EU:n ohjelmakausi 2007 2013. Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista



Samankaltaiset tiedostot
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

EU:n rakennerahastokausi

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Väestönmuutos Pohjolassa

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä

Varsinais-Suomen ruokaketju

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastojen ohjelmakausi

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

RAKENNERAHASTOKAUDEN TILANNEKATSAUS

EU:n rakennerahastokausi

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma


Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Central Baltic ohjelma

6. Päihteet. 6.1Johdanto

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET alkaen

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Transkriptio:

EU:n ohjelmakausi 2007 2013 Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista

Aluksi Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Sitä toteutetaan kansallisilla ja EU-ohjelmilla. Tämän selvityksen tarkoituksena on kertoa lyhyesti EU:n uuden ohjelmakauden 2007 2013 mahdollisuuksia varsinaissuomalaisille. Samalla se valottaa ohjelmien välisiä työnjakoja. Selvityksessä pitäydytään maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin EU-ohjelmiin. Niiden lisäksi EU:ssa on erittäin paljon muita, pääosin sektoreittaisia ohjelmia, joista voi hakea rahoitusta tutkimushankkeista käytännön läheisiin projekteihin. Näistä saa tietoa esimerkiksi sisäasianministeriöstä (intermin.fi), Suomen Kuntaliitosta (kuntaliitto.fi) ja Euroneuvontakeskuksista (euroneuvontakeskus.fi) sekä maakunnan Brysselin toimistosta (turku.fi/eu-toimisto). Tämän selvityksen tausta-aineiston on koonnut aluekehittämisen osaamisryhmässä harjoittelijana ollut filosofian ylioppilas Kirsi Viita. 8.2.2007 Pekka Ojanen aluekehitysjohtaja 2

S I S Ä L T Ö Taustaa... 4 EU:n ohjelmakausi 2007 2013 ei tuonut suuria muutoksia... 5 Keskeiset periaatteet... 5 Varsinais-Suomea koskevat rakennerahasto-ohjelmat... 6 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Etelä- Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013... 6 Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ESR-toimenpideohjelma... 7 Alueellinen maaseutuohjelma... 7 Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman EKTR-ohjelma...8 Central-Baltic -ohjelma (Keskinen Itämeri)...8 Baltic Sea Region eli Itämeren alueen ohjelma...9 EU-ohjelmilla toteutetaan maakuntaohjelmaa...10 Ohjelmista saatava rahoitus...10 EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteuttamisessa...11 3

Taustaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on ollut lisätä jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähentää alueiden välisiä kehityseroja. Kehityseroja on pyritty vähentämään tukemalla heikommin kehittyneitä ja taantuvia alueita. Tuen suuruus on määräytynyt alueen bruttokansantuotteen, työllisyyden yms. alueen kehittyneisyyttä kuvaavien tunnuslukujen perusteella (tavoitealueet *). Suomen ensimmäinen rakennerahastokausi käsitti vuodet 1995-1999. Seuraava ohjelmakausi, joka käsitti vuodet 2000 2006, rakennettiin edellisen kauden perustalle. Toisena kautena toteutettavia tavoiteohjelmia olivat: tavoite 1 -ohjelma (harvaan asutut alueet), tavoite 2 -ohjelma (teollisuuden rakennemuutos), tavoite 3 -ohjelma (koulutus ja työllisyys). Lisäksi toteutettiin yhteisöaloitteita, joita olivat - Interreg-ohjelmat (alueiden ja valtioiden välisen yhteistyön vahvistaminen). - Urban (kaupunkien ja kriisialueiden elvyttäminen) - Equal (syrjinnän ja eriarvoisuuden poistaminen) - Leader (paikallinen maaseudun kehittäminen) Varoja saatiin neljästä rakennerahastosta (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR, Euroopan kalatalousrahasto KOR ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOR). * Suomessa toteutetut tavoitteet: - Tavoite 1: Kehityksessä jälkeenjääneiden alueiden kehityksen edistäminen (Itä- ja Pohjois-Suomi) - Tavoite 2: Rakenteellisessa vaikeuksissa olevien teollisten, kalastuksesta riippuvaisten, maaseututai kaupunkialueiden taloudellisen ja sosiaalisen uudelleenjärjestelyn tukeminen - Tavoite 3: Koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen ja työllisyyden lisääminen. 4

Ohjelmakausi 2007-2013 ei tuonut suuria muutoksia Keskeiset periaatteet EU:n ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n toimet toteutetaan jäsenvaltioissa kansallisiin strategisiin viitekehyksiin kuuluvina toimenpideohjelmina. Tukea myönnetään neljästä lähteestä: Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR (yritysten tukeminen, investoinnit ja paikalliset kehittämishankkeet), Euroopan sosiaalirahasto ESR (koulutus ja työllistäminen), Euroopan maaseuturahasto EMR *(maaseudun kehittäminen), Euroopan kalatalousrahasto EKTR *(elinkeinokalatalous). Tuettavat kansallisiin strategioihin perustuvat ohjelmat ovat seuraavat: kansallisen koheesiostrategian mukainen Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma (EAKR ja ESR -osiot) kansallisen maaseudun kehittämisstrategian mukainen Alueellinen maaseutuohjelma (EMR) ja kansallisen elinkeinokalatalouden strategian mukainen Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma (EKTR). Yhteisöaloitteet on sulautettu muihin ohjelmiin eivätkä ne enää sellaisinaan toimi ohjelmakaudella. Interreg-aloitteet korvataan uusilla rajat ylittävillä (crossborder) yhteistyön ohjelmalla (Interreg-ohjelmat). Alueiden väliset ohjelmat (A) tukevat muun muassa yritystoimintaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin sekä terveyden ja koulutuksen alojen väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia. Valtioiden välisen yhteistyön (transnational) ohjelmilla (B) avustetaan pääasiassa innovaatioihin, saavutettavuuteen, ympäristöön ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Euroopan laajuisilla ohjelmilla (C) tuetaan kehittämistä unionitasolla. Leader-toimintatapa toteutetaan maaseutuohjelman kautta. Tavoitealueista on luovuttu. Työllisyys ja kilpailukykyohjelmalla tuetaan haasteellisimpia alueita ja suuria kaupunkiseutuja. * Korvasivat edellisellä ohjelmakaudella olleet maatalouden ja kalatalouden rahastot 5

Varsinais-Suomea koskevat rakennerahasto-ohjelmat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Etelä-Suomen EAKR toimenpideohjelma 2007 2013 Ohjelma on laadittu Etelä-Suomen suuralueelle (ELLI). Ohjelmakehys jaetaan maakunnittain. Ohjelman strategiana on lisätä taloudellista kehitystä kansallisilla ja globaaleilla markkinoilla, lisätä alueen työpaikkojen syntyä, edistää innovaatio- ja osaamisrakenteiden rakennemuutosta sekä vahvistaa Etelä-Suomen taloudellista asemaa kansainvälisessä ympäristössä ja erityisesti Itämeren piirissä. Ohjelman määrärahat kohdentuvat seuraavasti: - haasteelliset alueet 67 % - suuralueteemat 28 % - suuret kaupunkiseudut 5 % Kuva 1: Etelä-Suomen suuralue (ELLI) alueet Maakunnassa sijaitsevat haasteellisimmat alueet on merkitty oheiseen karttaan. Suureksi kaupunkiseuduksi on nimetty Turun seutu. Pyhäranta Alastaro UUSIKAUPUNKI LAITILA Oripää VAKKA-SUOMI Yläne LOIMAA Mynämäki LOIMAAN SEUTU Mellilä Kustavi Pöytyä Vehmaa Nousiainen Vahto Aura Koski Tl Taivassalo Lemu Tarvasjoki SOMERO Masku Marttila Askainen Rusko Lieto TURUN SEUTU Kuusjoki Merimasku RAISO Iniö Velkua NAANTALI TURKU PAIMIO Piikkiö Halikko Pertteli Kiikala KAARINA SALON SEUTU Rymättylä SALO Suomusjärvi Houtskär PARGAS Sauvo Muurla Houtskari PARAINEN Perniö Kisko Kimito Kemiö Särkisalo Korpo Nagu Korppoo Nauvo ÅBOLAND-TURUNMAA Västanfjärd Dragsfjärd Kuva 2. Työllisyys- ja kilpailukykyohjelman mukaiset haasteellisimmat alueet Varsinais-Suomessa 6

Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5. Suuralueet -toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Varsinais-Suomen osalta ohjelmaa koordinoi Varsinais-Suomen liitto (www.varsinais-suomi.fi). Teemahankkeista vastaa Päijät-Hämeen liitto(www.paijat.hame.fi) Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ESR-toimenpideohjelma Suomi kuuluu kokonaisuudessaan alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden piiriin. Ohjelma on laadittu suuralueittain (vrt. edellä). Kehys jaetaan maakunnittain. Ohjelma keskittyy työllisyyden parantamistoimiin mukaan lukien äkilliset alueelliset ja paikalliset rakennemuutostilanteet. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR- toiminnassa Ohjelmaa koordinoi Varsinais-Suomen TE-keskus (www.te-keskus.fi/varsinais-suomi) Alueellinen maaseutuohjelma Maaseutuohjelma on laadittu maakunnittain. Ohjelma keskittyy maaseudun elinvoimaisena pitämiseen kehittämällä perinteisten maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä, parantamalla maaseutuympäristöä ja elämän laatua maaseudulla. Ohjelmaan sisältyy Leader-tyyppinen toimintatapa. Maakunnassa on viisi toimintaryhmää. Kukin toimintaryhmä on laatinut omalle toimialueelleen kohdistetun kehittämissuunnitelman, jota toteutetaan hanketoiminnan avulla. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 7

1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Leader-toimintatapa Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen TE-keskus (www.te-keskus.fi/ varsinais-suomi) Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman EKTR-ohjelma Ohjelman avulla tuetaan taloudellisesti, ekologisesti kestävää ja kannattavaa elinkeinotoimintaa. Ydinkysymyksiä ovat yhteistyön vahvistaminen, yrittäjyyden kehittäminen, innovaatio sekä luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Ohjelmaan laaditaan alueelliset osiot. Varsinais-Suomeen tulee toimintaryhmä (Saaristomeri). Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Merikalastus 2. Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan tukkukauppa 3. Yleishyödylliset toimenpiteet 4. Alueellinen yhteistoiminta Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen TE-keskus (www.te-keskus.fi/varsinais-suomi) Central Baltic- ohjelma (Keskinen Itämeri) Ohjelma on keskisen Itämeren alueiden välinen ohjelma, joka on laadittu Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian sisäasiainministeriöiden sekä Ahvenanmaan yhteistyönä. Ohjelma jakaantuu kolmeen alaohjelmaan: - Temaattinen ohjelma (pääkaupungit) - Etelä-Suomi ja Viro ohjelma - Saaristo- ja saaristo-osa ohjelma Ohjelma tukee erityisesti yritystoimintaan, teknologiaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin, infrastruktuuriin sekä terveyden, Kuva 3: Central-Baltic ohjelma-alue 8

kulttuurin ja koulutuksen alojen väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Turvallinen ja terveellinen elinympäristö 2. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue 3. Hyvät elinolosuhteet Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen liitto (www.varsinais-suomi.fi). Baltic Sea Region (Itämeren alueen ohjelma) Ohjelma keskittyy koko Itämeren alueen yhteistyön ja alueellisen koheesion kehittämiseen. Ohjelma on yhdentoista maan välinen yhteistyöohjelma. EU-maista ovat mukana Viro, Tanska, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat Norja, Luoteis-Venäjä ja Valko-Venäjä. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Innovaatioiden edistäminen alueella 2. Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 3. Itämeren hoito yhteisenä voimavarana Kuva 4: Baltic Sea Region- ohjelma-alue 4. Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen Ohjelman sihteeristö sijaitsee Rostockissa Saksassa ja Riikassa Latviassa. (/www.spatial.baltic.net/programme.html) 9

EU-ohjelmilla toteutetaan maakuntaohjelmaa Ohjelmista saatava rahoitus EU-ohjelmilla on Varsinais-Suomelle taloudellista merkitystä. Ohjelmista mittavin on alueellinen maaseutuohjelma. Ohjelma EU -rahoitusosuus Varsinais-Suomen arvioitu osuus Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma, EAKR-osio Etelä-Suomen suualue 138 milj. euroa 14 milj. euroa Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma, ESR osio Etelä-Suomen suualue 138 milj. euroa 12 milj. euroa Alueellinen maaseutuohjelma EMR Varsinais-Suomi 252 milj.euroa 20 milj.euroa Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma EKTR Manner-Suomi 32 milj. euroa 7 milj. euroa Central Baltic Central Baltic ohjelma-alue 101 milj. euroa 5 milj. euroa Baltic Sea Region Baltic Sea Region ohjelma-alue 230 milj. euroa 3 milj. euroa Yhteensä 891 milj.euroa 61 milj.euroa EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteuttamisessa Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Ohjelmaa tarkennetaan kansallisilla ja EU-ohjelmilla. Seuraavassa taulussa on hahmoteltu EU-ohjelmien työnjakoa maakuntaohjelman toteutuksessa. Toteuttamismahdollisuutta kuvaavien ruksien (X) koko vaihtelee sen mukaan, mikä merkitys ohjelmalla on toteutuksessa. 10

EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Varsinais-Suomessa: Maakuntaohjelman 2005 2008 toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet TKO EAKR EU-ohjelma ja sitä koskeva rahasto* ESR MO EKO CB BSR 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky 1.1. Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana x 1.2. Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia 1.3. Kulttuuriosaaminen lisää alueen vetovoimaa 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 2.1. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan 2.2.Tuetaan maakunnan kasvutoimialoja x x 2.3.Kehitetään maaseutuelinkeinoja x x 2.4. Saaristo kehittyy ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia x x x x 3. Varsinais-Suomesta merkittävä Itämeren keskus 3.1. Yhteistyöllä kartutetaan osapuolien voimavaroja x 3.2.Vahvistetaan veturien mahdollisuuksia 3.3. Alueellinen kehittäminen edellyttää yhteysverkkoja 3.4. Huolehditaan energia- ja tietoliikenneverkon kehittämisestä 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi 4.1. Turvataan julkiset hyvinvointipalvelut x x x 4.2.Kehitetään kuntien ja seutukuntien välistä yhteistyötä palvelusektorilla x x 4.3. Työpaikoilla ehkäistään syrjäytymistä x 4.4. Taataan turvallinen arkiympäristö ja lisätään osallisuutta x x 11

5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä 5.1. Vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden sekä puhtaan ympäristön turvaaminen x 5.2. Yhdyskuntahuolto ihmisten ja ympäristön parhaaksi 5.3. Yhdyskunnista viihtyisiä ja turvallisia x x x * Selvitykset: TKO=Työllisyys ja kipailukykyohjelma EAKR= EAKR osio ESR= ESR -osio M0 = Maaseutuohjelma EKO =elinkeinokalatalousohjelma CB= Central Baltic- ohjelma BSR= Baltic Sea Region- ohjelma 12