Tuloveden johtaminen ja käsittely läpivirtauslaitoksessa. Juha Iivari Tuotantopäällikkö Inarin kalantutkimus ja vesiviljely

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tuloveden johtaminen ja käsittely läpivirtauslaitoksessa. Juha Iivari Tuotantopäällikkö Inarin kalantutkimus ja vesiviljely"

Jarmo Raimo Kinnunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tuloveden johtaminen ja käsittely läpivirtauslaitoksessa Juha Iivari Tuotantopäällikkö Inarin kalantutkimus ja vesiviljely

2 Laitoksen sijainti ja vedenottopaikka Laitos voidaan sijoittaa joko järvi tai jokivesistöön Voidaan käyttää myös pohjavettä Ympäristö ja vesitalouslupa Tärkeimpiä selvitettäviä asioita ovat vesiesiintymän antoisuus ja j vedenkorkeuden vaihteluvälit, riittävä painekorkeus, vettä saatavissa ympäri vuoden Antoisuuteen vaikuttavat sadanta, haihdunta, valunta- ja varastoituminen Pohjavesiesiintymissä selvitettävä muodostuma-alueen alueen laajuus ja maaperässä tapahtuvat virtaukset Huolellinen koko laitoksen toiminnat kattava korkeusasematarkastelu elu on vedenottamon toimivuuden selvittämiseksi välttämätöntä. Viljelysuunnittelussa arvioitava veden riittävä saanti ja painekorkeus eri viljely-yksiköille yksiköille sekä halutun virtaaman ja virtausliikkeen aikaansaaminen. Varattava korkeuseroa myös poistoveden johtamiseen ja käsittelyyn.

3 Laatuvaatimuksia Viljelyveden tulee täyttää kalaterveydelle asetetut yleiset laatuvaatimukset Vesistön yläosa, yläpuolella ei muita laitoksia> kalatautien torjunta Oikeat lämpötilaolosuhteet, happipitoisuus ja kaasutasapaino, happamuus ja kiintoaineen määrä Pohjavettä käytettäessä selvitettävä liuenneiden haitallisten aineiden määrät kuten rauta- ja mangaanipitoisuudet. Järvestä tapahtuva vedenotto suunnitellaan siten, että lämpötilakerrostuneisuus voidaan hyödyntää. Otto yleensä kahdesta a eri kerroksesta: pinta ja syvänne. Järvivesityksessä kriittisiä hetkiä ovat täyskierron aika jolloin happipitoisuus voi laskea tai lämpötila ja kaasutasapaino vaihtelevat liian nopeasti. Varauduttava veden lisähapetukseen. Joessa vesi on yleensä tasalaatuista. Talvella voi olla suppo- ja alijäähtymisongelmia. Pohjavettä voidaan käyttää viljely-yksikön yksikön jäähdytykseen ja lämmitykseen ja karanteeniosastojen vesitykseen.

4 Vedenottolaitteet Vedenottamot suunnitellaan yleensä painovoimaisiksi. Kaikki toiminnot innot suunnitellaan ja sijoitetaan vedenotto- ja purkuvesistön vesipintojen pienimmän korkeuseron mukaan. Pohjavedenottamoissa joudutaan turvautumaan yleensä pumppaukseen. Järvestä vesitettäessä vedenpinnan pitäminen halutussa korkeudessa sa voi vaatia purkuvesistön säännöstelyä. Joesta tapahtuva vedenotto voi vaatia rakenteellisia muutoksia, jotta riittävä antoisuus ja painekorkeus voidaan taata myös alivirtaamien ien aikana. Esim Inarin laitokselle Juutuanjokeen on rakennettu tekoallas ja pengerpato. Vedenottopaikkaan rakennetaan rantaviivan yläpuolelle vedenottamo o tai vähintään venttiilikaivo, jolla voidaan erottaa vesistöstä tulevat imuputket laitokselle tulevista putkista.. Putkimateriaali on yleensä PEH-muovia muovia. Maa-allas allas laitoksiin vesi voidaan johtaa myös avokanavalla. Imuputkien päähän rakennetaan sihti tai välppä.. Putken ottopää tulee olla koholla pohjasta noin metrin jotta pohjamuta, roskat ym eivät pääse putkeen.

5 Vedenkäsittelylaitteet Tulovesilinjojen yhteyteen rakennetaan tarvittaessa mittakaivo josta j voidaan mitata virtaamaa, happea ja lämpötilaa. Mittaukset johdetaan valvomoon ja liitetään tarvittaessa ruokinnanohjaukseen ja muuhun valvonta-automaatioon. automaatioon. Kiinteässä muodossa olevien aineiden määrää voidaan vähentää mekaanisesti. Tällaisia menetelmiä ovat välppäys,- suodatus ja siivilöinti. Markkinoilla olevia siivilöitä ovat ainakin rumpu-,, kiekko-,, nauha ja tasomalliset siivilät. Luotettavimmiksi on osoittautunut rumpusiivilä. ivilä. Yleisimmin käytetty suodatusmenetelmä on hiekkasuodatus.

6 Veden lämmitys ja jäähdytys Haudonnan ja alkukasvatuksen tarpeisiin vettä voidaan lämmittää tai jäähdyttää Lämmitystä tarvitaan kun halutaan nopeuttaa kalojen kasvua. Tai jos on tarve parantaa alkukasvatuksen olosuhteita Jäähdyttämällä voidaan viivästää esim mädin kuoriutumista, kun poikasia ollaan siirtämässä lämpötilaolosuhteiltaan poikkeavaan paikkaan. Jos lämmitettävää vettä kierrätetään tai poistuvasta vedestä otetaan taan lämpöä talteen on lämmönvaihtimien likaantumisen estämiseksi vesi suodatettava. Veden lämmitykseen voidaan käyttää suoraa sähkölämmitystä, kiinteistön kattilalaitosta, lämpöpumpputekniikkaa ja näiden yhdistelmää. Joskus voidaan hyödyntää myös jonkun tuotantolaitoksen häviölämpöä. öä. Lämpöpumpputekniikkaa voidaan käyttää myös veden jäähdytykseen. Lämmönvaihtimien puhdistusta varten on rakennettava riittävä määrä pesuyhteitä.

7 Ilmastus ja hapetus Vettä lämmitettäessä kaasutasapainoa hallitaan ilmastuksella. Veteen liuenneiden kaasujen tasapaino riippuu paineesta ja lämpötilasta. Viljelyvettä lämmitettäessä muodostuu kaloille haitallinen typen ylikyllästystilanne, jolloin typpikaasu muodostaa kaasukuplia kudoksiin. Ilmastamalla vettä voidaan poistaa typen ylikyllästys. Vettä voidaan ilmastaa esim kennoilmastimilla joissa vesi valutetaan ilman kanssa suuren kontaktipannan läpi ja typpi vapautuu ilmaan. Vapauttamista voidaan tehostaa hyvällä ilmanvaihdolla. Lisähapetukseen voidaan käyttää joko ilmastusmenetelmiä tai puhdasta happea. Puhtaan hapen käyttö on helpompaa ja turvallisempaa. Hapen lisäykseen on käytössä erilaisia tekniikoita. Lisähappea voidaan v syöttää koko laitoksen tulevaan veteen tai hapettaa tiettyjä osastoja. stoja.

8 Veden jakelu Hautomoissa ja halleissa voidaan käyttää joko avokoruvesitystä tai t putkivesitystä Hautomoissa ja pienallashalleissa veden jakeluu sopii paremmin avokouruvesitys. Isoihin altaisiin soveltuu paremmin putkivesitys Kouruvesitys: Etuja: - Pieni painehäviö, helppo säädeltävyys ja tasainen vedenjako - Hyvä muunneltavuus ja helppo asentaa mittauksia - Toimintavarma kaikki saavat vettä jos tulovesitys on pienellä - Helppo puhdistaa, allassyöttöputket eivät tukkeennu helposti Haittoja: - Tilantarve - Voi haitata altaiden hoioa - Kallimpi kuin putkivesitys

9 Putkivesitys: Etuja - Koko painekorkeus käytettävissä - Edullisempi kuin kouruvesitys Haittoja - Maanalaisasennuksena huonosti muunneltavissa - Allassyöttöputket voivat tukeutua - Painetaso voi huojua, vakiovirtaamien säätö hankalaa - Suljetun rakenteen seuranta ja hoito hankalaa

Samankaltaiset tiedostot

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin