Espoolaisten hyvinvointi Toimintaympäristön tila

Espoolaisten hyvinvointi 2017 13.11.2017

Sisällys HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Väestö ja perherakenne Koulutus, työ,toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus HYVINVOINTITIETOA IKÄRYHMITTÄIN Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset PALVELUT HYVINVOINNIN TUKENA Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tyytyväisyys palveluihin

Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Väestö ja perherakenne Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Elinympäristö Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon

Yhteenvetoa väestöstä ja väestönmuutoksesta Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981, viime vuosina väestö on kasvanut 4500 asukkaan vuosivauhtia. Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta. Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta ovat olleet merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen. Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon. Väestöstä yli puolet on työikäisiä. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein, 7-13-vuotiaiden osuus Oulun ohella korkeimpia. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti. Vieraskielisiä perheiden osuus on jo suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin, suurin ikäryhmä ovat työikäiset. Suurin maahanmuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset. Suurin maastamuuttajaikäryhmä ovat nuoret aikuiset; opiskelijaikäisten maastamuutossa selkeä naisenemmistö.

Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hieman lapsiperheitä voimakkaammin. Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä kuusikkokuntien alhaisin. Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on kohonnut vuodesta 1990, kasvu on tasaantunut viime vuosina. Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa alhaisempi kuin koko maassa. Yksinasuvien 65-, 75- ja 85-vuotta täyttäneiden osuudet ovat Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa.

Espoon väestö on kaksinkertaistunut vuodesta 1981 Lähde: Tilastokeskus

Väestö ja perherakenne Sisällysluetteloon Koonnut: Teija Jokiranta ja Eija Österholm

Espoo on kasvanut viime vuosina noin 4500 asukkaan vuosivauhtia

Väestönkasvu jatkuu samaan tahtiin kuin viimeiset 50 vuotta

Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa väestönkasvu perustuu korkeaan syntyvyyteen, muilla suuralueilla muuttovoittoon Lähde: Tilastokeskus

Espoossa syntyneiden enemmyys ja muuttovoitto muualta Suomesta merkittävimmät väestöä lisäävät tekijät vuodesta 2014 alkaen

Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti

Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Lähde: Tilastokeskus

0-6-vuotiaiden osuus väestöstä Espoossa kuusikkokuntien korkein

7-13-vuotiaiden osuus väestöstä Espoossa ja Oulussa kuusikkokuntien korkein

65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin, mutta osuus kasvaa voimakkaasti

Vieraskielisten suurimpana ikäryhmänä ovat työikäiset Lähde: Tilastokeskus

Vieraskielisten osuus koko väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin Lähde: Tilastokeskus

Vieraskielisien perheiden osuus on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden osuus Lähde: Tilastokeskus

Vieraskielisten perheiden määrä on suurempi kuin ruotsinkielisten perheiden määrä Lähde: Tilastokeskus

Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa olivat viro, venäjä, englanti ja somali

Suurimpina maahanmuuttajaikäryhminä ovat nuoret aikuiset Lähde: Tilastokeskus

Suurimpina maastamuuttajaikäryhminä ovat nuoret aikuiset, opiskelijaikäisten maastamuutossa on selkeä naisenemmistö Lähde: Tilastokeskus

Perheiden määrä kasvaa tasaisesti vuosittain, lapsettomien perheiden hiukan voimakkaammin Lähde: Tilastokeskus

Lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut vuosittain ainakin 25 vuoden ajan Lähde: Tilastokeskus

Yli 80 %:ssa espoolaisista lapsiperheistä on 1-2 lasta Lähde: Tilastokeskus

Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

Alle viidesosassa yksinhuoltajaperheistä on isä ja lapsia Lähde: Tilastokeskus

Kuusikkokunnista korkein väestöllinen huoltosuhde on Oulussa ja Espoossa, koko maan huoltosuhde kuitenkin korkeampi

Korkein taloudellinen huoltosuhde on Oulussa ja matalin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla Kaikissa kunnissa työvoiman ulkopuolinen väestö on suurempi kuin työllisten määrä

Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Helsingissä suurempi kuin Espoossa ja Vantaalla

Kuusikkokunnissa yksinasuvien osuus kaikista asuntokunnista suurin Turussa

Yksinasuvien osuus asuntokunnista Espoossa alhaisempi kuin koko maassa

Yksinasuvien osuus asuntokunnista kohonnut aaltomaisesti Espoossa vuodesta 1990, osuuden kasvu on viime vuosina tasaantunut

Yksinasuvien yli 65-vuotiaiden osuus suurissa kunnissa oli alhaisin Espoossa ja Vantaalla

Yksinasuvien yli 75-vuotiaiden osuus suurissa kunnissa oli alhaisin Espoossa ja Vantaalla

Kuusikkokunnista yksinasuvien osuus yli 75 -vuotiaiden asuntokunnissa suurin Turussa ja Helsingissä

Yksinasuvien yli 85-vuotiaiden osuus oli kuusikkokuntien alhaisin Espoossa

Ahtaasti asuvia asuntokuntia on selkeästi enemmän suuremmissa asuntokunnissa Lähde: Tilastokeskus

Koulutus, työ, toimeentulo, asuminen Sisällysluetteloon Koonnut: Petri Lintunen, Sammy Huotari, Riikka Puusniekka, Tiina Kosama

Yhteenvetoa koulutuksesta, työstä ja toimeentulosta Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Yli puolella 30-64 vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Huhtikuussa 2017 Espoossa 12 822 työtöntä työnhakijaa (vähennystä vuodentakaisesta 9 %, työttömyyden kasvu taittui lokakuussa 2016) Työttömyysaste 9,1 % (0,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) Tammi-huhtikuussa nuorten työttömyysaste oli 9,3 %, (1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Tammi-huhtikuussa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli 22,2 % (1,9 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Vuonna 2015 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana. 18-24 vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta 2014.

Yhteenvetoa asumisentilasta Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja. Väestön kasvu ja työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Nykyisessä asuntomarkkinatilanteessa vapaarahoitteisten asuntojen osuus tuotannosta on kasvanut. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut. Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea. Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin.

Espoossa ja Helsingissä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja Vantaalla eniten keskiasteen suorittaneita väestöstä Lähde: Tilastokeskus

Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen yleisintä Espoossa

Espoossa on eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 35 54 -vuotiaissa Lähde: Tilastokeskus

Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa työttömyysaste 9,1 % Prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

Espoon työttömyysaste kuuden suurimman kaupungin alhaisin Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 12 822 työtöntä työnhakijaa naisia 46 %, miehiä 54 % Naisten osuus työttömistä kasvanut viime vuosina keskimäärin prosenttiyksikön vuodessa Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Huhtikuun 2017 lopulla Espoon 12 822 työttömästä 6968 oli 25-49 -vuotiaita (10,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 4661 oli 50 64 -vuotiaita (4,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) 1160 oli 15 24 -vuotiaita (11,2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 5301 pitkäaikaistyötöntä 781 vähemmän kuin vuotta aiemmin Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa 12 822 työtöntä työnhakijaa eli 9 % (1275 henkeä) vuodentakaista vähemmän pitkäaikaistyöttömiä oli 5301 eli 12,8 % (781 henkeä) vuodentakaista vähemmän, pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui joulukuussa 2016 nuorisotyöttömiä (15-24 v.) oli 1160 eli 11,2 % (146 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Huhtikuun 2017 lopulla Espoossa ulkomaalaisten työttömyysaste 19,8 % pääkaupunkiseudun alhaisin 4,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin Ulkomaalainen = ulkomaan kansalainen Lähde: TEM Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

v. 2017 tammi-huhtikuussa Työttömyysaste oli keskimäärin 9,6 % eli 0,8 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli keskimäärin 22,2 % eli 1,9 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Ulkomaalaistaustaisten työttömien osuus ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta lähtömaan mukaan Espoossa v. 2013-2015 Lähde: Tilastokeskus Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Nuorten työttömyysaste nousi voimakkaasti v. 2012-2015, Nuorisotyöttömyyden kasvujakso taittui v. 2016. Tammi-huhtikuussa 2017 nuorten työttömyysaste oli keskimäärin 9,3 % eli 1,1 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Espoon kaupunki, Strategiayksikkö

Vuonna 2015 suurten kuntien korkeimmat mediaanitulot olivat Espoossa

Pienituloisuusaste Espoossa on laskenut vuodesta 2010

Pienituloisten osuus asuntokunnista suurin Suur-Tapiolassa, mikä osin johtuu opiskelijavaltaisesta Otaniemestä. Korkea vanhusten osuus osaltaan vaikuttaa pienituloisuuteen Tapiolan alueella. Lähde: Tilastokeskus

Suuralueista Suur-Espoonlahdessa eniten yksinasuvia 65 vuotta täyttäneitä pienituloisia Lähde: Tilastokeskus

Toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus koko väestöstä on pysynyt melko samana 30000 Toimeentulotukea saaneiden määrä (% -osuus väestöstä) 25000 20000 22355 (8,57%) 23460 (8,83%) 24061 (8,76%) 15000 Toimeentulotukea saaneet 10000 5000 0 2014 2015 2016 Väestötietona käytetty vahvistettua 2016 väestötietoa. 2014 ja 2015 luvuissa mukana tilapäismajoitus, joka jäi pois toimeentulotuesta 2016. Lähde: Effica

20000 18000 18-24 vuotiaiden toimeentulotukea saavien määrä ja osuus kaikista toimeentulotukea saaneista on laskenut hieman vuodesta 2014 17402 Toimeentulotuen jakautuminen ikäryhmittäin 18362 18841 16000 14000 12000 10000 8000 18-24 25-64 65-6000 4000 4403 4434 4367 2000 730 878 1023 0 2014 2015 2016 Ikä otettu päämiehen mukaan Lähde: Effica

Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on kasvanut 4500 4000 3500 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä (%-osuus lapsiperheistä) 3336 (8,10%) 3599 (8,61%) 4049 (9,69%) 3000 2500 2000 1500 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet 1000 500 0 2014 2015 2016 HUOM! 2016 väestön ennustetiedosta ei ole saatavilla lapsiperheiden lukumäärää. 2016 lukuna käytetty nyt 1.1.2016 lukua jota myös käytetty 2015 lukuna (päivitetään myöhemmin). Lähde: Effica

Vieraskielisten toimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut, mutta tukea saaneiden osuus on pysynyt samana suhteessa Espoon koko vieraskieliseen väestöön 11000 Toimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä ( %-osuus Espoon vieraskielisestä väestöstä) 10796 (25,92%) 10500 10000 9928 (25,90% 9500 9000 9061 (25,75%) toimeentulotukea saaneet vieraskieliset 8500 8000 2014 2015 2016 Kielitieto otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 vahvistettua tietoa. Lähde: Effica

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä on vähentynyt 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800 6600 6400 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25-64-vuotiaiden määrä (%-osuus vastaavanikäisestä väestöstä) 7565 (5,23%) 8129 (5,55%) 6990 (4,70%) 2014 2015 2016 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat Ikä otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 ennustetietoa, vahvistettua ikäjaoteltua tietoa ei vielä saatavissa. Lähde: Effica

300 250 200 Pitkäaikaista toimeentuloa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 65-vuotta täyttäneiden määrä (%-osuus vastaavanikäisestä väestöstä) 199 (0,55%) 236 (0,63%) 276 (0,71%) 150 100 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65-vuotta täyttäneet 50 0 2014 2015 2016 Ikä otettu päämiehen mukaan. Väestötietona käytetty 2016 ennustetietoa, vahvistettua ikäjaoteltua tietoa ei vielä saatavissa. Lähde: Effica

Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=605 40 37 1 14 6 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n=641 35 37 35 38 36 39 1 1 2 18 16 15 8 10 8 73 % 73 % 74 % Espoo 2011, n=668 34 40 1 16 8 74 %. Espoo 2010, n=698 36 38 2 14 10 74 % Leppävaara 2015, n=164 43 39 1 12 5 82 % 13 % Tapiola 2015, n=97 42 39 0 14 4 81 % 1 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=90 41 39 0 12 8 80 % 5 % Espoonlahti 2015, n=108 44 32 2 16 6 76 % 4 % Espoon keskus 2015, n=125 32 38 4 18 8 70 % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=593 3 8 2 6 81 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 10 % -2 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=559 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n=632 3 4 5 9 8 7 3 3 3 8 6 7 77 78 79 12 % 12 % 12 % Espoo 2011, n=663 5 8 2 8 77 13 %. Espoo 2010, n=690 5 6 4 7 78 11 % Leppävaara 2015, n=163 2 9 2 9 79 10 % -2 % Tapiola 2015, n=94 0 7 3 5 84 7 % 0 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=106 5 5 10 1 5 8 22 84 80 15 % 2 % 12 % 0 % Espoon keskus 2015, n=122 2 4 3 8 83 6 % -8 % (¹) 10 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi,*=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 17 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edel l. (3) Espoo 2015, n=590 4 13 4 14 65 17 % 1 % o Vertailtava tulos Espoo 2014, n=561 Espoo 2013, n=621 Espoo 2012, n=628 6 7 7 10 11 10 4 3 4 14 13 13 60 61 59 16 % 18 % 17 % Espoo 2011, n=659 7 10 4 14 61 17 %. Espoo 2010, n=688 7 12 4 14 61 19 % Leppävaara 2015, n=161 4 9 3 16 61 13 % -4 % Tapiola 2015, n=95 1 14 2 13 66 15 % 2 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=88 5 9 5 16 63 14 % 4 % Espoonlahti 2015, n=107 6 13 4 15 59 19 % -2 % Espoon keskus 2015, n=120 3 17 5 14 60 20 % 0 % (¹) 17 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n=585 3 6 9 7 75 Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 9 % -1 % Vertailtava tulos. Espoo 2014, n=557 4 6 7 8 76 10 % Espoo 2013, n=616 3 "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." Espoo 2012, n=625 4 5 8 11 73 Espoo 2011, n=656 4 6 4 8 10 Väitteen kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä Espoo 2010, n=683 4 7 9 6 74 11 % tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Leppävaara 2015, n=160 9 7 2 5 8 9 76 74 75 9 % 9 % 7 % 7 % -5 % Tapiola 2015, n=95 2 4 5 7 81 6 % -1 % Alueet Matinkylä-Olari 2015, n=86 Espoonlahti 2015, n=104 3 3 5 7 9 6 13 5 77 72 8 % -1 % 10 % -4 % Espoon keskus 2015, n=121 2 8 10 7 72 11 % 3 % (¹) 9 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 %-yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö -testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 %-yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä

Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi 8,0 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta, % 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Koko maa 1,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

700 Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut Asunnottomuusohjelmilla on estetty asunnottomien määrän kasvu Yksinäiset asunnottomat 624 633 600 500 * 15.11. tehty arvio vuoden lopun tilanteesta 486 467 446 438 443 540 525 544 563 546 570 400 398 393 300 200 312 259 230 250 265 218 213 171 227 235 237 246 236 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: TYT Asuntopalvelut

Aktiivisista toimenpiteistä huolimatta nuorten, maahanmuuttajataustaisten sekä pitkäaikaisasunnottomien osuus on korkea Vuosi (15.11. tilanne) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yksinäiset asunnottomat 446 438 393 443 467 486 540 525 624 544 563 633 546 570 joista pitkäaikaisasunnottomia 269 385 388 329 336 247 223 303 245 199 joista nuoria (alle 25 v) 104 96 86 86 116 125 150 159 136 144 joista maahanmuuttajataustaisia 75 94 106 137 167 210 201 189 141 159 Perheet ja pariskunnat 23 10 9 28 22 13 23 22 17 33 41 43 51 39 -perheet ja pariskunnat (hlöä yht) 22 51 52 46 104 115 105 132 103 -näistä maahanmuuttajaperheitä 9 2 6 12 12 23 35 20 14 20 -maahanmuuttajaperheissä hlöä yht 28 29 34 72 98 51 37 56 Yhteensä 469 448 402 471 489 499 563 547 641 577 604 676 597 609 Lähde: TYT Asuntoyksikkö

Asunnon hakijoiden määrä kaupungin vuokra-asuntoihin on pysynyt korkeana Vuonna 2015 hakemusten voimassaoloaika puolittui 6 kuukaudesta 3 kuukauteen, joka vähensi hakemusten määrää. Lähde: TYT Asuntoyksikkö

Kaupungin vuokra-asuntojen hakijamäärä laski vuonna 2016, koska hakemusten voimassaoloaika puolittui Lähde: TYT Asuntoyksikkö

Kaupungin vuokra-asunnon hakijoista valtaosa kuuluu 1-2 hengen talouksiin Lähde: TYT Asuntoyksikkö

Espoossa on pystytty vastaamaan väestönkasvun haasteisiin Lähde: TYT, asuntoyksikkö

Asuntomarkkinoiden vaihteleva tilanne vaikuttaa valtion tukeman tuotannon määrään Vapaarahoitteisten asuntojen osuus on kasvanut Lähde: TYT Asuntoyksikkö

Elinympäristö Sisällysluetteloon Koonnut: Tiina Järvinen, Leena Sjöblom, Niina Järvinen, Tiina Kosama, Päivi Ahlroos

Yhteenvetoa elinympäristöstä Maankäytön suunnittelussa otetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioon Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä. Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet ja kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Kuntalaisten tyytyväisyys meluntorjuntaan parantunut, eniten altistutaan auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamiseen ja kunnossapitotöihin liittyvälle melulle

Espoolaiset ovat tyytyväisiä julkiseen liikenteeseen Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Valtaosa (> 85%) julkisen liikenteen käyttäjistä ovat tyytyväisiä Lähde: HSL, asty web, https://hsl.louhin.com/asty/

Pyöräilyn kulkutapaosuus on kasvanut selvästi Lähde: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnittelu

Espoolaisten tyytyväisyys katujen ja teiden hoitoon on kasvanut parin viime vuoden aikana Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Kuntalaisten tietoisuutta liikkumisen esteettömyyden hoidosta tulee edistää Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Espoolaisten ulkoilualueet ovat lähellä Viheralue on alle 500 m päässä 66 %:lla asukkaista 1 Alle 200 m 37 % 2 200 500 m 29 % 3 0,5 1 km 19 % 4 1 2 km 6 % 5 2 5 km 3 % 6 5 10 km 3 % 7 Yli 10 km 3 % Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

Espoolaiset ovat tyytyväisiä viheralueiden määrään ja laatuun Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

Espoolaiset ovat tyytyväisiä puistojen ja viheralueiden hoitoon Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus

Kuntalaisten tyytyväisyys ilmanlaatuun on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Liikenteen pakokaasut ja katupöly ovat kuntalaisten mielestä suurin riski omalle terveydelle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

Kuntalaiset kokevat altistuvansa eniten katupölylle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

Espoolaisten tyytyväisyys melun torjuntaan on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Espoolaiset kokevat altistuvansa eniten auto- ja lentoliikenteen melulle sekä rakentamisen ja kunnossapitotöiden melulle Lähde: Ympäristöterveyskysely 2016 ( THL)

Juomaveteen ollaan tyytyväisimpiä vesijohtoverkoston piirissä Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

Lähiympäristön turvallisuus Sisällysluetteloon Koonnut: Satu Laukkanen ja Riikka Puusniekka

Yhteenvetoa lähiympäristön turvallisuudesta Espoossa ollaan muita kuusikkokuntia tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen kuusikkokunnista turvallisin. Indeksiluku hieman huonompi nyt kuin kahtena edellisenä vuotena. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena vuosia. Lievää nousua viimeisten kahden vuoden aikana. Luvut edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen. Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla 2012-2016 tasaisesti joka vuosi. Rattijuopumustapauksia oli viime vuosina aiempaa vähemmän. Nuorilla fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla, hoitojaksot myös keskimääräistä harvinaisempia. 65 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi.

Espoossa ollaan tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuin vertailukaupungeissa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1265, ka.=4,17 95 23 Espoo 2015, n=606, ka.=4,13 91 7 2 Espoolaisista vastaajista 95 % oli tyytyväisiä kaupungin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, ka.=4,16 89 89 91 83 97 2 10 9 2 7 5 7 7 12 Tapiola 2016, n=206, ka.=4,3 97 21 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, ka.=4,15 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4,14 97 95 13 14 Espoon keskus 2016, n=211, ka.=4,09 91 4 6 Helsinki 2016, n=1054, ka.=4,06 90 4 6 Lahti 2015, n=464, ka.=3,87 86 4 10 Vertailu Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4,01 89 89 4 5 8 6 Vantaa 2016, n=1040, ka.=3,81 82 5 13 Vertailukunnat, ka.=3,94 87 4 9 Lähde: FCG Konsultointi Oy, Kaupunki- ja kuntapalvelut kysely 2016

Espoolaisten tyytyväisyys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hoitoon on parantunut Lähde: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset, Espoo (FCG)

160,00 140,00 Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on edelleen suurista kaupungeista turvallisin Indeksi on heikentynyt hieman kahtena edellisenä vuotena Katuturvallisuusindeksi: 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon

1600,00 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa alhaisempana kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa 1400,00 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 200,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu Rikoslakirikokset pois lukien liikennerikokset / 10 000 asukasta Lähde: Polstat

Omaisuusrikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt Espoossa varsin tasaisena useita vuosia ja on alle muiden kuusikkokuntien 1200,00 1000,00 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 459,30 982,30 696,60 582,90 779,40 579,80 2010 423,00 996,90 705,40 594,50 681,00 535,60 2011 453,90 1057,30 681,10 620,20 703,20 603,60 2012 384,50 865,20 587,60 634,10 702,60 568,80 2013 380,50 873,30 670,10 614,20 695,10 639,50 2014 359,00 863,50 688,90 653,30 618,40 635,20 2015 374,40 786,00 668,80 637,60 653,80 555,80 2016 372,20 792,70 677,60 629,70 609,70 492,30 Omaisuusrikokset / 10 000 asukasta Lähde: Polstat

Pahoinpitelyrikosten määrä /10 000 asukasta on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosia. Viimeisen kahden vuoden aikana havaittavissa lievää nousua. Luvut ovat edelleen kuusikkokunnista alhaisimmat. 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 46,50 112,20 80,30 59,70 87,00 57,50 2010 49,60 114,40 77,70 67,30 95,40 58,90 2011 53,40 135,50 97,30 81,10 115,40 87,50 2012 52,20 122,60 91,20 88,50 101,40 74,90 2013 50,90 107,10 86,40 84,70 91,40 72,40 2014 45,70 98,00 81,40 68,40 82,10 63,80 2015 48,30 101,60 79,30 73,30 85,20 71,40 2016 54,60 99,10 78,70 74,20 84,80 59,20 Pahoinpitelyrikokset / 10 000 asukasta Lähde: Polstat

Kotihälytysten määrä / 10 000 asukasta on Espoossa pysynyt vertailujaksolla tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 049 Espoo 091 Helsinki 837 Tampere 853 Turku 092 Vantaa 564 Oulu 2009 117,20 167,20 172,70 188,80 205,60 193,30 2010 119,20 165,20 167,30 194,30 202,70 193,10 2011 122,30 171,10 167,70 195,80 201,00 192,30 2012 113,80 160,10 182,90 197,00 195,60 207,60 2013 116,20 165,80 157,00 203,70 178,00 217,10 2014 118,00 162,00 141,60 192,00 170,80 207,80 2015 113,00 146,30 145,40 190,60 152,80 207,00 2016 112,00 144,50 149,70 185,40 151,90 183,70 Kotihälytykset / 10 000 asukasta Lähde: Polstat

Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli vuonna 2016 alhaisin viiteen vuoteen Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat Espoo 185 182 180 175 176 174 170 167 165 160 155 153 154 Lähde: PRONTO 2017 (Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta) 150 145 140 135 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Rakennuspalovaaralla tarkoitetaan rakennuksessa ollutta tulipaloa, joka ei ole levinnyt syttymiskohdastaan

Tieliikenneonnettomuuksien määrä on vähentynyt Espoossa tarkastelujaksolla 2012-2016 tasaisesti joka vuosi

Rattijuopumustapauksia viime vuosina aiempaa vähemmän 6 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta 5 4 3 2,6 2,7 2,7 2,8 2,7 2,8 2,9 2,8 3,7 3,5 3,5 3,7 3,4 3,1 2,8 2,7 2,3 Koko maa Espoo Helsinki 2 1,9 2 2 Vantaa 1 0 Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilastot (Tilastokeskus)

Päihtyneiden säilöönotot harvinaisempia kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin Säilöönotot vähentyneet samassa suhteessa kuin koko maassa 35 Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta 30 25 Koko maa 20 Espoo Helsinki 15 10 5 13 12 12,7 13,7 15,8 12,2 11,9 9,6 8,2 7,6 Oulu Tampere Turku Vantaa 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilastot (Tilastokeskus)

Fyysisen uhan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin 30 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 25 25,7 23,2 20 20,2 19,3 15 10 14,6 12,6 Espoo Koko maa 5 0 Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Espoossa, THL

Seksuaalisen väkivallan kokeminen nuorilla yleisempää kuin kokoa maassa keskimäärin 30 Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, % 8. ja 9. luokan oppilaista, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista, ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 25 20 24,1 20,8 15 14,2 14,2 15,8 15,6 Espoo 10 Koko maa 5 0 Yläkoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Lähde: Kouluterveyskysely 2013 Espoossa, THL

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyviä hoitojaksoja vähemmän kuin aiemmin 2000-luvulla Hoitojaksot keskimääräistä harvinaisempia 140 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta 120 100 80 60 87,7 82,6 76,5 73 85,2 80 85,2 60,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 40 20 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

450 65 vuotta täyttäneiden kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot vähentyneet merkittävästi Hoitojaksoja selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä 400 350 300 250 200 150 100 352,8 309,4 293,1 319,3 254,6 292,4 242,1 267,6283,7 240,3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Hoitojaksot yleistyvät 65 ikävuoden jälkeen merkittävästi 350 300 250 200 150 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 vastaavanikäistä asukasta 303,8 100 50 62,9 69 57,5 77,4 0 0-14 -vuotiaat 15-24- vuotiaat 25-44- vuotiaat 45-64- vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,7 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,6 0,8 0,7 0,7 0,8 0,5 0 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

Hyvinvointitietoa ikäryhmittäin Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Sisällysluetteloon / 8.11.2017

Lapset ja lapsiperheet Terveyden- ja hyvinvoinnin tila Terveystottumukset Varhaiskasvatus ja koulunkäynti Sisällysluetteloon Koonnut: Terhi Pippuri, Elina Palojärvi, Anu Rämö, Katariina Lappalainen / 8.11.2017

Yhteenvetoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista 90 % ja yläkoululaisista 75 % on tyytyväisiä elämäänsä Yli 85 % kaikista lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöään Vähintään yksi ystävä on lähes kaikilla (99,5 %) alakoululaisilla ja myös suurella osalla yläkoululaisista (yli 90 %) Koulukiusaamista viikoittain kokee 7 % alakoululaisista ja 5 % yläkoululaisista Syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) kokee viidesosa alakoululaisista ja 24 % yläkoululaisista Monilla lapsilla ja nuorilla on terveelliset elämäntavat Suuri osa lapsista harrastaa säännöllisesti. Kerran viikossa jotain harrastaa alakoululaisista 89 % ja yläkoululaisista 92 %. Harrastaminen alakouluikäisillä on hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin. Vain vähän liikuntaa harrastavien nuorten osuus on vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Alakoululaisista 49 % liikkuu vähintään tunnin päivässä. Osuus on hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Yhä useampi nuori on raitis. Yläkoululaisista raittiita on 63 %. 8.11.2017

Vanhempien hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat lapsiin Kaikista lapsiperheistä 12 % sai toimeentulotukea vuonna 2016. Toimeentulotuen piirissä olevien 0-17-vuotiaiden ulkomaankansalaisten osuus oli moninkertainen tähän verrattuna. Alaikäisistä 4,2 % oli lastensuojelun asiakkaina vuonna 2016. Lastensuojelun asiakkuuden yleisin syys oli perheristiriidat ja toiseksi yleisin kasvatuksesta vastaava aikuisen psyykkinen vointi. Perhepalvelujen painopiste on muuttunut ja yhä useammat saavat perhepalveluja ilman lasten suojelun asiakkuutta. Pitkän aikavälin tarkastelussa uusien huostaanottojen määrä on vähentynyt ja avohuollon sijoitusten määrä on lisääntynyt. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa on huolia Alakoululaisista 6 % ja yläkoululaisista 18 % kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Noin joka viidennellä nuorella on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma. Erilainen oireilu on yleistä. Esimerkiksi niska-hartiakipuja kokee viikoittain noin joka neljäs yläkoululainen. Alakoululaisista mielialaan liittyviä ongelmia kokee 13 %. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee 14 % yläkoululaisista. Nuorten psyykkinen terveydentila on ollut yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen vuonna 2016. 8.11.2017

Terveyden- ja hyvinvoinnin tila

Lapset rokotetaan Espoossa hieman yleisemmin kuin koko maassa keskimäärin MPR rokotteen kattavuus pienempi mitä muiden Vuonna 2014 syntyneiden lasten rokotuskattavuus Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko-rokote (MPR) Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, Hibrokote: rokotuskattavuus Espoossa 98,8%. Näissä ei merkittävää vaihtelua kuntien välillä. 95,57% 92,10% 95,87% 90,12% 92,28% Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Koko Suomi Lähde: THL rokotusrekisteri

0-15 vuotiailla on pitkäaikaisia lääkehoitoa vaativia sairauksia yhtä yleisesti kuin muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa ja lähes yhtä yleisesti kuin maassa keskimäärin 5 4,5 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 4 3,9 3,9 3,5 3 3,6 3,7 3,3 3 2,9 2,8 3,3 3,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 2,5 Turku Vantaa 2 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Vuonna 2016 espoolaisilla 12-vuotiailla oli keskimäärin 0,74 hammasta, joissa oli reikä, paikka tai hammas oli kokonaan poistettu karieksen vuoksi Ikä DMF-indeksi Tarkastettujen määrä 12 -vuotiaat 0,74 419 18-vuotiaat 3,11 534 Vuonna 2004 12-vuotiaiden indeksiluku oli 1,07. Kariesvaurioiden osuus on siten vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa. Lähde: Effica

Yhä suurempi osa nuorista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Yläkoululaisista 18 %, lukiolaisista 20 % ja ammattiin opiskelevista 22 % kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Alakoululaisista näin kokee 6 %. Kokemus omasta terveydestä on heikentynyt sekä yläkoululaisten että lukiolaisten kohdalla. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Erilainen oireilu on yleistä, esimerkkinä niskahartiakivut Niska-hartiakipuja kokee viikoittain 27 % yläkoululaisista, 33 % lukiolaisista ja 32 % ammattiin opiskelevista. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Päänsärky yleisin syy terveydenhoitajan luona asioinnille Yleisimmät käyntisyyt kouluterveydenhuollossa (muut kuin määräaikaistarkastukset) vuonna 2016, 0.-9. luokkalaiset Käyntisyy Käyntien määrä Päänsärky 3249 Käden/sormen oire/vaiva 1351 Jalan/varpaan oire/vaiva 1204 Polven oire/vaiva 885 Kurkun/nielun oire/vaiva 828 Lähde: Effica

Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä Alakoululaisista 90 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Yläkoululaisista näin kokevien osuus on 75 %. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Yli 85 % kaikista lapsista ja nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä 88 % yläkoululaisista, 89 % lukiolaisista ja 85 % ammattiin opiskelevista nuorista kokee olevansa tärkeä osa lähiyhteisöä (perhettä, sukua, ystävä- tai harrastusporukkaa). Alakoululaista näin kokevien osuus on 89 %. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Mielialaan liittyviä ongelmia on jo alakoululaisilla Alakoululaisista 13 % on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana. (Summa indikaattori muodostuu kuudesta osiosta: 1) olin epätoivoinen tai onneton, en nauttinut mistään, 3) olin niin väsynyt, että istuin vaan paikallani tekemättä mitään, 4) oli vaikea ajatella kunnolla tai keskittyä, 5) ajattelin, että kukaan ei pidä minusta, 6) ajattelin, että en voi koskaan olla yhtä hyvä kuin muut lapset) Tulokset eivät eroa valtakunnallisista tuloksista. Lähde: Kouluterveyskysely 2013 (THL) 8.11..2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Tyttöjen ahdistuneisuus on selvästi yleisempää kuin poikien Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana on kokenut 14 % yläkoululaisista, 12 % lukiolaisista ja 11 % ammattiin opiskelevista. Tyttöjen osuudet kaikissa näissä ryhmissä ovat selvästi suuremmat kuin poikien, esimerkiksi yläkoululaisissa 22 % vrt. pojat 6%. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

8.-luokkalaisilla tytöillä keskeisinä huolenaiheina nousevat tunne-elämään, ihmissuhteisiin, mielen hyvinvointiin sekä seksuaaliterveyteen liittyvät asiat Suomenkielisen perusopetuksen 8.-luokkalaiset tytöt Seksuaaliterveys ja seksuaalisuus 10% 23% 67% Ahdistuneisuus 8% 30% 62% Masennus 13% 9% 78% Päihteet 4% 4% 92% Ihmissuhteet 17% 2% 81% Oppiminen ja koulunkäynti 5% 9% 86% Tunne-elämä 24% 3% 73% Ravitsemus 9% 13% 78% Uni 11% 16% 73% Fyysinen aktiivisuus 10% 21% 69% Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

8.-luokkalaisilla pojilla keskeisinä huolenaiheina nousevat Ihmissuhteisiin, tunne-elämään ja seksuaaliterveyteen liittyvät asiat Suomenkielisen perusopetuksen 8.-luokkalaiset pojat Seksuaaliterveys ja seksuaalisuus 9% 23% 68% Ahdistuneisuus 1% 12% 87% Masennus 4% 5% 91% Päihteet 4% 6% 90% Ihmissuhteet 18% 4% 78% Oppiminen ja koulunkäynti 3% 6% 91% Tunne-elämä 13% 3% 84% Ravitsemus 6% 17% 77% Uni 5% 14% 81% Fyysinen aktiivisuus 9% 17% 74% Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

Ylipaino on lisääntynyt selvästi nuoruusikäisten ikäryhmässä 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Alakoululaisista 7 % kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa Viikoittaista koulukiusaamista kokeneiden tyttöjen osuus on hiukan pienempi (6,4 %) kuin poikien (7,8 %). 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Koulukiusaamista esiintyy nuorten ikäryhmistä erityisesti yläkouluikäisillä 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Syrjivä kiusaaminen vapaa-ajalla tai koulussa Syrjivää kiusaamista (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) kokee lähes viidesosa alakoululaisista, 24 % yläkoululaisista, 11 % lukiolaisista ja 13 % ammattiin opiskelevista. Valtakunnallisessa tarkastelussa on todettu koulukiusaamisen ja erityisesti syrjivän kiusaamisen kohdistuvan useammin ulkomaalaistaustaisiin kuin muihin nuoriin. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

Vanhempien vointi ja jaksaminen keskeinen syy kotipalvelun ja perhetyön asiakkuuteen Asiakkaita lapsiperheiden perhetyössä vuonna 2016 yhteensä 1383 perhettä Lapsiperheiden perhetyössä 688 perhettä Kotipalvelussa 992 Yleisimmät tulosyyt Kotipalvelussa: Vointi ja jaksaminen (381 asiakasta) Huoltajan sairaus (49) Kriisi perheessä (24) Lapsen pitkäaikainen sairaus (22) Kasvatus ja hoito (21) Neuvolan perhetyössä: Unikoulu (134) Kasvatus ja hoito (65) Vointi ja jaksaminen (62) Intensiivisessä perhetyössä Vointi ja jaksaminen (50) Kasvatus ja hoito (26) Arjen hallinta (11) Lähde: Effica

Vireilletulot (asiakkaiden lkm) -lastensuojeluilmoitukset -yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi -hakemus -muu tapa Palvelutarpeen arvioinnit, joissa arvioitu lastensuojelun tarvetta Yhä useammat saavat sosiaalihuollon palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta 2015 2016 Muutos % 7024 (3989) 7428 (4434) + 5,8 % (+ 11,2 %) 2497 2506 * + 0 % Sosiaalihuollon asiakkaat ** 1922 2987 + 55,4 % Lastensuojeluasiakkaat (kaikki) 3605 2664-26 % Asiakkaat yhteensä (sosiaalihuollon ja lastensuojelun asiakkaat lastensuojelun palvelualueella) 4922 (kaikki ls-asiakkaat, PTA:t ja ShL-asiakkaat) 5052 (Kaikki ls-asiakkaat, PTA:t ja Shl) Kokonaisasiakasmäärän muutos + 3 % *) 36,7 % palvelutarpeen arvioinneista johti lastensuojeluasiakkuuteen vuonna 2016. **) Asiakkaat, joille tehty palvelutarpeen arviointi ja/tai asiakkaat, jotka saavat palvelua sosiaalihuoltolain perusteella. Ennen sosiaalihuoltolain muutosta 1.4.2015 palveluja myönnettiin osin lastensuojelulain perusteella, jolloin asiakkaalla oli myös lastensuojelunasiakkuus. Lähde: Kuusikko 2015 & Effica (YPH)

Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähentynyt Lastensuojeluasiakkuudet 2014-2016 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 4376 3605 2664 370 366 389 0-17 -vuotiaat Jälkihuollossa olleet nuoret Lastensuojelun 0-17 vuotiaiden asiakkaiden osuus väestöstä on laskenut vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2016 4,2 % alaikäisestä väestöstä oli lastensuojelun asiakkaana (vrt. vuosi 2013, 7,5 %). 0 2014 2015 2016 Lastensuojelun avohuollon asiakkaaksi tulon määritelmä muuttui 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain myötä. Asiakkaan määritelmän muutoksesta johtuen, vuoden 2015 lastensuojelun asiakkaiden lukumäärää ei voi suoraan verrata edellisen vuoden 2014 lukumäärään. Nykyisin yhä useampien perheiden on mahdollista saada palveluja ja tukea ilman lastensuojeluasiakkuutta. Lähde: Effica (YPH) Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Perheristiriidat yleisin syy lastensuojeluasiakkuudelle Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojelu-asiakkuuksien syyt 0-16-vuotiaat Merkittävät perheristiriidat Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen psyykkinen terveydentila Väkivaltaa perheessä Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen sosiaaliset suhteet Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Toimeentulo Lapsen pahoinpitely Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Asuminen Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen terveydentlia Lapsen väkivaltaisuus Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen lainvastainen toiminta Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 60 52 50 49 49 44 39 34 31 26 24 22 17 16 Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 995 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus. 77 97 148 136 125 121 206 275 0 50 100 150 200 250 300 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

13-17 vuotiaiden ikäryhmässä kiireellisiä sijoituksia aiempaa enemmän 160 Kiireelliset sijoitukset ikäryhmittäin v. 2014-2016 (päätökset) 140 120 100 80 60 40 20 0 0-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-17-vuotiaat 2014 24 17 30 102 2015 31 34 57 111 2016 31 18 35 141 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Vanhemman päihteiden käyttö sekä lapsen itseään vahingoittava käyttäytyminen yleisimmät syyt lapsen kiireelliselle sijoittamiselle Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen 35 34 Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen pahoinpitely Lapsen psyykkinen terveydentila 24 23 25 Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 19 Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila 16 Väkivaltaa perheessä Merkittävät perheristiriidat Lapsen laiminlyönti 8 9 11 Koulunkäynti tai opiskelu Lapsen väkivaltaisuus 4 5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Uudet huostaanotot painottuvat 13-17 vuotiaisiin 40 Uudet huostaanotot ikäryhmittäin 35 30 25 20 15 10 5 0 0-2-vuotiaat 3-6-vuotiaat 7-12-vuotiaat 13-15-vuotiaat 16-17-vuotiaat 2014 2 5 10 16 35 2015 8 4 22 27 25 2016 5 7 11 24 21 Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Pitkän aikavälin tarkastelussa uusien huostaanottojen määrä vähentynyt, yhä useampaa lasta ja perhettä on autettu avohuollon sijoituksella Uudet sijoitukset 2011-2016 250 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Uudet huostaanotot 102 98 95 68 86 68 Avohuollon sijoitukset 116 137 135 114 138 164 Kiireelliset sijoitukset 184 182 219 174 208 195 Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Terveystottumukset

5.-luokkalaisten kestävyyskunto parempi kuin koko maassa 20m viivajuoksun mediaani (minuuttia), 5. luokka (n=2025) 6 5,5 *Tyttö/poika sovellettu: Mittausosiot suoritetaan soveltaen oppilaan oppimissuunnitelman tai HOJKSin mukaisesti, kun oppilaan toimintakyky sitä edellyttää. 5 4 3 2 1 4,5 4,2 4 2,3 4,8 3,5 2,4 Espoo Koko maa 0 Tyttö Tyttö sovellettu* Poika Poika sovellettu* Lähde: Move fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

56 % 8.-luokkalaisista harrastaa liikuntaa lähes päivittäin Kuinka usein harrastat vapaa-ajan liikuntaa (uintia, luistelua, hiihtoa, tanssia, pihapelejä, koulun liikuntakerho- tai urheiluseuralajeja jne.) Suomenkielisen perusopetuksen 8.luokkalaiset, % (n=2273) 0,7 7,5 6,8 Lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa 29,4 55,6 Harvemmin tai en ollenkaan Pelaan ainoastaan konsolipelejä tms. Lähde: Hyvinvointikartasto 2016

Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viime vuosina Yläkoululaisista ja lukiolaisista tupakoi päivittäin 3 % ja ammattiin opiskelevista 13 %. Tupakointi on yläkoululaisilla Espoossa vähäisempää kuin maassa keskimäärin (7%). Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) 8.11.2017

Nuuskan käyttö on lisääntynyt ammattiin opiskelevien keskuudessa Ammattiin opiskelevista pojista nuuskaa päivittäin 17 % ja tytöistä noin 4 %. Yläkoululaisista ja lukiolaisista pojista 7-10 % ja tytöistä 1 %. Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) 8.11.2017

Nuorten raittius lisääntynyt 2000-luvulla Raittiiden yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien % osuus vuonna 2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) 8.11.2017

Nuorten humalajuominen vähentynyt 2000-luvun alusta. Alkoholia viikoittain käyttävien osuus on laskenut samanaikaisesti lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien keskuudessa. Humalajuominen on yhtä yleistä yläkoulaisten keskuudessa kuin maassa keskimäärin Lähde Kouluterveyskysely 2017 (THL) 8.11.2017

Lapsen oma päihteidenkäyttö lastensuojeluilmoituksen syynä yleisempää vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna 450 400 350 300 Lastensuojeluilmoituksen syynä lapsen päihteidenkäyttö 411 349 273 271 250 200 150 100 50 0 2013 2014 2015 2016 Lähde: Effica (YPH), Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Varhaiskasvatus ja koulunkäynti

Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaa Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kasvanut 2,8 %-yksikköä 2010-luvulla Kotihoidon tuella olevien vastaavasti vähentynyt 3,6 %-yksikköä Muualla olevat lapset ovat mm. ulkomailla olevien espoolaisperheiden lapsia sekä eri syistä kotona olevia 3 vuotta täyttäneitä lapsia, joilla ei ole alle 3v sisaruksia (kotihoidon tuen maksu päättyy perheen nuorimman lapsen täyttäessä 3 vuotta) Lähde: Suomenkielinen varhaiskasvatus 2016

Ikä 3-vuotiaaksi asti kantaväestö on vieraskielisiä yleisemmin varhaiskasvatuksessa Vieraskielisten osuus ikäluokasta suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa 20.9.2016 Vieraskielisten osuus ikäluokasta varhaiskasvatuksessa Kantaväestön osuus ikäluokasta varhaiskasvatuksessa 6 85 % 98 % 5 82 % 76 % 4 84 % 74 % 3 69 % 74 % 2 53 % 59 % Suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus 20,2 %. Suomen- ja ruotsinkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus 18,1 %. Lähde: Suomenkielinen varhaiskasvatus ja Svenska bildningstjänster

Perusopetuksen oppilaista 15 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia Suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus 20.9.2017 2016 %-osuus kaikista oppilaista Vieraskieliset oppilaat 4485 14,9 % joista 0-6 lk. 3218 joista 7-10 lk. 1266 Kaikki perusopetuksen oppilaat yhteensä 30091 Suomenkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten oppilaiden osuus 16,3 % Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vieraskielisten oppilaiden osuus 1,8 % Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster

Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 8000 vieraskielistä alle kouluikäistä (noin 32 % ikäluokasta) 14 000 Seudun vieraskielisten 0-6-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030 40,0 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2 000 5,0 0 2000 2010 2020 2030 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue

Vuonna 2030 Espoossa ennustetaan olevan yli 10 000 vieraskielistä kouluikäistä (noin 30 % ikäluokasta) Seudun vieraskielisten 7-15-vuotiaiden määrä ja osuus ikäluokasta 2000-2015 sekä ennuste vuoteen 2030 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2000 2010 2020 2030 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2000 2010 2020 2030 Helsinki Espoo Vantaa Kehysalue

Erityisesti poikien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaitoon kiinnitettävä huomiota Allu-tulokset 2015 (suomenkielisen perusopetuksen 2.- ja 4. - luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon kartoitus) 80 70 60 Kuinka suuri osuus saavutti tavoitetason (4) 72 68 67 65 65 59 50 40 30 29 30 2.-luokka 4.-luokka 20 10 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *Suomea toisena kielenään opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

Espoon PISA-tulokset paremmat kuin Suomessa tai OECD-maissa keskimäärin Espoon, Suomen ja OECD-maiden tulokset PISA 2015 -tutkimuksessa 590 570 550 530 531 554 556 534 535 526 551 554 OECD 510 490 493 490 511 493 Suomi Pk-seutu Espoo 470 450 430 Luonnontieteet Matematiikka Lukutaito PISA eli Programme for International Student Lähde: Suomenkielisen Assessment on OECD-maiden joka kolmas vuosi opetuksen tulosyksikkö toteuttama 15-vuotiaiden koulutaitoja mittaava tutkimus.

Perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät hieman nousseet edelliseen vuoteen verrattuna 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3108 2743 2345 2187 2015 2016 Tehostetun tuen oppilaat Erityisen tuen oppilaat Oppilaita perusopetuksessa yhteensä (20.9. tilanne): 2015: 29 235 2016: 30 041 Syksyn 2016 tilastointipäivänä tehostetussa tuessa yleisopetuksen luokissa opiskeli 10,3 % perusopetuksen oppilasmäärästä. Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster

Esikouluikäisten oppilashuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet Esikoululaisten oppilashuollollisen tuen antaa lasten terapiapalvelujen alle kouluikäisten psykologipalvelut (lasten kuntoutuspalvelujen yksiköstä) ASIAKKUUTEEN TULLEET PALVELU- KONTAKTIT 2015 2016 Muutos 319 379 + 19 % 955 1124 + 18 % 2016 ANNETUISTA PALVELUKONTAKTEISTA ENNALTAEHKÄISEVÄ ASIAKASKONTAKTI 16 ENNALTAEHKÄISEVÄ KONSULTAATIO 99 KONSULTAATIO ASIAKKUUTEEN 279 VERKOSTOYHTEISTYÖ 249 LAPSEN ARVIO/TUTKIMUS 400 VANHEMPIEN OHJAUS 126 LAUSUNTO ULKOPUOLISELLE 61 YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ 7 YKSIKÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ 7 YKSILÖLLINEN OPPILASHUOLTOTYÖ 51 Lähde: Effica

3500 3000 Kuraattorien ja psykologien asiakasmäärät kasvussa Psykologien ja kuraattorien asiakasmäärät vuosina 2014 2016 perusopetuksessa ja 2. asteella 3207 2500 2323 2156 2443 2000 1970 2170 Kuraattori 1500 Psykologi 1000 500 0 2014 2015 2016 Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

Kuraattorien työssä painottuvat oppilaiden sosiaaliset suhteet ja käyttäytyminen. Psykologeilla oppilaiden tunne-elämään ja oppimiseen liittyvät syyt Asiakkuuden syyt lukuvuonna 2015-2016 Kuraattorit Psykologit Oppiminen 3,6 % 24,9 % Käyttäytyminen 28,6 % 21,1 % Tunne-elämä 17,0 % 27,1 % Perhe 13,7 % 7,5 % Sosiaaliset suhteet 29,5 % 7,9 % Koulunkäyntijärjestelyt 7,7 % 11,6 % Lähde: Suomenkielisen opetustoimen arviointiraportti 2016

Yksi prosentti yhdeksättä luokkaa käyvistä on jäänyt ilman päättötodistusta Peruskoulun päättötodistuksen saaneet % ikäluokasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster 8.11.2017

Nuoret (perusopetusiän ylittäneet) Terveyden- ja hyvinvoinnin tila Koulutus ja opiskelu Sisällysluetteloon Koonnut: Terhi Pippuri, Elina Palojärvi, Anu Rämö, Katariina Lappalainen / 8.11.2017

Yhteenvetoa nuorten hyvinvoinnista Koulutustakuu toteutuu hyvin - Vuonna 2017 alle 2 % peruskoulun päättäneistä jäi ilman tutkintotavoitteista opiskelupaikkaa. Jatkopaikka 10.luokalle tai valmistavaan koulutukseen varmistettiin kaikille. - Nuorten työttömyysaste nousi voimakkaasti vuosina 2012-2015, mutta kasvujakso taittui vuonna 2016. Tammi-helmikuussa 2017 nuorten työttömyysaste oli 9,6 %. Mielenterveyteen liittyviä haasteita monella - 18 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) mielialaoireita - Nuoren psyykkinen terveydentila yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden osuus pysynyt samalla tasolla vuodesta 2009 Nuorten raittius lisääntynyt 2000-luvulla - Nuorten humalajuominen vähentynyt 2000-luvun alusta. Ammatillisissa oppilaitoksissa humalajuominen on vähentynyt merkittävästi vuoden 2013 Kouluterveyskyselystä tähän vuoteen. - 13 %:lla ammatillisen oppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun opiskelijoista kohonnut riski alkoholinkäytön suhteen

Terveyden- ja hyvinvoinnin tila

8 Reilulla 5 %:lla 6-24 vuotiaista pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus Osuus yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5 4 3 3,8 4 4,1 4,2 4,1 4,4 4,5 4,7 5 5,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere 2 1 Turku Vantaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) Noin joka kolmannella toiseen asteen opiskelijalla niska-hartiakipuja viikoittain Lukiolaisista 33% ja ammattiin opiskelevista 32 % kokee viikoittain niska-hartiakipuja. Tytöt kokevat niska-hartiakipuja selvästi enemmän kuin pojat.

18 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) mielialaoireita Lyhyen mielialaseulan kysymykset: Lyhyt mielialaseula (PRIME-MD) n= 694 82% 18% Ei/ normaali Kyllä 1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? 2. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? Mikäli opiskelija vastaa jompaankumpaan kysymykseen tai molempiin kyllä, tehdään tarkempi mielialakartoitus. Lähde: Effica 1.1.-31.12.2016

Nuoren psyykkinen terveydentila yleisin syy 17-vuotiaiden lastensuojelun asiakkuuteen Vuonna 2016 alkaneiden lastensuojeluasiakkuuksien syyt 17-vuotiaat Lapsen psyykkinen terveydentila 19 Merkittävät perheristiriidat Koulunkäynti tai opiskelu 14 14 Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen 12 Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus 9 Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu 8 Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen 7 Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila 6 Väkivaltaa perheessä 5 0 5 10 15 20 Vuonna 2016 ikäryhmässä alkoi 65 uutta lastensuojeluasiakkuutta. Asiakkuuden alkaessa voidaan asiakkuuden syitä tilastoida 1-8 kpl/asiakkuus 11 lapsen kohdalla ensimmäisenä syynä oli psyykkinen terveydentila. Lähde: Lapsiperheiden sosiaalipalvelut

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16-24-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstä on pysynyt Espoossa samalla tasolla vuodesta 2009 1,2 Koko maa 1 0,8 Espoo Helsinki 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Oulu 0,4 Tampere 0,2 Turku 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eläketurvakeskus (ETK) ja Kela, Sotkanet

Kuntoutusrahaa saavien 16-19 vuotiaiden osuus /1000 vastaavanikäistä on alhaisempi kuin koko maassa 50 45 40 35 Koko maa 30 Espoo 25 Helsinki Oulu 20 15 10 8,5 9,6 9,2 9,5 9,6 11,2 11 Tampere Turku Vantaa 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Kansaneläkelaitos, Sotkanet

Ylipaino on lisääntynyt selvästi nuoruusikäisten ryhmässä ja erityisesti ammattiin opiskelevien keskuudessa Toisen asteen opiskelijoiden ylipainoisuus on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL) 8.11.2017

Yksinäisyys on ammattiin opiskelevilla vähän yleisempää kuin maassa keskimäärin 10 % espoolaisista ammattiin opiskelevista koki olevansa ilman ystävää kun maassa keskimäärin ammattiin opiskelevista näin kokee 7 %. Yksinäisten osuus on noussut ammattiin opiskelevien keskuudessa. 8.11. 2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 Espoossa, THL

Kiusatuksi tulemisen kokeminen toisen asteen opiskelijoilla yhtä yleistä kuin Suomessa keskimäärin Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sekä 3 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Syrjivää kiusaamista (ulkonäön, kielen, uskonnon, sukupuolen, perheen tai vammaisuuden takia kiusattu) vapaa-ajalla tai koulussa on kokenut 11 % lukiolaisista ja 13 % ammattiin opiskelevista. 8.11.2017 Lähde: Kouluterveyskysely 2017 (THL)

13 %:lla opiskelijoista (ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu) kohonnut riski alkoholinkäytön suhteen Audit, 10 kysymystä alkoholinkäytöstä, opiskeluterveydenhuolto Vähäinen riski (0-7 pistettä) Selvä riski (11-14 pistettä) Erittäin suuri riski (20-40 pistettä) Lievä riski (8-10 pistettä) Suuri riski (15-19 pistettä) 1 % 6 % 3 % 3 % 87 % Lähde: Effica 1.1.-31.12.2016

Toisen asteen opiskelijoiden tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tuloksia löytyy myös lasten ja lapsiperheiden kohdalla esitetyistä dioista: Tupakointi Nuuska Raittius Humalajuominen

Koulutus ja opiskelu

Peruskoulunpäättäneistä kaikille pystytään tarjoamaan jatkopaikka Lähes 70 % aloitti lukiokoulutuksen Espoossa peruskoulun päättäneitä toisen asteen koulutukseen valittuja oli 2381 vuonna 2016 Lähes 30 % aloitti ammatillisen koulutuksen Alle 10 peruskoulun päättänyttä jäi ilman jatkopaikkaa. Kaikille peruskoulun päättäneille tarjottiin jatkopaikkaa. Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö

17-24 vuotiaista hieman useampi on koulutuksen ulkopuolella kuin Suomessa keskimäärin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 14 12 11,8 10,2 10 8 10,8 9,4 9,3 8,8 8,6 8,3 6 4 2 0 2012 2013 2014 2015 Espoo Koko maa Lähde: THL, Sotkanet

Yhä useamman lukiolaisen mielestä lukiossa ei suvaita kiusaamista Lukiossani ei suvaita kiusaamista, keskiarvo asteikolla 1-4 (4=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä) 3,6 3,5 3,52 3,4 3,3 3,32 3,2 2012 2016 Lähde: Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 2016, Espoo

Yhä useamman lukiolaisen mielestä lukiossa kuunnellaan opiskelijoiden mielipiteitä Lukiossani kuunnellaan mielipiteitäni tärkeissä opiskeluun liittyvissä asioissa, keskiarvo asteikolla 1-4 (4=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä) 3,1 3,05 3 2,9 2,89 2,8 2012 2016 Lähde: Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 2016, Espoo

Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuteen toisen asteen koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota 8.11.2017 Lähde: Espoon monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot 2016

Työikäiset Yleiskuva terveydentilasta Työkyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Osallisuus Tupakka ja päihteet Sisällysluetteloon Koonnut: Riikka Puusniekka

Yhteenvetoa työikäisten hyvinvoinnista Työikäisten terveydentila on keskimääräistä parempi Sairastavuus ja kuolleisuus keskimääräistä vähäisempää Lääkekorvauksia saavien osuus keskimääräistä pienempi Huomionarvoista kuitenkin on, että depressiolääkitys on melko yleistä, lääkitys lähes joka kymmenennellä Diabetes-lääkitys kasvussa Lihavuus Kuusikkokuntien tasoa (kyselytutkimus) Työkyky on keskimääräistä parempi Työkykyisten osuus keskimääräistä suurempi Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia keskimääräistä vähemmän Kyselytutkimuksen perusteella oma työkyky ja työssä jaksaminen arvioidaan hieman keskimääräistä paremmaksi Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti Päihteidenkäyttö 30 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia (kyselytutkimus) Päihdehuollon nettokustannukset kasvaneet merkittävästi 20 vuoden aikana

Yleiskuva terveydentilasta

Kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / 100 000 asukasta Espoo 533,1 Vantaa 619,2 Turku 959,6 Tampere Oulu 618,5 826,6 2015 2014 2013 Helsinki 822,3 Koko maa 958 0 200 400 600 800 1000 1200 Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

Kuolleisuusindeksi kuusikkokuntia pienempi Kuolleisuusindeksi, ikävakioitu Espoo 86 Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki 96,8 99,9 96,8 93,8 103,7 2015 2014 2013 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Kelan terveyspuntari

Sairastavuus keskimääräistä vähäisempää Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo 75,9 88,4 89,2 98,1 96,7 107,9 2015 2014 2013 2012 2011 2010 0 20 40 60 80 100 120 Lähde: Kelan tilastot

140 Yli 10 päivää sairauspäivärahaa saaneiden osuus vähentynyt 2000-luvun alusta Osuus keskimääräistä pienempi Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 120 100 Koko maa 80 77 83 84 86 85 80 77 72 70 Espoo Helsinki Oulu 60 Tampere Turku 40 Vantaa 20 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto sairauspäivärahasta (Kela)

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot vähentyneet samassa suhteessa kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa Hoitojaksoja vähemmän kuin maassa keskimäärin 230 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot 18-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 210 190 170 150 130 110 90 70 154,9 145,4 124,7 111,7 98 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 50 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Lääke- ja ruokavaliokorvausoikeuksien haltijoita vähemmän kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin Vantaa Kelan lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu 95,1 Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo 91,1 99,5 86,6 84,9 114,3 2015 2014 2013 2012 2011 2010 0 20 40 60 80 100 120 140 Lähde: Kelan terveyspuntari, lääkekorvausindeksi

Pitkäaikaista lääkitystä vaativia sairauksia vähemmän kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin 25 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä % 20 15 10 5 15,1 14,9 15 15 15 15 Koko maa Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Erityiskorvattavia verenpainelääkkeitä käyttäviä keskimääräistä vähemmän 16 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 14 12 Helsinki 10 Oulu 8 6 4 6,5 6 5,6 5,2 4,9 4,5 Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin hieman keskimääräistä vähäisempää 180 Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin 15-64-vuotiailla / 100 000 asukasta 160 140 120 100 Koko maa Espoo Helsinki 80 60 40 20 65,2 41,1 39 47,4 37,7 48,5 41,8 46,6 34 40,7 30,3 30,8 Oulu Tampere Turku Vantaa 0 199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015 Lähde: Kuolemansyyt (Tilastokeskus)

Erityiskorvattavia diabeteslääkkeitä käyttäviä keskimääräistä vähemmän 7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 6 5 4 3 3,5 3,8 4 4,2 4,4 4,5 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Koko maa 2 1 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Lihavien osuus lähellä kuusikkokuntien keskiarvoa 25 Lihavien osuus (painoindeksi BMI 30), %, 20-64 -vuotiaat 20 15 10 12,8 10,6 16,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Erityiskorvattavien astmalääkkeiden osalta kehitys samansuuntaista kuin maassa keskimäärin. Lääkkeiden käytön yleisyys ei poikkea merkittävästi muista kuusikkokunnista Oulua lukuun ottamatta. 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 40-64 - vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5 4 3 2 1 3,6 3,7 3,7 3,8 3,9 3,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Depressiolääkkeiden käytön yleisyys lähellä maan keskiarvoa 12 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 11 10 9 8 9,4 9,4 9,1 8,9 8,8 8,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu 7 Tampere Turku 6 Vantaa 5 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Erityiskorvattavia lääkkeitä psykoosin vuoksi käyttäviä hieman keskimääräistä vähemmän Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 25-64 - vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3 2,5 2 Koko maa 1,5 1,7 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Espoo Helsinki Oulu Tampere 1 Turku Vantaa 0,5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saajia keskimääräistä vähemmän 30 Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneet 25-64 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 25 20 15 10 19,5 19,5 17,9 16,5 15,2 15,2 13,8 14,5 14,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto sairauspäivärahasta (Kela)

Psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lisääntyneet merkittävästi viime vuosina 700 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria / 1000 18 vuotta täyttänyttä 600 500 Koko maa 400 Espoo 300 274,7 294 296,9 337,2 328,8 326 Helsinki Oulu Tampere 200 Turku Vantaa 100 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Psykiatrian laitoshoidon yleisyydessä ei muutosta, Espoossa potilaita hieman keskimääräistä vähemmän Psykiatrian laitoshoidon 25-64 vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä 8 7 6 Koko maa 5 Espoo 4 4 3,9 4 3,9 4,1 3,8 Helsinki Oulu 3 Tampere Turku 2 Vantaa 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vähentyneet Hoitopäiviä keskimääräistä vähemmän 500 450 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 400 350 300 Koko maa 250 200 150 216,9 217,6 181 179,1 187,3 173,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 100 Vantaa 50 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Työkyky

Espoossa keskimääräistä enemmän työkykyisiä 140 Työkyvyttömyysindeksi (ikävakioitu) 120 100 80 60 40 20 59,1 58,5 57,2 57,1 56,7 56,9 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Espoo Koko maa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela)

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia Espoossa keskimääräistä vähemmän 10 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4,5 4,3 4,1 4 3,8 3,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eläketilastot (ETK)

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia maan keskiarvoa hieman vähemmän Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 3,4 3,3 3,3 3,2 3,2 3,1 Espoo 2 2 1,9 1,9 1,8 1,8 Helsinki 2,8 2,8 2,7 2,6 2,5 2,5 Oulu 3,5 3,5 3,5 3,5 3,4 3,4 Tampere 3 3 3 3 3 2,9 Turku 3,5 3,4 3,3 3,3 3,3 3,2 Vantaa 2,4 2,3 2,3 2,3 2,2 2,2 Lähde: Eläketilastot (ETK)

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on laskenut hieman. Kehityssuunta on sama kuin muissa suurissa kunnissa. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 1,8 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 Espoo 0,7 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 Helsinki 0,8 0,7 0,7 0,6 0,6 0,6 Oulu 1,7 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 Tampere 1 1 0,9 0,9 0,8 0,8 Turku 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 Vantaa 1 1 1 0,9 0,8 0,7 Lähde: Eläketilastot (ETK)

Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleminen harvinaista. Yleisyys Espoossa kuusikkokuntien tasolla. Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 Espoo 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Helsinki 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Oulu 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 0,3 Tampere 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Turku 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Vantaa 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Lähde: Eläketilastot (ETK)

Espoossa eläkkeelle siirtymisikä on Helsingin ohella kuusikkokuntien korkein ja on ollut viime vuosina sama kuin koko maan keskiarvo 62 61 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 61 60 59 59 59 60 60 60 60 60 Koko maa Espoo 58 58 58 Helsinki Oulu 57 Tampere Turku 56 Vantaa 55 54 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: ETK yhteistilasto

Työkyky arvioidaan paremmaksi kuin maassa keskimäärin Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 20-64 -vuotiaat 25 20 15 10 5 14,1 17,1 18 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Viidesosa ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka 35 Niiden osuus, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuseläkeikään saakka, (%), 20-64 -vuotiaat 30 25 Koko maa 20 15 16,8 19,9 20,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere 10 Turku Vantaa 5 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Työssä jaksaminen heikointa matalammin koulutetuilla 2013 2014 2015 Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), matala koulutus 30,8 30,3 28,6 Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), keskitason koulutus 15,9 15,5 15,4 Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), korkea koulutus 10,3 17,2 18,6 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista

Kokemus omasta terveydestä hieman parempi kuin maassa keskimäärin 35 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64-vuotiaat 30 25 20 22,3 22,8 25 Koko maa Espoo Helsinki 15 Oulu Tampere 10 5 Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Useampi kuin joka kolmas on tyytymätön elämänlaatuunsa 65 60 Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 20-64- vuotiaat 60,7 61,2 61,3 55 50 45 40 35 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 30 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?". Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

Osallisuus

Noin joka kymmenes kokee itsensä yksinäiseksi. Osuus samansuuruinen kuin maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 20-64 -vuotiaat Vantaa Turku Tampere Oulu Helsinki 9,7 9,8 10,3 9,5 9,6 2015 2014 2013 Espoo Koko maa 9 8,6 0 2 4 6 8 10 12 14 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Aktiivinen osallistuminen hieman yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 20-64-vuotiaat Vantaa 25,4 Turku Tampere Oulu Helsinki Espoo Koko maa 28,4 29,8 25,9 25,7 29,9 27,6 2015 2014 2013 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa pysynyt pitkään samalla tasolla. Aktiivisuus lähellä maan keskiarvoa. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 65 60 61,6 59,2 62,6 59,3 55 50 45 40 53,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 35 30 1996 2000 2004 2008 2012 Lähde: Vaalit (Tilastokeskus)

Tupakka ja päihteet

20 Noin joka kymmenes työikäinen tupakoi. Tupakointi harvinaisempaa kuin maassa keskimäärin Päivittäin tupakoivien osuus (%), 20-64 -vuotiaat 18 16 14 Koko maa 12 10 8 11,2 9,4 11,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere 6 4 Turku Vantaa 2 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa merkittäviä 2013 2014 2015 Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus miehet 22,3 * * Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus naiset 19,5 16,9 19,2 Päivittäin tupakoivien osuus (%), matala koulutus yhteensä 20,4 14,3 21,3 Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus miehet 10,7 * * Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus naiset 8,1 10,3 11,1 Päivittäin tupakoivien osuus (%), keskitason koulutus yhteensä 9,3 11,3 10,5 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus miehet 8,5 8,2 7,5 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus naiset 4,8 1,5 1,7 Päivittäin tupakoivien osuus (%), korkea koulutus yhteensä 6,6 5 4,9 * Tieto puuttuu Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Alkoholia liikaa käyttävien osuus lähellä maan keskiarvoa 45 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 20-64-vuotiaat 40 35 30 34,6 30,5 30,6 Koko maa Espoo Helsinki 25 Oulu Tampere 20 15 Turku Vantaa 10 2013 2014 2015 AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla 0-12. Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Alkoholijuomien myynti laskenut samassa suhteessa kuin koko maassa 14 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 12 10 Koko maa Espoo 8 6 7,7 7,9 8 8,3 8,8 8,8 8,8 8,9 8,7 8,3 8,1 8,1 7,7 7,3 6,9 6,7 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 4 2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Alkoholijuomien kulutus -tilasto (THL)

18 Päihdehuollon avopalveluiden asiakkaiden määrä pysynyt pitkään samana Kahden viimeisen vuoden aikana asiakkaiden määrässä tapahtunut vähenemistä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 16 14 12 10 8 6 4 7,7 7 11,4 8 6,9 6,9 7,5 6,9 7,6 9,7 6,2 4,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 2 0 Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL)

Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat vähentyneet puoleen 20 vuoden aikana. Määrä vastaa nyt maan keskiarvoa. 12 Päihdehuollon laitoshoidossa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 10 8 6 4 2 7,5 8,4 6,1 5,1 4,8 6,6 5,5 4,6 3,9 3,7 2,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015 Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL)

80 Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohti korkeammat kuin maassa keskimäärin, mutta kuusikkokuntien alhaisimmat Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas 70 60 50 40 30 20 16,7 16,7 22,4 31,8 26,8 35,3 42,1 48,1 42,1 45,9 46,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 10 0 Lähde: Kuntien taloustieto (Tilastokeskus)

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden määrä pienempi kuin maassa keskimäärin 7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 6 5 Koko maa 4 3 2 3,6 3,6 3 2,7 2,7 2,8 2,1 2 1,9 1,7 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 1 Vantaa 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

Liikunnan harrastaminen vapaaajalla keskimääräistä yleisempää 25 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 20-64-vuotiaat 20 Koko maa 15 10 15,2 11,8 11,8 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 5 Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Ikäihmiset Yleiskuva terveydentilasta Toimintakyky Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Sosiaaliset suhteet, osallisuus Terveyskäyttäytyminen Sisällysluetteloon Koonnut: Lea Pihkala, Maria Rysti, Riikka Puusniekka

Yhteenvetoa ikäihmisten hyvinvoinnista Elinolot Suurin osa yli 75 -vuotiaista elää itsenäistä ja aktiivista elämää ja käyttää erilaisia palveluja. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Ikääntyneiden koulutustaso on maan keskiarvoa korkeampi. Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähiten, somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten, psykiatrian laitoshoidon suhteellinen potilasmäärä on pienin. Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti lähivuosina. Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa muistisairauksia sairastavien määrä tulee kasvamaan. Kokemus omasta terveydestä on keskimääräistä parempi ja elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus suurempi. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75+ osuus on kuitenkin suurempi kuin maassa keskimäärin. Terveystottumukset Liikunnan harrastaminen keskimääräistä yleisempää Alkoholin liikakäyttö yleistä

Yleiskuva terveydentilasta

5000 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on Espoossa kuusikkokunnista pienin ja pienempi kuin maassa keskimäärin Kuolleisuus 65 vuotta täyttäneillä / 100 000 vastaavanikäistä Lkm/100 000 vastaavanikäistä kohden 4500 4000 3500 3000 2500 3622 3276 3194 3113 3081 2922 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus)

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä on vähemmän kuin muissa kuusikkokunnissa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 75 % vastaavanikäisestä väestöstä 70 65 60 55 50 53,4 53,1 54,6 54,2 53,9 54,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 45 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

65 vuotta täyttäneet käyvät perusterveydenhuollon avohoidon lääkärillä harvemmin kuin maassa keskimäärin. Käyntejä on kuitenkin enemmän kuin osassa kuusikkokuntia. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä Lkm/100 0 vastaavanikäistä kohden 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1915 1749 1715 1802 1814 1374 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Perusterveydenhuoltotilasto (THL)

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja on vähiten kuusikkokunnista ja alle maan keskiarvon 800 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä Hoitojaksot/1000 vastaavanikäistä 700 600 500 400 300 200 100 384,7 359,2 346,6 383,1 351,8 377,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Viidesosalla 65 vuotta täyttäneistä on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi. Määrä pienempi kuin kuusikkokunnista ja koko maassa keskimäärin. 40 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä 35 30 25 20 15 23,8 23,3 22,4 21,7 21 20,3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen osuus on kasvussa kaikissa kuusikkokunnissa. Espoossa osuus on kasvanut 4 %-yksikköä viidessä vuodessa. 19 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä 17 15 13 11 9 7 9,6 10,4 10,9 11,8 12,5 13,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 5 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on lähes sama kuin maassa keskimäärin 15 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä 14 13 12 11 10 9 11,8 11,9 12 11,5 11,7 11,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksoja on vähemmän kuin kuusikkokunnista ja koko maassa keskimäärin Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä Hoitojaksot/ 1000 vastaavanikäistä 18 16 14 12 10 8 6 4 2 3,7 3,7 2,8 2,7 3,3 3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneiden potilaiden määrä on hieman pienempi kuin kuusikkokunnista ja maassa keskimäärin 10 Psykiatrian laitoshoidon 65 vuotta täyttäneet potilaat / 1 000 vastaavanikäistä Potilaita/ 1000 vastaavanikäistä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 3 2,8 2,6 2,6 2,7 2,8 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Erikoissairaanhoitotilasto (THL)

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettujen osuus on Espoossa lähes samansuuruinen kuin kuusikkokunnissa ja maassa keskimäärin 8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin alzheimerin taudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä % vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5 4 3 2 1 4,5 4,6 4,9 4,8 4,8 4,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista (Kela)

Toimintakyky

Useampi kuin joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt kokee 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia 19 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 18 %-osuus 65 v täyttäneistä 17 16 15 14 13 12 11 10 14,5 12,5 10,8 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Useampi kuin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt kokee 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 35 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 30 25 20 15 10 5 0 27,8 24,8 20,1 2013 2014 2015 Vuodet Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on lähellä koko maan keskiarvoa Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 33 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 31 29 27 25 23 21 19 17 23,2 20,1 26,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 15 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien 65 vuotta täyttäneiden osuus on hieman pienempi kuin kuusikkokunnista ja maassa keskimäärin 55 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 53 51 49 47 45 43 41 39 37 38,4 44 41,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 35 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

14 %:lla 75 vuotta täyttäneistä on suuria vaikeuksia itsestä huolehtimisessa Osuus on hieman koko maan keskiarvoa suurempi 25 Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 20 15 10 5 9 11,7 13,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Eläkkeensaajan hoitotuen saajien osuus on pienin kuusikkokunnista ja alle koko maan keskiarvon Eläkkeensaajan hoitotuen saajat / 1 000 asukasta 50 45 Hoitotuen saajat/1000 asukasta 40 35 30 25 20 15 10 5 18 18,7 19 19,4 19,5 19,2 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista

Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienempi kuin kuusikkokunnista tai maassa keskimäärin Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 65 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 60 55 50 45 40 44,5 51,5 42,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 35 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pienin kuusikkokunnista ja alle koko maan keskiarvon Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 80 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 75 70 65 60 55 60,1 61,3 56,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 50 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevia 65 vuotta täyttäneitä on noin 2/3 ikäryhmästä. Osuus on hieman suurempi kuin kuusikkokunnissa keskimäärin Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 65 60 55 50 45 40 61,2 59 57,6 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien 75 vuotta täyttäneiden osuus on kuusikkokuntien suurin ja suurempi kuin maassa keskimäärin Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 49 47 45 43 41 39 37 35 46,8 46,9 47 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Kotona asui lähes 92 % 75 vuotta täyttäneistä. Osuudet kuusikkokunnissa ovat lähellä toisiaan. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä %-osuus vastaanvanikäisestä väestöstä 95 94 93 92 91 90 89 88 87 86 85 91,1 91,6 90,7 90,9 91,9 91,8 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuodet Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

6000 Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia 75 vuotta täyttäneitä on Espoossa kuusikkokunnista vähiten. Määrä on lähellä Vantaan tasoa. Palvelun määrittelyssä saattaa olla eroja kuntien välillä. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 57000 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 5000 4000 3000 2000 1000 1121 1094 1119 1209 1124 904 56000 55000 54000 53000 52000 51000 50000 49000 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Koko maa 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 48000 Lähde: Kotihoidon laskenta-aineisto (THL)

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden hoidettavien osuus pienempi kuin maassa keskimäärin Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2,5 2,7 2,6 2,7 2,8 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaalipalvelujen toimintatilasto (THL )

Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 5,9 5,4 6,7 6,8 6,4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6,9 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri (THL)

Laitoshoidon osuutta on laskettu koko maassa, Espoolla on Vantaan kanssa pienimmät osuudet %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä 7 6 5 4 3 2 1 0 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 2,7 2,8 2,4 2 1,6 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1,1 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

Sosiaaliset suhteet, osallisuus

Joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt tuntee itsensä yksinäiseksi 13 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 12 11 10 9 8 7 6 8,2 11,2 9,6 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 5 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Vajaa kolmasosa osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan tms. %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet 33,1 27,1 30,2 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Terveyskäyttäytyminen

12 65 vuotta täyttäneistä tupakoi noin joka kymmenes. Tupakointi Espoossa on yleisempää kuin koko maassa ja useimmissa kuusikkokunnista Päivittäin tupakoivien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 10 8 6 4 2 9,1 9,3 9,5 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

75 vuotta täyttäneiden tupakointi on yhtä yleistä kuin maassa keskimäärin Päivittäin tupakoivien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet 7 %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 6 5 4 3 2 1 2,1 4,2 3 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

65 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisintä Espoossa, lähes joka viides juo liikaa Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 65 vuotta täyttäneet 25 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 20 15 10 5 20,5 14,4 18,4 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0 2013 2014 2015 AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla 0-12. Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

75 vuotta täyttäneiden alkoholin liikakäyttö on yleisempää kuin maassa keskimäärin Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 8,7 8,5 6,8 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa AUDIT-C mittaa juomisen määriä, sitä kuinka usein juo, kuinka paljon kerralla ja kuinka usein juo runsaasti eli kuusi tai useampia annoksia kerralla. Kyselyn kokonaispistemäärä voi olla 0-12. Liikakäytön pisterajoina miehillä 6 ja naisilla 5 pistettä. Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Espoossa 65 vuotta täyttäneet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa yleisemmin kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 40 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 35 30 25 20 15 21,5 25,7 15,7 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 10 2013 2014 2015 Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Espoossa 75 vuotta täyttäneet harrastavat vapaa-ajan liikuntaa yleisemmin kuin maassa keskimäärin 50 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75 vuotta täyttäneet %-osuus 75 vuotta täyttäneistä 45 40 35 30 25 20 31,5 26,3 26,1 2013 2014 2015 Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (THL)

Palvelut hyvinvoinnin tukena Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tyytyväisyys palveluihin Sisällysluetteloon

Kulttuuripalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Helena Sarjakoski, Kaisa Koskela, Eeva Jäppinen, Leena Lemiläinen-Honkanen

Kulttuuritoimijat tarjoavat elämyksiä ja osallistumismahdollisuuksia Kulttuurin tulosyksikkö o vastaa kaupungin kulttuuritarjonnasta ja kulttuurisesta profiilista sekä tulosyksikön vastuulla olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. o vastaa palvelualueensa alueellisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä o tulosyksikön yhteistyön koordinoimisesta toimialan sisällä ja kaupungin muiden toimialojen sekä yhteistyökumppanien kanssa. Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu neljä palvelualuetta: o kaupunginkirjasto o kaupunginmuseo o kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta o tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Tulosyksikön esikunta vastaa avustuksista, strategia- ja arviointityöstä, kulttuuria kaikille - palveluista ja tulosyksikkötasoisesta viestinnästä.

Kulttuurin tulosyksikön omien palveluyksikköjen lisäksi Espoon kulttuuripalveluista suuri osa tuotetaan tukemalla paikallisia taide- ja kulttuuriyhteisöjä. Avustuksilla luodaan edellytyksiä kulttuuripalvelujen tarjonnalle, kotiseututyölle ja taiteen harjoittamiselle sekä tuetaan kaupungin strategisia linjauksia. Avustusten tehtävä on edistää ja tukea kulttuuritoimintaa alueellisesti tasapuolisesti ja eri väestöryhmät huomioon ottaen sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuonna 2016 kulttuurin tulosyksikkö toteutti tärkeän viestinnällisen uudistuksen avaamalla kulttuuriespoo.fi-sivuston, josta asiakkaat voivat löytää espoolaisten kulttuuritoimijoiden tapahtumatietoja yhdestä verkko-osoitteesta.

Espoon kulttuuritarjonta kiinnostaa yleisöä: kulttuurilaitosten tilastoja vuodelta 2015 Kulttuuritalot Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Karatalo, Kannusali, Lasten kulttuurikeskus Pikku-Aurora, Vindängen Kävijöitä 312362 / tilaisuuksia 2466 Museot Näyttelykeskus WeeGeen museot EMMA, KAMU, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Kellomuseo; Helinä Rautavaaran museo, Talomuseo Glims, Lagstadin koulumuseo, Huvilamuseo Rulludd, Gallen-Kallelan Museo Museokäyntejä 354705 Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta Kuulijoita 31345 / esityksiä 124 Ammattiteatterit Espoon kaupunginteatteri, Teatteri Hevosenkenkä, Unga Teatern, TotemTeatteri, Tanssiteatteri Glims & Gloms Kävijöitä 102983 / esityksiä 716 Festivaalit April Jazz, Espoo Ciné, JuuriJuhla-RotFest, Urkuyö ja aaria, PianoEspoo, VocalEspoo Kävijöitä 44428 / tilaisuuksia 330 Muita suuria kaupunkitapahtumia Ystäväluistelu Tapiolan jääpuutarhassa 2000 kävijää, Pentalan saaristopäivät 2200 kävijää, Espoo-päivä 35000 kävijää, Leppävaaran raittikarnevaali 15000 kävijää, Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 5000 kävijää Lähteet: Kulttuurin tulosyksikön tilastot 2015

KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku peruskoululuokille KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä. KULPS! vuonna 2016 Liikuntapolku 25123 oppilaskäyntiä Kirjastopolku 30587 oppilaskäyntiä Kulttuuripolku 27523 oppilaskäyntiä Kulttuuripolun budjetti: n. 6 /oppilas Sisältö: Opastuksia ja työpajoja museoissa Teatteriesityksiä, konsertteja, sirkusesityksiä, elokuvia Työpajoja arkkitehtuurissa, draamassa, kuvataiteessa, musiikissa Vuonna 2016 peruskulun luokilla 1 10 oli yhteensä 31 359 oppilasta KULPS! -kulttuuripolkua hyödynsi jokainen alakoululainen keskimäärin 1,1 kertaa jokainen yläkoululainen keskimäärin 0,6 kertaa

Kulttuuria kaikille: Kulttuuriketju, kulttuurineuvola, Kaikukortti, kulttuurikaverit Kulttuurin saavutettavuutta edistetään mm. näillä palvelumuodoilla: Kulttuuriketju vie kulttuuritarjontaa palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Vuonna 2016 Kulttuuriketju tarjosi 212 kertaa esityksiä ja työpajoja, jotka tavoittivat 5244 asukasta. Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan Vuonna 2016 kulttuurineuvolatoiminta tavoitti 979 asiakasta. Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuuripalveluihin Vuonna 2016 Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1320 asiakkaalle. Vapaaehtoiset kulttuurikaverit lähtevät tueksi ja seuraksi kulttuurivierailulle Vuonna 2016 kulttuurikaveriverkoston kautta tehtiin 390 vierailua.

Kirjastot asukkaiden suosiossa: tilastoja vuodelta 2016 Espoon kirjastoissa 3,7 milj. kävijää vuonna 2016 Lisäys edelliseen vuoteen 12,5 % Omatoimikirjastoissa käynnit lisääntyivät 38-87 % Verkkokäyntejä 2,1 milj. vuonna 2016 Espoon kirjastoista tehtiin 2 440 000 lainausta vuonna 2016 Lainoja oli 15,5/asukas Omatoimikirjastoissa lainaus nousi 11-40 % Lastenaineiston lainauksen osuus kaikista lainoista oli 45 % 89 % espoolaisista on tyytyväisiä kirjastopalveluihin Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016 Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2016 Kuntapalvelututkimus 2016

Kirjaston tapahtumiin on helppo osallistua Kirjaston toimipisteet (15 kirjastoa, 1 laitoskirjasto, 2 kirjastoautoa) luovat koko Espoon alueen kattavan palveluverkon, joka tarjoaa kirjojen lisäksi monimuotoisia matalan kynnyksen kulttuuripalveluja. Espoon kirjastoissa oli vuonna 2016 yli 4600 tapahtumaa Osallistujia 104 800 Alakoululaisille 1048 tapahtumaa, osallistujia 25 604 Muita lastentapahtumia 1226, osallistujia 24 016 Perhetapahtumia 480, osallistujia 18790 Senioreille 255 tapahtumaa, osallistujia 4539 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016

Kirjastojen aukiolo lisääntyi Omatoimijärjestelmä, jossa asiakas pääsee kirjastokortilla sisään kirjastoon, otettiin vuonna 2016 käyttöön 9 kirjastossa Omatoimiaika lisäsi 9 kirjaston aukioloa lähes 3000 tuntia/kirjasto vuonna 2016 Kirjastojen sulkemisista (Ison Omenan kirjaston muutto, Kivenlahden sisäilmaremontti) huolimatta kirjastojen palveluaika lisääntyi yli 4% Kirjastot olivat yhteensä asukkaiden saatavilla 63 000 tuntia vuonna 2016 Lähde: Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2016

Taiteen perusopetus Espoossa Taiteen perusopetus tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taideopetusta osa suomalaista lakisääteistä yleissivistävää koulutusjärjestelmää antaa valmiuksia ilmaista itseään taiteen avulla ja jatkaa opintojaan harrastamansa taiteenalan ammatillisessa koulutuksessa opetusta annetaan yleisen tai laajan oppimäärän opetussuunnitelmien mukaan Espoossa voi opiskella arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, musiikkia, sirkusta, tanssia ja teatteria oppilaitoksia on yhteensä 16 taiteen perusopetuksessa opiskelee yli 10 000 oppijaa, joista noin 94 % on lapsia ja nuoria taiteen perusopetuksen oppilasmäärä on kasvussa Tietolähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön tilastot 2016

Suomen kuntien kulttuuritoiminnan kustannustutkimuksessa Espoon kulttuurin nettokäyttökustannukset 2013 olivat 209,7 /asukas. Espoo oli vertailussa viidennellä sijalla Vaasan, Lahden, Tampereen ja Kajaanin jälkeen. Kulttuurin kustannukset/asukas Suomen kuntien kulttuuritoiminnan kustannusvertailu 2013 (tutkimuksessa mukana 24 kuntaa) Kustannuksiin on laskettu mukaan kirjastot, taide- ja kulttuurilaitokset, kulttuuritalot, taiteen perusopetus ja muu taideopetus, kunnan yleinen kulttuuritoiminta sekä muiden hallintokuntien toteuttama kulttuuritoiminta. Tietolähde: Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa III. Kuntaliitto ja Cupore 2014. Tutkimus tehdään joka kolmas vuosi.

Liikuntapalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Virpi Mikama ja Riikka Puusniekka

Espoo liikkuu Liikuntapalvelut edistävät kaupunkilaisten liikkumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Vastaa kunnan liikuntatoiminnasta luomalla kaupunkilaisille liikuntaedellytyksiä, tukemalla kansalaistoimintaa, edistämällä harraste-, kilpa- ja huippu-urheilua, kehittämällä terveyttä edistävää liikuntaa, ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät Kaikilla liikuntapaikoilla kävi vuoden 2016 aikana 1 877 109 kävijää. Näistä uimahallikäyntejä oli 1 305 498.

Liikuntaa lapsille, nuorille ja perheille Lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksista huolehdittiin panostamalla matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Tarjolla oli yhteensä 201 WAU!, MUUVI ja JUMPPI ryhmää. Kävijämäärä näissä kasvoi edellisvuodesta 3000 kävijällä ja oli nyt 32 429. Lapsiperheille järjestettiin lisäksi kuukausittain Töpinät - perheliikuntatapahtumia. Nuorten omatoimista kuntosaliharjoittelua tuettiin madaltamalla edullisen kuntosalikortin ostoikärajaa siten, että kyseisenä vuonna 15 vuotta täyttävät voivat hankkia kortin.

Liikuntaa aikuisille 16 vuotta täyttäneille tarjottiin viikoittain 84 matalan kynnyksen ohjattua liikuntaryhmää. Ohjauksesta vastasi kaupungin omat liikunnanohjaajat. Ryhmien määrä kasvoi 13 vuodesta 2015. Kaikkien mahdollisuudesta harrastaa liikuntaa huolehdittiin sillä, että ryhmät olivat maksuttomia Ryhmät järjestettiin mahdollisimman isoissa tiloissa, jotta kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua. Näin päästiin eroon myös hankalista ilmoittautumiskäytännöistä. Maahanmuuttajien liikkumista edistettiin järjestelmällä ryhmiä yhteistyössä sellaisten kumppanien kanssa, jotka tarjoavat erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja ryhmiä. Tällaisia viikoittain järjestettäviä ryhmiä oli 24 eri puolilla Espoota.

Liikuntaa ikäihmisille 68 vuotta täyttäneille tarjottiin viikoittain 60 ryhmää. Ryhmät ostetaan palveluntuottajilta. Ilmainen 68+ -sporttikortti mahdollistaa liikkumisen kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla ja liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Kortilla on yli 14 000 käyttäjää. Kortin ideana on saada ikäihmiset liikkeelle. Ikäihmisten käymistä uimahalleissa tuettiin Uintiystäväedulla, jossa sporttikorttilainen voi ottaa ilmaiseksi mukaan 18 vuotta täyttäneen uimakaverin Ikäihmisten liikkumista ulkona tuettiin kouluttamalla vapaaehtoisia Ulkoiluystäviksi, jotka ulkoiluttivat palvelukeskusten väkeä.

Espoossa on lisäksi tarjolla muun muassa 1 kaupungin ylläpitämä jäähalli, 100 jäädytettävää kenttää sekä 4 tekojäätä 200 km hiihtolatua 5 urheilupuistoa ja useita pallokenttiä. Uutena aukesi Keski- Espoon urheilupuiston lähiliikunta-alue. 3 uimahallia ja 7 valvottua uimarantaa. Uutena avattiin Leppävaaran maauimala, jossa kävi noin 180 000 uimaria Uutena avattiin myös 1 ulkokuntosali, Kuntokontti Saaristoveneliikenne tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen merellisessä Espoossa. Vuonna 2016 käyttäjiä noin 32 000

Liikuntaneuvonnalla tuetaan liikunnallista elämäntapaa Liikuntaneuvontaa järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa kaikilla suuralueilla. Palvelua kohdennetaan henkilöille, jotka erityisesti hyötyvät heikentyneen terveydentilansa vuoksi tuesta Asiakkaille tarjotaan vuoden mittainen seuranta liikuntatottumuksen omaksumisen tueksi Liikuntaneuvontaa sai 343 asiakasta. Näistä maahanmuuttajia oli 48. Kutsuntaikäisistä 1500 sai henkilökohtaisen liikuntainfon kutsunnoissa kaupungin liikuntaohjaajien toteuttamana

Nuorisopalvelut Sisällysluetteloon Koonnut: Petra Sorvasto

Palveluja nuorille Nuorisopalvelujen tavoitteena on, että nuoret kokevat nuorisotilat paikkoina, joissa nuorille on tarjolla kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa sekä aikuisia, joilla on riittävästi aikaa nuorten kohtaamiseen. Nuorisopalvelut tarjosivat ohjattua toimintaa 9-17-vuotiaille nuorille 18 nuorisotilalla. Tämän lisäksi nuorisopalvelut ostaa Tyttöjen talo -toimintaa Kalliolan nuoret ry:ltä ja toteuttaa sateenkaarevaa nuorisotyötä yhdessä kumppanien kanssa nuorisotila Kirjavassa. Kaikkien kohdattujen asiakkaiden määrä on noussut 4,6 % vuoden takaiseen verrattuna. Luku sisältää nuorisotilojen ulkopuolisten toimijoiden käynnit. Kaikki kohdatut asiakkaat (sisältää tilojen ulkopuolisen käytön) 200 000 195 000 190 000 185 000 180 000 175 000 170 000 165 000 160 000 155 000 150 000 185 010 193 537 2015 2016 2015 2016 Lähde: Nuorisopalveluiden toimintalaskuri

Ryhmä- ja kerhotoiminta Nuorisotiloilla toteutettavilla pienryhmä- ja kerhotoiminnoilla tarjottiin erilaista kivaa tekemistä ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Ryhmien määrä vuonna 2015 oli 94 kpl. Vuonna 2016 määrä laski 25 %, 70 ryhmään. Pienryhmätoiminnan käyntimäärissä muutos oli kuitenkin pienempi, 7,4%. Tämä johtui pääosin siitä, että vuoden 2016 ryhmät olivat edellistä vuotta suurempia. 2015 2016 Matalan kynnyksen pienryhmätoiminnan käyntimäärä 14 268 13 205 Lähde: Nuorisopalveluiden toimintakertomus ja toimintalaskuri

Palveluja vieraskielisille Turvapaikanhakijanuorten kohtaamisessa nuorisopalvelut jatkoi yhteistyötä vastaanottokeskuksien ja ryhmäkotien kanssa. Niissä olevia nuoria kutsuttiin nuorisotiloille ja he osallistuivatkin aktiivisesti nuorisotilojen toimintaan. Etenkin Matinkylän, Leppävaaran ja Pohjois-Espoon alueilla uudet espoolaiset nuoret integroituivat hyvin nuorisotilojen toimintoihin. Turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajanuoria kohdattiin myös valmistavien luokkien kanssa tehdyssä yhteistyössä. Vieraskielisten nuorten osuus kaikista jäsenkorttien lunastaneista nuorista oli 24,6 %. (Vuonna 2015 osuus oli 21,8%)

Osallisuutta edistäen Nuorisopalveluiden toimintaa toteutetaan yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa, esimerkiksi nuorisotiloista Mankkaan Makasiinilla toiminta toteutuu lauantaisin vapaaehtoisten kanssa toimien. Nuorten omaehtoiseen toiminnan toteuttamiseen osallistui vuonna 2016 yhteensä 65 nuorta, kulttuurisen nuorisotyön tapahtumien tuottajanuoria sekä nuorisotiloissa omaehtoisesti toimivia nuoria. Osallistavan budjetoinnin, ManiMiitin, pilotointivaiheen ideoita toteutettiin keväällä 2016. Kehittämiskohteina olivat mm. kouluruoka ja bussiaikataulut sekä nuorten oma klubitapahtuma Partyzone. ManiMiitin toinen kierros käynnistettiin syksyllä kahdeksasluokkalaisten Starttitapahtumalla ja loppuvuodesta äänestettiin vuonna 2017 toteutettavat ideat. ManiMiitti laajenee vuonna 2017 Espoon keskuksesta Matinkylä-Olarin alueelle. Lähde: Nuorisopalveluiden toimintalaskuri ja toimintakertomus

Tyytyväisyys palveluihin Sisällysluetteloon Koonnut: Tuula Miettinen

Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2016 3,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 3,59 3,55 3,47 3,86 Alueet Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 3,76 3,71 3,73 Espoon keskus, 2016 3,73 Helsinki, 2016 3,73 Vertailukaupungit Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 3,55 3,47 3,61 3,56 Keskiarvo 3,58 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyytyväisimpiä päivähoitoon ollaan Suur- Matinkylässä ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella. Tyytyväisyys on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Espoo Alueet Espoo 2016, n=1250, ka.=4,07 Espoo 2015, n=598, ka.=4,08 Espoo 2014, n=562, ka.=4 Espoo 2013, n=622, ka.=3,89 Espoo 2012, n=1371, ka.=3,82 Espoo 2011, n=664, ka.=3,85 Leppävaara 2016, n=302, ka.=4,12 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,94 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, ka.=4,04 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1048, ka.=3,88 Lahti 2015, n=452, ka.=3,92 48 41 41 39 37 40 45 43 54 49 54 44 33 49 56 54 54 56 53 52 52 45 47 42 49 63 4 4 5 7 7 7 3 5 2 4 4 7 4 Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=3,82 Turku 2016, n=572, ka.=3,96 44 41 48 54 8 4 Vantaa 2016, n=1033, ka.=3,98 42 53 5 Vertailukunnat, ka.=3,91 41 54 6 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Hyvän arvion antoi nyt runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, 56 41 3 Espoo 2015, n=600, ka.=4,19 64 33 3 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4,11 66 63 29 34 4 3 Espoo 2012, n=1371, ka.=4,1 60 36 4 Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, Espoonlahti 2016, n=243, 62 53 53 57 64 34 46 44 39 34 4 2 3 4 2 Espoon keskus 2016, 57 39 5 Helsinki 2016, n=1047, 55 41 4 Lahti 2015, n=463, ka.=3,78 57 30 13 Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4,09 57 50 36 47 6 3 Vantaa 2016, n=1034, 51 43 5 Vertailukunnat, ka.=3,99 54 40 6 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Lukio sai hyvän arvion nyt joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4,22 49 49 2 Espoo 2015, n=602, ka.=4,21 55 43 2 Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4,12 56 54 41 42 3 3 Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2012, n=1367, ka.=4,16 Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, Espoon keskus 2016, n=207, 52 53 43 51 54 57 46 46 45 57 48 44 42 50 2 3 1 1 2 1 4 Helsinki 2016, n=1044, ka.=4,22 50 48 2 Lahti 2015, n=462, ka.=4,05 54 42 4 Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4,14 51 47 39 50 10 2 Vantaa 2016, n=1032, ka.=4,08 45 53 3 Vertailukunnat, ka.=4,06 49 47 4 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Viidestä kuusikkokunnasta Espoon terveysasemat saavat asiakkailta toiseksi parhaat arvio Terveyskeskusindeksi ja sen 10 osatekijää Tyytyväisyys viimeisimmän terveyskeskuskäynnin kymmeneen osatekijään. Terveyskeskusindeksi on niiden keskiarvojen summa, enintään 50. Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

Enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Vertailu Alueet Espoo % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3,11 58 61 48 40 37 40 64 55 50 55 62 55 38 38 58 47 47 20 22 22 25 20 44 21 39 22 18 29 34 20 16 24 21 19 31 21 24 19 19 16 29 16 46 15 47 18 25 18 36 16 37 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Terveyskeskuksen vuodeosastoa pitää noin joka kymmenes hyvin hoidettuna, lähes yhtä usea huonosti hoidettuna Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1254, ka.=3 8 85 7 Espoo 2015, n=601, ka.=3,32 10 84 6 Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,96 Espoo 2013, n=625, ka.=2,73 9 7 83 83 8 10 Niistä, jotka osasivat sanoa arvionsa vuodeosastosta, puolet antoi hyvän ja puolet huonon arvion. Espoo 2012, n=1373, ka.=2,72 Espoo 2011, n=661, ka.=2,77 Leppävaara 2016, n=302, ka.=3,2 Tapiola 2016, n=204, ka.=2,28 6 10 9 2 84 79 85 91 10 12 6 7 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, 7 Espoonlahti 2016, n=243, ka.=3,03 8 82 86 11 6 Espoon keskus 2016, n=209, 11 82 7 Helsinki 2016, n=1041, ka.=3,15 11 81 8 Lahti 2015, n=461, ka.=2,74 11 73 16 Vertailu Oulu 2016, n=512, ka.=2,66 Turku 2016, n=572, ka.=3,22 11 15 71 74 18 11 Vantaa 2016, n=1030, ka.=3,09 9 84 7 Vertailukunnat, ka.=2,97 11 77 12 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Vanhusten kotihoitoa piti hyvin hoidettuna 13 prosenttia. Huonon arvion antoi hieman useampi, joka viides. Huonoksi arvioineiden osuus on lisääntynyt. Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1252, ka.=2,78 13 69 18 Espoo 2015, n=599, ka.=2,98 13 74 13 Espoo Espoo 2014, n=566, ka.=2,8 Espoo 2013, n=621, ka.=2,9 11 11 72 75 16 13 Espoo 2012, n=1369, ka.=2,68 11 71 18 Espoo 2011, n=664, ka.=2,69 11 72 17 Leppävaara 2016, n=303, 13 70 17 Alueet Tapiola 2016, n=204, ka.=2,62 9 Matinkylä-Olari 2016, n=184, 12 Espoonlahti 2016, n=241, 13 75 64 71 15 24 16 Espoon keskus 2016, n=209, 14 67 19 Helsinki 2016, n=1042, ka.=2,3 11 55 34 Lahti 2015, n=462, ka.=2,33 12 49 39 Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=2,36 Turku 2016, n=578, ka.=2,49 14 17 50 51 36 33 Vantaa 2016, n=1037, ka.=2,53 11 67 22 Vertailukunnat, ka.=2,4 13 54 33 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Tyytyväisyys sairaalapalveluihin on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana Nyt yli puolet tyytyväisiä ja joka kymmenes tyytymätön Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1256, ka.=3,91 56 35 8 Espoo 2015, n=605, ka.=3,98 59 34 7 Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,75 Espoo 2013, n=623, ka.=3,6 54 48 34 37 12 16 Espoo 2012, n=1372, ka.=3,57 48 37 16 Espoo 2011, n=662, ka.=3,58 50 35 16 Leppävaara 2016, n=303, 58 36 6 Alueet Tapiola 2016, n=203, ka.=3,94 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=242, 48 56 57 45 32 35 7 12 8 Espoon keskus 2016, n=211, 63 31 7 Helsinki 2016, n=1036, 54 35 10 Lahti 2015, n=463, ka.=3,61 53 30 17 Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,51 Turku 2016, n=572, ka.=3,85 53 56 27 34 20 11 Vantaa 2016, n=1035, ka.=3,61 49 36 16 Vertailukunnat, ka.=3,69 53 32 15 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo

Neljä kymmenestä sitä mieltä, että hammaslääkäripalvelut on hoidettu hyvin. Joka neljännen mielestä palvelut on hoidettu huonosti Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1255, ka.=3,38 42 35 24 Espoo 2015, n=601, ka.=3,47 45 33 21 Suur-Leppävaarassa hammaslääkäripalvelut saavat parhaimman, Suur-Matinkylässä heikoimman arvion. Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,3 Espoo 2013, n=622, ka.=3,14 Espoo 2012, n=1375, ka.=2,97 Espoo 2011, n=661, ka.=3,24 40 37 35 38 34 35 32 36 25 28 33 25 Leppävaara 2016, n=304, 47 35 18 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,37 35 44 21 Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, 35 43 35 32 29 24 Espoon keskus 2016, n=207, 44 28 29 Helsinki 2016, n=1056, ka.=2,88 33 31 36 Lahti 2015, n=469, ka.=2,63 28 27 45 Vertailu Oulu 2016, n=517, ka.=2,94 Turku 2016, n=577, ka.=2,92 37 33 26 33 37 34 Vantaa 2016, n=1042, ka.=3,02 35 32 32 Vertailukunnat, ka.=2,88 33 30 37 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo