EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy. Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia vesihomekyselystä

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

Kuhan kasvatus ruokakalaksi

KUHAN KUDUN KÄYNNISTÄMINEN

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Soveltavan biotekniikan instituutti. Pasi Nissinen

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Järvilohen ja järvitaimenen mädintuotannon ennustaminen

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kuparisulfaatin käyttö vesihomeen aiheuttaman mätikuolleisuuden torjunnassa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Puulaveden villi järvitaimen

merikalat, krilli, mäti, soijalesitiini, hiiva-autolysaatti, mikrolevät, kalan gelatiini, mustekalajauho, hydrogenoitu kasvirasva

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Mädintuotantoon vaikuttavat tekijät

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Flavobakteerien taltuttaminen bakteerinsyöjillä - uusi mahdollinen vaihtoehto?

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Tuloveden johtaminen ja käsittely läpivirtauslaitoksessa. Juha Iivari Tuotantopäällikkö Inarin kalantutkimus ja vesiviljely

OPINPOLKU 6 HAIHDUTUS, TISLAUS JA REFRAKTOMETRIA

Kalanviljelyaltaat- ja kassit

NAHKIAISEN VILJELYN KEHITTÄMINEN RANTAKESTILÄN KALANVILJELYLAITOKSELLA

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Alkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin Vasikoita alkioista

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä!

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

NIERIÄN (SALVELINUS ALPINUS) LÄMPÖMENETELMÄ INARIN KALANVILJELYLAITOKSELLA

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Poron lisääntyminen. Nimeni:

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Katajanokan kalliopysäköintilaitos

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Prosenttilaskentaa osa 2

Kalataudit vuonna 2017

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

VESIHOMEEN TORJUNTA MÄDIN HAUDONNASSA KUPARIKUITUA KÄYTTÄEN

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Nelman viljely tuotantooloissa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Tahranpoistoaineet. P = kemialliseen pesuun V = vesipesuun H = hiilivetyliuottimille. 1 US gallona= 3,785 litraa. Esikäsittelyaine SPRAY SPOTTER (PV)

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

SIMULAATION HALLINTA ALOITA painike käynnistää simuloinnin. Lämpötilakuvaajasta voi seurata mäskäyksen edistymistä.

Harjuksen mädintuotannossa ongelmia kalanviljelylaitoksilla

Kestopreparaatin tekeminen. Antti Haarto

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, Pasi Hellstén

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Kalanviljelyn omavalvontaopas terve kala, turvallinen elintarvike

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Siian luontainen lisääntyminen Kokemäenjoessa

Suojellaan yhdessä meriämme!

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa. Kokemuksia rasioiden käytöstä Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen virtavesissä

Q RllSTAN- JA KALANTUTKIMUS

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo

Rikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju

Paula Kajankari LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Haukiemon (Esox lucius L.) koon vaikutus mädin ja poikasten laatuun

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Transkriptio:

EPFC-työpaja Belgiassa: Kuhan lypsy Pekka Marttinen RAS-Consulting Innovaatiopäivät, Tampere 10.11.2017

Taustaa Järjestäjinä EPFC (Europaen Percid Fish Culture: http://www.epfc.net/ ) & Inagro vzw (maatalouden tutkimus- ja koulutuslaitos: https://leden.inagro.be/inagro_en/ ) Työpaja järjestettiin Inagron koekasvatustiloissa Belgiassa Osallistujien määrä 8 hlöä Kurssin opettajina: Daniel Zarski (Puola), Uros Ljubobratovic (Unkari) Työpajan koordinaattorina Stefan Teerlinck (Belgia, Inagro) Kurssin ajankohta 11.-15.9.2017

Inagron kiertovesilaitos Pieniä RAS-systeemejä: Temperointihuoneet vuodenaikojen manipuloimiseen Haudontajärjestelmä Artemian kasvatusjärjestelmä Startti ja jatkokasvatus (koeluontoisesti) Lajina kuha Out-of-season menetelmä Käyttää pohjavettä

Kurssin sisältö (käytännön harjoitteet) Hormoni-injektoinnit Mätinäytteen otto ja tutkiminen Ovulointi & lypsäminen Mädinlaadun tutkiminen Hedelmöitys Takertuvuuden poisto Haudonta Poikasten kuoriuttaminen

Hormoni-injektoinnit Talvijakson (5-asteinen vesi) jälkeen veden lämpötila nostetaan 1-2 viikon aikana n. 12- asteeseen, jolloin annetaan koiraille ja naaraille hormoni-injektiot: Naaraat hcg: 500 IU/ kg Urokset hcg: 250 IU/kg Injektiot annetaan ensin uroksille ja 24h kuluttua naaraille (injektioliuosta 1 ml/ kalakg) Urokset vastaavat 1-10 päivän kuluessa injektoinnista, ja kun urokset alkavat luovuttamaan maitia, sitä voidaan lypsää useampana peräkkäisenä päivänä (noin viikon ajan) Naaraiden ovulointi alkaa noin 4-8 päivän kuluessa injektoinnista (jos injektointi suoritetaan mädin ollessa 1-vaiheessa)

Yleisimmät injektointitavat ovat selkälihakseen (vas.) tai vatsaonteloon (oik.)

Istukkahormoni (hcg)

Mätinäytteen otto & tutkiminen Naaraiden injektointien jälkeen odotetaan 4 vrk, jonka jälkeen otetaan silikonikatetrilla (1,5-2,0 mm) näyte kehitysvaiheen tutkimista varten Näyte laitetaan petrimaljalle, johon lisätään kirkastusliuosta (70% etanolia 36% formaliinia 99,5% etikkahappoa (glacial acetic acid), suhteessa 6:3:1) Tämän jälkeen varhaismunasolun kehitysvaihe tutkitaan mikroskoopilla

Mätinäytteenotto: - Katetrointi - Näyte petrimaljalle - Välittömästi kirkastusnestettä maljalle ja sekoitus - mikroskoopilla kehitysvaiheen tutkiminen

Varhaismunasolun kehitysvaiheet I VI (vaihe VII on ovulaatio) - Injektointi I- vaiheessa - Tämän jälkeen jokainen vaihe kestää noin 20h

Mätinäytteen tutkimista

Lypsyprotokolla Hormoni-injektio (mäti 1-vaiheessa) kalojen annetaan olla 4 vrk rauhassa mädin kehityksen tutkiminen) jos mäti on 6-vaiheessa tällöin sukujohdin sidotaan kiinni, ettei kala laske mätiä altaaseen ovulaation alkamisen tarkastaminen 4h välein lypsy aloitetaan, kun kala ovuloi Kontrolliluuppi : Jos 4 vrk jälkeen mäti ei ole 6-vaiheessa, tällöin kalan annetaan olla 24h rauhassa ja kokeillaan uudestaan 24h päästä jos kala on 6-vaiheessa niin sukujohdin ommellaan kiinni, jonka jälkeen tarkistetaan 4h päästä ovuloiko kala. Jos kala ei ovuloi niin uudelleen tarkastus 4h välein ovulointiin asti.

Sukujohtimen sidonta

Sukujohtimen sidonta: - Merimiessolmu, jonka väliin lanka helpottamaan solmun avaamista - Lanka otetaan pois vasta kun kala kunnolla ovuloi, eli lypsy aloitetaan

Ovulointi, lypsy ja mädin tutkiminen Kun kala ovuloi (mäti tulee vapaasti lypsettäessä), ommel poistetaan ja mäti lypsetään Lypsetystä mädistä otetaan näyte petrimaljalle lisätään vettä ja katsotaan aktivoituuko mäti = kuori painuu kasaan Tutkitaan onko paljon mäti tasalaatuista = samassa kehitysvaiheessa mahdollisimman paljon mätijyviä, öljypisara yhtenäinen Jos mäti aktivoituu, eikä ole paljon öljypisaran pisaroitumista mätierä hedelmöitetään

Lypsy Mädin aktivoimistesti

Hedelmöitys Naaraiden lypsyn jälkeen uroksista maiti otetaan katetrilla maidin tulisi olla kermamaista, jolloin siittiöiden liikkuvuus on yleensä hyvä Maitia 1-3 ml/ 100g mätiä

Hedelmöitys Hyvälaatuiset mädit hedelmöitetään (yleensä yhden kalan mäti on yksi hedelmöityserä) Yhden mätierän hedelmöittämiseen käytetään noin kolmen uroksen maitia Hedelmöitysasteen arvioiminen kannattaa tehdä n. 72h kuluttua hedelmöityksestä Hedelmöitys toteutetaan kuivahedelmöityksenä: 1. Maiti sekoitetaan mätiin 2. Lisätään vettä ja sekoitetaan 1min, jonka jälkeen lisätään lisää vettä ja jatketaan sekoittamista 1 min 3. Mädin huuhtelu useaan kertaan vedellä 4. Mäti turpoaa noin 30min, jonka jälkeen takertuvuus alkaa aloitettava ennen takertuvuuden alkamista!

Mädin takertuvuuden poisto Takertuvuuden poistotavat: 1. Fyysinen: savi, maito (3,5% rasvaa) +savi 2. Kemiallinen: parkkihappo (tannic acid), woynarowich +parkkihappo 3. Biokemiallinen: entsyymit

Takertuvuuden poisto: maito+savi Hedelmöitettyyn huuhdeltuun veteen lisätään ensin maito-vesiseosta (1:7) niin että mäti peittyy Sekoitetaan lastalla ja lisätään maito-vesiseosta 5min välein sekoitetaan väh. 30 min ajan, jonka jälkeen valutus Lisätään savi-vesiseosta (20-25 ml Fuller s earth/ 1l vettä): seosta lisätään 0,5-1 l/ 100g mätiä Sekoitetaan 3 min Huuhdellaan vedellä useaan kertaan suppiloon

1. Maito-vesiseoskäsittely 2. Savi-vesiseos 3. Huuhtelu vedellä ja suppiloon laitto

Haudonta Ensimmäiset 48h on tärkeää alkion kehitykselle Haudonnassa käytetään yleensä Zugger ja McDonald-suppiloita Virtaus suppiloon mätimäärän mukaisesti: 1. Mädin pitää liikkua rauhallisesti suppilossa (virtaus n. 5-20 l/min, McDonald-suppilossa) 2. Tärkeää että ensimmäisten 24-48h aikana virtaus on hyvin rauhallinen Lämpötila 12-18-astetta 14-15-astetta käytännössä hyvä Lämpötilan tulee olla tasainen Happipitoisuus 100-120%

Mädin hoito haudonnan aikana Kuhan mäti ei niin herkkä homehtumaan sampeen ja kirjoloheen verrattuna Kylvetykset: läpivirtauksessa käytetty formaliinia (50 ppm), RAS-kokeiltu peretikkahappoa (5-20 ppm?) Tärkeää poistaa kuolleet mätimunat päivittäin

Poikasten kuoriutuminen Kuoriutumisaste yleensä 70-98% Normaalisti 15-16-asteen vedessä n. 6-8 vrk kuluttua haudonnan aloituksesta Kuoriutumisvalmis poikanen n. 5mm mätimunan sisällä Kuoriutumistavat: 1) Annetaan kuoriutua vapaasti 2) Kuoriutetaan

Poikasten kuoriutuminen Vapaasti kuoriutuminen: Ei työllistä Kalaystävällinen Vaikea synkronoida Kuoriuttaminen : Vaatii työtä Saattaa vahingoittaa poikasta Synkronoitu kuoriutuminen

Kuoriuttaminen 1. Mäti lapotaan vatiin kuoriutumaan 2. Välillä lisätään vettä vatiin, jolloin saadaan mätiä liikuteltua 3. Poikaset kuoriutuvat kohtuunopeasti, jos poikanen on tarpeeksi kehittynyt 4. Ilman avulla saadaan helpotettua kuoren irtoamista päästä jos ongelmana (parkkihappoa käytettäessä takertuvuuden poistossa saattaa ilmentyä kuoren koventumista)

Omia ajatuksia Out-of-season -menetelmästä Suuri kulurakenne (laitoksen kiinteät kulut, henkilöstökulut) Emokalojen rapautuminen ja mädinlaadun vaihtelut Vaatii vielä tutkimista, työvaiheiden tehostamista ja kannattavuuslaskelmia (omakustannehinta per tuotettu mäti-kg, miten isot volyymit tarvitaan jne.) Pohjavesi 4 poikaserää vuodessa, jatkokasvatukseen siirto mahdollisimman aikaisin (1 kk startista?)

KIITOS!