LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 1 (6) PVM 8.4.2009 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Keskiviikko 8.4.2009 klo 9.30 11.50 Paikka Stakes, kokoushuone Monitoimi, Lintulahdenkuja 4 Jäsen Varajäsen Osallistujat Riitta Haverinen, pj. (-) Jouko Karjalainen (-) Aarne Kinnunen, varapj. (x) Jukka-Pekka Takala (-) Kari Haavisto (-) Kari Paaso (-) Mikko Lampikoski (-) Tommi Reen (-) Juhani Iivari (-) Tarja Heino (-) Päivi Honkatukia (x) Hannu Niemi (-) Pia Mäenpää (x) Johanna Hervonen (-) Kalevi Juntunen, sihteeri (x) Eine Heikkinen (-) Marja Kaasalainen (x) Timo Mäkelä (-) Johanna Karlström (-) Sami Uotinen (-) Kirsti Hakola (-) Ilkka Ryynänen (-) Olli Salin (x) Peter Granholm (-) Petra Kjällman (x) Jaana Koivukangas (-) Terttu Mehtonen (x) Lauri S. Miettinen (-) Helena Pohjanvirta (x) Kaisa Kurikka (-) Liisa Hopponen (x) Matti Karttunen (-) Mauri Anholt (x) Janne Väinölä (-) Saija Järvinen, sihteeri (-) Urpo Mönkkönen, sihteeri (-) Sirkka-Liisa Mäkelä, kutsuttuna (x) Mia Tuominen, kutsuttuna (x) 1. Kokouksen avaus Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Aarne Kinnunen avasi kokouksen. Sihteeriksi valittiin Kalevi Juntunen. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen 25.2.2009 pidetyn kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. Turun toimipaikka Jyväskylän palveluyksikkö Tampereen palveluyksikkö Vaasan palveluyksikkö Itsenäisyydenaukio 2 Cygnaeuksenkatu 1 Uimalankatu 1 Wolffintie 35 PL 22 PL 41 PL 346 PL 200 20801 Turku 40101 Jyväskylä 33101 Tampere 65101 Vaasa faksi 071 874 2113 faksi 071 874 2842 faksi 071 874 2500 faksi 071 874 2703 puh. 071 874 0531 kirjaamo.lansi@laaninhallitus.fi www.laaninhallitus.fi/lansi
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 2 (6) 4. Jaostojen kuulumiset Toimeenpanojaoston laatima neuvottelukunnalle käsiteltäväksi tarkoitettu kooste käsitellään asiakohdassa 6. Työjaosto on kokoontunut 18.3.2009 ja on valmistellut neuvottelukunnan kokouksen asiat. Muut jaostot eivät ole kokoontuneet neuvottelukunnan edellisen kokouksen jälkeen. 5. Neuvottelukunnan toimintakertomus ja evästykset uudelle neuvottelukunnalle Rikossovittelun neuvottelukunnan toimintakertomus vv. 2006-17.4.2009 todettiin vielä keskeneräiseksi ja sen sisällöstä esitettiin ristiriitaisia näkemyksiä. Hyväksyttiin työjaoston 18.3.2009 tekemä esitys, että Urpo Mönkkönen ja Saija Järvinen neuvottelukunnan sihteereinä korjaavat ja täydentävät nyt esitetyn toimintakertomuksen ja odottavat siihen liittyviä kommentteja läänien, neuvottelukunnan ja jaostojen edustajilta. Helena Pohjanvirta esitti lisättäväksi neuvottelukunnan toimintakertomuksen koulutus- ja tiedotusjaoston tuleviin haasteisiin myös sovittelussa toimivien ohjaamiseen ja ohjaamisen menetelmiin liittyvän tehtävän. Ehdotus hyväksyttiin. 6. Toimeenpanojaoston esitykset sovittelulain tarkistamiseksi tilannekatsaus Käytiin läpi toimeenpanojaoston esitykset sovitteluun liittyvän lainsäädännön ja ohjeistuksen tarkistamiseksi. Yhteenveto esityksistä jätettiin neuvottelukunnalle 25.2.2009 pidetyssä kokouksessa. Neuvottelukunnan työjaosto on myös käsitellyt esitykset 18.3.2009 pidetyssä työjaoston kokouksessa. Toimeenpanojaoston tekemät esitykset ovat myös tämän pöytäkirjan liitteenä. Neuvottelukunnan tekemät päätökset: 1. Täysi-ikäiselle määrätyn, muodollisesti täysivaltaisen täysi-ikäisen päämiehen edunvalvojan sovitteluun liittyvä aloiteoikeus Sovittelualoitteen tekemisen oikeus on syytä laajentaa koskemaan myös edunvalvonnassa olevien muodollisesti täysivaltaisten edunvalvojia. Aloiteoikeus on tarkoituksenmukaisinta kytkeä holhoustoimesta annetun lain 42 :ään. Tällöin rajattua asiaa hoitamaan määrätyn edunvalvojan tehtävä ei yllättäen laajene sovittelun aloiteoikeuteen. Päätettiin, että asia ei vaadi toimenpiteitä tällä hetkellä. Toimeenpanojaoston esitys huomioidaan myöhemmin, kun sovittelulakia muiltakin osin muutetaan. 2. Huoltajan ja edunvalvojan suostumus sovitteluun ja alaikäisen 15-vuotta täyttäneen oikeus päättää tarvittaessa sovittelussa henkilöään koskevasta asiasta Toimeenpanojaosto päätti tässä vaiheessa olla esittämättä muutosta sovittelulakiin alaikäisen 15 -vuotta täyttäneen oikeudesta päättää sovittelussa henkilöään koskevasta asiassa samoin kuin huoltajan suostumusta koskevaa vaadetta nykyistä
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 3 (6) väljemmäksi. Nämä lakimuutosnäkemykset voidaan ottaa udelleen huomioitavaksi silloin, kun sovittelulakia esitetään muiltakin osin muutettavaksi. Päätettiin, että asia ei vaadi toimenpiteitä tällä hetkellä, koska asiasta ei löydy neuvottelukunnassa riittävää yksimielisyyttä. 3. Poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle ilmoittamisen rajoittaminen Toimeenpanojaosto esittää että riita-asioiden ilmoittamisesta poliisille ja syyttäjälle annetaan sovittelutoimistoille toimeenpanojaoston näkemyksen mukainen tulkintaohje. Toimeenpanojaosto esittää myös harkittavaksi sovittelulain selkeyttämistä siten, ettei vähäisistä asianomistajarikoksista tarvitse ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle, ellei asiasta ole tehty rikosilmoitusta, eikä asianomistaja vaadi rangaistusta. Ilmoitus olisi kuitenkin tehtävä, mikäli on ilmeistä että yleinen etu voisi vaatia rikoksesta esitutkinnan tai syytteen nostamisen. Tällöin poliisille tai syyttäjälle ilmoittamatta jätettävistä asianomistajarikoksista voidaan antaa ohjeistusta sovittelutoimistoille. Ilmoittamista koskevat kysymykset tulee myös huomioida riittävästi koulutuksessa ja työnohjauksessa. Sovittelutoimistot voivat tarvittaessa toimittaa tilastotietoja poliisille ja syyttäjälle sovittelemistaan vähäisistä asianomistajarikoksista ja riitaasioista, joista ei ole erikseen ilmoitettu poliisille ja syyttäjälle. Päätettiin, että tulkintaohje riita-asioiden ilmoittamisesta voitaisiin valmistella. Muuten asia ei vaadi toimenpiteitä eikä ohjeistusta tällä hetkellä tarvita. Tämä kysymys ajankohtaistuu vasta sitten, jos sovittelulakia avataan muiltakin osin. Neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Aarne Kinnunen ja toimeenpanojaoston puheenjohtaja Pia Mäenpää esittelevät tämän asian STM:lle. 4. Lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevat kysymykset Toimeenpanojaosto esittää harkittavaksi tulisiko sovittelulakia muuttaa lähisuhdeväkivaltarikosten sovittelun osalta. Vaihtoehtoina olisivat esimerkiksi lähisuhdeväkivaltarikosten ohjaamisesta sovitteluun liittyvän rajauksen poistaminen kokonaan tai sen laajentaminen siten, että myös sosiaaliviranomainen voisi tehdä sovittelualoitteen lähisuhdeväkivaltarikoksista. Tällöin sovittelutoimiston vastuuhenkilö tekee päätöksen lähisuhdeväkivaltaan liittyvän asian ottamisesta sovitteluun. Toimeenpanojaosto katsoo, että lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämiseen liittyvät jaoston käsittelyssä olleet kehittämisasiat ja hyvien käytäntöjen kartoittaminen jätetään tässä vaiheessa THL:n valmisteltavaksi ja tarvittaessa neuvottelukunnan toimesta hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi. Toimeenpanojaoston esitykset lähisuhdeväkivalta rikosten sovitteluun ohjauksessa tulee soveltuvin osin huomioida hyvien käytäntöjen kehittämisessä. Muutoin tämä
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 4 (6) asiakokonaisuus jätetään uudelle neuvottelukunnalle, koska tällä hetkellä riittävää yksimielisyyttä esitettyihin ratkaisuihin ei neuvottelukunnassa vielä ole. Keskustelun jälkeen päätettiin, että pyydetään valtakunnansyyttäjävirastoa kiinnittämään huomioita lähisuhdeväkivaltarikosten sovitteluun ohjaamisen yhdenmukaistamiseen koko maassa. Päätettiin, että Aarne Kinnunen on tässä asiassa yhteydessä valtionsyyttäjä Leena Metsäpeltoon. Mikäli perustettaisiin työryhmä ohjeita valmistelemaan, olisi tärkeä, että ryhmässä olisi myös poliisin edustus, koska esitykset lähisuhdeväkivallan sovittelusta tulevat käytännössä usein poliisin toimesta. 5. Hallintomenettelystä sovittelutoiminnassa Toimeenpanojaosto esittää, että hallintomenettelyyn liittyvä lainsäädäntö ja hyvät käytännöt huomioidaan sovitteluhenkilöstön koulutuksessa ja ohjauksessa sekä neuvottelukunnan toimesta annettavalla viranomaisohjeistuksella. Toimeenpanojaosto esittää neuvottelukunnan harkittavaksi sovittelulain tarkistamista tai muuttamista päätösten valitusmahdollisuudesta niissä tilanteissa, joissa on kysymys myönteisistä ratkaisuista tai jolloin kielteisen päätöksen tekemiseen liittyvä peruste on esimerkiksi toisen osapuolen kieltäytyminen sovittelusta. Tällöin olisi selvitettävä, onko mahdollista säätää sovittelulakiin valituskielto päätöksiin joiltakin osin. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on jättänyt toimeenpanojaostolle kirjallisen näkemyksensä sovitteluun liittyvästä päätösmenettelystä. Matti Tolavasen kirjalliset näkemykset ovat tämän pöytäkirjan liitteenä. Päätettiin, että toimeenpanojaoston esitys hallintomenettelystä sovittelutoiminnassa toimitetaan jatkotoimenpiteitä varten sosiaali- ja terveysministeriöön. 6. Määrärahakysymykset ja kulukorvaukset Toimeenpanojaosto esittää, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmistetut sovittelun määrärahan jakamiseen tarvittavat laki- ja asetusmuutokset saadaan päätökseen vuoden 2009 kuluessa ja täytäntöön pantavaksi siten, että säästyneiden määrärahojen osalta muutos tulisi voimaan taannehtivasti koskemaan vuotta 2008. Samoin toimeenpanojaosto pitää tärkeänä, että sovittelutoimintaan liittyvä kulukorvausten tarkistaminen voidaan toteuttaa nykyistä joustavammin ja ohjeistuksessa huomioidaan kulukorvausten maksamiseen liittyvä säännöstö ja yhdenmukainen korvauskäytäntö. Määrärahakysymyksiin ja kulukorvauksiin liittyvät lakimuutokset ovat Kari Haaviston ilmoituksen mukaan menossa eduskuntaan tänä keväänä. Asia siirtyy syksyllä 2009 uudelle neuvottelukunnalle pysyvämpien muutosten esittämistä varten. Kari Haavisto on todennut tähän liittyvän myös alueiden väestöpoh-
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 5 (6) jan muutokset aluehallinnon uudistusten myötä ja sovittelun taloushallinnon keskittämisen yhdelle uudelle aluevirastolle vuoden 2010 alusta alkaen. 7. Hyvät käytännöt sovitteluhenkilöstön kohtelussa Jaosto esittää, että tämän kysymyksen jatkovalmistelu ja toteutus sopii hyvin THL:n aloittamaan hyvät käytännöt sovittelussa hankkeeseen sekä lääninhallitusten toteuttamaan sovittelun ammattihenkilöstölle tarjottavaan koulutukseen ja työnohjaukseen. Toimeenpanojaosto katsoo, että voitaisiinko sovittelutoimintaan ryhtymisen edellytyksenä selvittää poliisin toimesta tehtävän turvallisuusselvityksen soveltumista sovittelijoiden taustatietojen tarkistamisessa. Toimenpide edellyttäisi sovittelulain täydentämistä tältä osin. Hyvät käytännöt -hanke todettiin olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämistyötä ja lisäksi se on myös koulutusasia. Todettiin, että myös tämä asia on hyvä antaa tiedoksi uudelle neuvottelukunnalle. 8. Valtiokonttorin suorittama rikosvahinkojen korvaus ja sovitteluratkaisut Toimeenpanojaosto pitää tärkeänä, että sovittelutoimintaan liittyvässä ohjeistuksessa ja sovittelijoiden koulutuksessa huomioidaan riittävästi valtiokonttorin rooli uhrin aseman turvaamisessa niissä tilanteissa, joissa korvausten saaminen vahingon aiheuttajalta jää toteutumatta tai keskeytyy. Korvauskäytännöt tulee huomioida lääninhallitusten (aluehallintovirastojen) toimesta sovittelun ammattilaisille tarjottavassa koulutuksessa. Tämä asia on koulutukseen liittyvä kysymys, joka tulee antaa tiedoksi myös uudelle neuvottelukunnalle ja tulee huomioida koulutusohjelmissa. 7. Sovittelun asema valtion aluehallinnon uudistuksessa, aluevirastot ja määrärahanjakokysymykset Kalevi Juntunen totesi, että lyhyt yhteenveto valtion aluehallintoon liittyvästä lääninhallitusten osuutta koskevasta uudistuksesta on jätetty neuvottelukunnalle viime kokouksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että sovittelun taloushallinto keskitetään yhdelle aluehallintovirastolle. Neuvottelukunnan jäsen Helena Pohjanvirta on lähettänyt huolenilmauksen työjaoston puheenjohtajalle sovitteluun liittyvän rahoituksen riittävyydestä ja määrärahojen jakoperusteiden muuttamisen vaikutuksista. Vuonna 2009 STM:n lääneille jakaman valtion korvauksen kokonaissumma on säilynyt entisellään (6.300.000 euroa), vaikka palveluntuottajien palkkaus- ym. kustannukset ovat kohonneet. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa on koettu ongelmalliseksi, että asukaslukuun 70% :n laskennallisella osuudella sidottu määräraha pienenee jatkuvasti.
LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS 6 (6) Vuonna 2009 rahoituksen pohjana ovat rikoslakirikokset ja aikaisemmin käytettiin jakoperusteena kaikkia rikoksia. Erityisesti Itä-Suomen osalta määrärahat ovat nyt tästä johtuen pienemmät kuin. v. 2008. Marja Kaasalainen totesi, että tilastotiedot pitäisi olla yhtenevät ja niihin perustuvat ratkaisut ennakoitavissa. Päätettiin, että uuden neuvottelukunnan tulisi pohtia, voidaanko määrärahojen jakoperustetta kokonaisuudessaan tarkistaa. Määrärahojen jakoperuste voisi perustua edellisen vuoden tilastotietoihin. Itä-Suomen lääninhallitus on tehnyt määrärahojen tilastoratkaisuihin liittyvän korjausesityksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Korjausesityksessä halutaan palata vuoden 2008 ja sitä aikaisempaan tilastokäytäntöön. Muut läänit tukevat tätä esitystä. Neuvottelukunta katsoo, että sovittelun määrärahojen jakamisen perusteet pitää olla toimeenpanijoille ennustettavissa hyvissä ajoin. Ei voi olla hyväksyttävää, että vielä huhtikuussa ei tiedetä sovittelumäärärahojen jakokriteereitä. Neuvottelukunta esittää harkittavaksi määrärahojen jakoperusteita tämän vuoden osalta uudelleen. 8. Ilmoitusasiat Olli Salin ilmoitti, että 23.- 24.5.2009 pidetään Helsingissä Kaisaniemen puistossa monikulttuurikysymyksiin liittyvä Maailma kylässä festivaali, jonka yhteydessä esitellään Helsingin rikossovittelutoimintaa. Poliisiammattikorkeakoulussa pidetään 28.4.- 29.4.2009 rikosten sovittelun seminaari, jonka ohjelman Kalevi Juntunen lähettää neuvottelukunnan jäsenille. 9. Muut asiat Tämä neuvottelukunnan kokous oli nykyisen neuvottelukunnan viimeinen kokous. Puheenjohtaja kiitti osallistujia kokouksesta ja koko neuvottelukunnan toimikaudesta. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.50.