Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

Puu pintamateriaalina_halli

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

Uloskäytävät ja lukitukset

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO

Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

Savunpoiston järjestelyt ja suunnittelu. Vanhempi opettaja Kimmo Vähäkoski, K17

MARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

LUP:n yhteistyöseminaari

PALOKLUSTERI Tapio Aaltonen paloinsinööri

TURVALLISUUSKARTOITUS

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet

TURVALLISUUSKARTOITUS

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta

TURVALLISUUSKARTOITUS

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Onnettomuuksien ehkäisy / TP

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

Savunpoistolaitteistot, sprinkleri savunpoisto RIL opas

RAKENNUKSEN PALOLUOKAN MÄÄRITTÄMINEN JA KESKEISET PALOTEKNISET VAATIMUKSET

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

TURVALLISUUSKARTOITUS

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

KK-Palokonsultti Oy. Paloturvallisuuden suunnittelu kiinteistön elinkaaren näkökulmasta. Mikael Siitonen

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

TURVALLISUUSKARTOITUS

SOSIAALIPALVELUTILOJEN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

REDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos

3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2.

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

SPEKin ajankohtaisia. turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino puh

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

Nousujohdon suunnittelu ja toteutus

OHJE 1 (9) AJä POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

Ajankohtaista säädöksistä

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Puu pintamateriaalina_talo

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (10) Pelastuslaitos 50/

Pelastustoimen lainsäädännön uudistustilanne

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1

OHJE TILAPÄISMAJOITUKSEN TURVALLISUUSJÄRJESTELYISTÄ KOKOONTU- MISTILOISSA

TURVALLISUUSKARTOITUS

SPEKin ajankohtaiskatsaus. Ilpo Leino

OHJE ERITYISTÄ PALOTARKASTUSTA VARTEN

Ympäristöministeriön asetus

Pelastusalan neuvottelupäivät 2015

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 5 Pelastuslaitoksen lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta HEL 2016-013763 T 03 00 00 Päätös lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa: 1 Asetuksessa tulee viitata asetuksen perustelumuistioon, jotta muistiota voidaan käyttää asetuksen soveltamisohjeena. Nykymuodossaan perustelumuistoon on siirretty paljon asetuksessa ennen mainittuja asioita. 2 Asetuksen määritelmiin on lisättävä kohta palovaroitinjärjestelmistä. Asetuksessa on myöhemmin kohta, jossa määrittelyyn viitataan. 4 Kohdasta poistettava sanamuoto osin tai, koska tällöin rakennuksen pienen osan toiminnallinen mitoitus johtaisi siihen, ettei koko rakennukselle olisi määriteltyä paloluokkaa. Kohta tulee kirjoittaa asetukseen seuraavanlaisesti: Paloluokka P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä. 5 Erilaisten erityisasumisen tilojen, kuten esimerkiksi kehitysvammaisten ryhmäkotien tai tukiasumisen käyttötarkoitus tulee määritellä tässä pykälässä tarkemmin. Rakennuksen pääkäyttötapa pitää pystyä määrittelemään selkeästi ennen rakennusluvan myöntämistä. Tämän hetkinen tulkinnanvaraisuus käyttötarkoituksissa aiheuttaa ongelmia rakennusten turvallisuusvaatimusten määrittelemiselle. 6 Palokuormaryhmät on lisäksi määriteltävä P2-luokan rakennuksissa. 8 Rakennuksen koko tulee rajoittaa enintään 2-kerroksiseksi P2-luokan rakennuksissa, kun käyttötarkoituksena on hoitolaitos. Taulukossa 2. esiintyy epäloogisuuksia henkilömäärärajoituksissa. Yli 2-kerroksisessa P2-luokan majoitus- ja hoitolaitoksissa henkilömäärää tulee rajoittaa. 11 Taulukkoon 3 huomautukset: - P2- luokan rakennuksen kellarin kantavien rakenteiden luokka tulee taulukossa olla sidottu palokuormaryhmittäin kuten P1- luokan raken-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2 (5) nuksissa. Yli 1200 MJ/m2 palokuormaryhmässä tulee edellyttää luokkaa R 90. -Taulukosta tulee ilmetä 1-2 kerroksisten osalta myös P3- luokan rakennuksen R 30 kantavuusvaatimus, kun päällekkäiset kerrokset kuuluvat eri huoneistoon. - Yli 56- metrisen rakennuksen kantavat rakenteet tulee mitoittaa vähintään luokkaan R 120 sprinklattunakin, sillä yli 56-metriseen rakennukseen sprinklerin ensisijainen määräytymisperuste on rakennuksen korkeus, jolloin lievennyksiä kantaviin rakenteisiin ei tule soveltaa. Korkeilla rakennuksilla luotettavuusvaatimus on korkeampi kuin matalilla. 14 Mikäli kerrososastoinnista poiketaan, tulee savun leviämistä rajoittaa tehokkaasti. 17 Pienehkö aukko määriteltävä tarkemmin. 21 Palo-osaston rajalla julkisivussa tulee vaatia pystysuunnassa vähintään 1 m ja vaakasuunnassa 0,5 m palo-osastoivaa rakennetta osastointivaatimuksen mukaan. Jos vierekkäisten lasitettujen parvekkeiden vapaa väli tai etäisyys viereisen palo-osaston ikkunaan on alle kaksi metriä, on parvekkeen seinän oltava luokkaa EI 15. Mikäli parveke sijaitsee sisääntulotasolta mitattuna yli 52 metrin korkeudessa, on parvekkeen seinän oltava luokkaa EI 30. 23 Asetuksessa määriteltävä mitä on "tavanomaista vähäisempi syttymisen tai leviämisen vaara". 32 taulukko 10 ensimmäisessä alaviitteessä mainittua 20% poistumismatkaylitystä ei tule soveltaa hoitolaitoksiin. 33, taulukko 11: - Kun 38-56 metrinen automaattisella sammutuslaitteistolla varustettu asuinrakennus toteutetaan yhdellä palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä, tulee asetukseen lisätä seuraavat vaatimukset: rakennuksen hissiä on voitava käyttää sammutus-, evakuointi-, ja pelastustyössä. Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen sopiva. Lisäksi jokaiselta poistumisalueelta tulee järjestää varatie. - Yksiportaisen, 38 56 metrisen rakennuksen pääkäyttötapa ei tule olla työpaikkatila. - Asetuksessa määriteltävä tarkemmin alle 300 m2 kokoisen työpaikkatilan ominaisuudet tarkasteltaessa uloskäytävien lukumäärää. Asetuk-

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3 (5) seen tulee määritellä, että alle 300 h-m2 työpaikkatila on yksittäinen palo-osasto, joka sijaitsee pääkäyttötavaltaan eri käyttötaparyhmään luokitellussa rakennuksessa. 34 Ehdotus asetustekstiksi: Jokaiselta poistumisalueelta oltava mahdollisuus paarikuljetukseen. Lisättävä asetukseen viittaus RT 91-10498 Paarikuljetuksen tilantarve ohjeeseen. Asuinrakennuksen uloskäytävänä toimivan porrashuoneen maksimikoko tulee määritellä. Tulkintaeroja ovat aiheuttaneet esimerkiksi yhden porrashuoneen yhteyteen liitetyt pitkät sivukäytävät, joiden varrella on suuri määrä asuntoja. Huomioitavia asioita tällaisissa ratkaisuissa ovat pitkät poistumisetäisyydet, palokunnan tiedustelu- ja sammutustoiminnan mahdollistaminen sekä savunpoiston järjestäminen. 36 otettava huomioon tavanomaisissa asunnoissa sijoitettavat henkilöt, joilla on rajoittunut tai alentunut toimintakyky. 37 Termi turvallisuusselvitys korvattava termillä poistumisturvallisuusselvitys, jolloin se kuvastaa paremmin selvityksen sisältöä. Ehdotus asetustekstin muuttamiseksi: Jos rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilöturvallisuutta, rakennusvalvontaviranomainen tai pelastusviranomainen voi perustellusta syistä edellyttää, että rakennus varustetaan paloturvallisuutta parantavilla laitteistoilla ja järjestelyillä. 38 Rakennuksiin, joihin vaaditaan sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, tulee vaatia palovaroitinjärjestelmä, joka antaa hälytyksen alkavasta palosta rakennuksessa oleville, pois lukien asunnot, joissa hälytys palo-osastoittain. Ehdotus asetustekstiksi: Palovaroitinjärjestelmä on toteuttamisvaatimuksiltaan kuin paloilmoitin, mutta ilman hätäkeskusyhteyttä. Momentti 2 sanamuoto laitteistoa, joka antaa hälytyksen alkavasta palosta tilassa oleville tulee muuttaa sanamuotoon palovaroitinjärjestelmää, joka antaa hälytyksen alkavasta palosta rakennuksessa oleville. Kun majoitustilassa on yli 100 majoituspaikkaa tai hoitolaitoksessa yli 50 vuodepaikkaa on rakennus varustettava automaattisen sammutuslaitteiston lisäksi automaattisella paloilmoittimella. Sammutuslaitteistot-kohdan listaan lisättävä kohdat : e) Rakennuksen ylimmän maanlaisen kellarikerroksen alapuoliset tilat, f) Yli 50 majoituspaikan majoitustilat sekä hoitolaitokset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4 (5) 39 Automaattisen sammutuslaitteiston perusteella annetaan useita lievennyksiä taulukkomitoituksista. Kuitenkaan asetuksessa ei ole rajoitettu lievennysten maksimikäyttöä tai esitetty vaatimusta sammutuslaitoksen toimintavarmuudelle tai vesilähteelle. Myöskään ei ole määritelty sitä, miten sammutuslaitoksen soveltuvuus kohteeseen määritellään tai mikä taho sen määrittelee. Sammutuslaitoksen toteuttamisvaadetta on tarkennettava taulukoiden osalta, jotta vältetään mahdolliset tulkintaerot. Ehdotus asetustekstiksi: Tässä ohjeessa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla tarkoitetaan yleensä vähintään SFS-EN 12845 + AC ja liite F vaatimusten mukaisesti toteutettua laitteistoa. Lisäksi tuotanto- ja varastorakennuksissa tulee olla vähintään kaksinkertainen vesilähde. Kun automaattisen sammutuslaitteiston ensisijainen määräytymisperuste on henkilöturvallisuus tai rakennuksen korkeus, ei muita lievennyksiä tule sallia sammutuslaitteiston perusteella. 42 Perustelumuistion taulukot PM2 ja PM3 tulee liittää asetukseen seuraavin tarkennuksin: PM2: Yli 3-kerroksisessa rakennuksessa uloskäytävän savunpoisto järjestettävä sähköisesti maantasolta avattavan savunpoistoluukun tai -ikkunan kautta. PM3: Yli 1200 MJ / m2 tilojen savunpoiston mitoitus suunniteltava vastaamaan savuntuottoa (esim. 2-5%). 43 Alkusammutuskalustoa koskeva asetusteksti tulee jättää muotoon: Rakennus tulee tarvittaessa varustaa tarkoituksenmukaisilla alkusammutusvälineillä siten, että rakennuksessa olevat voivat käynnistää sammutustoimet palon alkuvaiheessa. 44 Kiinteä sammutusvesiputkisto voidaan vaatia myös rakennuksiin, joissa on esimerkiksi laajoja kattopintoja, viherkatto tai muutoin pitkät sammutusetäisyydet. Lisäksi pelastuslaitos antaa seuraavat huomiot liittyen asetusluonnokseen: Asetukseen on lisättävä kohta Pelastusviranomaisen kanssa on erikseen neuvoteltava sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyistä, savunpoistojärjestelyistä sekä paloteknisten laitteistoistojen järjestelyistä sekä varatiejärjestelyistä, mikäli varatiejärjestelyt edellyttävät pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Asetusluonnoksen yhteydessä julkaistu muistio tulee erikseen lähettää lausunto- ja kommentointikierrokselle. Tässä lausunnossa on huomioitu ainoastaan asetusehdotuksessa kirjatut asiat. Lisätiedot Pekka Ronkainen, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31031238

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5 (5) pekka.ronkainen(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Tiedoksisaajat