Telkänhoiva, Jyväskylä Kontiola, Pieksämäki Raskasta hoivahoitoa (laitoshoito) tarjoaa Joenrannan kodin (ent.vanhainkoti) Lumme-solu 13 paikkaa: Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodissa laitoshoitoon vanhainkotiin voidaan siirtää asukas muista hoito- ja palvelukodeista vain erityisestä syystä Lyhytaikaishoito: Lyhytaikaishoitoa järjestetään omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien ajaksi sekä tarvittaessa esim. ennen kotiuttamista omaan kotiin terveyskeskuksen vuodeosastolta tai tarvittaessa muun akuutin syyn vuoksi enintään yhden kuukauden ajaksi. Omaishoitajilla vapaata kertyy 3 vrk/kk ja hoidettavan hoito maksaa hoitopaikassa 11,30 /vrk Muissa tilanteissa hoito maksaa 38,10 /vrk Lyhytaikaishoitoa annetaan Joenrannan kodin Ulpukka-solussa (3 paikkaa), Iisveden palvelukodilla (3 paikkaa) sekä Päivärinteen palvelutalossa (2 paikkaa) Lyhytaikaishoitoa voidaan toteuttaa myös perhehoitona toimeksiantosopimuksella
4 Perhehoito: Vanhusten perhehoitoa (ympärivuorokautista asumista perheessä, kodinomaisissa olosuhteissa) voidaan toteuttaa toimeksiantosopimuksella Sijoituksessa huomioidaan henkilön kokonaistilanne Asiakkaat voivat olla esim. keskivaikeasti muistisairaita tai henkilöitä, jotka eivät selviydy yksin kotona Asiakas liikkuu itsenäisesti tai yhden avustamana Asiakas hyötyy kodinomaisesta toiminnasta ja tiloista eikä hän tarvitse jatkuvaa yövalvontaa Muuta: Mikäli hakija ei hakuhetkellä täytä tehostetun palveluasumisen pääsyn kriteerejä, saa hän kielteisen päätöksen kirjallisena ja hänelle tulee antaa riittävät tiedot muista palveluista (kotihoito, tukipalvelut) Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Esim. yksilöityä palveluasumispaikkaa koskeva myönteinen päätös on toteutettava enintään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä (Laki 980/2012) Asiakasmaksut asumispalveluissa määräytyvät lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen pohjalta sekä sosiaalilautakunnan vahvistamisen perusteiden mukaisesti Kunnan on julkaistava ainakin puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö voi saada hakemansa sosiaalipalvelu (ml. asumispalvelut). Tiedot on julkaistava sellaisia menetelmiä käyttäen, että iäkkäillä henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus tietojen saamiseen (Vanhuspalvelulaki 26 )