hinta 3 MASALAN POLKU Copyright Masalan asukasyhdistys Ry. 2017

hinta 3 MASALAN POLKU Copyright Masalan asukasyhdistys Ry. 2017

Lähde: Kirkkonummen karttapalvelu, MML

JOHDANTO 1. Masalantie osa Suurta Rantatietä 2. Framnäs ja Hullus SISÄLTÖ: 10. Ljusdala Nuorisoseurantalo, yhdistyksiä ja huvia 11. Majby ja Hommas TIETOLAATIKKO: PORKKALAN VUOKRAKAUSI 3. Nissniku 4. Kauppapuutarhat 5. Hvittorpintie TIETOLAATIKKO: HVITTRÄSKIN HU- VILAT 6. Suomela 7. Köpas 8. Bjöns 9. Masalan kyläkeskus ja Masan kartano TIETOLAATIKKO: KANSALAIS- YHTEISKUNTA JA KOTISEUTUTYÖ MUSEO MASALAAN TIETOLAATIKKO: KUNNALLINEN ITSEHALLINTO JA KOULUT TIETOLAATIKKO: TEOLLISUUS JA MODERNI MASALA 12. Handelslagin talo ja asemanseutu TIETOLAATIKKO: RAUTATIE 13. Sundsberg Sundetin varrella TIETOLAATIKKO: MAANOMISTAJAT JA TILATTOMAT 14. Ratavalli ja Puolukkamäki

JOHDANTO Masalan polku kertoo Masalan alueen historiasta ja nykypäivästä. Polun tarkoituksena on antaa asukkaille, satunnaisille kulkijoille ja alueen historiasta kiinnostuneille mahdollisuus tutustua Masalan kylän vaiheisiin ja sen monipuoliseen kulttuuriympäristöön helpolla tavalla. Polun kokonaispituus on noin 10 km ja etappeja on 14. Mukavia hetkiä Masalan polun parissa! Masalan asukasyhdistys ry. Marraskuussa 2017 Kuva: Kyltti Masalantien ja Framnäsin puistotien risteyksessä. Petra Vairimaa 2017

1. Masalantie osa Suurta Rantatietä Hämeen Härkätien ohella on yksi Suomen merkittävimmistä reiteistä ollut Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennettu Suuri Rantatie. Kulkureitit olivat aluksi vain kapeita ratsastus- ja kävelypolkuja, mutta muuttuivat ajan mittaan leveämmiksi teiksi. Reitit yhdistivät tiloja, keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita, satamapaikkoja ja muinaislinnoja. Kirkkonummelle Suuri Rantatie tulee Siuntiosta Överbyn ja Kuusalan kautta keskustan kirkolle, josta se jatkaa matkaansa Vanhaa Rantatietä ja Masalantietä pitkin eteenpäin Espooseen. Tien nykyiset linjaukset noudattavat suurin piirtein samoja reittejä kuin ne jo vuosisatojen ajan ovat tehneet. Masalassa tie ohitti kyläkeskuksen. Kyläkeskuksen muodostivat Masan, Tinan, Bjönsin ja Köpaksen tilat. Nissnikun ja Hulluksen tilat sijaitsivat hieman erillään kyläkeskuksesta, eikä Hullus ollut aiemmin ylipäätään osa Masalan kylää. Nykyisen taajama-alueen keskusta kauppakeskuksineen sijaitsee edelleen vanhan kyläkeskuksen paikalla. Vanhimmat kirjalliset tiedot Masalan tiloista ovat vuodelta 1540. Kylän nimi tulee muinaisruotsalaisesta nimestä Mases by eli Masin kylä. Tilojen nimistä on olemassa vanha loru: Masa on mato, Tina on tipu, Bjöns on papu, Köpas kana, Nissniku kettu. Kuva: Landsvägen vid Ingvalsby Östergård. B. Åström (1927) SLS BY SA 4.0

2. Framnäs ja Hullus Hulluksen ja Framnäsin rivitaloalueet rakennettiin 1970-luvulla. Rakennukset puu- ja tiiliverhoiluineen edustavat ajankohdalle tyypillistä teollista rakennustapaa. Asuinalueen keskellä sijaitsevalla mäellä sijaitsi aiemmin Hulluksen tila. 1900-luvun alussa uuden omistajan myötä Hulluksen nimi muutettiin Framnäsiksi. 1970-luvun purkutöiden jäljiltä maastossa näkyy edelleen päärakennuksen ja navetan perustat. Framnäsin asuinalueelle viettävässä rinteessä on näkyvissä tiiliholvattu kellari osana suurta graniittimuuria. Mäen laella ja sen rinteissä kasvaa jalopuumetsikköä ja edempänä metsässä sijaitsee Neuvostoliiton vuokrakauden ajan betonirakenteisia bunkkereita, raunioita sekä taistelukaivanteita. Kuva: Poikia pelaamassa pihamaalla. Framnäs, n.1980, Raimo Poutanen Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut Kuva: Hulluksen metsän bunkkeri. Petra Vairimaa 2016

TIETOLAATIKKO PORKKALAN VUOKRAKAUSI Toisen maailmansodan loputtua vuonna 1944 luovutettiin laajoja alueita Kirkkonummea ja Siuntiota sekä Degerbyn kunta kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle merisotilaalliseksi tukikohdaksi. Suomalainen väestö evakuoitiin kymmenessä päivässä. Porkkalan vuokra-alue oli osa Neuvostoliittoa ja se kuului hallinnollisesti Leningradin kaupunkiin. Rajat suljettiin syyskuussa 1944 ja alueelle siirrettiin neuvostosotilaita ja siviilejä. Sotilastukikohtaan rakennettiin isoja kasarmeja, bunkkereita, sotasatama ja lentokenttä. Alueella asui enimmillään ainakin 10 000 siviiliä ja 20 000 sotilasta. Porkkalan alue oli sotilaskaupunki, jossa oli myös sairaala, kouluja ja päiväkoteja. Alkuperäinen vuokrakausi oli määrätty 50 vuodeksi, mutta alue palautettiin jo aikaisemmin vuonna 1956, 11 vuoden jälkeen. Kuva: Porkkalan rautatietunneli. Kuvaaja tuntematon. Public Domain

3. Nissniku Nissnikun tilan varhaisimpia tietoja on löydetty vuodelta 1557. Tällöin Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. Myöhemmin 1600-luvun lopulta alkaen tila toimi ruotujakolaitoksen määräyksen mukaisesti rusthollina eli ratsutilana. Tilan tuli toisin sanoen varustaa sotajoukkoja. Nissnikun tilan seppä Hartmanin kerrotaan 1900-luvun alussa takoneen arkkitehti Eliel Saarisen toiveiden mukaisesti läheisen Hvitträskin ateljeen oviin saranoita. Saranat tuli takoa yhdestä valurautaisesta kappaleesta kierukkaornamentteineen. Eliel Saarinen oli istunut sepän kanssa pidemmän tovin, jonka jälkeen seppä Hartman oli onnistuneesti saanut saranat valmistettua. Lönnbergin suku omisti tilan 1800-luvun alusta 1960 -luvulle asti. Tilan maille rakentui alueen myynnin jälkeen Nissnikun asuinalue. Kuva: Tyttöjä Masalassa, noin 1980, Raimo Poutanen, Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut Kuva: Nissniku 1934, Brita Lönnberg ja kissa. Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

4. Kauppapuutarhat Puutarhaviljely kasvatti suosiotaan rautatieyhteyden saavuttua Kirkkonummelle. 1900-luvun alun vuosikymmenien aikana useilla maatiloilla, palstatiloilla ja huvilatonteilla kasvatettiin kukka- ja hyötypuutarhoja marjapensaineen ja hedelmäpuineen. Victor Liljelund kirjoittaa kirjassaan Kyrkslätt förr och nu vuonna 1930, että yhä useammin näki hyvin hoidettuja kasvimaita, joissa oli täydellinen kokoelma kaikkea hyvää asiaan kuuluvaa. Kauppapuutarhoja perustettiin etenkin Masalan, Jorvaksen ja Kvisin alueille, koska vasta valmistunut rautatie tarjosi hyvät yhteydet tuotteiden kaupunkiin kuljetukselle. Masalan Sepänkyläntien varrelle rakennettiin erityisen paljon kasvihuoneita. Parhaimmillaan tien molemmin puolin nähtiin 60-70 pienkasvihuonetta, joissa viljeltiin etenkin tomaattia. 5. Hvittorpintie Sepänkyläntieltä erkanee Hvittorpintie joka vie Vitträskin järven rantaan. Tien risteyksessä sijaitsee alun perin Nissnikun ruotsinkieliseksi alakouluksi vuonna 1927 valmistunut punainen puinen rakennus. Talo edustaa tyyliltään 1920 -luvun klassismia voimakkaasti korostetuin oven- ja ikkunapielineen sekä pilasterinurkkineen. Hvittorpintie ylittää Porkkalan vuokrakauden aikaisen raja-alueen ja päätyy Vitträskin järven rannalla sijaitsevalle Hvittorpin huvilalle. Hvittorp on jugend -tyylinen huvila, joka valmistui vuonna 1903 ja sen suunnitteli musiikin ystävä Westermarckille arkkitehtikolmikko Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

TIETOLAATIKKO HVITTRÄSKIN HUVILAT Hvitträsk on arkkitehtikolmikko Saarisen, Geselliuksen ja Lindgrenin itselleen suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona ja ravintolana. Rakennukset valmistuivat 1900-luvun alussa Vitträskin järven jylhälle rantakalliolle. Sillä on ollut vahva työllistävä vaikutus lähialueiden kylille ja alue on edelleen yksi Kirkkonummen kunnan matkailun pääkohteista. Hvitträskin ateljeen lisäksi Vitträskin eteläisen rannan alueelle rakentui kokonainen huvila- ja taiteilijayhteisö. Yhteisön rakentumisen taustalla on 1860-luvulla alkanut kaupunkilaisten tapa siirtyä kaupungista maalle kesän viettoon sekä se, että pääkaupungin vauras väestö rakennutti komeita huviloita Helsingin ulkopuolelle. Alueen valikoitumiseen vaikutti läheisten liikenneyhteyksien kehitys: 1800-luvun lopun höyrylaivaliikenne kaupungista saaristoon ja Luomaan ja rautatieliikenteen alkaminen 1900- luvun alussa. Kuva: Masagårdin rakennuksia. Petra Vairimaa 2015 Kuva: Vitträsk, Kvarnviken. Petra Vairimaa 2015

6. Suomela Vuonna 1906 perustettu Masaby Arbetarförening osti vuonna 1917 työväenliikkeen aktivoituessa tontin Masan tilalta ja rakensi sille työväentalon, jonka nimeksi tuli Suomela. Talon rakentamisen jälkeen yhdistyksen jäsenistön määrä kasvoi muutamasta jäsenestä yli 150 jäseneen. Yhdistys jatkoi vuoden 1918 sisällissodan jälkimainingeissa ensin yksityisissä kodeissa, kunnes toiminta sai taas jatkua. 1920- ja 30-luvuilla talon suuressa juhlasalissa pidettiin tanssiaisia ja erilaisia illanviettoja. Yhdistys järjesti myös perheille suunnattua toimintaa, se perusti sekä kirjaston että nuoriso-, urheilu- ja ompeluseuran. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen työväenyhdistyksen toiminta oli jäsenten vähyydestä johtuen hiljaista, kunnes myöhemmin 1970-luvun lopulla aktiivinen toiminta pyörähti Kirkkonummen keskustassa jälleen käyntiin. Yhdistyksen nimeksi muodostui tällöin Kyrkslätt - Masaby arbetarförening rf. Suomelan talo oli vuokrakauden jälkeen huonokuntoinen ja se purettiin pois. Tänä päivänä talon paikalla sijaitsee kerrostaloja. Metsätorpantien ja Köpaksenpolun kulmalla sijaitsevan talon ulkoseinällä on Suomelasta kertova muistolaatta. Kuva: Suomela 1956. Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut

7. Köpas Köpaksen päärakennus on ainoa Masalan kylän tiloista säilynyt rakennus. Köpaksen tila muodosti 1500-luvulla oman kylänsä nimeltä Köpeby. Tällainen yhden tilan kylä eli yksinäistila oli 1500-luvun Kirkkonummella yleinen. Kylä yhtyi vuonna 1567 Masalan kylään. 1600-luvun veroluetteloista käy ilmi, että tila on ollut osittain käyttämätön, osittain asuttu, ja se on myös toiminut rusthollina eli ratsutilana. 1700-1900 -lukujen aikana Köpaksen omistajina on ollut useita henkilöitä. Nykyisen talon rakennusajankohdaksi arvioidaan 1860-luvun jälkeistä aikaa, koska tutkimuksissa hirsien vanhin tapettikerrostuma juontuu tältä ajalta. Laajimmillaan tilaan kuului 92 hehtaaria maata, kunnes vuonna 1908 ne myytiin ja palstoitettiin. Porkkalan vuokrakauden jälkeen Köpas oli huonokuntoinen, mm. lattiat puuttuivat ja sisätiloissa kasvoi pensaita. Rakennus peruskorjattiin kuitenkin asuttavaan kuntoon. Rakennuksen kuisti todennäköisesti rakennettiin tällöin ja sille johtivat kahdet portaat. Rakennuksessa oli korjauksen jälkeen kolme asuntoa. Kuva: Köpaksen suuri tammi. Petra Vairimaa 2016 Kirkkonummen kunta osti Köpaksen vuonna 1979. 1980-luvulla kunta rakennutti Bjönsinpolun kävelytien talon editse pihan poikki ja sijoitti myös päiväkodin ja terveyskeskuksen sen pihapiiriin. Köpas oli tällöin purku-uhan alainen. Tällöin Masalaan perustettiin Pro-Köpas - yhdistys, joka taisteli talon säilyttämisen puolesta. Talon etualalla kasvaa nykyään edelleen yksi jäljelle jäänyt vanha tammipuu ja rakennuksessa on paljon harrastustoimintaa.

8. Bjöns Bjönsin tilasta ensimmäiset omistajatiedot löytyvät 1500-luvulta. Bjöns kuului Espoonkartanon alaisuuteen ja 1600-luvulla kreivin Gustaf Hornin ostorälssiin. Ostorälssi tarkoitti sitä, että Horn oli ostanut oikeuden kantaa kruunun veroja määrätyiltä tiloilta. Bjönsin tila jaetiin 1700-luvulla kahtia. Bjöns I. toimi tämän jälkeen silloisen Hulluksen Rusthollin alaisuudessa ja Bjöns II jatkoi omana tilanaan. Myöhemmin 1800 -luvun lopulla tilat jälleen yhdistettiin. 1900 -luvulla tilan omistajaksi tuli Siuntiosta muuttanut Karl August Boström perheineen. Sundetista Vitträskiin asti ulottunut Bjönsin tila myytiin hänelle huutokaupalla. Tilalla oli puimakone, hevosharava ja niittokone ja siellä pidettiin hevosia ja lehmiä, porsasta ja kanoja. Bjönsin kantatila oli myös tunnettu hyvästä kaivostaan, josta kyläläiset saivat tulla hakemaan vettä. Myöhemmin Boströmin perheen pojat jakoivat tilan kolmeen osaan. Lennart sai kantatilan, Alarik Högsätersin ja Verner Kuninkaantien eteläpuolella sijainneen Grönkullan. Högsätersin nimi tulee tiettävästi viikinkien nimistöstä, jonka sen omistaja Alarik talolle antoi. Alarik oli mukana Bjönsin talolla perustamassa Masaby Ungdomsförening rf:n, Masalan nuorisoseuran, vuonna 1903.Bjönsin maita viljeltiin vuoteen 1944 asti. Kerrotaan, että Bjönsissä myytiin maitoa ja lihaa. Lihakauppaa piti Bjönsissä vanginkuljettaja Backman. Porkkalan palautuksen jälkeen sekä Bjöns, että Grönkulla olivat vielä jäljellä, mutta huonokuntoisina ne purettiin pois. Tällä hetkellä mäellä voi nähdä navetan vanhan ruokintapöydän ja vanhan kaupparakennuksen. Rakennuksen seinään tehtiin syksyllä 2017 taiteilijoiden ja paikallisten nuorten kanssa yhteistyössä muraali syksyllä 2017. Maalaus oli osa nuorten Masalamazingrace päivää. Kuva: Bjönsinmäen seinämaalaus ja taiteilija Nina Kuukari. Sakari Kuokkanen 2017

9. Masalan kyläkeskus ja Masan kartano 1500-luvulla Masalassa oli 5 kantatilaa: Nissniku, Köpas, Bjöns, Masa ja Tina. Näistä neljä oli rykelmänä kyläkeskuksessa. Nissniku sijaitsi hieman sivummalla. Masan ja Tinan tilat sijaitsivat nykyisen Suomelanpolun molemmin puolin. Masan tilalla on ollut useita omistajia. 1860 90 -luvuilla tila toimi pitäjän käräjäpaikkana, ja tästä johtuen Masan tila tuli tunnetuksi koko pitäjässä. Käräjätoiminnan vuoksi tilalle rakennettiin useita taloja, joihin voitiin majoittaa käräjöinnin eri osapuolia kuten tuomareita, lautamiehiä ja vankeja. 1900-luvun alussa tilan omisti Anton Vuorinen. Vuorinen hankki laajoja maa-alueita ja tämän kautta sai uusi Masagård mallitilaksi ja kartanoksi suunniteltu tila alkunsa. Masagård rakentui 1910-luvulla Vitträskin järven rannalle ja se on yksi Vitträskin huviloista. Ostajana oli pankinjohtaja Ivar Wasastjerna. Masan tilan osti itselleen 1920-luvulla Edvard Wilcken, joka nimesi alueen Furugårdiksi. Furu viittaa sanaan honka suomenkielessä. Tilalla oli 3 rakennusta ja navettaan rakennettiin asuntoja, joita vuokrattiin edelleen. Junaradan tarjoamien hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Furugårdiin rakentui sittemmin kauppapuutarhoja. Puutarhat ja kasvihuoneet tuhoutuivat lähes kokonaan vuokrakauden seurauksena. Kuva: Furugård talvella 2010. A. Pitkänen

Vuonna 1964 alue siirtyi kunnan omistukseen, josta myöhemmin osa siirtyi kirkolle. Paikalle rakennettiin vuonna 2000 Masalan pyhän Matteuksen kirkko. Furugård on nykyään edelleen Kirkkonummen kunnan omistuksessa ja pihapiirissä on säilynyt yksi 1800-luvun sekä kolme muuta 1900-luvun asuinrakennusta. Kalliolla talojen yläpuolella on pyöreä suurikokoinen perustus, joka tiettävästi on ollut kasvimaiden kasteluallas. Tinan tilasta on tietoja 1500-luvun puolivälistä alkaen. Tällöin omistajana oli Simon Larsson. Tina kuten myös viereiset Bjöns ja Masa kuuluivat 1600-luvulla Espoon kartanon alaisuuteen maksamalla kartanolle veroja. Tinan tilalla on asunut Ruotsin sotalaivaston palveluksessa olleita laivamiehiä ja myöhemmin tila kuului armeijalle ja toimi Ingvalsbyn tilan augmenttina eli aputilana. 1700-luvulla tilan omisti nimismies Johan Stenman, joka kuuluu olleen raju luonteeltaan. Tinassa asui tällöin myös pyöveli ja pitäjän apupappi, joka oli kasvattanut mainettaan juomalla ja papille sopimattomalla käytöksellä. Vuonna 1860 Tina yhdistettiin Sundsbergin kartanon omistukseen. Vuonna 1913 Sundsbergin kartanon omistaja lahjoitti Tinan päärakennuksen Kyrkslätts hembygdsföreningille museoksi. Gammel-Tinan museo toimi vuoteen 1944 asti ja vuokrakauden jälkeen rakennus on purettu pois. Tinan entisen tilan alue on nykyään metsittynyt ja käyttämätön Kuva: Masalan keskustaa n.1980. Raimo Poutanen, Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut

TIETOLAATIKKO KANSALAISYHTEISKUNTA JA KOTISEUTUTYÖ MUSEO MASALAAN 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa teollistumisen, kaupungistumisen ja kaupallistumisen seurauksena yhteiskunnan rakenteet muuttuivat. Kansalaisyhteiskunta oli alkanut muodostua ja sen mukana kiinnostus kansanomaista kulttuuria kohtaan kasvoi ja nostatti tarpeen kerätä ja säilyttää kokoelmia. Kyrkslätts hembygdsförening rf. (Kirkkonummen kotiseutuyhdistys) perustettiin vuonna 1910. Heti perustamisen jälkeen kirkkonummelainen opettaja Alfred Winell ehdotti, että kotiseutuyhdistyksen tulisi perustaa museo. Konsuli Vilén, Sundsbergin kartanon silloinen omistaja, lahjoitti tällöin Tinan päärakennuksen museokäyttöön ja alue muutettiin parissa vuodessa Seurasaaren ulkomuseon kaltaiseksi. Pihapiiriin siirrettiin muutamia talousrakennuksia sekä tuulimylly Ingvalsbyn Östergårdista. Esineitä kerättiin koko Kirkkonummen alueelta museoon, jonka vihkiäiset olivat vuonna 1913. Museota kutsuttiin Gammel-Tinaksi. Museo toimi vuoteen 1944 asti ja alueen evakuoinnin yhteydessä Gammel-Tinan museoesineet ehdittiin siirtää Herttoniemen kartanoon. Myöhemmin 1950-luvulla esineistö siirrettiin Lapinkylään Alisgårdenin museoon. Vuokra-ajan päätyttyä vuonna 1956 oli Masalan tilalla jäljellä ainoastaan tuulimylly ja pieni tupa. Tinan tupa toimi ennen vuokraaikaa museovahdin asuntona. Tuulimylly siirrettiin vuonna 1973 Gesterbyn kartanon museolle kuntakeskukseen ja tupa vuoden 2016 kesällä Alisgårdenin museoalueelle, Lapinkylään. Kuva: Gammel Tina noin 1910. Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

10. Ljusdala Nuorisoseurantalo, yhdistyksiä ja huvia 1800-luvun loppupuolella perustettiin Suomessa monia yhdistyksiä ja seuroja. Vuonna 1903 Bjönsin tilalla perustetulle Masalan nuorisoseuralle eli Masaby Ungdomsförening (MUF rf.) :lle rakennettiin talkoovoimin Ljusdalan nuorisoseurantalo, joka valmistui vuonna 1911. Piirustukset rakennukseen teki masalalainen rakennusmestari Leonard Strömberg. MUF:n jäsenistö vietti talolla paljon aikaa yhdessä. Erilaisissa tapaamisissa käytiin keskusteluja ajankohtaisista aiheista, paikalle kutsuttiin maistereita kertomaan ja valistamaan jäseniä, mutta vakavan ohjelman ohella myös laulettiin, näyteltiin ja musisoitiin. Toiminnan jatkuessa seura perusti erilaisia kerhoja kuten puutarha-, laulu-, puhallinorkesteri- ja urheilukerhon. Näiden lisäksi talossa toimi myös kunnallinen kirjasto, Masaby småskola, Masalan Martta -yhdistys, Lotta Svärd yhdistys ja Kirkkonummen suojeluskunta. Sisällisodan jälkeen Masalan nuorisoseura jatkoi toimintaansa Ljusdalassa. 1920-luvulla taloa remontoitiin ja sinne rakennettiin näyttämö teatteritoimintaa varten. Vuonna 1937 Ljusdalassa perustettiin Masaby F.B.K. Vapaapalokunta toimi Masalassa Porkkalan evakuointiin saakka ja heillä oli sekä paloauto, että moottoriruisku käytössä. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen rakennus siirtyi kunnan omistukseen ja siellä toimii nykyään vuonna 1980 perustettu Masalan nuorisoteatteriyhdistys. Kuva: Ljusdala Petra Vairimaa 2016

11. MAJBY JA HOMMAS Majbyn tilan varhaisista vaiheista tiedetään vain vähän. 1830-luvulla rakennetusta päärakennuksesta kerrotaan, että se oli arkkitehti Carl Ludvig Engelin (s.1778 k. 1840) suunnittelema. 1880-luvulla sen omistajaksi tuli Åbergin suku. Åbergin aikana tilalla pidettiin kansakoulua, pensionaattia ja toipilaskotia. Rakennus purettiin vuokrakauden jälkeen huonokuntoisena vuonna 1968. Nykyään jäljellä on tilan navetta. Toinen tila Majbyn läheisyydessä, Kuninkaantien äärellä oli Hommas. Hommaksen päärakennus rakennettiin vuonna 1802. Tilalta myytiin maitoa, heinää, viljaa, lihaa ja puutarhatuotteita Helsinkiin. 1880-luvulla omistus siirtyi viereisen Majbyn tilan tavoin Åbergin suvulle. Vuokrakauden aikana tilan navetan kivet on mahdollisesti siirretty Kolsariin venäläisten hautausmaalle. Hommaksen nykyinen laaja asuinalue on rakentunut 1980-luvulta lähtien ja siellä sijaitsee myös Masalan koulu ja päiväkoti sekä kuplahalli. TIETOLAATIKKO KUNNALLINEN ITSEHALLINTO JA KOULUT Kunnallinen itsehallinto aloitti 1860-luvulla toimintansa. Sen tehtäviksi muodostuivat terveydenhuolto, sosiaalihuolto, kirjastojen ylläpito, kouluopetus ja paloturvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi liikenne ja posti olivat kunnan hallinnon alaisuudessa ja sen tuli huolehtia järjestelyistä, jotka liittyivät maanteiden hoitoon, kestikievareihin, kyytilaitokseen ja postin kulkuun. Vuonna 1871 aloitti kunnan ensimmäinen kansakoulu toimintansa Heikkilässä. Bobäckin eli Luoman kansakoulu perustettiin vuonna 1887 Majbyn tilalle. Vuonna 1921 astui yleinen oppivelvollisuus voimaan. Masalassa aloitti samalla vuosikymmenellä kaksi uutta koulua toimintansa. Toinen Majbyssä ja toinen Hvittorpin- ja Sepänkyläntien risteyksessä Nissnikussa. Koulut olivat ruotsinkielisiä, mutta suomenkielisten lasten osuuden kasvaessa aloitti vuonna 1932 myös suomenkielinen kansakoulu toimintansa. Koulu sijaitsi Sepänkylänja Masalantien risteyksessä, Ratavallilla. Muutamaa vuotta myöhemmin kunta rakensi vanhan

rakennuksen viereen uuden isomman koulurakennuksen. Rakennus sijaitsee edelleenkin alueella. Kaikkien Masalan koulujen toiminta loppui vuoden 1944 evakuointiin. Porkkalan alueen palauduttua rakennettiin vuonna 1958 Masalan Hommakseen uusi koulu, Masalan koulu. Kunnan keskustan suomenkielinen koulu - Kirkkoharjun koulu - rakennettiin 1960-luvun alussa, joka toimi aluksi Masalan koulun sivukouluna. Nykyinen koulurakennus rakennettiin vuonna 2011. Kuva: Koulukuljetukset Masalasta, 1970-luku, Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut. TIETOLAATIKKO TEOLLISUUS JA MODERNI MASALA Vuokrakauden jälkeisinä vuosikymmeninä Kirkkonummea alettiin jälleenrakentaa. Teollisuuden mukana tuli kuntaan suuria määriä uusia asukkaita ja koko elinkeinorakenne muuttui. Masalasta tuli 1960 80-luvuilla teollisuustaajama, kun esimerkiksi Oy Kolmex Ab, SKF, Kirkkonummen osuuskassa, pankki ja liiketalo Masalan keskustassa rakentuivat. Vuonna 1968 valmistunut SKF:n varastorakennus edustaa vanhinta jäljellä olevaa rakennuskantaa. Skannon varasto- ja toimistorakennus Majbyn- ja Masalantien risteykseen rakennettiin 1970-luvun alussa. Sen aikaista modernia arkkitehtuuria puhkuvassa julkisivussa toistuu nauhamaisissa ikkunoissa S-muoto kuten Skanno. Masalan infra rakentui samalla uusien tieyhteyksien myötä ja vuonna 1969 aloittanut sähköjunaliikenne helpotti etenkin työmatkaliikennettä. Asukkaita Masalassa oli vielä 1970-luvulla vähemmän kuin ennen evakuointia. Vuonna 1944 henkikirjoissa oli 458 henkilöä ja vuonna 1970 390. Uusien taloyhtiöiden myötä Masalaan muutti muilta paikkakunnilta

etenkin nuoria perheitä asumaan muuttaen koko alueen väestörakenteen. Masalassa asuu nykyään noin 6200 henkilöä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 mukaan Masalan asukasmäärä tulee kasvamaan yli 10 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. 12. HANDELSLAGIN TALO JA ASEMANSEUTU Kaupankäynti oli aiemmin kielletty maaseudulla. Kaikki tavara tuli myydä kaupungissa tai maaseudun markkinoilla. 1850-luvun puolivälin jälkeen kauppakielto poistui asteittain ja 1900-luvulle tultaessa oli kauppiaita jo usealla paikkakunnalla. Kirkkonummella oli tällöin noin 20 kauppiasta. Kaupat perustettiin teiden ja rautateiden varsille. Masalassa toimi vuonna 1905 M.J. Törnqvistin kauppa, jossa myytiin mm. rautatavaroita, maalia, rullaverhoja, tapetteja, lasia, porsliinia, kangasta ja nahkaa. Kyrkslätts Handelslag m.b.t. aloitti toimintansa Kirkkonummella vuonna 1917. Osuuskaupan pääliike sijaitsi Kirkkonummen keskustassa Villa Haagassa ja sivuliikkeitä avattiin muissa osissa kuntaa. Masalassa Handelslag aloitti toimintansa rautatieaseman läheisyydessä vuonna 1917 kunnes vuonna 1932 vanha myymälärakennus purettiin ja uusi liike rakennettiin. Uusi vuonna 1932 valmistunut funkkistyylinen rakennus sijaitsee yhä edelleen Masalantien varrella rautatieaseman kohdalla. Talon on suunnitellut Valde Helanto Suomen Osuuskuntien keskuskunnan rakennusosastolta. Kuva: Masalan keskusta 1934 Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimi

Rakennuksessa oli alun perin alakerrassa varasto, kaupan tilat, toimisto- ja pesuhuone ja yläkerrassa oli asunto. Kaupan tiloissa on myöhemmin ollut kahvilatoimintaa ja Pennymarket. Rakennuksella on maisemallinen, rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Myymälärakennuksen oikealla puolella sijaitseva lisärakennus rakentui 1960-luvulla. Rakennuksessa toimi Helsingfors Sparbankin sivukonttori 1980-luvun puoliväliin asti. Kyrkslätts Handelslagin talon takana rautatieaseman suunnassa sijaitsi aiemmin Soltorpaksi ja Ainolaksi kutsuttu talo. Tontti oli lohkottu Masan tilasta 1900-luvun alussa ja talon ensimmäisiä asukkaita olivat Matilda ja Aarne Aalto. Aarne oli puutarhuri. Vuonna 1913 talon osti poliisi Karl Edvard Grönholm vaimonsa Huldan kanssa. Myöhemmin heidän poikansa Birger Edvardson jatkoi isänsä jalanjäljissä poliisikomissaarina Ainolassa asuen. Hänen aikanaan 1930-luvulla talon pihapiirissä sijainneeseen rakennukseen rakennettiin putka. Kieltolain aikainen salakuljetus työllisti poliisimestaria ja erilaiset juhlat etenkin Ljusdalassa ja Suomelassa aiheuttivat tilanteita, joissa putkalle tuli käyttöä. Porkkalan vuokrakaudella venäläiset siirsivät talon Kirkkonummen keskustaan. Nimismies Rydman asui Ainolaa vastapäätä tien toisella puolen. TIETOLAATIKKO RAUTATIE Senaatti päätti vuonna 1900, että Helsingin ja Karjaan välille tulee rakentaa rautatie, joka tulisi jatkeeksi Turun ja Karjaan välille vuonna 1899 valmistuneelle rautatielle. Rakennustyöt tehtiin vuosien 1901 ja 1902 aikana. Ratapölkkyihin ja asemarakennuksiin käytettiin rautatiehallituksen mailta kaadettua puuta ja teräskiskot tuotiin laivoilla Englannista Suomeen. Asemarakennusten lisäksi rautatien varrelle rakennettiin myös muita tarpeellisia rakennuksia kuten makasiineja, ratavartijoiden asuntoja ja vesitorneja höyryjunia varten. Kansallisromanttisten rakennusten suunnittelija oli Bruno Granholm, joka toimi rautatiehallituksen pääarkkitehtina vuosina 1892 1926. Liikennöinti radalla aloitettiin vuonna 1903 ja matka Hel-

sinkiin kesti tämän jälkeen enää yhden tunnin ajan, kun hevoskärryillä matkaan oli aiemmin kulunut 6 tuntia. Nopea yhteys mahdollisti näin maidon ja puutarhatuotteiden nopean kuljetuksen myyntiin Helsinkiin ja vaikutti vahvasti asutuksen kehittymiseen radan varrelle. Porkkalan vuokrakauden aikana 1944 1956 junaliikenne ei ensin saanut kulkea Neuvostoliiton laivaston tukikohdan alueen läpi, mutta vuonna 1947 läpikulku sallittiin. Kauklahden ja Tähtelän asemien välisen matkan ajaksi kiinnitettiin junavaunuihin ikkunaluukut estämään näköyhteyden alueelle ja myös junan veturi vaihdettiin kokonaan. Vuokra-ajan päätyttyä, 1950-luvun lopussa junat kulkivat vain harvoin, mutta jo 1960 -luvulla kehittyi erilaisia junatyyppejä ja kiskoilla kulki samanaikaisesti höyryvetureita, kiskobusseja ja vuodesta 1969 lähtien myös sähköjunia. Sähköjunayhteys Helsingistä Kirkkonummelle oli maamme ensimmäinen. Posti julkaisi erikoisleiman tämän kunniaksi. Muutenkin yhteydet Kirkkonummelta kaupunkiin paranivat 1960-luvulla, kun 1930-luvulla rakennettua Jorvaksentietä jatkettiin Munkinmäelle Kirkkonummen keskustaan asti ja kehätie Espoon Bembölestä Jorvakseen rakentui vuonna Kuva: Junia Masalassa 2015. A. Pitkänen

13. SUNDSBERG SUNDETIN VARRELLA Vanhimmat kirjalliset tiedot Sundsbergin alueelta löytyvät Raaseporin läänin maakirjasta vuodelta 1541, jolloin paikalla on sijainnut Gavelsbacka niminen kylä. Gavelsbackassa mainitaan olleen kuusi talonpoikaa. Vuonna 1654 talonpoika Gabriel Hansson omisti kaikki talot, jotka hän yhdisti yhdeksi tilaksi. 1700 -luvulla eversti Carl Ramsay osti tilan ja kartanokausi alkoi. Eversti Ramsay rakennutti aittoja, kellareita, käymälöitä ja punaisen päärakennuksen. Tila sai nimensä Sundetin joesta ja kalliosta, jolle päärakennus rakennettiin. Vuonna 1827 laamanni Karl Henrik Adlercreuz osti tilan ja hänen leskeksi jäänyt vaimonsa Hedvig Adlercreutz rakennutti vuonna 1834 empiretyylisen uuden päärakennuksen. 1850-luvulla lesken poika Herman Adlercreutz hankki tilan itselleen. Tilalla oli tällöin 10 torppaa, ja torpparit suorittivat taksvärkkiä tilalle. Herman Adlercreutz toimi uuden kunnalliskokouksen puheenjohtajana vuodesta 1867 ja toimi köyhien ja orpojen lasten auttamiseksi. Herman Adlercreutzin kuoleman jälkeen tilan osti kauppias Oskar Gustaf Sumelius. Hän oli Kirkkonummen maamiesseuran varapuheenjohtaja ja antoi tilan seuran maatalousnäyttelyn käyttöön vuonna 1899. Vuonna 1906 ulkomailla menestynyt korkkitehtailija Evert Albert Vilén asettui Sundsbergiin. Hän perusti Masalaan eristyslevyjä valmistaneen korkkitehtaan. Vilénin aikana tilaa korjattiin ja puutarhaan rakennettiin mm. 125 neliön kasvihuone. Konsuli Vilénin perilliset myivät Sundsbergin tilan Porkkalan vuokrakauden jälkeen rakennusyhtiölle, joka on 2000 luvulla rakentanut vanhan kartanon maille uuden asuinalueen, Kartanonrannan. Kartanon päärakennus purettiin huonokuntoisena vuonna 1960 ja jäljellä on pehtoorin talo sekä navetta. Sundet on vuosisatoja sitten ollut syvä meriväylä. Maankohoamisen vuoksi virtaavan veden määrä on vähentynyt ajan mittaan oleellisesti. 1870-luvulla aloitettiin uoman ruoppaus ja levennystyöt ja näin pystyttiin edelleen kuljettaa veneitse mm. viilipyttyjä ja voita Luomanlahdelle ja sieltä eteenpäin Helsinkiin myyntiin. 1900-luvun alussa valmistunut Masalan rautatieasema ja rautatieliikenne Helsinkiin siirsi liikennöinnin lopulta Sundetin uomasta ja Luomanlahdelta

kiskoille. Vielä muutamia vuosikymmeniä tämän jälkeen Sundetilla on voinut meloa ja luistella Masalasta Jorvakseen asti. Tänä päivänä Sundet toimii ekologisena viheryhteytenä. Kuva: Melontaa Sundetilla 1930-luvulla. Kuva Strömbergin perhealbumi TIETOLAATIKKO MAANOMISTAJAT JA TILATTOMAT Väestötilastoja Suomessa ja Ruotsissa laatinut instituutio, Taulukkolaitos, toimi vuosina 1749-1858. Kirkkonummen väestön luku vuonna 1750 oli instituution tietojen mukaan 2 343 henkilöä. Sadassa vuodessa luku kaksinkertaistui ja vuonna 1900 lukumäärä oli 6 400. Väestö eli pääasiassa maanviljelyksestä ja karkeasti jaoteltuna ihmiset olivat joko maanomistajia tai tilattomia. Tilattoman väestön osuus kasvoi 1800-luvulla voimakkaasti. Heihin kuului torpparit, mäkitupalaiset, käsityöläiset ja maatyöläiset. Torpparit ja mäkitupalaiset rakensivat asuin- ja talousrakennuksia sekä viljelivät maanomistajalta vuokrattua maata. Vuokra maksettiin yleensä nk. taksvärkkinä eli päivätyönä maanomistajan tilalla. Vuonna 1902 määrättiin, että torppareiden tuli saada korvauksia rakennusten kunnostustöistä ja torpparisopimusten tuli olla kirjallisia häilyvien suullisten sopimusten sijaan. Myöhemmin vuonna 1918 säädettiin torpparilaki eli laki vuokra-alueiden lunastamisesta. Kirkkonummella lunastettiin tämän jälkeen kymmenessä vuodessa 94

viljelytilaa ja 60 mäkitupa-aluetta. Yhteiskunnan muutos 1800-luvun lopulla näkyi myös erilaisten ammattiryhmien kuten opettajien, seppien, insinöörien, puutarhurien, kivityömiesten ja kirvesmiesten syntymisenä. 14. RATAVALLI JA PUOLUKKAMÄKI Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuus- ja asuinrakennuksia sekä kouluja. Vuonna 1932 perustettiin Masalaan yksityinen Kirkkonummen eteläisen piirin kansakoulu, jota ylläpiti kannatusyhdistys. Ensimmäiseen johtokuntaan kuului asemapäällikkö Verner Rydman, nimismies Felix Rydmanin sukulainen. Uuden Ratavallin asuinalueen kadut ja tiet ovat saaneet tästä yhteydestä nimensä. Vuonna 1935 Kirkkonummen kunta otti koulun haltuunsa. Se rakennutti uuden rakennuksen vanhan läheisyyteen. Tämä vuonna 1938 valmistunut Masalan suomenkielinen kansakoulu sijaitsee edelleen tontilla, kerrostalojen keskellä. Koulun virallinen nimi oli aluksi Kirkkonummen Masalan yksityinen kansakoulu ja muutamaa vuotta myöhemmin nimeksi muutettiin Kirkkonummen kunnan eteläisen piirin kansakoulu. Suomenkielisiä kouluja oli 1930-luvulla kunnassa vain Veikkolassa ja Masalassa. Kylän koulujen toiminta jouduttiin lopettamaan alueen evakuoinnin myötä vuonna 1944. Porkkalan vuokra-ajan jälkeen Ratavallin koulua on käytetty yksityisasuntona ja nykyään tiloja vuokrataan asumiskäyttöön. Kuva: Ratavalli 2016. Petra Vairimaa

Ratavallin länsipuolella, Sundsbergintien toisella puolella sijaitsee Puolukkamäki. Mäen tontit Karlberg, Hildefrid ja Tallbo kuuluivat aiemmin Nissnikun tilalle. Kirkkonummelainen puuseppä Karl August Strömberg asettui 1800-luvun lopulla perheineen Karlbergin tontille asumaan. Strömbergeillä oli asuintalossaan puusepänverstas, Masaby snickeri, ja talossa toimi myöhemmin puhelinkeskus. Vuonna 1914 Strömbergin poika, rakennusmestari Leonard Strömberg, rakensi Tallbon omalle perheelleen. Tallbon viereen siirrettiin vuonna 1939 Terijoelta talo, jossa toimi 1960-luvulla Toivasen rengasliike. Nk. Patrosen talo rakennettiin nykyisen Puolukkamäentien varteen Väinö Salmikarin omistamana vuonna 1938. Salmikarit asuivat talossa Porkkalan vuokrakauteen asti. Vuonna 1961 taloon muutti asumaan Patronen perheineen. Mäen laidalle on sittemmin rakentunut alun perin teolliseen toimintaan rakennettu nk. Temanan talo, joka tyhjilleen jäätyään muutettiin 1990-luvulla asukkaiden toiveista monitoimitaloksi. Lisäksi alueelle on rakentunut terveyskeskus sekä yksi rivitaloyhtiö. Nostolaite valmistaja Erikkilä on toiminut Masalantien ja Puolukkamäentien kulmalla vuodesta 1994. Kuva: Tallbo taustalla ja Toivasen autokorjaamo 1980-luvulla. Kuva Kirkkonummen kulttuuritoimi.

KIRJALLISET LÄHTEET: Brenner, Hans: Masala Maalaiskylästä taajamaksi. 2006 Brenner, Hans (toim.): Luoma Kylä Kirkkonummella. Tammisaari 2006. Backman, Sigbritt; Brenner, Hans (toim.): Jorvas Kirkkonummen sydämessä. 2006 Backman; Sigbritt: Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. 1991 Backman, Sigbritt & Ihrcke-Åberg, Inge: Kyrkslätts hembygdsförening: Vanha Kirkkonummi. Tammisaari 2006 Favorin, Martin: Kirkkonummi. Kasvun ja muutoksen vuodet. JKL 2006 Hovi-Wasastjerna, Päivi (2005): Vitträskin villat. Huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa Liljelund, Victor: Kyrkslätt förr och nu. 1930 Jansson Birger: Gammel-Tina. Kyrkslätts hembygdsförenings skrifter I. 1919. Toinen painos 1983. Frostell, Susanna: Det kommunala biblioteket i Kyrkslätt genom tiderna. Kyrkslätts hembygdsförenings skrifter X. Ekenäs 1970 VERKKOJULKAISUJA: Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kulttuuritoimi Kirkkonummen kunta. Kaavoitus Parenteesin kartta Jaakko Raunamaa Pro Gradu Kirkkonummen kirjaston historia Kyrkslätts hembygdsförening rf. http://www.kyhf.hembygd.fi/svenska/museerna/ Museovirasto: Museovirasto. Kulttuuriympäristö palveluikkuna Vitträskin arkeologinen inventointi 2012 Masalan nuorisoteatteri: Masalannuorisoteatterin historia Masaby Ungdomsförening rf.: Masaby UF historia Tiehallinto: Tiehallinto. Suuri Rantatie-Kuninkaantie Uudenmaanliitto: Missä maat on mainiommat Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan 2011 Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat tiet ja reitit

Kiitämme kaikkia Masalan polku -projektiamme rahoittaneita ja tietoja antaneita tahoja lämpimästi tuesta! -Masalan asukasyhdistys ry. Sähköinen Masalan polku löytyy: https://www.masalanasukasyhdistys.fi/masalan-polku/ Lisätiedot ja opastetut kävelyt: petra.vairimaa@eventsi.fi