HAUKIPUTAAN KUNTA Rakennustoimi (11.8.2005) 2.5.2006 tark. YKSITYISTEIDEN KUNNANAPUJÄRJESTELMÄ 1.1.2006 LUKIEN Yksityistiet ovat tärkeä osa taajama-alueen ulkopuolisen asumisen ja elinkeinotoiminnan palveluverkostoa, jossa runkoyhteydet rakentuvat joko valtion ylläpitämistä yleisistä teistä tai kunnan ylläpitämistä kaavateistä. Kaava-alueen ulkopuolelle haarautuvat tieyhteydet ovat yksityisiä teitä, joiden kunnossapidosta tulee tieosakkaiden, lain mukaan, huolehtia yhdessä. Yksityisiä teitä tarvitaan asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten ylläpitämiseksi. Yksityisteitä rasittavat myös satunnaiset käyttäjät, kuten matkailijat, kalastajat ja metsästäjät sekä marjastajat ja muut luonnossa liikkujat. Kunta voi yksityistielain 95 :n perusteella avustaa yksityisteitä, vaikkei olekaan velvollinen niin tekemään. Kunnan myöntämät avustukset yksityisteille ovat vapaaehtoisia eikä avustuksia ole laissa velvoitettu maksettavaksi. Yksityistielain 95 :n mukaan kunta päättää sen varoista yksityisen tien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin yksityisen tien tekemisen ja kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi Jos yksityistien kunnossapitoa avustetaan julkisin varoin, yksityistielaki kieltää tien sulkemisen ulkopuoliselta liikenteeltä sinä ajanjaksona, jota avustus koskee. Yksityisteiden kunnanapujärjestelmän tarkistus on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 24.8.2005 161. Tarkennuksia, tarkistuksia tehty ja kirjoitus- ja asiavirheitä on korjattu 13.10.2005 ja 2.5.2006, jotka on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 10.5.2006 124. Tarkistettu ja hyväksytty teknisessä lautakunnassa 21.5.2008 53.
2 1. YKSITYISTEIDEN AVUSTUSKELPOISUUS 1.1 Yleiset avustusehdot Avustusta voidaan myöntää liikenteellisesti merkittäville teille ja pysyvän asutuksen pääsyteille. Tietä koskevien asioiden hoitamista varten täytyy olla perustettu tiekunta. Järjestäytymätön tie ei siis voi saada kunnan avustusta. Tiekunta voidaan perustaa tielautakunnan toimituksessa tai maanmittaustoimiston yksityistietoimituksessa. Avustettavan tien pitää olla autolla - ajokelpoinen. Auto tarkoittaa käytännössä henkilöautoa. Tien pitää siis olla olemassa, pelkkä tieoikeus ilman rakennettua tietä ei oikeuta avustuksiin. Avustusta ei myönnetä sellaiselle tielle tai tienosalle, joka on pelkästään maa- ja metsätalouskäytössä tai johtaa vain vapaa-ajan asunnoille. 2. KUNNOSSAPIDON AVUSTAMINEN Kunnan talousarviossa osoitetaan vuosittain määräraha yksityisteiden kunnossapidon avustamiseen. Avustus jaetaan teknisen lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. 2.1 Kunnossapidon avustusehdot Tien pitää täyttää yleiset avustusehdot avustusta saadakseen. Tien pitää olla liikenteellisesti merkittävä tai pysyvän asutuksen pääsytie. Tiellä pitää olla tiekunta. Vuosikokous on pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kunta avustaa vain YTL:n mukaisia ns. ennestään olevia teitä (=rasiteteitä). Tämän lisäksi tien tulee täyttää jokin alla mainituista ehdoista: Tien varrella on oltava vähintään 4 vakinaisesti asuttua kiinteistöä ja tieosuuden pituus on vähintään 500 metriä. Uusi tiekunnan tienä, päälinjasta poikkeava haara, otetaan kunnanavun piiriin, jos sitä käyttää vähintään 4 vakinaisesti asuttua kiinteistöä. TAI Tiellä on laajempaa liikenteellistä merkitystä siten, että tietä käytetään yleisesti muuhunkin liikenteeseen kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuviin kuljetuksiin TAI tekninen lautakunta on päättänyt, että tie on muutoin tärkeä. Liikenteellisesti merkittävät tiet Yksityistieasetuksen 8 :n mukaan tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys, jos 1) tietä käytetään yleisesti läpikulkuliikenteeseen; tai jos 2) tien varrella on toimintoja, kuten koulu tai päiväkoti, jotka aiheuttavat merkittävästi liikennettä 2
3 2.2 Yksityisteiden luokitus yksityisteiden kunnanapua varten Kunnan alueella olevat yksityistiet luokitellaan tien liikenteellisen merkityksen perusteella seuraavasti: 1. kaava-alueen liikennettä palvelevat yksityistiet - yksityinen tie, joka jää kahden tai useamman kaava-alueen väliin ja palvelee näiden hyväksi tapahtuvaa liikennettä 2. tiet, joilla on huomattavasti läpikulkuliikennettä -yksityinen tie, jolle pääsyliikenne on mahdollista tien molemmista päistä ja jolla osakkaita palvelevan liikenteen lisäksi on huomattavasti sellaista liikennettä, joka aiheuttaa vilkasliikenteisestä yksityiseltä tieltä, kaavatieltä tai yleiseltä tieltä huomattavaa läpiajoa, esimerkiksi kulkureitin oikaisuvaikutuksen vuoksi 3. tiet, jotka palvelevat pääsääntöisesti vain tieosakkaiden hyväksi tapahtuvia kuljetuksia 2.3 Yksityisteiden pisteytys ja kunnanavun suuruus Kunnanavun määräämistä varten eri tieluokille määrätään painoluvut seuraavasti: 1. kaava-alueen liikennettä palvelevat pistettä/km sorapäällyste 32 ab-, kab-, ös-päällyste 15 2. läpikulkutiet sorapäällysteiset 30 ab-, kab-, ös-päällyste 14 3. tieosakkaiden liikennettä palvelevat sorapäällyste 20 ab-, kab-, ös-päällyste 9 Kunkin avustettavan yksityistien pistemäärä lasketaan seuraavasti: Peruskriteerit täyttävätienpituus km:nä * ko. luokan painoluku Saman tiekunnan alueella saattaa olla useampaan tieluokkaan kuuluvia tieosuuksia, jolloin tien pistemäärä muodostuu näiden summasta. Esim. kaava-aluetta palveleva tieosuus 1,2 km * 32 = 38,4 tieosakkaita palveleva tieosuus 0,7 km * 20 = 14,0 yhteensä 52,4 pistettä Kaikkien peruskriteerit täyttävien yksityisteiden pistemäärät lasketaan yhteen. Tällä kokonaispistemäärällä jaetaan kunnan talousarviossa yksityisteiden avustamiseen osoitettu määräraha, kunhan siitä on ensin vähennetty valaistujen yksityisteiden tievalojen hoito, kokonaan kunnan hoidossa olevien teiden avustusosuus ja yllättäviin hankkeisiin varattava summa. Näin saadaan kunnanapu euroina yhtä pistettä kohti. 3
2.4 Kunnossapidon avustushakemus 4 Avustus on harkinnanvarainen ja sitä haetaan ja se myönnetään kuluvalle vuodelle. Avustusta on haettava kirjallisesti erillisellä lomakkeella vuosittain erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Hakemuksen allekirjoittaa joko tiekunnan puheenjohtaja tai toimitsijamies yksinään. Avustushakemuksessa ilmoitetaan pyydetyt tiedot, kuten perustiedot tiestä/tiekunnasta ja toimielimestä sekä pyydettäessä tiedot kunnossapidon, perusparantamisen, hallinnon menoista, tiekunnan tuloista ja varallisuudesta. Pyydetyt liitteet toimitetaan hakemuksen mukana, jolleivät tiedot käy ilmi pöytäkirjasta. Mikäli tiekunnan tilillä on rahaa huomattavasti enemmän kuin tien kunnossapitoon vuodessa tarvittava summa, eikä toimintasuunnitelmassa, talousarviossa tai muutoin ole kerrottu säästyneille rahoille investointiluontoista käyttötarkoitusta, ei avustusta myönnetä. Avustusta voi hakea tien kunnossapitoon. Tien rakentamista ei tueta avustuksella. Näillä toimenpiteillä kunnan kiristyneessä taloustilanteessa tarkistetaan tiekunnan todellinen avustustarve. Tiekunnan tilille kartutetuille varoille on mietittävä investointiluontoinen käyttö. Samalla tiekuntien on ryhdyttävä entistä aktiivisemmin keräämään osakkailta tiemaksuja, näin muodostuu tiekunnalle myös omavastuu. Aikaisemmin valtaosa tiekunnista on pyörittänyt tien kunnossapidon pelkästään avustusrahoilla. 2.5 Kunnossapidon avustuksen maksaminen Kunta on avustusehdoissaan edellyttänyt tiekuntia pitämään vuosikokouksensa, yksityistielaista poiketen, huhtikuun loppuun mennessä, jotta avustukset ehditään käsitellä ja maksaa alkukesästä. Avustuksen maksuajankohta määräytyy avustuksen jättöajan perusteella. Avustuksia ei jättää sisään työsuorituksia vastaan, vaan pääsääntöisesti kaikille maksetaan kunnossapitoavustus rahana. Mikäli tien tai tienosan pituus ei käy ilmi virallisista tien toimitusasiakirjoista, määrittää rakennustoimi tien pituuden tien alkupisteestä viimeisen kiinteistön rajalle. Mikäli tien pääosaan kuuluu haaroja, mitataan ne samoin. Avustuspituus tielle mitataan tien alkupisteestä viimeisen asututun kiinteistön rajalle. Tiellä sijaitsevat päälinjasta poikkeavat haarat mitataan samoin. Yhteispituus muodostaa avustuspituuden. 3. YKSITYISTIEN PERUSPARANTAMISEN AVUSTAMINEN Kunnan avustus perusparantamiseen on harkinnanvarainen. Kunnan talousarviossa osoitetaan määräraha yksityisteiden perusparantamisen avustamiseen. Määrärahan kulloinenkin suuruus ratkaisee sen kohdentamisen. 3.1 Perusparantamisen avustuksen ehdot Voidakseen saada perusparannusavustusta (=investointiavustusta) parantamishankkeeseensa on tien täytettävä kunnossapitoavustuksen avustusehdot. Perusparantamiseen avustusta voi saada lähinnä vaurioiden korjaamiseen tai vaurioitumisen estämiseen. Tien tason parantamiseen, esim. päällystämiseen tai tievalaistukseen avustusta ei yleensä myönnetä. Myöskään tavanomaista kun- 4
5 nossapitoa ei avusteta parantamisavustuksin. Rakentamista ei myöskään avusteta. Hanketyypit, joille perusparannusavustusta voidaan hakea, ovat: - huonokuntoisten siltojen ja rumpujen parantaminen - kantavuuden parantaminen (yli 10 cm mursketta, # 0-32 mm mursketta) - routavaurioiden korjaaminen tai ehkäiseminen Kuivatuksen parantamista kuten sivuojien ja laskuojien tekemistä tai korjaamista avustetaan pääsääntöisesti vain laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Kunta avustaa yksityisteiden peruskorjausta määrärahojen puitteissa, siten että tiekunnan omavastuuksi muodostuu o osakkaita palvelevilla teillä vähintään 20 % ja o kaava-aluetta palvelevilla ja läpikulkuteillä vähintään 5 % Koska kaavaa palvelevien ja läpikulkuteiden liikenne muodostuu osakkaiden liikenteen lisäksi huomattavasta ulkopuolisesta liikenteestä, pienennetään osakkaille muodostuvaa omavastuuosuutta. Mikäli hanke saa valtionapua, se ei välttämättä tarkoita sitä, että kunta myös myöntää avustusta. Valtionavustuskelpoisen tien on haettava suuriin hankkeisiin ensisijaisesti valtion avustusta ja sen lisäksi halutessaan kunnan avustusta, jotta kunnanavustusmääräraha riittää useammalle tarvitsevalle. Avustettavia kohteita ja avustusten suuruutta kunnassa harkittaessa otetaan huomioon hankkeiden kiireellisyys ja tärkeys. Lähtökohtana on kuitenkin, että kunta avustaa vain sellaisia peruskorjaushankkeita, jotka palvelevat vakinaista asutusta tai joilla muutoin on huomattavan suuri liikenteellinen merkitys. Viimevuosina perusparannusavustuksia ovat hakeneet pääsääntöisesti samat tiekunnat. Nyt karsintatilanteessa etusijalle asetetaan tiekunnat, jotka eivät ennen ole avustusta hakeneet. Hankkeen tärkeys otetaan kuitenkin ensisijaisesti huomioon. 3.1 Perusparannusavustuksen hakeminen Päätös parantamishankkeen käynnistämisestä ja avustuksen hakemisesta on tehtävä tiekunnan kokouksessa. Avustus on harkinnanvarainen ja sitä haetaan ja se myönnetään kuluvalle vuodelle. Avustusta on haettava kirjallisesti erillisellä lomakkeella vuosittain erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Hakemuksen allekirjoittaa joko tiekunnan puheenjohtaja tai toimitsijamies yksinään. Hakemuksessa on annettava selostus hankkeesta, valtionavusta, kustannusarvio, tarvittaessa erillisellä liitteellä ja kartta hankkeen sijainnista. 3.2 Perusparannusavustuksen maksaminen Myönnetty avustus maksetaan jälkikäteen tiekunnan tilille hyväksyttyjen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdellä kertaa. Suurissa hankkeissa voidaan neuvotella useammasta maksuerästä. Kunta ei maksa tiekuntien urakoitsijoilta saamia laskuja, vaan tiekunnan saatua urakoitsijoilta laskut on ne käytävä näyttämässä kunnan varikolla. Tiemestarin hyväksyttyä työn ja laskut, kunta maksaa avustuksen vähennettynä omavastuuosuudella tiekunnan tilille. Tiekuntien on syytä sopia urakoitsijoiden kanssa riittävän pitkästä maksuajasta, jotta työ ja laskut ehditään hyväksyttää kunnassa ennen kuin tiekunta saa avustuksen tililleen. 5