SOSIOEKONOMISISTA SOSIOKULTTUURISIIN TERVEYSEROIHIN Näkökulma elämäntapoihin Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2012
Työläismiehet kuolevat kuusi vuotta aiemmin kuin vaikkapa virkamiehet. Syyt eriarvoistumiseen ovat yhteiskunnallisia, kasvatuksellisia ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä, mutta ajan myötä ne muuttuvat lääketieteellisiksi. Erot näkyvät sairauksina, joilla on selvä yhteys alkoholinkäyttöön, tupakointiin ja epäterveelliseen ravintoon. (Heinonen 2006.)
Esitys 1) Sosioekonomiset terveyserot ja päihteet 2) Mitä sosioekonominen tarkoittaa mistä yhteiskuntaluokissa on kyse? 3) Terveys on arvo millainen ja kenelle? 4) Luokkaerot arvojen ja elämäntapojen eroina 5) Päihteet ja sosiokulttuuriset terveyserot
35-vuotiaiden elinajanodote SES:n mukaan 48 50 52 46 44 40 42 38 36 34 1986 1992 1998 2004 N ylempi keskiluokka N duunarit M ylempi keskiluokka M duunarit Lähde: Valkonen ym. 2007
35-vuotiaiden elinajanodote tulotason mukaan 48 50 52 46 44 40 42 38 36 34 30 32 1988 1994 2000 2006 N ylin tuloviidennes N alin tuloviidennes M ylin tuloviidennes M alin tuloviidennes Lähde: Tarkiainen ym. 2011
Koettu terveys hyvä tai melko hyvä, 25-64-vuotiaat 100 90 80 70 60 50 1986 1992 1998 2004 2010 N ylin koulutuskolmannes M ylin koulutuskolmannes N alin koulutuskolmannes M alin koulutuskolmannes Lähde: THL
Tupakointi ja SES, 25-64-vuotiaat 50 40 30 20 10 0 1980 1990 2000 2010 Lähde: Helakorpi ym. 2012 M alin koulutuskolmannes2 M ylin koulutuskolmannes N alin koulutuskolmannes N ylin koulutuskolmannes
Viimeisen viikon aikana väh. 8 annosta (M) tai väh. 5 annosta (N) juoneiden osuus, 25-64-vuotiaat 70 60 50 40 30 20 10 0 1986 1992 1998 2004 2010 Lähde: Helakorpi ym. 2005 ja 2011 M ylin koulutuskolmannes M alin koulutuskolmannes N ylin koulutuskolmannes N alin koulutuskolmannes
Eri juomismäärien useus kertoina vuodessa, miehet yli 25 v 50 40 30 20 10 0 1-2 annosta 8-12 annosta Lähde: Mäkelä 2010 13+ annosta Ylempi th Erikoistunut työntekijä Erikoistumaton työntekijä
Eri juomismäärien useus kertoina vuodessa, naiset yli 25 v 25 20 15 10 5 0 1-2 annosta 5-7 annosta 8+ annosta Ylempi th Työntekijä Lähde: Mäkelä 2010
Riski joutua sairaalahoitoon tai kuolla onnettomuudessa alkoholin takia, yli 25 v 80 60 40 20 Työntekijä Toimihenkilöt 0 0,01-0,2 l 0,3-1,1 l 1,2-3,6 l 3,6-10 l yli 10 l Lähde: Mäkelä & Paljärvi 2008
Yhteiskuntaluokat eivät ole kuolleet. Päinvastoin: luokka itsessään voi tappaa. Mistä tässä on kyse?
Sosioekonomisten terveyserojen selityksiä 1) Valikoituminen 2) Aineelliset elinolot 3) Kulttuuri ja terveyskäyttäytyminen
Mutta mitä sosioekonominen tarkoittaa? * luokka on poliittisten, aatteellisten ym. intohimojen taistelukenttä *jos ei ymmärretä lähtökohtia, ei voida ymmärtää myöskään seurauksia eikä vaikuttaa niihin
a) Väestötason kategoriat (rakenteellinen näkökulma) *yhteiskunta on jakautunut hierarkkisiin ryhmiin ja terveys/ päihteet korreloivat niiden kanssa *vastaa kysymyksiin mitä ja kuinka monta, mutta ei kysymyksiin miten ja miksi
b) Asema tuotantosuhteissa tai työpaikalla (taloudellinen/ poliittinen näkökulma) *taloudellinen puoli: luokkaintressit *ideologinen puoli: luokkatietoisuus *kuvasi yhteiskuntaa 1980-luvun lopulle, mutta siitä alkaen huonommin *yhteys terveyskäyttäytymiseen epäselvä
c) Luokkaerot statuseroina (kulttuurisen kamppailun näkökulma) *keskiluokka tavoittelee kulttuurista pääomaa hallitsevan aseman varmistamiseksi *työväenluokka tekee välttämättömyydestä hyveen ja naulaa asemansa sillä kiinni *huono terveyskäyttäytyminen alatyylistä ja junttimaista -ongelmana ihmisten erottelu tasa-arvon nimissä *kehäpäätelmä: talous = kulttuuri = talous
d) Luokat yhteisöinä ja identiteetteinä (sosiokulttuurinen näkökulma) *yksilö oppii elinympäristönsä tavat ja arvostukset -selittää, miksi epäterveelliset elintavat kasautuvat ja miksi ne kasautuvat jo nuoresta *ei se, mitä tekee, vaan kuka tekee ja miksi tekee *korrelaatio, mutta ei selityssuhdetta taloudellisen aseman kanssa *vähän sovellettu, koska menetelmien kehitys vähäistä
Terveys on arvo millainen? Mitä tai ketä terveys auttaa ja edistää? Mikä tai kuka velvoittaa olemaan terve? Onko terveys itseisarvo vai liittyykö siihen muita arvoja? Mitä?
Terveys: vastuullista kansalaisuutta Terveydenhuolto vie vuodessa yli 10 miljardia euroa yhteisestä rahakirstustamme. Tulevaisuudessa meillä ei riitä varat järjestelmän rahoittamiseen ellemme ala itse kantaa suurempaa vastuuta terveydestämme.
Terveys: itsellisyyttä Mitä enemmän terveyspääomaa on, sen pitemmälle myös lykkääntyy se hetki, jolloin emme enää ole itse elämämme ohjaksissa vaan toisten ihmisten armoilla.
Terveys: kiinnostusta ja huolenpitoa omasta itsestä Olen aina ollut kiinnostunut terveydestä. Suurin syy kiinnostukseeni oli se, etten kokenut itseäni pirteäksi ja energiseksi vaan päinvastoin. Olin nuori, väsynyt, levoton ja stressaantunut. Kiinnostuin itsehoidosta, ravinnosta ja erilaisista hoitomuodoista. Nyt vähän vanhempana olen lukenut myös elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta. Ymmärrän, että havainnoimalla ajatuksia ja niiden aiheuttamia tunnetiloja voidaan niitä helpommin hallita. Rauhallinen mieli tulee pitkälti tunteesta hallita omaa elämäänsä ja uskon tämän oleva tärkeä osa terveyden ylläpitoa.
Terveys: vapautta toteuttaa itseään Terveys on minussa oleva kokonaisvaltainen tila joka mahdollistaa sen, että voin tehdä elämässäni valintoja joihin eivät vaikuta minussa olevat rajoitteet. Se ei ole itseisarvo joka sanelee elämää vaan se on vankka pohja joka antaa minulle mahdollisuuksia.
Terveys on individualistinen arvo *vastuullinen aikuisuus on omillaan pärjäämistä *vapaus on yksilöllisten mielitekojen toteuttamista *totuus löytyy omasta sisimmästä, jota tulee kuunnella ja tutkia
Terveyteen haetaan jatkuvasti tukea *itsehallinnan ja huolenpidon tekniikoiden markkinat ovat suuret *korostaa terveyden arvoluonnetta: se ei ole neutraali asiantila, vaan ihanne, jota tavoitellaan
Terveys on myös keskiluokkainen arvo *vastuullisuus, pärjääminen ja omissa nahkoissaan viihtyminen ovat myös duunareiden arvoja *työntekijäkulttuurissa niihin pyritään toisin keinoin *ero on etiikassa: Miten eletään hyvä elämä yhteisessä maailmassa ja mitä sen eteen pitää käytännössä tehdä?
Keskiluokan mosaiikki (Maunu 2012) *keskiluokalle maailma on avoin valintojen näyttämö -yksilö on kasvava ja rikastuva kokemusten kudelma -elämäntaito on itsetuntemusta ja kykyä tarttua tilanteisiin -uhkana minän tahmaantuminen ulkoisiin kiinnikkeisiin -yhteisö tukee kaikkien yksilöllisyyttä ja edellyttää sitä
Työväenluokan pesukone (Maunu 2012) *maailma on valmiita asemia, jotka pitää täyttää -yksilö kulkee kierros kierrokselta kohti hyvää elämää: ansio, akka, asunto ja auto (Heinonen 2006) -toisteinen maailmankuva: rutiineilla suurempi arvo -riippumattomuus ja rehellisyys: jokainen on sitä mitä on ja pelaa saamillaan korteilla -yhteisö huolehtii, että kaikille on paikka
Juominen ja tupakointi *juominen on rituaali, jossa juhlitaan yhteisiä arvoja arjen ulkopuolella (Maunu 2012) *tupakointi on oma, arvokas hetki arjen keskellä (Katainen 2010)
Päähenkilö on 17-vuotias tyttö ja se on lukiolainen, pukeutuu muodikkaasti, on keskiverto hyvä oppilas, sosiaalinen, tempperamenttinen [mutta] ei pälättävä kana ja vanhempien tulot on keskivertoo. Sillä on 19-vuotias isosisko, joka ostaa sille juomat. Sitte ne [päähenkilö ja kaverit] lähtee mökille [-] suunnitelmissa laiturikännit. Sit viereisessä mökissä on isot bileet jossa on paljon porukkaa ja tytöt saa kutsun bileisiin ja ne valmistautuu sitte meikkaa ja tällee jee. Sit ne bilettää siel ja juo lisää ja pelaa juomapelei, [on] hyvännäkösii jätkii [-]. Ja sitten poliisit tulee kun joku naapuri on valittanu melusta vaikka, osa lähtee karkuu ja tytöt lähtee [naapurimökiltä pois] ja sitte yks päähenkilön kavereista joutuu putkaa. [-] Tytöt palaa illan päätteeks mökille ja sitte ne huomaa et se [kaveri] on viety [putkaan]. [-] Siinä vaiheessa [-] kun se [kaveri] oli putkassa niin sitten se [-] päähenkilö tapas [-] yhen jätkän ja sit ne oli vähä sillee jee jee sit, [-] niille tuli sitte romanssi. [Mutta] ne asu liian kaukana toisistaan ja sit ne sopi et ne on vaan kavereita (lukiolaistyttöjen ryhmä)
Keskiluokan juominen *neuvokkaat, aikaansaavat ja sosiaalisesti taitavat yksilöt tavoittelevat nautintoa *sosiaaliset suhteet tilannekohtaisia eikä liian sitovia Sama moraali kuin terveyden ideologiassa
Meillä oli kaks kanisterii kiljuu, kaks pulloo Leiskaa [Leijonaviinaa], kolme lavaa [24 tölkin salkkua] bisseä. Sit me mentiin steissille [rautatieasemalle], sillon oli vappu tietenkin ja sit vedettii pari pulloo Leiskaa ja lavoja ja sitte mentii Kaivarii [Kaivopuistoon], juotii loput. Sit tuli jotai rähinää joittenkin tyyppien kaa ja sit kytät tuli ja sit heitettii sit toista pullol päähä ja sitte herättiin Kisiksen [Kisahallin] putkast aamul (ammattiin opiskelevien poikien ryhmä, tekninen ala)
Työväenluokan juominen *sosiaalisuus yhdenmukaista, perustuu yhteiselle asemalle eikä yksilöllisille ominaisuuksille tai tavoitteille *taustalla sosiaalisten suhteiden yksipuolisuus, joka tekee sosiaalisuuden janosta äärimmäisen vahvaa ja vaimentaa riskiymmärryksen (Maunu, ilmestyy) -osasyy, miksi rankka kännääminen kasautuu alimpiin luokkiin - yksipuolisuus voidaan kokea myös rehellisyytenä ja lojaaliutena
Mitä hyvää tupakassa 1? (Katainen 2010) [Tupakka on] viimenen silaus tavallaan joillekin elämyksellisille asioille, niinku juhannusyönä saunan jälkeen laiturilla, on tyyntä ja lämmintä ja ei itikoita, pieni tuulen henkäys. Ku sä istut siinä, sulla on hyvää seuraa, sulla on ehkä olutta siinä saunan jälkeen, sulla on hyvä olla, ni sit vielä [-] se tupakka. Et jos ei se tupakka tuu siihen, ni vähän niin ku puuttuis jotain. (Controller, nainen, 45 v.)
Mitä hyvää tupakassa 2? (Katainen 2010) On sellasia tupakoita, just ruuan jälkeen tupakointi kun oikein keskittyy siihen että nyt mä poltan tätä tupakkaa ja tää on ihan okei. Mutta sitten se on että mä meen nyt tupakalle ja sä et edes tiedosta sitä ja puhut jotain muuta, puhuu koko ajan puhelimessa ja vedät siinä. Niin ei se ollutkaan sen väärti. (Järjestelmäpäällikkö, nainen, 46 v.)
Keskiluokkainen tupakointi *tietoinen, itse valittu nautinto *pohjalla itsetuntemus ja kyky ottaa oma hetki silloin kun itse haluaa Oikeutetaan samoin kuin terveyden edistämistä
Mitä hyvää tupakassa 3? (Katainen 2010) Ei siinä mitään hyviä puolia ole. Päinvastoin huonoja puoliahan sillä on että en tiedä. Sitä on niin kauan tupakoinut. Oisko sitä vaikea lopettaa, en tiedä. En ole koskaan yrittänyt. (varastotyöntekijä, nainen, 58 v) No [-] just kahvin jälkeen ja tolleen, sillon se maistuu hyvälle, mutta ei siitä loppujen lopuksi voi mitään hyviä puolia löytää. Terveys menee ja rahat menee. (rakennusmies, 24 v.) Se on inhottava tapa, se vaan menee väkisin. [-] Tänäänkin oon polttanut puolet liikaa. Se vaan menee suuhun se tupakka. Se on kuin kakaralla tutti suussa vissiin. (rakennusmies, 56 v)
Työväenluokan tupakointi *kuuluu asiaan, minä nyt vain poltan *riskit varsin hyvin tiedostettu *keino saada omaa tilaa ja aikaa työpaikalla, koulussa, armeijassa * tupakkapaikalla kuulee parhaat jutut *actionia tylsyyden keskelle *merkityksellistä on itse rutiini, ei sen yksilölliset perustelut
Työläismiehet kuolevat kuusi vuotta aiemmin kuin vaikkapa virkamiehet. Syyt eriarvoistumiseen ovat yhteiskunnallisia, kasvatuksellisia ja suomalaiseen kulttuuriin liittyviä, mutta ajan myötä ne muuttuvat lääketieteellisiksi. Erot näkyvät sairauksina, joilla on selvä yhteys alkoholinkäyttöön, tupakointiin ja epäterveelliseen ravintoon. (Heinonen 2006.)
Johtopäätöksiä *huomio työväenluokkaan, mutta heidän omien arvojensa kautta -terveyspuheen ja ajattelun kulttuurinen muutos -vaihtoehtoja terveyspuheelle: on muitakin syitä olla sotkematta elämäänsä päihteillä -syötteitä hyviin sosiaalisiin kokemuksiin myös ilman päihteitä. Esim. oppilaitokset ja työpaikat (nuorisotyö, seurakunnat, armeija )