Tavoitteena alueiden kilpailukyvyn parantaminen

Samankaltaiset tiedostot

Aluekehittämisen tahtotila

Aluekehittäminen ja TKIO

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

JÄRVISEUDUN SEUTUKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2009 Sivu Järviseudun aluekehitysjaosto KOKO ohjelman hakemus ja rahoitus...

Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman. KOKO:n ohjelma-asiakirja

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Kaivoslain 12 :n mukaista malminetsintää valtausalueella voidaan suorittaa valtausoikeuden nojalla.

AMOkoordinaattoritapaaminen. Kauhajoki

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Maaseudun kehittämisohjelma

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman 5. ja 6.

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

Ylivieskan seutukunnan ohjelmaehdotus Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan KOKO

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syyskuussa 2016

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Yleistä maaseutuohjelmasta

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

EU:n rakennerahastokausi

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Itämeren ohjelman hankkeille

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Miten valmistaudun seuraavaan MAKERAhakuun?

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh ,

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Valtion ja Suomen kasvukäytävän välinen kasvusopimus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Työ- ja elinkeinoministeriön vastinrahoitus Interreg IV C hankkeille

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Kansainvälinen Pohjois Savo

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kaupunkipolitiikka näkymiä kehittämiselle ja uudistamiselle

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio tammi - helmikuussa 2015

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma nvm Sirpa Karjalainen MMM

Valtion ja pääkaupunkiseudun välinen kasvusopimus

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

/01.02/2017

Osaamiskeskusohjelma

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät

Ketterät kokeilut kärkihankkeessa tietoisku. Anja Noro projektipäällikkö STM,

Kuntien digitalisaation kannustin

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

MAL-verkoston painopisteet

Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut tahot ja tietoa lausunnon antomahdollisuudesta

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Transkriptio:

KYSELY 27.10.2008 KUNTAKYSELY KOKO:sta KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma. On tärkeää, että kunnat kertovat tämän kyselyn avulla mitä KOKO:n tulisi sisältää ja millainen väline KOKO:n tulisi olla. Kysely on osoitettu kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kyselyllä kartoitetaan KOKO:on hakeutuvia kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita, KOKO:n kaavailtua roolia alu een kehittämisessä, ohjelman sisältöä sekä rahoituksen tasoa. Lisäksi pyydetään kuvaamaan arvioitu ohjelmaehdotuksen valmisteluprosessi. Yhteenveto KOKO:sta: Tavoitteena alueiden kilpailukyvyn parantaminen Tukee alueiden verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä alueiden sisällä että alueiden välillä, parantaa täten alueellista koheesiota Tehostetaan toimintatapoja: ei vastaa kysymykseen mitä kehitetään, vaan miten kehitetään Starttimoottori kehittämiselle: panostuksella tehdään esiselvityksiä ja käynnistetään pilottikokeiluja Kattaa kaikki alueet Ohjelmaan sulautuvat nykyisin toteutettavat AKO, AMO ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen TEM budjetti noin 11 miljoonaa euroa maakunnan kehittämisrahaa vuodes sa, edellyttää alueiden vastinrahoitusta (50 %) Ohjelmakausi 2010-2013, alueet hakevat ohjelmaan toukokuussa 2009, tällä kyselyllä TEM kerää tietoa hakua varten TEM luo edellytyksiä hedelmälliselle kehittämiselle alueet itse määrittelevät kehittämistarpeensa ja vahvuutensa TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOM PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi

2 (5) Tausta Alueiden kehittäminen on alueiden omaehtoisten kehittämisedellytysten parantamista. Perustana ovat alueiden olemassa olevat tai potentiaaliset vahvuudet. Kehittäminen rakentuu voimakkaasti osaamisen ja syventyvän alueellisen profiloitumisen varaan. Suomalaisista alueista pyritään tekemään houkuttelevia sekä yrityksille että asukkaille, mikä johtaa laaja-alaiseen innovaatio- ja elinympäristön kehittämiseen. Kehittämisellä tuetaan monikeskuksista, koko maan kattavaa kaupunkiseuduista ja niitä ympäröivästä maaseudusta muodostuvaa alueiden verkostoa. Tavoitteena on kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia kehityseroja, eli parantaa alueiden sisäistä ja alueiden välistä koheesiota. Jokaisessa maakunnassa tulisi olla vähintään yksi vahva kaupunkiseutu ja hyvin menestyviä pienempiä keskuksia ja maaseutualueita. Tavoitteena on, että alueiden yritykset olisivat tehokkaasti verkottuneet sekä maakunnan sisällä että kansallisesti ja kansainvälisesti. Alueiden kehittämisessä tunnistetaan alueiden erilaisuus ja eriytetään politiikkaa aluetyypeittäin. Aluekehittämisen yhtenä työkaluna toimii vuonna 2010 käynnistyvä KOKO. Sen tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden vuorovaikutusta ja verkottumista. KOKO:n valmistelu on käynnistetty hallitusohjelman ja hallituksen alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen mukaisesti aluekehittämisen ohjelmajärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Koheesio tarkoittaa tässä ohjelmassa tasapuolisten kehittämisedellytysten luomista erilaisille alueille sekä erilaisten alueiden ja toimijoiden kytkemistä mukaan aluekehittämiseen. Kilpailukyvyn kehittämisellä viitataan yhtäältä alueiden kykyyn tunnistaa omat vahvuudet, kohdistaa niihin tehokkaasti kehittämispanostukset ja verkostoitua muihin alueisiin valittujen alojen kehittämisessä. Toisaalta kilpailukykyä edistää aluekehittämisen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja toimintatapojen kehittäminen. Ohjelma tukee paikallisen tason strategista kehittämistyötä. KOKO on ennakoiva väline alueen kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. KOKO:lla parannetaan alueellisen kehittämistyön toimintatapoja, tiivistetään alueiden välistä yhteistyötä, verkotetaan alueita sekä vauhditetaan tiedon ja kokemusten vaihtoa. KOKO:lla pyritään edistämään kaupunki- ja maaseutualueiden kumpaakin osapuolta hyödyttävää vuorovaikutusta. KOKO on kansallisel la tasolla mukana kehittämässä eri ministeriöiden välisen yhteistyön toimintatapoja sekä kehittämässä yhteistyötä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kesken. KOKO käynnistyy vuonna 2010 ja se kattaa koko maan (pl. Ahvenanmaa). KOKO:on sulautuvat nykyisin toteutettavista alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Osaamiskeskusohjelma ei kuulu sulautettavien ohjel mien joukkoon. Kansalliset verkostot ovat olleet nykyisissä ohjelmissa hyvin toimiva malli, ja näiden roolia halutaan kasvattaa KOKO:ssa.

3 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö julistaa haun auki KOKO:oon maaliskuussa 2009 ja hakuaika päättyy toukokuussa 2009. Kyselyn tavoitteet Kysymykset Kuntakyselyn tavoitteena on koota työ- ja elinkeinoministeriöön tietoa alueiden yhteistyötilanteesta, tarpeista ja toiveista. Kysely on lähetetty kaikkiin Manner-Suomen vuoden 2008 kuntajaon mukaisiin kuntiin. Kunnat voivat delegoida kyselyn vastausvastuun yhteisesti sovitulle taholle, ja vastauksen hyväksyminen tapahtuu kuntien päättävissä elimissä delegoinnista riippuen (esim. kaupungin-/kunnanhallitustaso katsotaan riittäväksi). Tässä vaiheessa kyselyn vastaukset eivät ole kuntia sitovia. Vastaukset vaikuttavat kuitenkin ohjelman hakukriteereihin ja sisällön määrittymiseen. Kysely on lähetetty tiedoksi maakunnan liitoille. Maakunnan liitoille on varattava mahdollisuus osallistua valmisteluprosessiin, jotta varmistetaan alueen ohjelmaehdotusten yhteensovitus keskenään sekä maakuntaohjelman kanssa. Liittojen roolina on yhteensovittaa mahdollisesti toisistaan poikkeavia paikallisia ehdotuksia. KO- KO-ehdotukset ovat osa uuden vuoden 2010 puoliväliin mennessä valmisteltavan maakuntaohjelman valmistelua. Kuntien toivotaan vastaavan seuraaviin kysymyksiin: 1) KOKO-alue: minkä kuntajoukon osana kuntanne on todennäköisesti hakeutumassa KOKO:on keväällä 2009? Vastauksessa tulee perustella paikallisen toiminta-alueen muodostaminen: esimerkiksi työssäkäyntiin tai asiointiin perustuvaan toiminnallisuuteen, kuntien väliseen vakiintuneeseen strategiseen yhteistyöhön ja/tai alueelliseen identiteettiin pohjautuen. Vastauksen perusteella hahmotetaan kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita KOKO:ssa. Paikallinen toiminta-alue voi ulottua maakuntarajan yli. Toiminta-alueen tulee muodostua useammasta kuin yhdestä kunnasta. Poikkeuksellisesti paikallinen toiminta-alue voi olla myös yksittäinen kunta, mikäli se on muodostunut useammasta kunnasta vuoden 2000 jälkeen ja se muodostaa toiminnallisen työssäkäyntialueen. Vastauksesta tulee myös ilmetä, onko kuntajoukko kaikilla kehittämisen osa-alueilla sama, vai vaihteleeko se mahdollisesti teemoittain tai hankkeittain. 2) Rooli ja sisältö: Mitä KOKO:lla suunnitellaan kehitettäväksi (teemat ja/tai hankkeet)? Mikä on KOKO:lle kaavailtu rooli kuntanne kehittämisessä? Millaisilla toimenpiteillä TEM voi parhaiten tukea KOKO:n toteutusta alueellanne? Vastauksen perusteella saadaan tietoa suunnitelmista ohjelman sisällöksi. Vastauksen perusteella halutaan kuvaa siitä, mikä on KOKO:n suhde muihin alueella käytössä oleviin kehittämisvälineisiin ja hankkeisiin (kuvattu ohjelma-asiakirjan ja taustamuistion luvussa 10.2., jossa on mainittu mm. OSKE, maaseutupolitiikka, EU-ohjel-

4 (5) mat, Paras). Vastaukset voivat perustua olemassa oleviin seudullisiin tai maakunnallisiin innovaatio-, työllisyys- ja elinkeinostrategioihin sekä nykyisin toteutettavien erityisohjelmien (AKO, AMO, saaristo) sisältöön. 3) Rahoitus: Mikä on arvioitu KOKO:n perusrahoituksen tarve yhteensä vuosille 2010-2013? KOKO rahoitetaan maakunnan kehittämisrahalla, joka edellyttää kunnilta pääsääntöisesti 50 % vastinrahoitusta. Miten paikallinen vastinrahoitus järjestetään? Mikäli mahdollista, voi vastauksessa eritellä mikä osa rahoituksesta kuluu ohjelman koordinaatiosta aiheutuviin kiinteisiin kuluihin ja mikä osa esiselvitysten ja pilottiprojektien rahoitukseen. Varsinaiset kehittämishankkeet toteutetaan eri hallinnonalojen normaalien rahoitusmuotojen kautta hyödyntäen sekä kansallisia että EU:n rahoituslähteitä. Vastauksen perusteella hahmotetaan kansallista perusrahoituksen määrää, sekä kuntien valmiutta vastinrahoitukseen. 4) Verkostot: Ohjelman sisällöllisten teemojen ympärille tullaan muodostamaan kahdesta neljään kansallista verkostoa. Mitkä teemat ovat mielestänne keskeisimpiä ohjelmassa, eli mitä teemaverkostoja toivotte käynnistyvän? Onko alueenne kiinnostunut kansallisen verkoston koordinaatiovastuusta (jos kyllä, niin minkä)? Vastaukset vaikuttavat keskeisesti KOKO:n kansallisiin painopisteisiin. Vastausten perusteella valitaan ne teemat, jotka eniten yhdistävät eri alueiden intressejä ja joi den kehittämiselle on kansallista tarvetta. Nykyisissä erityisohjelmissa toimii neljä kansallista verkostoa. Aluekeskusohjelmas sa verkostoja on kolmessa teemassa (innovaatioympäristöt, hyvinvointi ja kulttuuri). Alueellisen maaseutuosion puitteissa toimii kulttuuriklusteri. Ohjelma-alueet ovat järjestäytyneet verkostoiksi tiedon ja kokemusten kokoamiseksi, vaihtamiseksi ja arvioimiseksi. Verkostot kehittävät ja levittävät toimintamalleja, jotka tuottavat lisäarvoa erityisohjelmien tavoitteiden alueelliseen ja kansalliseen toteuttamiseen. Verkostojen toimintaan osallistuu myös valtion keskus- ja aluehallinnon, maakuntien, elinkeinoelämän sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimijoita. 5) Hakuprosessi: Mitkä tahot ovat mukana valmistelemassa hakua KOKO:oon ja kuka on todennäköinen hakija? Vastauksesta tulee ilmetä, mitkä toimijat (tahot) ovat mukana KOKO:n hakuprosessissa sekä KOKO:n toteutuksessa alueella ja kuka toimii todennäköisimpänä hakijana. Toiminta-alueella olevien toimijoiden tulee olla mukana KOKO:n valmistelussa mahdollisimman tasapuolisesti. Vastausten ohjepituus on ½-sivua/kysymys, kysymykseen ohjel man roolista

5 (5) Vastausten toimittaminen (kysymys 2) voi vastaus olla yksi sivu. Kunnat vastaavat kysymyksiin kirjallisesti. Kunnat toimittavat vastaukset maakunnan liitoille ja tiedoksi sähköisesti työ- ja elinkeinoministeriöön osoitteella koko@tem.fi viimeistään 15. joulukuuta 2008. Liitot toimittavat maakunnittain kootut vastaukset työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon 31.12.2008 mennessä osoitteella Työ- ja elinkeinoministeriö, kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto tai sähköpostitse kirjaamo@tem.fi. Siinä tapauksessa, että kunta ei ole hakeutumassa KOKO:on, pyydetään toimittamaan ilmoitus sekä maakunnan liittoon että työ- ja elinkeinoministeriöön. Vastausten käsittely Kyselyn vastaukset analysoidaan TEM:issä tammi-helmikuun 2009 aikana. Tammi-helmikuun aikana tarvittaessa pyydetään täsmennyksiä tai neuvotellaan alueiden kanssa vastauksista. Kyselystä laaditaan palaute. Palautteen yleisessä osassa tarkastellaan kokonaiskuvaa ja valtakunnallisten tavoitteiden muotoutumista. Lisäksi jokaiselle ehdotetulle KOKO-alueelle annetaan yksityiskohtainen palaute, joka parantaa alueiden valmiuksia hakuun. Palaute annetaan helmikuun lopussa 2009. Kyselyn perusteella valitaan ne teemat, joissa käynnistetään kansalliset teemaverkostot. Hakuvaiheessa ilmoittaudutaan määriteltyihin kansallisiin verkostoihin. KOKO:n hakukriteerit täsmennetään kyselyn vastausten perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriö julistaa haun KOKO:oon auki maaliskuussa 2009, hakuaika päättyy toukokuun loppuun. Lisätietoja Sivustolla www.tem.fi/koko on lisätietoja KOKO:sta, ml. ohjelma-asiakirjan taustamuistio ja tavoitteiden ja toimenpiteiden yksityiskohtaisempi tarkastelu. Sivustolle kootaan Usein kysyttä -palsta, joka tukee kyselyyn vastaamisessa. Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen 010 606 4915, janne.antikainen(at)tem.fi Ylitarkastaja Tarja Pyöriä 010 606 4918, tarja.pyoria(at)tem.fi Ylitarkastaja Petra Stenfors 010 606 4946, petra.stenfors(at)tem.fi Suunnittelija Satu Tolonen 010 606 4972, satu.tolonen(at)tem.fi