Yhteenveto työpajojen keskusteluista Työpajoissa käsiteltiin seuraavia sisältöjä: 1. Tiedontuotanto 2. Viestintä 3. Digihankkeet 4. Lähtötason määrittely Työpajoille 1 ja 2 esitettiin kysymys, mikä SOSTEn toiminnassa palvelee hankkeita ja mitä tarvitaan lisää Digihankkeet: yhteistyö ja verkostoituminen maakuntahankkeiden kanssa, odotukset SOSTElle Lähtötason määrittely hankkeiden seurantaa varten Työpajoissa esitettyihin kysymyksiin palataan ja vastataan eri yhteyksissä
SOSTE
Mikä SOSTEn toiminnassa palvelee? Järjestöbarometri ja Sosiaalibarometri Seurantatietoa 2018 -> mitä tapahtuu maakuntatasolla, järjestöavustusten Järjestöjen palveluselvitys Tarvitaan sekä valtakunnan tason (vertailutason tietona) että maakunta- ja kuntatason tietoa Tutkimuksen käytettävissä olevat toimintaluokittelut
Mitä tarvitsette tämän lisäksi? Maakunnittainen tieto on tärkeää Perustietoa luokitteluun ja toimintatietoon kunta- ja maakuntafokuksessa Tukea kyselyjen toteuttamisessa Selkeitä infograafeja vaikuttamistoiminnan tueksi: maakunnittaista tietoa visuaalisessa muodossa Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistoiminnan volyymit maakunnissa Teemoittain infografiikkaa Vaikuttavuuden osoittaminen: yhteisiä työkaluja ja tietoa Olemassa olevaa tutkimusta kansalaisjärjestöjen toiminnasta Pitäisi osoittaa järjestöjen vaikuttavuus, vaikuttavuuden osoittaminen eurossa Yhteystietoja järjestöistä Vinkkilista SOSTEn materiaaleista Kohderyhmänä usein on myös muut kuin sote-järjestöt, onko näistä tietoa?
Viestintä Ks erilliset tiedostot JMM viestinnän työpaja 23112017 sekä koordinaatiohankkeen viestinnän linjauksia ja aiempi viestintäohje https://www.innokyla.fi/documents/5607939/9e74f379-6de2-4862- bc1a-514b15dd02a2
Digihankkeet
Digihankkeiden haasteet ja mahdollisuudet Pienet resurssit Omat verkostot Digihankkeet haluavat jakaa tietoa keskenään Digihankkeet odottavat koordinaatiota, että on nimetty henkilö, joka voi auttaa Maakunnat odottavat; Tietoa, mitä digihankkeet tuottavat Jos maakunta ei löydä rajapintaa, yhteyttä ei synny Digihankkeet viestivät ja kertovat, mitä on saanut aikaiseksi Digihankkeet odottavat; Reflektointikumppania maakunnasta
Digihankkeet: Muuta esille nostettua Maakunnallisten- ja digihankkeiden suhde Yhteyshenkilö jakaa tietoa Koordinaatio Kuulumisia tiedosta o Järjestöjä, jotka voisivat hyödyntää digihankkeiden antia; YMCA, SPR, ikä, PELA o Kanava ja foorumit; FB 2.0-sivut Rajapinta Tuotokset Tietoisuus; o Innokyla.fi o Toimeksi.fi
Lähtötilanteen kartoitus
Lähtötason määrittely Antti Pelto-Huikko esitteli ajatuksen maakunnallisten hankkeiden lähtötilanteen kartoittamisesta ja tähän perustuvasta lähtötilanne- ja tuloksellisuuskriteeristöstä. Tavoitteena on löytää sellainen tavoiteasetanta ja kriteeristö, joka sopisi tavoitteiden osalta kaikille maakunnallisille hankkeille (riittävän ylätason tavoitteet). Toteutuessaan tällainen antaa kokonaiskuvan siitä, miten asetetut tavoitteet saavutettiin maakunnittain. Kaikille hankkeille yhteiset tavoitteet ja niihin liittyvät tarkennukset ovat alustavasti seuraavat: Jokaisessa maakunnassa on järjestöstrategia osana maakuntastrategiaa Esimerkki lähtötilanne- ja tuloskriteeristä (luonnos) 1 = Maakunnallista järjestöstrategiaa ei ole 2 = Maakunnallinen järjestöstrategia on valmisteilla 3 = Maakunnallinen järjestöstrategia on olemassa, mutta sitä se ei virallisesti hyväksytetty 4 = Maakunnallinen järjestöstrategia on olemassa ja se on hyväksytetty järjestötoimijoiden keskuudessa 5 = Maakunnallinen järjestöstrategia on olemassa ja se on hyväksytetty järjestötoimijoiden keskuudessa ja se on tiedossa maakunnan keskeisissä toimielimissä
Lähtötason määrittely Jokaisessa maakunnassa ja kunnissa on yhteistyörakenne maakunnan päätöksentekoon olemassa ja toiminnassa. Järjestöjen yhteyshenkilö kunnissa / maakunnassa. Lähtötilanne ja tuloskriteeristö (valmistuu myöhemmin) Kuntien ja maakunnan valmiudet tukea järjestöjä ovat parantuneet Lähtötilanne ja tuloskriteeristö (valmistuu myöhemmin) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on integroitu maakunnan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja palveluohjaukseen Lähtötilanne ja tuloskriteeristö (valmistuu myöhemmin)
Lähtötason määrittely Tavoitteita konkretisoitiin siten, että jokainen ryhmä kehitti ja paransi edellisten lopputulemaa Yhtenäinen tavoiteasetanta hankekohtaisten tavoitteiden lisäksi oli tervetullut ja kaivattu lisä. Keskustelujen perusteella näiden kautta voidaan tuottaa kokonaiskuvaa siitä, mitä valtakunnan tasolla saadaan järjestöissä aikaan suhteessa maakuntiin järjestöt voivat näiden kautta benchmarkata ja kehittää omaa toimintaansa, toinen toiselta oppiminen. Laadittava kriteeristö kertoo myös sen, kuinka eri asemasta ja tilanteesta eri maakunnissa lähdetään. Myös maakunnalliset tavoitetasot suhteessa kriteereihin voivat vaihdella sen perusteella, mikä on maakunnan lähtötilanne. Toisaalta, vaikka osassa maakuntia on kuntia, joissa sisältöjä on jo mietitty ja niiden eteen on tehty paljon töitä, niin koko maakunnan osalta tavoitteita tarkasteltaessa ollaan usein aika samoissa lähtökohdissa.
Lähtötason määrittely Miten sitten kuvaukseen ja seurantaa tarvittavaa tietoa kerätään maakunnissa. Alustavasti on mietitty: Toteutetaan Webropol-kysely maakunnissa, jonka kautta maakuntien järjestötoimijat voivat asettaa oman arvosanansa kriteeristössä eri tavoitteiden suhteen. Eli numeerinen arvio (sisältö määritelty kriteereissä), missä katsoo oman maakuntansa järjestötoiminnan olevan hankkeen aloitushetkellä. Numeerisen arvosanan valinnan ohella vastaajan täytyy antaa tiivis kuvaus siitä, mihin näkemykseen / kokemukseen annetun arvosanansa perustaa. Eli vastaajan tulee perustella oman maakunnan saama arvosana. Vuosittain kysytään tilannekartoitus uudelleen, jolloin voidaan seurata, miten työ ja etenee ja asetetut tavoitteet täyttyvät maakunnissa. Vastaavalla tavalla sama asia kysytään myös maakuntien virkamiehiltä. Tällä tavalla saadaan myös virkamiesten kokemus järjestötoiminnan tehtävästä, roolista ja asemasta osana maakuntaa sekä hankkeen alkaessa että työn edetessä.
Lähtötason määrittely Työ etenee siten, että Antti laatii esityksen yhteisistä tavoitteista ja näiden toteutumista kuvaavista kriteereistä. Tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat kriteerit hyväksytetään maakunnallisilla hankkeilla ja sen jälkeen ne ovat pysyvät. Lähtötilannekartoituksen kokoaminen käynnistyy tammikuussa 2018 ja tavoitteena on saada se tehtyä helmikuun 2018 aikana valmiiksi.