KIRJALLINEN KYSYMYS 1036/2012 vp Venäjän kielen opetukseen panostaminen Eduskunnan puhemiehelle Venäjä ja venäjän kieli ovat Suomelle mahdollisuuksia. Vuonna 2011 naapurimme tekivät noin kolme miljoonaa työ- ja vapaa-ajanmatkaa Suomeen ja toivat tullessaan lähes 900 miljoonaa euroa. Matkailijamäärien odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Sisäasiainministeriön tuoreen arvion mukaan nykyinen kasvutahti johtaa venäläisten tekemien matkojen määrän kaksinkertaistumiseen viidessä vuodessa. Viisumivapaus Venäjän ja Schengenin välillä lisäisi matkailun määrää entisestään. Matkailualan yrityksille ja palveluelinkeinoille tämä on mahdollisuus. Potentiaalin hyödyntämiseksi on venäjän kielen osaamiseen kuitenkin panostettava todenteolla. Peruskoulun kieliohjelmia monipuolistettiin tuntijakouudistuksen myötä mahdollistamalla valinnaisten kielten ylimääräinen opetus. Valitettavasti tällä ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Kielten opiskelijoiden määrät ovat romahtaneet viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Toisin sanoen osaamistarpeeseen vastaaminen vapaavalinnaisten aineiden kautta ei ole realistista. Opetus- ja kulttuuriministeriö hylkäsi itäsuomalaisten oppilaitosten hakemuksen opettaa venäjää B1-kielenä. Pilottihankkeelle on kuitenkin todellinen tarve, jotta osaamista saadaan nostettua ja alati kasvavaan venäjän kielen osaamistarpeeseen vastattua. Rajanylitysten ja matkailun voimakkaasti kasvaessa venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin tuntemus korostuu entisestään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä panostaakseen venäjän kielen opetukseen ja toteuttaakseen pilottihankkeen erityisesti Itä-Suomessa lisääntyvään venäjän kielen osaamistarpeeseen vastaamiseksi? Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2013 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakka /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1036/2012 vp: Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä panostaakseen venäjän kielen opetukseen ja toteuttaakseen pilottihankkeen erityisesti Itä-Suomessa lisääntyvään venäjän kielen osaamistarpeeseen vastaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: On totta, että venäjän kielen osaamisen tarve Suomessa on kasvanut ja kasvaa. Itä-Suomessa on laaja tahto lisätä venäjän kielen opetusta, ja kielellä on alueelle tärkeä elinkeinopoliittinen sekä työllisyyttä ja elinvoimaisuutta edistävä merkitys. Eräät itäsuomalaiset kunnat hakivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä kokeilulupaa perusopetukseen siten, että oppilaiden B1-kielenä voisi olla ruotsi tai venäjä. Ministeriö otti 20.12.2012 kantaa hakemuksiin. Lainsäädännön mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille oppilaille yhteinen pakollinen oppiaine. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi myöntää sellaista kokeilulupaa, jossa luovutaan toisen kotimaisen kielen opettamisesta. Suomen kielikoulutuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten sivistystaso ja sen olennaisena osana monipuolinen ja syvällinen kielitaito. Tämä edellyttää mahdollisuuksia monipuolisiin kielivalintoihin ja kieliopintojen aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valtioneuvosto päätti perusopetuksen uusista valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 28.6.2012. Tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusopetusta koko ikäluokalle yhdenvertaiset edellytykset jatko-opintoihin tarjoavana väylänä. Yhtenä tavoitteena on monipuolistaa kieliohjelmia. Se toteutetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2- ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelman perusteiden voimaantuloa. Rahoituksen avulla turvataan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen asuinpaikasta riippumatta ja mahdollistetaan alueellisten ja paikallisten erityistarpeiden huomioon ottaminen. Valtio ottaa näin nykyistä suuremman vastuun kielten opetuksen monipuolistamisesta. Tuntijaosta päättäessään valtioneuvosto edellytti myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee vuoden 2014 loppuun mennessä hallituksen esityksen, jossa esitetään vapaaehtoisen A2-kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi. Toisin kuin kysymyksessä esitetään, vuonna 2016 voimaan tuleva tuntijako luo hyvät ja tasa-arvoiset mahdollisuudet kielten opetustarjonnan monipuolistamiseen ja esimerkiksi venäjän kielen opetuksen järjestämiseen Itä-Suomen kunnissa. On tärkeää muistaa, että perusopetuksen tuntijaossa on säädetty opetukseen käytettävistä vähimmäistuntimääristä. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät voivat omalla päätöksellään lisätä esimerkiksi venäjän kielen tarjontaa käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kielen opetukseen perusopetuslain (628/1998) puitteissa. 2
Ministerin vastaus KK 1036/2012 vp Lenita Toivakka /kok Venäjän kielen opetuksen vahvistaminen on linjassa hallitusohjelman kielikoulutuksen monipuolistamista koskevan tavoitteen kanssa, ja Itä- Suomessa opetustarjonnan lisääminen on erityisen kiireellistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt käynnistää alkukevään aikana kehittämistoimia, joilla venäjän kielen opetusta vahvistetaan Itä-Suomessa jo ennen uuden tuntijaon voimaantuloa. Tavoitteena on edistää venäjän kielen opetuksen järjestämistä, monipuolistaa opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä vahvistaa oppilaiden myönteisiä asenteita venäjän kielen opiskelua kohtaan. Perusopetuksen kielitarjonnan monipuolistaminen tulee ottaa huomioon myös perusasteen jälkeisissä opinnoissa. Kuten kysymyksessä todetaan, Venäjä ja venäjän kieli ovat Suomelle mahdollisuuksia. Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1036/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Vilka konkreta åtgärder ämnar regeringen vidta för att satsa på undervisning i ryska och för att genomföra ett pilotprojekt för att tillmötesgå det behov av kunskaper i ryska vilket finns framför allt i östra Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det är sant att behovet av att kunna ryska har ökat och ökar i Finland. I östra Finland finns en vitt utbredd vilja att öka undervisningen i ryska och språket har en viktig näringspolitisk och sysselsättnings- och livskraftsfrämjande betydelse i området. Ett antal kommuner i östra Finland ansökte hos undervisnings- och kulturministeriet om tillstånd för att bedriva försöksverksamhet inom den grundläggande utbildningen för att bereda eleverna möjlighet att som B1-språk välja antingen svenska eller ryska. Ministeriet tog den 20 december 2012 ställning till ansökningarna. Enligt lagstiftningen är det andra inhemska språket ett för alla elever gemensamt och obligatoriskt läroämne. Undervisnings- och kulturministeriet kan inte bevilja ett sådant tillstånd som innebär att man slopar undervisningen i det andra inhemska språket. Det centrala målet i politiken för språkundervisningen i Finland är att trygga medborgarnas bildningsnivå, och som en väsentlig del därav en mångsidig och gedigen språkkunskap. Det här förutsätter att det finns möjligheter att göra mångsidiga språkval och att språkstudier inleds så tidigt som möjligt. Statsrådet fattade beslut om de nya rikstäckande målen för och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen den 28 juni 2012. Målet med reformen av timfördelningen är att stärka den grundläggande utbildningen som en kanal som erbjuder hela åldersklassen jämlika förutsättningar för fortsatta studier. Ett av målen är att språkprogrammen blir mer mångsidiga. Målet nås genom att man erbjuder anordnare av undervisning en möjlighet att ordna extra undervisning i A2- och B2-språk som är valfria. Avsikten är att man reglerar finansieringen innan de nya läroplanerna träder i kraft. Med hjälp av finansieringen tryggar man elevernas jämlika möjligheter till språkstudier oberoende av bostadsort. Man möjliggör också ett beaktande av regionala och lokala särbehov. Staten tar på så vis i högre grad än för närvarande ansvar för att språkundervisningen blir mångsidigare. I samband med att statsrådet beslutade om timfördelningen förutsatte den också att undervisnings- och kulturministeriet före utgången av 2014 bereder regeringens proposition med förslag till att det ska bli obligatoriskt för anordnare av utbildning att erbjuda undervisning i det frivilliga A2-språket. Till skillnad från det som anförs i spörsmålet skapar den timfördelning som träder i kraft 2016 goda och jämlika möjligheter till att göra utbudet av språkundervisning mångsidigare och till att exempelvis ordna undervisning i ryska i kommunerna i östra Finland. Det är viktigt att komma ihåg att det i fråga om timfördelningen inom den grundläggande utbildningen har bestämts om det minimiantal timmar som ska användas för undervisningen. Kommunerna och övriga anordnare av utbildning kan 4
Ministerns svar KK 1036/2012 vp Lenita Toivakka /kok med sina egna beslut öka exempelvis utbudet av ryska genom att för undervisningen i ryska använda timmar avsedda för valfria ämnen eller öka antalet undervisningstimmar för undervisning i ryska inom ramen för lagen om den grundläggande utbildningen (628/1998). Ett stärkande av undervisningen i ryska stämmer överens med målet att göra språkutbildningen mångsidigare vilket framgår av regeringsprogrammet. Utbildningsutbudet måste öka i rask takt i framför allt östra Finland. Undervisningsoch kulturministeriet har beslutat initiera utvecklingsåtgärder under vårvintern och genom dem ska undervisningen i ryska stärkas i östra Finland redan innan den nya timfördelningen träder i kraft. Målet är att främja ordnandet av undervisning i ryska, göra undervisningsmetoderna och inlärningsmiljöerna mångsidigare och stärka elevernas positiva attityder till studier i ryska. Det mångsidigare språkutbudet inom den grundläggande utbildningen ska också beaktas i fortsatta studier efter grundstadiet. Såsom det konstateras i spörsmålet innebär Ryssland och det ryska språket möjligheter för Finland. Helsingfors den 23 januari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5