Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue

Vapo Oy Energia, Itä-Suomen alue Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 211 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 176 / 212

Sisältö Yhteenveto... i 1. Taustaa... 1 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä... 1 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat... 2 3. Tarkkailun suoritus... 5 3.1 Havaintoasemien perustiedot... 5 3.2 Näytteenotto... 5 3.3 Valumamittaus ja kuormituslaskenta... 7 3.4. Järvien ja lampien minimiravinteet... 9 4. Käyttö- ja hoitotarkkailu... 1 5. Sääolot ja hydrologiset tiedot... 1 6. Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu... 13 6.1 Valumavesien laatu... 13 6.2 Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus... 27 7. Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu... 36 7.1. Kangasjärven alue... 36 7.1.1 Tutkimusalue... 36 7.1.2 Vesistötarkkailun suoritus... 37 7.1.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 37 Virtapaikkojen veden laatu... 37 Järvien ja lampien veden laatu... 4 7.2 Virmasjärven alue (Jylhäsuo)... 49 7.2.1 Tutkimusalue... 49 7.2.2 Vesistötarkkailun suoritus... 49 7.2.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 49 Vesistön veden laatu... 49 7.3 Pakinsuo... 53 7.3.1 Tutkimusalue... 53 7.3.2 Vesistötarkkailun suoritus... 53 7.3.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 53 Vesistön veden laatu... 53 7.4 Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo)... 59 7.4.1 Tutkimusalue... 59 7.4.2 Vesistötarkkailun suoritus... 6 7.4.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 6 Vesistön veden laatu... 6 7.5 Karjalansuo... 68 7.5.1 Tutkimusalue... 68 7.5.2 Vesistötarkkailun suoritus... 69 7.5.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 7 7.6 Savisuo... 7 7.6.1 Tutkimusalue... 7 7.6.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 71 7.7 Lahnasuo... 72 7.7.1 Tutkimusalue... 72 7.7.2 Vesistötarkkailun suoritus... 73 7.7.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 73 7.8 Lintusuo... 74 7.8.1 Tutkimusalue... 74 7.8.2 Vesistötarkkailun suoritus... 75 7.7.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 76 7.9 Pyöreäsuo... 77 7.9.1 Tutkimusalue... 77 7.9.2 Tarkkailun suoritus... 79 7.9.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 79

7.1 Pohjasuo... 81 7.1.1 Tutkimusalue... 81 7.1.2 Tarkkailun suoritus... 82 7.1.3 Tulokset ja niiden tarkastelu... 83 Liiteluettelo... 85 Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite PL 35 (YAD) Survontie 9 414 Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus

i Yhteenveto Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma, jonka mukaan velvoitetarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Tässä vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat tuotantoalueet: 1) Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi; Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo sekä Ay H & K Haavikon ja Partasen sahan omistama Linturahkan-Kaskisuo alue) 2) Jylhäsuo (Juva), 3) Pakinsuo (Juva) ja 4) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli); Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet). Em. alueille laadittiin vuonna 1994 uudet tarkkailuohjelmat, joiden mukaan tarkkailua on tehty vuodesta 1994. Vaikka tarkkailu keskitettiinkin em. alueille, esitetään vuosiraportissa kaikkien alueella sijaitsevien Vapon tuotantoalueiden pinta-alatiedot ja arvioidaan niiden kuormitus alapuoliseen vesistöön. Vuonna 1997 muutettiin Tuusjärven alueen ohjelmaa (Lenninsuon valmistelu turvetuotantoon aloitettiin) ja Kangasjärven alueen ohjelmaa (Rajasuolla otettiin käyttöön pintavalutuskenttä ja vesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin). Sittemmin tarkkailun useille tuotantoalueille on tarkkailuohjelmaa tarkennettu ympäristölupapäätöksissä. Vuonna 211 tarkkailussa olleilla tuotantoalueilla seurattiin kuivatusvesien määrää ja laatua sekä alapuolisen vesistön virtapaikkojen ja järvien kuntoa. Vuonna 211 oli ns. suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena vesistä analysoidaan liukoisia ravinteita ja eräillä vesistöhavaintopaikoilla oli suppeaa tarkkailuvuotta useampia näytteenottokertoja. Tarkkailualueella olevilla Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla oli 2557 ha tuotantokunnossa ja valmisteilla 151 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 1972 ha. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla 1.1-31.12.211 seuraava: kiintoaine 18 t, kemiallinen hapenkulutus 33 t, kokonaistyppi 24 t ja kokonaisfosfori 78 kg. Turvetuotantoalueilta tuleva kuivatusvesi on yleensä tummaa, ravinteikasta ja joillain alueilla varsin rautapitoista. Alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta vähennetään mm. laskeutus- ja sarkaoja-altailla, pintavalutuskentillä (Lahnasuo, Pohjasuo, Lintusuo, Rajasuo, Pyöreäsuo) ja kasvillisuuskentillä (Pakinsuo) sekä kemiallisella puhdistuksella (Ropolansuo, Viransuo, Vuotsinsuolla, Lakeanrahka). Turvetuotantoalueen vaikutus alapuoliseen vesistöön riippuu vesistön valuma-alueen suuruudesta ja luonnollisesti myös alapuolisen alueen veden laadusta. Mitä suurempi vesistöalue, sitä pienemmät vaikutukset ovat. Usein selvimmät vaikutukset ovat latvavesillä pieniin puroihin, jokiin ja lampiin. Vaikutus alapuoliseen vesistöön on aina tapauskohtainen. Seuraavassa on esitetty yhteenveto vuonna 211 vesistötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden alapuolisen vesistön veden laadusta. Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi) Tuusjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen. Vuotsinsuon kuivatusvedet johdetaan Sääksjärveen, jonka vedet laskevat Tuusjärveen. Vuotsinsuon kemikalointi on parantanut merkittävästi kuivatusveden laatua, joka onkin sulanmaan aikaan selvästi parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta Sääksjärveen tulevan veden laatu. Lopputalvella Sääksjärven alusveden happitilanne on ollut usein heikko. Näin myös vuonna 211. Matala Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi järveksi, jossa kiintoainepitoisuus on ajoittain korkeahko. Vuonna 1997 ojitetun Lenninsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Lenninsuon veden laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Kartiskajoen suualueen vesi oli tummaa ja sen kokonaisfosforipitoisuus oli kesäaikaan varsin korkea. Lenninsuon osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valumaalueesta on vain 2.1 %. Myös Tuusjärveen laskevan Lakeanrahkan kuivatusvesi on ollut tummaa, hyvin ravinteikasta ja rautapitoista. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin pumpata pintavalutuskentälle huhtikuussa 29, minkä jälkeen pumppaus pintavalutuskentälle oli ympärivuotista. Vuonna 211 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen.

ii Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä oli huhtikuussa ja elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tuusjärven keskiosan syvänteessä oli huhtikuussa lievää ja elokuussa voimakasta hapenvajausta. Tuusjärvessä fosfori on erityisen selvästi kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Tuusjärven klorofyllipitoisuuksien ja fosforipitoisuuksien perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärvi on tummavetinen, lievästi rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva muutossuunta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu luokkaan erinomainen. Virmasjärven alue (Juva) Virmasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen, joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta. Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois-Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi onkin pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Myös Jylhäsuon tuotantoalueelta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinteikasta sekä rautapitoista. Vuonna 211 Jylhäsuon kuivatusveden laatua parannettiin kemikaloimalla. Jylhäsuon kuivavedet laskevat Virmasjärveen Myllyojan kautta. Myllyjoen suualueen vesi on ollut Jylhäsuon kuivatusvettä selvästi parempaa väriarvon sekä typpi- ja rautapitoisuuden osalta. Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vuoden 211 lopputalvella alusvedessä oli happi kulunut vähiin. Levien määrää mittaavat a-klorofyllipitoisuudet kuvastavat järven olevan kohtalaisen rehevä. Viime vuosina veden laadulla ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan Etelä-Virmas on luokiteltavissa luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen. Kuhalammen alue (Juva) Jukajärvi kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen, joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala, tummavetinen ja rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon kuivatusvesi on hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea. Myös Pakinsuon laskuojan suualueen veden laatu on heikko, mikä ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on heikkolaatuista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tulevan ojan kautta Jukajärveen tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus ojan pienemmän valuma-alueen ja paremman veden laadun vuoksi. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja siitä edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Kasvillisuuskenttä pidättää ravinteita ja kiintoainetta ja parantaa siten vesistöön johdettavan kuivatusveden laatua. Kuhalampi on matala, umpeenkasvava, tummavetinen, rehevä järvi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Heikkojen happitilanteiden vuoksi veden ainepitoisuudet ovat usein olleet lopputalvella korkeita. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen veden laatu vaihtelee huomattavasti eikä siinä ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa 199- luvun alusta. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

iii Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) Ropolan-, Huppion-, Vuotsin- ja Rajasuon turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue) Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna on liki 7 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevä vesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa. Erityisen heikko on ollut Rajasuolta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuolla käyttöönotettu pintavalutuskenttä on parantanut selvästi Rajasuon kuivatusveden laatua ja vähentänyt Rajasuolta Kangasjärveen tulevaa kuormitusta. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus sekä happamuus. Esim. Höytiönjoessa veden ph-luku vaihteli vuoden 211 tutkimuskerroilla 4.1-5. ja joen yläjuoksulla Naakkapurossa 4.3-5.4. Höytiönlampeen kulkeutuvat Viransuon ja Huppionsuon valumavedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua, ts. lampi on tummavetinen, hyvin runsasravinteinen ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastaneet selvästi rehevyyttä. Höytiönlammen vesi hyvin hapanta (ph avovesikautena 4.-4.2. Höytiölammen happamuutta lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Kangasjärvi on tummavetinen, matala järvi. Mataluudesta johtuen sen pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus on yleensä ollut kohtalainen talvellakin, hapenvajaus on ollut yleensä vain lievää. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Heiniönjoen vaikutus Heiniönlahden veden laatuun on näkynyt Heiniönlahden muuta Kangasjärveä heikompana veden laatuna. Havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu 196-7-luvulle. 198-luvun puolivälistä KHT-arvolla on ollut lievä aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väri on ollut useilla vuosien 23-211 tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä. Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus lienee osaltaan vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Kangasjärven vedet kulkeutuvat Haapajärveen, jonka vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven syvänteessä on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 211 alusveden happi oli kulunut loppuun huhti- ja elokuun tutkimuskerroilla. Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta. Haapajärven veden johtokyvyllä on ollut hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina 29-211 johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa. Vuosina 23-211 Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa. Yleisen vedenlaatuluokituksen perusteella Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia kuten myös Haapajärvi. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä. Karjalansuon alapuolinen vesistö (Juva) Karjalansuon kuivatusvedet johdetaan Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 13 hehtaarin alueelta. Karjalansuon tuotantoalue kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen. Kalliokoskenpuron vesi oli lievästi hapanta, tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista. Taikinajoen vesi oli laadultaan parempaa Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös veden fosforipitoisuus ja KHT-arvo sekä väri ovat olleet jonkin verran alhaisempia.

iv Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, mikä parantaa joen veden laatua. Savisuo alapuolinen vesistö (Kerimäki) Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta. Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta. Savisuolla vesistötarkkailua tehdään joka 2. vuosi (viimeksi v. 21). Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa lievää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua seurattiin syvänteessä, jossa vettä oli 1 metriä. Aseman happitilanne oli hyvä kaikilla v. 21 tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys 5-6.5 m) ja sen ravinnepitoisuudet olivat hyvin alhaisia (järvi on kirkasvetinen niukkaravinteinen ja karu). Lahnasuon alapuolinen vesistö (Pieksämäki) Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon laskuojassa kuivatusvesien vaikutukset näkyvät vielä korkeina ravinnepitoisuuksina ja orgaanisen aineksen (humuksen) pitoisuutena. Kekrinpurossa veden laatu on jo parempi, selvimmin veden laadun parantuminen näkyi alentuneena ammoniumtyppipitoisuutena. Perkainjoen (asema P3) veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron (as. P2) veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lintusuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen. Lintusuon turvetuotantoalue sijaitsee Kyyveden valuma-alueella. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu 1955. Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph 5-5.3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Papinjoen veden fosfori- ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeampaa tasoa kuin Roitonlammen laskujoen pitoisuudet. Liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Papinjoessa merkittävästi suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa. Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27oli kaikilla tutkimuskerroilla lievää tai selvää hapenvajausta. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Ala-Sitron havaintoasemalla 246 veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuudet olivat hieman alhaisempia), mutta sen klorofyllipitoisuudet olivat hyvin korkeita, mikä kuvasti järven rehevyyttä

v Pyöreäsuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pyöreäsuo sijaitsee noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen. Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos oli raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Orilammen vesi oli tummaa, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa pohjan läheisessä vesikerroksessa oli happi kulunut lähes loppuun. Elokuussa lammen alusvedessä oli hapettomuutta. Orilammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys on ollut vain.4-.5 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden Koiraselällä pohjanläheisessä vesikerroksessa lopputalvella voimakasta ja loppukesällä selvää hapenvajausta ja pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli talvella kohonnut selvästi päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Päällysveden fosforipitoisuus ja rautapitoisuus ovat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden seurauksena tummaa (runsashumuksista). Näkösyvyys on ollut talvella 1 m ja kesällä 2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuksien perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. Pohjasuon alapuolinen vesistö (Mikkeli) Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 37.9 ha. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 21.8 ha ja valmistelussa 16.1 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 18.1 ha. Turvetuotantoalueelle on rakennettu pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v. 211 huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 16 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa,, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä 4.1-4.4. Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 2 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1. mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien turvetuotanto-alueiden käyttöhoito, kuormitus- ja vesistötarkkailu vuodelta 211 1. Taustaa 1.1 Tarkkailuohjelmien kehittäminen Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirissä (sittemmin Etelä-Savon ympäristökeskus, nykyinen Etelä-Savon ELY) laadittiin vuonna 1993 Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma (julkaistu Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan numerossa 493), joka palvelee turvetuotantoalueiden vesiensuojelun kehittämistyötä ja valvontaa. Vesiensuojeluohjelman mukaan tarkkailuissa keskitytään vaikutusten kannalta ongelmallisiin tuotantoalueisiin. Em. vesiensuojeluohjelmassa tarkkailun painopistealueiksi nimettiin seuraavat alueet: Tuusjärven alue (Juva ja Rantasalmi), jolla sijaitsevat: -Vapo Oy:n tuotantoalueet Lakeanrahka ja Vuotsinsuo. -Ay H & K Haavikon omistama Linturahkan alue, jonka Kaskisuolla oleva laajennusosa on Haavikkojen ja Partasen Sahan Oy:n omistuksessa. Jylhäsuo (Juva) Pakinsuo (Juva) Kangasjärven alue (Juva, Mikkeli) -Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet Vesiensuojeluohjelmaan liittyen pitivät Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri ja Vapon Itä-Suomen yksikkö neuvottelun 31.1.1994, jossa keskusteltiin velvoitetarkkailujen järjestämisestä. Neuvottelussa päätettiin, että em. alueille laaditaan uudet tarkkailuohjelmat. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus laati ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi, jotka Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksyi 1.5.1994 päivätyssä kirjeessään (kirje nro 592H22/861, 593A22/171, 594A53/171, 594A54/171). Kangasjärven alueen soiden ohjelmaan tehtiin vielä muutosehdotus, jonka piiri hyväksyi 9.8.1994 päivätyssä kirjeessään (nro 592H22/861). Muiden piirin alueen soiden tarkkailu lopetettiin. Tarkkailujen tulokset sovittiin raportoitavan yhdessä siten, että myös muiden kuin em. tuotantoalueiden vesistökuormitusta arvioidaan em. tarkkailuissa saatujen ominaiskuormitusten perusteella. Kangasjärven tarkkailuohjelmaa muutettiin vuonna 1996 Rajasuon pintavalutuskentän käyttöönoton myötä. Ympäristökeskus hyväksyi 9.9.1996 päivätyn tarkkailuohjelman 14.11.1996 päivätyssä kirjeessään. Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamisen myötä Tuusjärveen alueen tarkkailuohjelmaa muutettiin. Ympäristökeskus hyväksyi pienin muutoksin 9.9.1996 päivätyn tarkkailuohjelman 14.11.1996 päivätyssä kirjeessään. Tarkkailuohjelmaa korjattiin ympäristökeskukseen vaatimalla tavalla. Uusi tarkkailuohjelma on päivätty 19.11.1996. Vuodesta 1998 Huppionsuon näytteenottoa harvennettiin Vapon ehdotuksesta vastaamaan Viransuon näytteenottoa (Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiskirje 23.6.98, DNro 595Y49-133). Aiemmin Huppionsuolta otettiin näytteitä yhtä tiheästi kuin Ropolansuolta. Vuonna 26 tarkkailuun otettiin mukaan myös Karjalansuo ja Savisuo. Karjalansuon tarkkailu tehtiin 2.2.26 päivätyn, 18.1.26 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Savisuon tarkkailu tehtiin 27.3.26 päivätyn, 8.6.26 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 29 tarkkailuun otettiin mukaan Pyöreäsuo ja Lintusuo (Mikkeli) (tarkkailu ympäristöpien mukaisesti) sekä Lahnasuo (Pieksämäki)( tarkkailuohjelma 12.5.28). Vuonna 211 vesitarkkailuun otettiin mukaan Pohjasuo (Mikkeli).

2 1.2 Vesiluvat ja ympäristöluvat Itä-Suomen vesioikeus on 14.12.1993 annetulla päätöksellä 117/93/2 myöntänyt luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Em. luvasta valitettiin vesiylioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen 2.3.1995 (nro 52/1995). Vesiylioikeus myönsi luvan Ropolansuon, Huppionsuon ja Viransuon turvetuotantoalueiden vesien johtamiseen Kangasjärveen, Heiniönlampeen ja Höytiönlampeen sekä Rajasuon vesien johtamiseen Kangasjärveen. Lupa velvoittaa tarkkailemaan turvetuotantoalueilta tulevien vesien määrää, laatua ja vaikutuksia Kangasjärvessä, Heiniönlammessa, Höytiönlammessa ja Haapajärvessä sekä lietealtaiden tehoa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantokunnossa tai valmistelussa saa päätöksen mukaan olla eri tuotantoalueilla enintään seuraavat pinta-alat: Ropolansuo 522 ha, Huppionsuo 211 ha, Viransuo 353 ha ja Rajasuo 328 ha. Vesiylioikeus lisäsi Rajasuon osalta ehdon, että Rajasuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on viimeistään tuotantokaudesta 1997 lähtien puhdistettava kemiallisesti tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla tavalla. Etelä-Savon ympäristökeskus on hyväksynyt vesienkäsittelytavaksi pintavalutuksen (hyväksymiskirje 24.5.1996, DNro 595Y49-133). Päätöksen mukaan ympäristökeskuksen tulee esittää tarkkailuohjelma, jolla voidaan riittävän tarkasti seurata pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän jäteveden puhdistumista. Ympäristökeskukselle jätettiin uusi 9.9.1996 kirjattu tarkkailuohjelmaehdotus, jonka keskus hyväksyi 14.11.1996 päivätyssä kirjeessään. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 28.9.21 antamallaan päätöksellä nro 6/1/2 myöntänyt Ropolansuon 5 ha, Huppionsuon 173 ha, Viransuon 322 ha ja Rajasuon 278 ha suuruisten turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiselle jatkoluvan. Samalla ympäristölupavirasto myönsi kuivatusvesien johtamisluvan Ropolansuon 79 ha, Viransuon 85 ha ja Rajasuon 43 ha lisäalueille. Yhteensä luvitettua tuotantokelpoista pinta-alaa on 148 ha. Luvan saajan esityksestä kuivatusvesien kemiallinen puhdistus on määrätty ja toteutettukin Ropolansuolle ja Viransuolle, sekä jo vuosia käytössä ollut pintavalutus Rajasuolle. Huppionsuolla tuotantopinta-ala tulee pysymään alkaneella uudella lupakaudella yli 1 ha:ssa, mutta alenee kauden lopulla lähelle 1 ha:ia. Itä-Suomen vesioikeus on 5.1.1984 annetulla päätöksellä (nro 19/YmII/83) myöntänyt luvan Vuotsinsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Sääksjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa 23.8.1985 ja vesiylioikeudessa 5.6.1987. Kummankaan päätöksessä ei ole muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan tuotantoalueelta kertyvän veden määrää ja laatua sekä Sääksjärven veden laatua. Vapo jätti 1.6.1998 hakemuksen Vuotsinsuon lupaehtojen tarkistamiseksi. Itä- Suomen vesioikeus antoi 29.1.1998 kirjatulla päätöksellään (Dnro 1998/13 Hp) luvan Vuotsinsuon kuivatusvesien johtamiseen Sääksjärveen. Lupa oli voimassa vuoteen 21 saakka. Itä-Suomen AVI-virasto antoi 16.2.211 Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/211/1 (dnro ISAVI/175/4.8/21). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Itä-Suomen vesioikeus on 3.1.1995 annetulla päätöksellä myöntänyt luvan Lenninsuon turvetuotantoalueen perustamiseen ja vesien johtamiseen Tuusjärveen, Joroisten ja Rantasalmen kunnissa. Tästä päätöksestä tehdyt valitukset on käsitelty vesiylioikeudessa, jonka päätöksessä (1.6.1996, nro 77/95/2) ei muutettu vesioikeuden päätöstä. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Lenninsuolla on uusi lupapäätös, nro 1/6/2, ISY-24-Y-15, annettu15.2.26. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa asia edelleen käsittelyssä. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksessä 8.1.24 (nro 3/4/2, Dnro ISY-22-Y-26) luvan Pakinsuon vesien johtamiseen. Päätöksessä velvoitettiin ottamaan kasvillisuussuodatin otettava käyttöön kahden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvassa toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotantoalueen päästöjä vesistöön ja päästöjen vaikutusta purkuvesistössä. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus päätöksessä (15.4.25: Numero 5/92/2, Dnro 519/4/533) lupaa ja vesiensuojelua koskevat määräykset pidettiin voimassa. Kasvillisuussuodattimen osalta on määrättiin tarkistushakemukseen 31.3.211.tehtäväksi selvitys kasvillisuussuodattimen toiminnasta ja hoidosta sekä perusteltu arvio toteutuneesta puhdistustehosta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen, joka antoi päätöksensä 3.12.25 (taltionumero 3682, Dnro 1382/1/5) Korkein hallinto-oikeus pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ja hylkäsi luvasta ym. Juvan kunnanhallituksen tekemän valituksen.

3 Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 16.11.25 päätöksellään nro 19/5/2 (Dnro ISY-24-Y-274) luvan Karjalansuon kuivatusvesien johtamiseen. Ympäristölupavirasto myönsi 18.11.25 Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Savisuon turvetuotantoalueella Kerimäen kunnassa (päätös nro 11/5/2, dnro ISY- 24-Y-269). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 8.7.25 Pyöreäsuota koskevan lupapäätöksen (Nro 7/5/2, Dnro ISY-23-Y-259). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 27.6.27 Lintusuota koskevan lupapäätöksen (Nro 73/7/2, Dnro ISY-26-Y-14). Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 2.5.27 Lakeanrahkaa koskevan lupapäätöksen (Nro 45/7/2, Dnro ISY-25-Y-144). Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentumista 115 ha:lla koskeva hakemus tuli alun perin vireille 12.11.29. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 15.7.21 asiassa päätöksen nro 67/1/1. Vaasan hallinto-oikeus on 27.12.21 antamallaan päätöksellä nro 1/747/3 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen ja palauttanut asian Itä-Suomen aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Alueella tehtiin YVA-tarkastelu. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi 15.9.211 päivätyssä päätöksessään Nro 82/211/1 (Dnro ISAVI/1/4.8/211) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen (yhteensä noin 331 ha). Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 4 %. Päätöksestä valitettiin. Vaasan hallinto-oikeus on 28.8.212 antamallaan päätöksellä (nro 12/25/1) myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan La keanrahkan turvetuotannon laajentamiselle. Myös tästä päätöksestä on valitettu. Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 2.2.28 Lahnasuota koskevan lupapäätöksen (Nro 21/8/2, Dnro ISY-26-Y-244). Itä.-Suomen ympäristölupavirasto on antanut vuonna 29 seuraavassa esitetyt ympäristölupapäätökset (päätöksistä on valitettu, joten ne eivät ole vielä lainvoimaisia): Viransuo, 3.1.29, lupapäätös nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33 - uutta aluetta 6 ha ja vanhaa aluetta 44 ha - päätöksessä ympäristölupa myönnetty uudelle ja vanhalle alueelle - toiminnanaloittamislupa laajennukselle myönnetty - kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan vuodesta - kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 3 %, COD 75 % Huppionsuo, 3.1.29, lupapäätös nro 117/9/2, Dnro ISY-28-Y-34 - vanhaa aluetta 1 ha - ympäristölupa myönnetty - perustaso ja virtaaman säätö Rajasuo, 3.1.29, lupapäätös nro 118/9/2, Dnro ISY-28-Y-32 - vanhaa aluetta 338 ha ja uutta 2 ha - ympäristölupa myönnetty. - toiminnanaloittamislupa myönnetty laajennukselle - vesien johtaminen ja käsittely hakemuksen mukaan (pintavalutuskenttä otetaan ympärivuotiseen käyttöön jo talvella 21-211). Ropolansuo, 3.1.29, lupapäätös nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y-221 - uutta aluetta 6 ha ja vanhaa 577 ha - ympäristölupa myönnetty sekä uudelle että vanhalle alalle. - toiminnanaloittamislupa evätty laajennukselta - Kemiallinen käsittely, mahdollisimman pitkän ajan - Kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 4 %, COD 75 %. - pintavalutus ympärivuotinen (uusi ala) - pintavalutukselle puhdistustehovaatimus sulan maan aikana: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %,

4 kok.n 2 %: - muuna aikana pintavalutuksen puhdistusteholle tavoitearvot: kiintoaine 5 %, kok.p 5 %, Pohjasuo, 31.3.21, lupapäätös nro 28/1/1, Dnro ISAVI/8/4.8/21 Jylhäsuo, 3.2.211, lupapäätös nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21 Kuva 1. Tutkimusalueiden sijainnit (merkitty punaisilla ympyröillä, pohjakartta ympäristöhallinnon Herttatietokannasta). Lahnasuo sijaitsee hieman kuva-alan vasemmalla puolella. 1.3. Tarkkailun laajuus Vuoden 211 tarkkailu oli tarkkailuohjelman mukainen suppean tarkkailun vuosi. Laajana tarkkailuvuotena (joka 3. vuosi) näytteenottokertoja on eräillä paikoilla suppeaa vuotta enemmän ja tällöin analyysivalikoimaan kuuluvat tällöin myös ammoniumtyppi (NH 4 -N), nitraatti-nitriittityppi (NO 2+3 -N) ja fosfaattifosfori (PO 4 -P).

5 2. Tarkkailualueella sijaitsevat suot Etelä-Savon ympäristökeskuksen sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat käyvät ilmi taulukosta 1 (sijainnit on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1a). Tarkkailussa olevien tuotantoalueiden tarkempi sijainti ja veden laadun havaintoasemat on esitetty raportissa kunkin alueen vesistötarkkailuosassa. 3. Tarkkailun suoritus 3.1 Havaintoasemien perustiedot Kuormitustarkkailujen havaintoasemien perustiedot on esitetty taulukossa 2. Ropolansuolla ja Viransuolla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi vuonna 21. Vuonna 211 Viransuolla koko 365 ha alueen vedet kemikaloitiin1.5.-14.11. Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos loka-marraskuussa. Ropolansuolla 68 ha vedet kemikaloitiin ajalla 2.5.-22.11. Rajasuolla kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Vuotsinsuolla kuivatusvedet kemikaloitiin 13.5.-2.11. Kemikalointialtaan valuma-alue oli 16.7.28 saakka 1.97 km 2, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Pakinsuolla kuivatusvedet johdettiin kasvillisuuskentälle (ruokohelpi) koko vuoden. Lahnasuolla pintavalutuskenttä valmistui v. 29 keväällä ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle toukokuusta 29 alkaen. Myös Lintusuolla pintavalutuskenttä valmistui keväällä 29 ja vedet alettiin pumpata kasvillisuuskentälle huhtikuussa 29. 3.2 Näytteenotto Kuormitusnäytteitä otettiin touko-lokakuun välisenä aikana eri tuotantoalueilla seuraavat määrät: Kuormitusnäytteiden Kuormitusnäytteitä Tuotantoalue tavoitetiheys yht. vuonna 21 Vuotsinsuo kunnostusvaiheessa -6 kpl / kausi + 2 rankkasadenäytettä 6 -ojitusvaihe kerran viikossa -muuten kerran kuussa lokak. loppuun Lakeanrahka 12 kpl / vuosi 9 (ei virtausta talvella) Lenninsuo kunn.vaiheessa -6 kpl / kausi 6 Jylhäsuo -6 kpl / kausi 6 Pakinsuo -talvella 1/kk, kesällä 2/kk, tulva 1/vko 21 Ropolansuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 12 Huppionsuo 1 kpl / kuukausi (tammi-joulukuu) 1 (+2 kertaa ei virtausta vesistöön)3 Viransuo 1 kpl / 2 viikkoa (touko-lokakuu) 11 (+1 kerta ei virtaamaa, ei näytettä) Rajasuo -pintavalut. tul & lähtevä -2 kpl/kk kesäaika, alvella 1 kpl/kk 12 (+ 2 kertaa ei virtaama vesist) Savisuo - ei kuormitustarkkailua (3 vesinäytettä vesistönäytteenoton yht.) Lintusuo - 2 / kk, tulva-aika 1/vko 15 Pyöreäsuo 1 / kk touko-joulukuussa 7 (+2 kertaa ei virt. vesistöön) Lahnasuo tulva-aika 1/vko, 2 /kk (touko-loka) 16 Lakeanrahkalla pintavalutuskenttä otettiin käyttöön keväällä 29. Lakeanrahkan pumppuallas rakennettiin maaliskuussa ja pintavalutuskentän vallit valmistuivat huhtikuussa ja pumppaus kentälle alkoi huhtikuun loppupuolella. Lakeanrahkalla kuivatusvedet alettiin kemikaloida v. 211 huhtikuussa. Pyöreäsuolle on rakennettu pintavalutuskenttä vuonna 28 ja se on ollut toiminnassa v. 29-211. Tuotantoalueen kunnostus alkoi v. 29. Lintusuolla oli kevättalvella 29 käynnissä pintavalutuskentän rakentaminen, kenttä valmistui kevään 29 aikana ja pumppaus alkoi huhtikuussa 29. Lahnasuolla,

6 Pyöreäsuolla, Lintusuolla ja Pakinsuolla vedet johdettiin vuonna 211 pintavalutuskentälle (Pakinsuolla kasvillisuuskentälle) koko vuoden ajan. Tuotantoaluekohtaiset näytepäivämäärät käyvät ilmi liitetaulukoista liitteessä 6c. Kuormitustarkkailunäytteistä tehtiin seuraavat analyysit: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, KHT (kemiallinen hapen tarve), kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti-nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaatti ja rauta. Taulukko 1. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-alat ja vesistöalueet v. 211 Poistunut ala sisältää viitenä viime vuotena poistuneen alan. Pinta-ala ha Poistu- Tuot.211 Ojit. Tuot. Tuotantoalue tuot.kunn. valmist. nut ha ha alkoi alkoi Vesistöalue Kunta Suur-Saimaan alue Lenninsuo 33. 3 29.6 1997 1999 4.173 Tuusjärven alue Juva Lakeanrahka 183.3 183.3 1985 1986 4.173 Tuusjärven alue Juva Vuotsinsuo 126. 96. 1994 1996 4.174 Pahakkalanjoen va Joroinen Pakinsuo 155.5 145.1 1976 1978 4.176 Jukajärven alue Juva Savisuo 55.2 7.1 35.7 1983 1987 4.185 Rauvanjärven-Hepo-ojan va Kerimäki Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo 29.6 1987 1988 4.212 Puikonjoen va Rantasalmi Ropolansuo 576.3 448.3 1973 1975 4.253 Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Huppionsuo 117.8 19.7 1974 1975 4.253 Isojoen-Sahinjoen va Juva Viransuo 384.1 6 8 36. 1976 1981 4.253 Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Rajasuo 33.9 18 7.1 127.9 1976 1981 4.253 Isojoen-Sahinjoen va Mikkeli Jylhäsuo 79.8 67.2 198 1982 4.255 Virmasjoen va Juva Karjalansuo 93.2 9.7 67.9 198 1983 4.25 Sysmäjärven Juva 4.167 Syysjärven Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo 51.6 35 1979 1981 14.92 Puulaveden alue Mikkeli Pohjasuo 21.8 16.1 18.1 1982 1982 14.92 Puulaveden alue Mikkeli Kovalansuo 46.7 47 1975 1978 14.93 Kyyveden alue Mikkeli Lahnasuo 66.4 56.7 29 14.93 Kyyveden alue Pieksämäki Lintusuo 131.8 131.8 1979 1986 14.93 Kyyveden alue Mikkeli Pyöreäsuo 74. 69.2 198 14.93 Kyyveden alue Mikkeli Yhteensä ha 2557 151 35 1972 Taulukko 2. Kuormitustarkkailun havaintoasemat ja niiden valuma-alueet sekä tuotantoalueen ulkopuolisen alueen osuudet. Vuotsinsuolla ei-valmisteltu alue sisältää vanhoja turvehautoja, jotka tulevat tuotantoon kentän mataloituessa. Ropolansuolla ja Viransuolla valuma-alueeseen sisältyy saarekkeita ja tukialueita. Vuotsinsuon kemikaloinnin valuma-alue muuttui 17.7.27 alkaen. Levossa + Poistunut Ulkopuol.+ Havainto- Valuma- Tuotanto- Valmist. Ei valmist. Ulkop. valmistelem. Tuotantoalue asema alue ha kunn. ha ha ha alue ha osuus % Lakeanrahka kemikal. läht. 196 183.3 Vuotsinsuo kemikal. läht. 126 126 23 Lenninsuo altaan alap. 36 33 3 Pakinsuo mittakaivo. 18 155.5 Ropolansuo kemikalointi 68 576.3 13 Huppionsuo mittakaivo 213 97.8 Viransuo kemikalointi 452 384 6 8 Rajasuo pintaval. lähtevä 38 331 18 7 Jylhäsuo altaan alap. 79.8 79.8 Savisuo altaan alap. 7 63 Lahnasuo pintaval.läht. 65 + 3.8 Lintusuo pintaval.-läht. 131.8 Pohjasuo pintaval. läht. 52.5 21.8 Pyöreäsuo pintaval. läht. 75 + kenttä

7 Muiden Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien turvetuotantoalueiden kuormitusta arvioidaan em. alueiden ominaiskuormituksiin perustuen. Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty edempänä raportissa kunkin alueen vesistötarkkailutulosten yhteydessä. Järvipisteistä määritettiin edellä esitettyjen analyysien lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja a-klorofylli. Analyysimenetelmien kuvaus on esitetty taulukossa 3. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen laboratorio on FINASin akkreditoima testauslaboratorio (T142). Akkreditoinnin pätevyysalue on ympäristönäytteiden analytiikka ja vesitutkimusten näytteenotto 3.3 Valumamittaus ja kuormituslaskenta Virtaamat Tuotantoalueelta tulevan kuormituksen luotettava arvioiminen edellyttää riittävän tiheää virtaamanmittausta. Virtamaa seurattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla Kangasjärven alueella Huppionsuolla ja Rajasuolla sekä Ropolansuolla. Virtaamat laskettiin keskimääräisiksi vuorokausivirtaamiksi. Lenninsuolla ja Lakeanrahkalla ei ollut virtaamamittausta. Ropolansuolla, Viransuolla ja Vuotsinsuolla, jotka ovat pumppukuivatuksessa ja jonka kuivatusvedet kemikaloitiin, valunnan seuranta perustui kuivatuspumpun käyntituntimääriin. Vuonna 211 käyttökelpoisia virtaamatuloksia oli seuraavasti: Huppionsuo 1.1.-31.12.211 Vuotsinsuo kuivatuspumpun käyntitietoja 13.5.-2.11.211 Ropolansuo kuivatuspumpun käyntitietoja 2.5..-21.11.211 Viransuo kuivatuspumpun käyntitietoja 1.1.-13.11.211 Pakinsuo 1.1..-31.12.211 Lahnasuo 1.1.-19.4. ja 22.8.-31.11 Lakeanrahka 1.1.-2.5.211 Rajasuo 1.1.-31.12.211 Pohjasuo 19.8-31.12.211 Taulukko 3. Tarkkailun analyysit ja niitä vastaavat menetelmäohjeet. Määritys Yksikkö Menetelmäohje Lämpötila /C Happipitoisuus mg/l SFS 34 Hapen kyllästysaste % Sameus FNU SFS-EN ISO 727:2 Kiintoaine mg/l SFS-EN 872:25 Kiintoaineen hehkutushäviö mg/l GFC/GFA-suodatin, hehkutus 55 /C, gravimetrinen määritys Sähkönjohtokyky ms/m SFS-EN 27888 ph SFS 321 Alkaliniteetti mmol/l SFS 35, titraus ph 4,5 ja 4,2 (Vesihallituksen ohje) Väriluku Pt mg/l SFS-EN ISO 7887 COD Mn mg O 2 /l SFS 336 Kokonaistyppi µg/l Näytt. hapetus SFS 331 mukaan, analysointi FIA- analysaattorilla. NH 4 µg/l SFS332:1976 Kok.P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 B (Aquakem) PO 4 -P µg/l Validoitu sisäinen menetelmä A4 A (Aquakem) Rauta µg/l SFS 328 Rauta (yli 5 µg/l) µg/l SFS 344, 347 a-klorofylli µg/l SFS 5772

8 Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle (alaltaan 5.1 ha), jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Eri laitteilla ja menetelmillä saatavat ravinnepitoisuustulokset voivat poiketa merkitsevästi toisistaan erityisesti humuspitoisissa ja sameissa vesissä. Aikaisempina vuosina ammoniumtypen pitoisuutta määritettäessä vesinäyte tislattiin orgaanisen aineen aiheuttaman häiriön poistamiseksi ja määritettiin sen jälkeen standardin SFS 332 mukaisesti. Tällainen näytteen tislauksen sisältävä analyysimenetelmä antaa humusvedestä suurempia ammoniumtyppipitoisuuksia kuin standardin SFS 332 mukainen analyysimenetelmä. Koska ammoniumtypen määritys tehdään yleisesti standardin SFS 332 mukaisesti, siirryttiin myös nyt esitettävässä tarkkailussa v. 24 alkaen käyttämään standardin SFS 332 mukaista menetelmää ammoniumtypen määrityksessä. Tästä syystä v. 24 tarkkailussa ja sitä seuraavina vuosina saadut vesistön ammoniumtyppipitoisuudet olivat alhaisempaa tasoa kuin aiemmin tässä tarkkailussa saadut pitoisuudet. Huomaa:. Kiintoainepitoisuuden määritysraja on vaihtunut vuosien mittaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminnot siirrettiin v. 23 alusta ympäristöntutkimuskeskuksen laboratoriolle. Tällöin otettiin käyttöön ympäristökeskuksen laboratorion analyysimenetelmiä, mm. kiintoainepitoisuus. Kiintoaineen määritysrajana oli v. 23-29.1 mg/l (oli aiemmin 2 mg/l). V. 21 alkaen määritysraja on ollut.5 mg/l Ominaiskuormituksen ja ainekuormien laskenta Mitattujen valumien ja sademäärätietojen perusteella arvioitiin, kuinka pitkää ajanjaksoa mikin vedenlaatutulos edustaa (näytteen edustaman jakson tarkka pituus vuorokausina on esitetty kuormituslaskentaliitteissä). Jakson keskimääräinen ainehuuhtouma laskettiin jakson mitatun tai arvioidun keskivaluman avulla (ei näytteenottoajankohdan valuman avulla). Touko-lokakuun ominaiskuormitusluvut (g/ha/d) laskettiin laskemalla jaksojen kuormat yhteen ja jakamalla ne seurantajakson kokonaispituudella. Tuotantoalueiden touko-lokakuun ainehuuhtouma laskettiin sekä brutto- että nettohuuhtoumana. Nettokuormitus arvioitiin vähentämällä lasketusta kuormituksesta ns. luonnonhuuhtouma. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään eräiden vedenlaatumuuttujien osalta havaitusta huuhtoumasta ns. taustahuuhtouma, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Ainekuormitukset laskettiin sekä brutto- että nettokuormituksena. Nettokuormitusta laskettaessa vähennetään bruttokuormasta taustakuormitus, jolloin nettokuormitus kuvaa turvetuotannon aikaansaamaa kuormituslisää. Velvoitetarkkailuissa yleisesti käytettyjä luonnontilaisten soiden taustapitoisuuksia ovat olleet seuraavat (Wahlgren, 1988): kokonaisfosfori 2 µg/l, kiintoaine 5 mg/l, PO 4 -P 5 µg/l, kok. N 6 µg/l, NH 4 -N 2 µg/l. Kiintoaineen osalta taustapitoisuuskäytäntö on vaihdellut. Luonnontilaisen suon taustapitoisuus on 1-1 mg/l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Eräissä selvityksessä sen taustapitoisuudeksi on oletettu mg/l. Luonnontilaisen suon liuenneen orgaanisen aineksen (COD Mn ) pitoisuus on tasoa 15-18 mg O 2 /l (Ahtiainen ym. 199, Marja-aho & Koskinen 1989 ja Ihme ym. 1992). Vapolla pidettiin 29.3.2 Vapon tuotantoalueita koskeva palaveri kuormitustarkkailujen kehittämisestä. Siellä sovittiin tuotantoalueiden kuormitusten laskennasta seuraavaa. Taustapitoisuutena käytetään seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Taustakuormaa laskettaessa käytetään tuotantoalueella mitattua valuntaa. Em. taustapitoisuuksien lisäksi käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: org. kiintoaine 1 mg/l, COD Mn 2 mg O 2 /l, NH 4 -N 2 µg N/l ja rauta 23 µg/l. Taustakuormituksia laskettaessa käytettiin tuotantoalueella mitattuja valumia. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Rajasuon ominaiskuormitusluvut ja ainekuormitus laskettiin pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon koko 38 ha alueelle, joka sisältää osin myös Vapon hallussa olevaa, mutta vielä valmistelematonta aluetta (sisältää myös 24 ha pintavalutuskentän). Rajasuosta tuotantokunnossa on 272 ha.

9 Tuotantoalueen vuotuista kuormitusta arvioitaessa pitää laskea tarkkailukauden kuormitus ja arvioida lisäksi talvikauden aikainen kuormitus. Pakinsuolla virtaamia ja kuormitusta mitattiin koko vuoden ajan, muilla tuotantoalueilla tarkkailukausi oli vain osan vuotta. Talvikauden aikainen kuormitus tuotantoalueelle arvioitiin Pakinsuon vuotuisen kuormituksen jakauman avulla, ts. muiden tuotantoalueiden kuormituksen oletettiin noudattavan samankaltaista vuosijakaumaa. Mikäli tuotantoalueella on kuivatusvesien puhdistusmenetelmä (kemikalointi tai pintavalutus), joka oli käytössä vain osan vuotta, talviajan kuormitus laskettiin 'kesäajan' käsittelemättömän kuormituksen ja Pakinsuolta saadun vuosijakauman avulla. 3.4. Järvien ja lampien minimiravinteet Vuosi 21 oli laaja tarkkailuvuosi, jolloin näytteenottokertoja oli normaalivuotta enemmän ja vesinäytteistä analysoitiin myös nitraatti- ja ammoniumtyppi sekä fosfaattifosfori. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksia tarkastelemalla voidaan arvioida, onko levien kasvua rajoittava minimitekijä fosfori vaiko typpi. Rehevöitymistä säätelevinä ravinteina on totuttu pitämään yleensä fosforia ja typpeä. Typpi on aminohappojen olennainen osa, ja siten tärkeä solujen rakenteissa ja entsyymeissä. Typpi on siis "rakennusaine". Fosfori on taas tärkeä osa solun sisäisessä energia-aineenvaihdunnassa, kuten hengityksessä ja hapetuspelkistysreaktioissa. On yleisesti tunnettua, että elävät solut tarvitsevat energia-aineenvaihduntaansa fosforia, ilman energiaa ei myöskään tapahdu uuden solumaterian synteesiä. Yleensä fosforia on totuttu pitämään vesistöjen rehevöitymistä säätelevänä ravinteena. Vasta viime aikoina on ruvettu keskustelemaan myös typen osuudesta vesistöjen rehevöittäjänä. Suomen vesiensuojelun painopiste on viimeiset parikymmentä vuotta ollut fosforikuormituksen vähentämisessä. Ainakin osittain tämän seurauksena vesistöjen kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet, mutta samaan aikaan typpipitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa (Pietiläinen & Kauppi 1993, Poikolainen 1992). Fosforipitoisuuksien pienenemisestä huolimatta vesistöjen rehevöityminen on yhä jatkunut. Typen merkityksen on siksi ounasteltu olevan aiemmin arveltua suuremman. On toisaalta myös mahdollista, etenkin toipuvien ekosysteemien ollessa kyseessä, ettei ole täysin ymmärretty ravinteiden kiertoa ja kierron merkitystä järviekosysteemissä (e.g. Lappalainen 1991). Typpi saattaa joissakin tapauksissa edistää levien kasvua, toisissa tapauksissa typen puute voi suoda molekyylityppeä yhteyttämään kykeneville sinileville t. sinibakteereille kilpailuedun. Ammoniumtypen hapettuminen nitrifikaation kautta kuluttaa puolestaan happea ja alentaa veden ph:ta, denitrifikaatiossa veden ph saattaa puolestaan nousta. Mikä kulloinkin on typen merkittävin vaikutustapa, vaihtelee eri vesistöissä. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Ravinnesuhteiden käyttö minimitekijän selvittämisessä perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisisällön ja veden ravinnesuhteiden (typpi/fosforisuhteet) vertaamiseen. Käytettyjä ravinnesuhteita on kolme (Pietiläinen & Kauppi 1993) (ravinteet fosforina ja typpenä): 1) kokonaisravinnesuhde, kok.n : kok.p, 2) mineraaliravinnesuhde, (NH 4 + NO 3 + NO 2 ) : PO 4. Suhde ilmaistaan myös DIN:DIP. 3) ravinteiden tasapainosuhde, (kok.n : kok.p) : ((NH 4 + NO 3 + NO 2 ): PO 4 ). Yleisimmin käytetty arvio solujen keskimääräisestä sisäisestä typpi/fosfori-painosuhteesta on seitsemän (Redfield ym. 1963). Heckyn ym. (1993) mukaan makeiden vesien hiukkasmateriaalissa suhde on tosin keskimäärin selvästi suurempi ja toisaalta enemmän vaihteleva kuin "Redfieldin suhde", joka perustuu laajaan meriaineistoon. Veden typpi/fosforisuhteen ollessa lähellä seitsemää voivat sekä typpi että fosfori säädellä levien kasvua. Forsbergin ym. (1978) mukaan typpi rajoittaa levien kasvua, kun veden mineraaliravinnesuhde on alle 5. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17 (Forsberg ym. 1978). Chiaudanin ja Vighin (1974) mukaan mineraaliravinnesuhteen ollessa yli 1 fosfori rajoittaa levien kasvua. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden on typpi minimiravinteena, muuten fosfori. Ravinnesuhteen tulkintaa hankaloittaa se, että eri levillä on erilaiset ravinnevaatimukset. Samaan aikaan toisten levien kasvua voi rajoittaa typpi, toisten fosfori. Ravinnesuhteita voidaan lisäksi käyttää minimiravinteen määräämisessä silloin, kun ravinnepitoisuudet ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein, tulosten luotettavuuden kannalta valitettavasti, pitoisuuksia määritysrajan tuntumassa. Kun ravinteita on runsaasti, levien kasvua rajoittaa jokin muu tekijä, yleensä valo tai lämpötila.

1 Tarkkailun järvistä tutkittiin kasviplanktontuotannon minimiravinteet kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhteilla. Mikäli kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden suhde on suurempi kuin 1, on typpi minimitekijänä, päinvastaisessa tapauksessa fosfori. Tässä laskettu suhde on siis edellä mainittu ravinteiden tasapainosuhde. 4. Käyttö- ja hoitotarkkailu Käyttö- ja hoitotarkkailun tarkoituksena on antaa taustatietoja kuormitustarkkailulle, ts. selvittää mitä alueella on tehty, missä ja milloin. Käyttö- ja hoitotarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä sekä ja sen tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden valvonta. Käyttö- ja hoitotarkkailuun kuuluvilla turvetuotantoalueilla tarkkailun suorittaminen on tuottajan vastuulla. Käyttö- ja hoitopäiväkirjaan kirjataan: - tiedot ojitus-, kunnostus-, ja tuotantotoiminnan etenemisestä - ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - altaiden ja lietetaskujen tyhjennys - mittapatojen asennus ja vedenkorkeuslukemat - vesinäytteiden ottoajankohdat - sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä työmaalla mitataan - sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai kuormitukseen. Tiedot tuotantoaloista, tuotantojakoista ja menetelmistä ja mm. laskeutusaltaiden tyhjennyksistä, ojituksista yms. on esitetty kunkin tutkimusalueen liitetaulukoissa. 5. Sääolot ja hydrologiset tiedot Sääolot vuonna 211 Tammikuussa koko maassa satoi keskimääräistä enemmän. Lumipeitettä kertyi myös tavanomaista runsaammin lähes koko maahan. Jäät olivat Etelä- ja Keski-Suomessa pitkänajan keskiarvoa paksumpia. Helmikuun alku oli sateinen, ja lumen määrä kasvoi koko maassa. Alkukuun jälkeen pakkaset kiristyivät ja sateet jäivät vähäisiksi. Lunta oli maan etelä- ja keskiosissa selvästi tavallista enemmän. Vedenpinnat jatkoivat helmikuussa laskuaan. Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta kuukauden viimeisellä viikolla lunta satoi jälleen etelässäkin. Kylmien säiden takia vedenpintojen lasku jatkui maaliskuussa, ja virtaamat pysyivät pieninä. Huhtikuu oli koko maassa vähäsateinen ja lämmin. Lumien sulaminen oli nopeaa. Vedenpinnat nousivat sulamisvesien takia nopeasti, ja kevättulvat olivat rannikkoalueilla selvästi tavallista suurempia. Jäät lähtivät Etelä- ja Länsi-Suomen järvistä huhtikuun loppupuolella. Toukokuu oli sääoloiltaan vaihteleva mutta kokonaisuutena melko keskimääräinen. Jäät lähtivät maan keskiosan järvistä kuukauden alkupuolella. Kesäkuun loppupuolella etenkin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi paljon. Sateet kasvattivat virtaamia ja nostivat vedenpintoja. Kuukauden päättyessä Keski-Suomessa mitattiin jopa 24-asteista vettä. Heinäkuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Suuressa osassa maata satoi runsaasti. Vedenpinnat nousivat paikoitellen hyvinkin korkealle, ja virtaamat olivat sateisilla alueilla suuria. Pohjaveden pinnat pysyivät alhaalla Itä- ja Keski-Suomessa. Elokuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja kuukauden sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Paikoin sadetta kertyi poikkeuksellisen runsaasti.

11 Syyskuu oli lämmin ja sateinen. Maan etelä- ja keskiosassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaat sateet nostivat vesistöjen vedenpintoja ja virtaamia erityisesti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, joissa vedenpinnat kävivät ajankohtaan nähden ennätyksellisen korkealla. Pohjaveden pinnat kääntyivät nousuun sateiden myötä. Lokakuu oli tavallista lämpimämpi. Maan etelä- ja keskiosassa satoi keskimääräistä vähemmän. Vedenpinnat olivat lokakuussa korkealla maan keskiosassa, mutta ne olivat laskeneet jo monin paikoin suurimmista lukemista. Marraskuu oli koko maassa selvästi tavallista leudompi. Kuukauden sadanta oli suuressa osassa maata keskimääräistä niukempi. Talven tulo oli myöhässä koko maassa. Joulukuu oli hyvin leuto ja etelässä paikoin jopa ennätyksellisen sateinen. Poikkeukselliset sateet nostivat etelä- ja lounaisrannikon vesistöjen pinnat jouluviikolla ajankohtaan nähden hyvin korkealle, paikoin jopa kevättulvakorkeuksiin. Pohjaveden pinnat olivat suuressa osassa maata keskimääräistä ylempänä. Kuukauden keskilämpötila ( C) vuonna 211 Jyväskylän lentoasemalla Kk 211 1971-2 I -8. -8.5 II -15.2-8.7 III -3.6-4. IV 4.7 1.4 V 9.6 8.7 VI 16.2 14. VII 18.6 16. VIII 14.8 13.7 IX 1.9 8.2 X 5.4 3.2 XI 2.1-2.2 XII. -6.4 x 4.6 3. C 25. 2. 15. 1. 5.. -5. -1. -15. -2. Kuukauden keskilämpötila 211 1971-2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sademäärä (mm) kuukausittain vuonna 211 Jyväskylän lentoasemalla Kk 211 1971-2 I 55 43 II 15 31 III 21 37 IV 17 37 V 5 38 VI 81 59 VII 12 79 VIII 88 88 IX 138 63 X 57 6 XI 26 57 XII 89 47 Yht. 739 639 Sademäärä mm 211 16 1971-2 14 12 1 8 6 4 2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukausittaiset sadannat Jyväskylässä v. 211 ja vuosien 1971-2 keskimääräinen kuukausisadanta (Mikkelistä ei ollut saatavilla enää tietoja). Valumat tuotantoalueilla Vuorokausittaiset keskivalumat tarkkailun turvetuotantoalueilla on esitetty liitteessä 12 sekä kuvassa 3. Kuukausittaiset keskivalumat ovat liitteessä 12. Talvella valumat olivat alhaisia. Kevättulvan aika alkoi huhtikuun alussa ja se kesti toukokuun alkuun. Kesäaikaankin oli selviä valuntahuippuja, Syyskuussa oli suuria valuntoja, Joulukuussa valumat olivat korkeita. Huppionsuolla touko-lokakuun vesimäärä muodosti 41 % koko vuoden vesimäärästä (kuva 3).

12 l/s/km2 6 5 4 Ropolansuo 3 2 1 1.1. 16.1. 31.1. 15.2. 2.3. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 3.6. 15.7. 3.7. 14.8. 29.8. 13.9. 28.9. 13.1. 28.1. 12.11. 27.11. 12.12. 27.12. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Viransuo 1.1. 16.1. 31.1. 15.2. 2.3. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 3.6. 15.7. 3.7. 14.8. 29.8. 13.9. 28.9. 13.1. 28.1. 12.11. 27.11. 12.12. 27.12. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Pakinsuo 1.1. 16.1. 31.1. 15.2. 2.3. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 3.6. 15.7. 3.7. 14.8. 29.8. 13.9. 28.9. 13.1. 28.1. 12.11. 27.11. 12.12. 27.12. 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vuotsinsuo 1.1. 16.1. 31.1. 15.2. 2.3. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 3.6. 15.7. 3.7. 14.8. 29.8. 13.9. 28.9. 13.1. 28.1. 12.11. 27.11. 12.12. 27.12. 12 1 8 Huppionsuo 6 4 2 1.1. 16.1. 31.1. 15.2. 2.3. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 3.6. 15.7. 3.7. 14.8. 29.8. 13.9. 28.9. 13.1. 28.1. 12.11. 27.11. 12.12. 27.12. Kuva 3. Ropolan-, Viran-, Pakin-, Vuotsin- ja Huppionsuolla mitatut valumat (l/s/km 2 ) vuonna 211 (huomaa erilaiset skaalat eri alueilla).

13 6. Kuormitustarkkailun tulokset ja niiden tarkastelu Suon ottaminen turvetuotantoon vaikuttaa soiden vesitaseeseen ja valumavesien laatuun mm. kohottamalla valumavesien kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Tämä lisää suolta alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta. 6.1 Valumavesien laatu Vuoden 211 havaintokerroittaiset kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset on esitetty liitteissä 2a, 3a, 4a, 5a- 5c, 6a, 7a, 8a, 9a, 1a ja 11. Tarkkailun tuotantoalueilta vesistöön lähtevän veden tunnusluvut vuoden 211 on esitetty taulukossa 4. Tuotantokunnossa olevilta tuotantoalueilta tuleva vesi oli tummaa, rautapitoista ja ravinteikasta ja sen liuenneen orgaanisen aineksen, jota kemiallinen hapentarve (KHT) kuvastaa, määrä oli suuri (taulukko 4, ks. myös kuva 4). Erityisen ravinteikkaita ja tummia kuivatusvedet ovat olleet Kangasjärven alueella (Ropolansuo, Huppionsuo, Viransuo ja varsinkin Rajasuolla ennen pintavalutuskentän käyttöönottoa). Viransuolla, Ropolansuolla ja Vuotsinsuolla kemikalointi on parantanut vesistöön johdettavan veden laatua Vuosina 1995, 1998, 2, 24, 27 ja 21 seurattiin kuivatusvesien liukoisten ravinteiden pitoisuuksia (taulukko 5). Vertailemalla fosfaattifosforin ja kokonaisfosforin sekä nitraatti+ammoniumtypen ja kokonaistypen suhdetta saadaan kuvaa siitä, kuinka suuri osuus em. ravinteista on leville käyttökelpoisessa muodossa tuotantoalueiden kuivatusvesissä. Fosforin keskipitoisuudesta arvioituna leville käyttökelpoisen fosforin osuus on ollut pääosin alle 25 % Lenninsuolla, Rajasuolla ja Vuotsinsuolla. Vuosien 1995, 1998, 21, 24, 27 ja 21 tulosten perusteella mineraalitypestä valtaosa on ammoniumtyppenä, nitraattinitriittitypen osuus on selvästi alhaisempi kaikilla tuotantoalueilla. Rajasuolta tulevan veden laatu oli ennen vuotta 1997 heikompi kuin muilta Kangasjärven alueen tuotantoalueilta tulevan veden laatu. Vuonna 1997 Rajasuon kuivatusvedet johdettiin pintavalutuskentälle. Aikaisemmin Rajasuon veden laatua seurattiin altaan 1 alapuolella ja lohkon 5-6 alapuolella. Rajasuon laskeutusaltaan 1 (as. Rajasuo 1) vesi kuvasti huonosti Rajasuon tuotantoalueelta tulevan veden laatua, koska havaintoaseman valuma-alueesta lähes puolet oli tuotantoalueen ulkopuolista aluetta. Rajasuon lohkoilta 5-6 tulevan (as. Rajasuo 2) veden keskimääräinen KHT-arvo oli korkea vuosina 1989-96 (tasoa 12-18 mg O 2 /l) eli noin 1.5-2 -kertainen Ropolan-, Huppion- ja Viransuon arvoihin verrattuna. Rajasuon veden laatu on eronnut selvästi muista alueista selvästi korkeamman veden värin ja osin myös kokonaisfosforin suhteen. Vuosina 1997-29 Rajasuon kuivatusvedet on johdettu sulanmaan aikaan pintavalutuskentän kautta. Vuoden 21 syksystä alkaen pintavalutus muutettiin ympärivuotiseksi. Pintavalutuskentältä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen laatu poikkesi aseman Rajasuo 1 vuosien 1995-1996 veden laadusta selvimmin alhaisemman ph-arvonsa ja kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- sekä varsinkin rautapitoisuutensa perusteella (taulukko 4). Rajasuon pintavalutuskentän vaikutusta kuivatusveden laatuun oli vaikea arvioida vuoden 1997 tulosten perusteella, koska Rajasuon pintavalutuskentältä tulevan veden laatu vuonna 1997 kuvasti vasta kentän käyttöönoton aikaista tilannetta ja koska pintavalutuskentälle tulevasta vedestä ei saatu kuin seitsemän näytettä. Vuoden 1998 tulosten perusteella Rajasuon pintavalutuskentän vaikutusta voitiin arvioida luotettavammin. Pintavalutuksen vaikutusta kuivatusveden laatuun arvioitiin vertaamalla pintavalutukseen tulevan ja siitä lähtevän veden laatua havaintokerroilta, jolloin molemmilta havaintopaikoilta on tuloksia. Pintavalutuksen vaikutusta ainekuormitukseen arvioitiin laskemalla tulevan pintavalutukseen tuleva ja lähtevä ainekuormitus. Tulosten mukaan pintavalutuskenttä parantaa merkittävästi kuivatusveden laatua ja alentaa alapuoliseen vesistöön tulevaa ainekuormitusta. Vuonna 1998 kiintoaineen, kokonaisfosforin ja raudan osalta reduktio oli tasoa 75-85 % (taulukko 6a). Pintavalutuskentälle johdetusta vedestä vähintään 27 % suodattui maaperään tai haihtui (sateen vaikututusta ei ole huomioitu arviossa). Rajasuon kuivatusveden keskimääräinen rautapitoisuus on pintavalutuskentän vaikutuksesta selvästi alempi kuin muilla tuotantoalueilla, mutta sen KHT-arvo on ollut korkea ollen samaa tasoa Pakinsuon ja Lenninsuon kanssa (kuva 4). Rajasuolta alapuoliseen vesistöön johdetun veden keskimääräisellä KHT-arvolla on ollut laskeva suuntaus.

14 Taulukko 4. Tuotantoalueilta lähtevän keskimääräinen laatu vuosina 1995-211. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu sellaisille paikoille, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Viransuolla v. 21 veden laatu on kemikaloimattoman (touko-kesäkuu) ja kemikaloidun (lheinä-lokakuu) veden keskiarvo. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg P/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo 21 16.8 12. 5.5.21 6.4 661 56 2684 1443 61 128 54 175 2 12.7 8.4 5.8 6.6 43 41 232 123 9832 1999 15. 9.6 6.4 6.4 531 43 2483 124 9445 1998 16.3 1.5 5.8 5.4 714 6 38 21 12 133 58 6466 1997 19 16 5.3.16 5.7 54 64 3984 172 4913 1996 2 16 5.4 <.17 5.5 71 72 374 18 663 1995 16 12 6.3 6.1 723 7 411 2256 222 274 184 886 Ropolansuo kemikaloitu vesi 211 2 1 45 <.1 3.3 2 17 17 15 43 21 17 8.4 55.5.1 3.2 14 14 13 915 45 11 6 295 29 8.4 4.6 42.1 <.1 3.3 83 9.8 12 8 195 28 9.3 5.6 34.6 <.1 3.4 13 13 17 11 21 27 16 9.5 43.5.1 3.3 14 16 17 15 62 14 5 185 26 7.4 4.7 26.7.1 3.5 74.5 8.1 135 12 815 25 17 1. 35.7 <.1 3.3 155 16 15 2 135 24 26 18 33 <.1 3.6 335 28 175 11 56 33 15 21 23 12 7.1 37.5.17 4.5 22 24 16 34 13 22 1.5 6 26.3.4 4.9 15 11.5 145 21 47 21 16.1 9. 25.4.19 6.1 344 28 2886 1727 281 88 45 7791 Huppionsuo 211 15 1 8.8.18 5.7 5 41 26 17 78 21 14 8.9 8.7.23 5.7 42 37 27 13 184 17 74 72 29 17 1 7.6.25 6. 57 39 24 2 97 28 13 8.2 7.5.19 6. 61 4 23 15 21 18 94 95 27 14 8.5 8.3.22 5.8 41 4 23 12 12 17 13 91 26 19 12 8.9.22 5.7 51 41 28 18 97 25 18 11 8.6.16 5.8 64 47 27 2 97 24 18 9.5 7.6.1 5.5 5 48 23 12 156 13 8 63 23 19 9.3 8.9.25 6.1 49 42 25 24 11 22 2 12 8.3.3 6.3 76 43 31 27 11 21 23. 14.1 7.4.25 6.5 755 48 278 1356 256 321 23 16 2 19.5 12.1 7..26 6.3 428 42 241 251 12 1999 16.1 9.9 7.7.24 6.2 582 46 29 231 97 1998 14 9.7 7.7.27 5.6 631 49 3211 1833 126 227 174 93 1997 19 11 7.7.3 5.9 632 49 279 232 15 1996 24 16 7.9 <.32 5.9 848 53 3397 258 12 1995 22 14 7.5.29 6.2 715 56 3571 1953 194 273 163 11 Viransuo 211 14 1 28.2 3.5 16 16 17 2 22 21 15 9.4 28..1 3.5 15 13 13 89 52 26 14 14 29 5.5 3.8 18.5.1 3.9 68 1 16 11 57 28 11 6.8 29.9 <.1 3.6 12 16 16 13 16 27 1 5.3 46.2.1 3.2 12 11 16 98 38 11 6 24 26 6.9 3.7 52.9.1 3.1 7 7 14 9 22 25 11 6.4 47.4 <.1 3.2 11 12 16 11 21 24 17 12 23.1.3 4.1 27 28 19 12 13 62 42 13 23 11 6.4 26.6.1 3.7 91 14 17 24 1 22 17 7.1 3.1.32 4.8 18 12 19 33 12 21 12.7 6.8 16.7.9 5.5 222 17 187 1379 14 75 44 77 2 18.2 11.2 6.4.28 6.6 385 36 193 159 934 1999 15.2 9.3 6.9.29 6.4 51 39 1917 145 889 1998 24.9 1.7 6.2.32 5.7 594 46 257 139 61 187 113 832 1997 15 8.5 6.1.3 6. 543 43 231 188 867 1996 19 16 4.9 <.15 5.3 685 63 26 187 639 1995 18 12 4.9.15 5.8 6 6 25 94 46 172 81 66 Rajasuo 1 1996 1 88 7.1.3 5.9 771 77 459 99 113 1995 21 12 7.6.35 6.4 542 4 291 146 75 111 42 114 Rajasuo 2 1996 3 25 6.8.16 4.4 1467 137 4522 488 95 1995 27 22 5.8 4.9 121 128 47 1519 28 472 319 112

15 Taulukko 4. jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rajasuo pintavalutuksesta lähtevä 211 3.2 3 11..1 4. 28 37 1 2 23 21 3.8 3.5 9.4.1 4.2 3 41 11 25 7 27 3 22 29 3. 2.8 4.3 <.1 4.6 48 55 11 31 26 28 2.6 2.4 4.2 <.1 4.5 39 47 95 25 18 27 3.4 3.3 4.6.1 4.5 3 56 12 11 3 32 4 25 26 8.9 8.7 3.9.35 4.6 83 84 2 68 49 25 4.7 4.6 4.6 4.5 61 72 15 53 28 24 2.4 1.2 2.9 <,1 4.6 35 5 11 55 < 2 48 7 18 23 9.1 7.7 4.2.1 4.5 5 74 17 64 23 22 8.3 8.3 3.7 <.2 4.5 74 69 17 72 27 21 3. 2.8 4.1.2 4.5 534 71 1586 237 5 53 5 279 2 5.5 5.6 3.5.2 4.7 42 72 168 86 2284 1999 8.8 8.5 4.6 4.3 636 8 181 93 1531 1998 3.6 3.4 5.4.2 3.8 635 75 1724 416 1 42 4 1115 1997 19 21 5.2.22 3.9 458 69 156 68 888 Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä 211 33 17 52 <.1 3.7 337 3 236 26 3335 Jylhäsuo 21 18 13 7.4.49 6.2 66 64 32 17 134 12 6 1 29 17 11 7..46 6.2 62 63 31 11 82 28 22 15 6.3.35 6.2 71 75 33 95 83 27 9.3 7. 5..12 5.6 48 75 24 8 134 67 25 45 26 34 23 8.7.6 6.3 68 66 27 16 12 25 12. 9 6.6.22 5.8 87 89 39 15 67 24 7.1 5. 5.6.12 5.4 63 81 36 16 347 56 17 54 23 8.8 6. 6.5.29 5.8 478 66 2 988 6 51 22 19 12 7.7.53 6.5 79 59 24 12 11 21 14.8 1. 6.2.31 6.5 646 59 253 12 155 82 26 555 2 15.6 11. 5.9.31 6.4 45 6 249 77 718 1999 9. 6. 5.8.25 6.2 538 57 2645 64 4982 1998 8.3 5.6 4.2.12 5.4 369 43 1382 464 75 43 1 3133 1997 12 7.8 6.8.46 5.9 463 55 244 94 766 1996 17 12 6.2.44 5.8 646 6 2445 84 6391 1995 13 8.1 5.6.3 6.1 513 58 237 116 18 74 24 562 Pakinsuo kasvillisuuskentältä lähtevä 211 12 9.3 11 5.4 63 23 95 61 1 51 21 13 8.5 11.8 5.7 52 23 1 77 23 39 29 1 5.6 8.2 6.3 55 19 73 8 25 36 28 14 6.8 8.7 6.3 59 19 54 7 15 35 Pakinsuo 27 11 8.3 6.6.25 6.1 7 92 29 86 19 14 65 58 26 17 11 12.6.87 6.6 59 69 27 21 79 25 13 1 6.7.25 5.9 73 9 26 18 59 24 12 7.1 6.5.28 5.9 67 78 25 79 144 15 87 54 23 11 5.7 9.7.52 6.1 55 76 26 12 52 22 17. 11 11.5.86 6.6 82 69 21 23 1 21 15.7 12.2 7.4.38 6.5 757 76 26 936 88 173 74 6967 2 13.4 9.3 7.5.41 6.5 54 79 313 169 71 1999 12.4 8.1 7.2.33 6.3 634 71 336 127 55 1998 1. 6.1 7.2.29 5.5 675 73 31 1558 61 17 5 487 1997 15 8.5 7.8.45 6. 584 8 356 172 543 1996 23 19 6.9.38 5.8 632 8 3278 12 5722 1995 17 11 8.5.51 6.3 621 8 32 1356 78 177 79 697 Savisuo 21 12 6.3 31 12 18 93 48 32 29 39 6.5 31 938 13 11 69 43 28 13 6.4 32 88 35 52 25 21 27 19 6.7 23 84 6 69 35 23 26 6.9 6.5 31 97 91 64 32 23

16 Taulukko 4. jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 NO 2+3 Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg N/l µg N/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Vuotsinsuo 211 35 18 49.9.27 3.7 33 35 36 29 42 21 14 8.8 38.9.1 3.5 22 25 3 2 262 28 4 23 29 8.7 6.2 31.1 3.4 9 14 25 9 14 28 23 16 21.7 <,1 4. 348 31 34 32 137 27 5.3 4.2 29.5.1 3.5 85 13 3 22 12 8 2 1 26 5.9 3.8 27 <.1 4. 19 18 32 2 92 25 13 7 46.7.1 3.4 1 13 26 11 2 24 16 9.2 47.7.4 3.9 37 42 36 25 268 36 8 25 23 36 31.3 19 <,1 3.6 3 42 4 45 6 22 12 9.5 25.4.2 3.5 69 16 24 21 93 21 11. 9.3 3.4 <.2 3.6 16 21 375 2213 164 26 3 875 2 8.9 5.9 32.3.3 3.8 151 24 3486 23 7857 1999 28.5 2.3 27.7.41 4.6 27 31 33 37 9922 1998 1.9 7.9 33.9.2 4. 11 19 28 1993 87 22 4 8786 1997 13 1 24.5.13 4.2 275 34 2711 46 8911 1996 65 36 67.2.74 6. 686 47 32 43 31315 1995 13 7.9 31.9 5.1 327 33 2324 133 34 56 21 6248 Lenninsuo 211 17 16 5.1.12 5.6 55 78 27 67 23 21 14 13 6.3.18 5.8 62 85 33 16 92 67 4 31 29 13 12 5.93 5.9 53 74 29 75 29 28 18 16 7..31 6.2 69 81 33 15 133 77 13 37 27 18 14 7.5.33 6.1 46 7 31 13 65 82 17 46 26 12 9.1 9.1.55 6.7 48 65 23 1 6 25 94 88 6.1.23 5.5 88 12 38 13 5 24 43 4 5.1.9 5.2 84 1 37 14 149 11 19 39 23 8.3 7. 5.4.4 5.2 56 1 43 89 43 22 1 8.3 9.8.62 6.8 8 76 32 11 65 21 12. 9.4 8..45 6.5 679 81 2886 1129 37 94 22 6157 2 13.2 9.9 8.4.5 6.6 525 78 31 1 6 1999 11.9 9.5 8..42 6.2 535 7 3282 77 489 1998 11.5 9.9 6..25 5.4 65 72 2689 122 19 8 17 37 1997 35 29 5.9.21 5.3 759 11 3821 156 5334 Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä 211 16 12 19.2.2 3.9 22 25 11 34 63 Lakeanrahka 21 6.5 3.8 6.7.1 4.3 71 11 25 55 75 24 11 17 29 5.8 4 6.5.3 4.5 57 81 18 17 2 28 9.9 5.8 6.8.21 6. 5 62 14 99 54 27 22 4.8 6.7.17 6. 38 54 13 16 25 1 63 46 26 8.4 6.2 7.6.32 6.2 39 5 1 4 17 5 25 38 36 9.1.21 5.4 6 82 28 24 58 24 18 16 9..7 5.3 4 59 23 8 98 14 62 32 23 6.5 5.6 1.6.13 5.4 271 47 22 11 32 22 18 12 6.8.3 6.2 78 72 26 26 64 21 7.4 5.1 6.9 6.4 556 58 166 54 76 156 88 45 2 11.4 7.8 7.4 6.6 378 62 1478 178 5744 1999 8.5 5.9 6.9 6.2 513 54 192 138 483 1998 1.1 6.3 6.6 5.3 62 62 27 759 5 15 89 3965 1997 11 6.9 6.7.37 6.1 435 6 21 23 584 1996 72 66 5.8.9 5. 474 92 2861 177 3433 1995 17 11 5.5 5.6 593 74 242 542 37 192 96 56 Lahnasuo 21 2.9 2.4 4.6 75 21 4 84 11 43 17 29 13 11 6. 59 21 81 56 56 7 34 Lintusuo 21 5.6 4.3 4.7 88 24 39 78.8 21 62 21 29 7.4 6.1 4.6 93 2 19 89 17 87 34 Pyöreäsuo 21 3.1 2.5 5.4 38 63 23 86 163 73 15 29 8.4 6. 6.1 44 62 26 12 96 86 34 Pohjasuo 211 3.7 3.7 5.9 4.3 7 1 25 68 83 21

Taulukko 5. Leville käyttökelpoisessa muodossa olevan typen ja fosforin osuudet (%) tuotantoalueiden kuivatusvesissä (laskettu vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista) 17 kok.n kok.p kok.n kok.p 1995 1998 Ropolansuo 6 67 58 44 Huppionsuo 6 6 61 77 Viransuo 39 47 56 6 Rajasuo pintavalutuskentän alapuoli 51 38 25 1 Rajasuo 2 38 68 52 46 Pakinsuo 47 45 39 22 Jylhäsuo 51 33 74 18 Vuotsinsuo 58 36 39 59 Lakeanrahka 24 5 21 Ropolansuo -kemikaloimaton vesi 56 42 -kemikaloitu vesi 7 51 Huppionsuo 58 63 Viransuo -kemikaloimaton vesi 63 62 -kemikaloitu vesi 91 45 Rajasuo pintavalutuskentän alapuoli 15 1 Pakinsuo 39 44 Jylhäsuo 54 32 Vuotsinsuo kemik. vesi 76 12 Lakeanrahka 36 55 Lenninsuo 39 23 24 27 Ropolansuo 69 48 69 36 Huppionsuo 65 62 57 76 Viransuo 68 68 64 5 Rajasuo 13 18 9 11 Pakinsuo 38 59 33 46 Jylhäsuo 56 3 39 37 Vuotsinsuo 76 23 77 28 Lenninsuo 41 18 44 21 Lakeanrahka 39 44 14 63 Savisuo 51 21 Ropolansuo 74 55 Huppionsuo 55 44 Viransuo 72 54 Rajasuo 23 11 Pakinsuo 57 5 Jylhäsuo 43 3 Vuotsinsuo 75 14 Lenninsuo 51 6 Lakeanrahka 25 46 Savisuo 52 Pyöreäsuo 45 Lintusuo 2 3 Vuoden 211 tammi - joulukuun välisenä aikana Rajasuon pintavalutuskenttä pidätti 9 % kiintoaineesta, 75 % fosforista, 49 % typestä ja 19 % kemiallisesta hapenkulutuksesta (tulevan ja lähtevän vesimäärän oletettiin olevan sama, taulukko 6a).

18. Taulukko 6a. Rajasuon pintavalutuskentän reduktiokyky (%) v. 1998-211 keskimääräisen vedenlaadun muutoksen (ja ainekuormituksen) perusteella arvioituna. Kiintoaine COD Mn Kok. N kok.p Fe Arvion peruste V.1998 (13.5.99-31.1.99) Keskim. veden laatu 81 4 52 75 84 Ainekuormitus 78 34 64 75 83 V.1999 (3 näytettä) Keskim. veden laatu 81 19 51 48 86 V.2 (4 näytettä) Keskim. veden laatu 83 2 59 31 8 V.21 (11 näytettä) Keskim. veden laatu 87 12 52 76 8 V.22 (6 näytettä) Keskim. veden laatu 61-9 34 62 71 V.23 (12 näytettä) Keskim. veden laatu 66 6 33 69 75 V.24 (12 näytettä) Keskim. veden laatu 87 19 42 77 67 V.25 (12 näytettä) Keskim. veden laatu 78 4 38 72 59 Ainekuormitus 79 36 62 76 64 V.26 (11 näytettä) Keskim. veden laatu 71-18 17 7 43 Ainekuormitus 77 7 41 75 56 V.27 (11 näytettä) Keskim. veden laatu 87 25 55 84 73 Ainekuormitus *) 83 28 61 8 62 V.28 (12 näytettä) Keskim. veden laatu 93 35 66 88 82 Ainekuormitus *) 93 35 64 89 82 V.29 (12 näytettä) Keskim. veden laatu 93 13 54 85 74 V.21 (13 näytettä) Ainekuormitus *) 93 43 64 74 79 V.211 (19 näytettä) Ainekuormitus *) 9 19 49 75 72 *) tuleva ja lähtevä vesimäärä oletettiin samaksi. Pakinsuolla vedet on johdettu vuodesta 28 alkaen ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle, jossa tulee kasvamaan ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Vuoden 28 elo-joulukuussa (13.8.-31.12.28) Pakinsuon kasvillisuuskentälle johdetusta vedestä haihtui (tai imeytyi pohjavedeksi) 29 %. Helpikentän alensi selvästi alapuoliseen vesistöön johdetun veden kiintoainepitoisuutta ja jonkin verran myös typpi- ja fosforipitoisuutta. Ainekuormista arvioituna Pakinsuon helpikenttä vähensi merkittävästi (7 %) alapuoliseen vesistöön johdetun kiintoaineen määrää ja selvästi myös ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrää (taulukko 6b). Vuonna 29 kasvillisuuskentältä lähtenyt vesimäärä oli mittausten mukaan 37 % korkeampi kuin kentälle pumpatun veden määrä. Ero ei ole todellinen, sillä vuonna 29 mitatut virtaamat olivat liian suuria loppukesällä ja alkusyksyllä. Mittausanturi korjattiin 15.9. Vuodelle 29 kasvillisuuskentän reduktiokykyä

19 ei voitu arvioida ainekuormien perusteella. Ainepitoisuuksista arvioituna kentän reduktiokyky oli vuonna 29 hyvin samankaltainen kuin vuonna 28. Vuoden 211 tulosten perusteella arvioituna Pakinsuon kasvillisuukenttä pidätti merkittävästi kiintoainetta, fosforia ja rautaa. Typen ja orgaanisen aineksen (KHT) osalta kentän pidätyskyky on selvästi vähäisempi. Taulukko 6b. Pakinsuon kasvillisuukentän ( v. 28 huhti-joulukuu, v. 29, 21 ja 211 koko vuosi) ja Lahnasuon sekä Lintusuon pintavalutuskenttien reduktiokyky (%) v. 29-211 keskimääräisen vedenlaadun muutoksen ja ainekuormituksen perusteella arvioituna. Lakeanrahkalla otettiin v. käyttöön kemikalointi. Arvion peruste Kiintoaine COD Mn Kok. N kok.p Fe Vesimäärä Pakinsuo V. 211 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu 4-5 3 39 15 Ainekuormitus 57 9 16 32 37 V. 21 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu 52 11 23 44 42 Ainekuormitus 46 15 11 32 4 V. 29 (tammi-joulukuu) Keskim. veden laatu 42 2 26 3 21 V. 28 (huhti-joulukuu) Keskim. veden laatu 42 2 24 17 1 (huhti-joulukuu) Ainekuormitus 7 32 43 45 42 29 (13.8.-31.12.) Lahnasuo 211 (huhti-joulukuu) Ainekuormitus 68-23 7-56 Keskim. veden laatu 79-12 12-24 21 (huhti-joulukuu) Ainekuormitus 83-12 -4-5 Keskim. veden laatu 77-55 -6-67 29 Keskim. veden laatu 7-5 5 (kesä-lokakuu) Lintusuo 211 (huhti-lokakuu) Ainekuormitus 73-27 2-24 58 Keskim. veden laatu 73-8 29 47 21 (huhti-lokakuu) Ainekuormitus 82-4 26-6 61 Keskim. veden laatu 8-18 12-36 64 29 Keskim. veden laatu 63-18 5-42 37 (huhti-joulukuu) Pyöreäsuo 211 (1.1.-31.12.) Keskim. veden laatu 44-11 3-3 58 Kuormat 87-3 2 7 56 21 (15.4.-31.12.) Keskim. veden laatu 78 4 26-6 44 Kuormat 7-11 22-38 67 29 Keskim. veden laatu 74 12 24-1 (touko-joulukuu) Lakeanrahka kemikalointi 211 Keskim. veden laatu 46 63 37 81-69 Kuormat 59 54 29 74-123 Lakeanrahka pintavalutus 21 (huhti-joulukuu)

Keskim. veden laatu 69-32 -8-5 46 Kuormat 67-47 -22-6 56 29 Keskim. veden laatu (V-XII) 72-59 -29-6 6 2 Lintusuolla pintavalutuskenttä alensi vuosina 29-211 selvästi kuivatusveden kiintoainepitoisuutta. Liuenneen orgaanisen aineen (KHT) ja fosforin pitoisuudet olivat sen sijaan korkeampia kasvillisuuskentältä lähtevässä veden kuin sinne tulevassa. Lakeanrahkalla, Lahnasuolla, Lintusuolla ja Pyöreäsuolla pintavalutuskentät ovat alentaneet kuivatusveden kiintoainepitoisuutta. Näillä alueilla liuenneen orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuudet olivat olleet korkeampia pintavalutuksesta lähtevässä kuin sinne tulevassa vedessä. Keskimääräisen veden laadun muutoksesta lasketut reduktiot eivät kuvaa kasvillisuuskentillä todellista reduktiota, sillä kuivina aikoina veden haihtuminen kasvillisuuskentällä nostaa ainepitoisuuksia. Lakeanrahkalla otettiin v. 211 käyttöön kemikalointi. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi 15.9.211 päivätyssä päätöksessään Nro 82/211/1 (Dnro ISAVI/1/4.8/211) luvan Lakeanrahkan tuotantoalueen laajentumiseen. Ympäristölupavirasto määräsi, että luvan saaja voi ottaa käyttöön turvetuotantoalueen kuivatusvesien kemiallisen käsittelyn tätä lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.. Kemiallisen puhdistamon puhdistustehot pitää lupamääräysten mukaan olla vuosikeskiarvona vähintään: kemiallinen hapen kulutus 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 4 %. Lakeanrahkan puhdistustehot vuonna 211 olivat seuraavat (laskettu kuormista, taulukko 6b): kemiallinen hapen kulutus 54 %, kokonaisfosfori 74 % ja kokonaistyppi 29 %. Lakeanrahkalle ympäristöluvassa asetetut puhdistustehovaatimukset eivät täyttyneet. Suovesien ph vaihtelee suon ravinteisuuden mukaan erittäin voimakkaasti. Letoilla vesi saattaa olla lievästi emäksistä ja karuilla soilla ph voi olla alle neljän (Sallantaus 1986a). Mikäli ojat ulottuvat syvällä sijaitseviin minerotrofisiin turvekerroksiin, suon ojitus yleensä vähentää valumaveden happamuutta (Sallantaus 1983, 1986). Kangasjärven alueen tuotantoalueiden valumavesille ja myös alueen purojen ja jokien vedelle on ollut tyypillistä alhainen ph ja alkaliniteetti. Erityisen alhainen ph on ollut Rajasuon pintavalutuskentältä tulevassa vedessä (vuonna 211 minimi oli3.5, maksimi 4.3), jossa kivennäismaan neutraloiva vaikutus jää pieneksi, koska pintavalutuskenttä on luonnontilaista ojittamatonta aluetta. Kemikaloinnin vaikutus Vuotsinsuon valumaveden kokonaisfosforipitoisuuteen ja veden KHT-arvoon (veden humuksen määrään) on ollut selvä. Vuonna 1996 Vuotsinsuolta lähtevän veden laadussa oli huomattavaa vaihtelua sen mukaan miten hyvin kemikalointi onnistui. Kemikaloinnin ajoittainen epäonnistuminen johtui saostusaltaan liian pienestä tilavuudesta. Altaan täyttyessä jo kertaalleen laskeutunutta sakkaa on kulkeutunut altaasta pois. Alueelle rakennettiin kesällä 1997 uusi isompi allas, mutta sitä ei otettu käyttöön vielä vuonna 1997 vaan vasta vuonna 1998. Vuosien 1997-211 tulosten mukaan (taulukko 7b) kemikalointi on yleensä alentanut Vuotsinsuolla selvästi vesistöön johdettavaa ainekuormitusta kemikaloinnin ollessa toiminnassa. Vuotsinsuon kuivatusveden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ja KHT-arvo olivat selvästi alempia kuin tuotantoalueilla, joilla ei ole kemikalointipuhdistusta (kuva 4). Itä-Suomen AVI-virasto antoi 16.2.211 Vuotsinsuota koskevan lupapäätöksen nro 26/211/1 (dnro ISAVI/175/4.8/21). Päätöksen mukaan kemiallisen käsittelyn poistotehon on oltava käsittelyajan keskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien vähintään seuraava: kemiallinen hapenkulutus, COD Mn 75 %, kokonaisfosfori 8 % ja kokonaistyppi 3 %. Vuonna 211 poistotehot olivat: kemiallinen hapenkulutus 67 %, kokonaisfosfori 81 % ja kokonaistyppi 34 %. Vuotsinsuolla puhdistustehovaatimus täyttyi typen ja fosforin osalta, kemiallisen hapenkulutuksen osalta poistoteho 67 % oli hieman alempi kuin vaadittu 75 %. Myös Viransuolla ja Ropolansuolla kemikaloinnilla onnistuttiin parantamaan merkittävästi kuivatusveden laatua ja alentamaan ainekuormaa kemikaloinnin aikana (taulukko 7b, kuva 4). Viransuon ympäristöluvan (3.1.29, lupapäätös nro 119/2/2, Dnro ISY-28-Y-33) mukaan kemialliselle käsittelylle puhdistustehovaatimus on: kok.p 8 %, kok.n 3 %, COD 75 %. Viransuolla puhdistustehot (ainekuormista) vuonna 211 olivat: kok.p 73 %, kok.n 31 %, COD 72 %. Viransuolla puhdistustehovaatimus täyttyi typen osalta. Kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta puhdistustehot olivat hieman alempia kuin ympäristöluvassa esitetyt vaatimukset.

21 Taulukko 7a. Kemikaloinnin vaikutus (%) ainepitoisuuksiin ja kuormiiin Vuotsinsuon, Ropolansuon ja Viransuon kemikalointiasemailla (vaikutus laskettu kemikaloinnin ajalle). Lakeanrahkan tulokset taulukossa 6b. K-aine COD Mn Kok.N Kok.P Fe mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l Vuotsinsuo Kemikaloinnin vaikutus keskipitoisuuteen % v.211-48 62-34 -79 2 v.21-95 -84-53 -86 38 v.29-75 -82-37 -96 64 v.28-4 -66-39 -79 +7 v.27-81 -84-27 -92 +1 v. 26-92 -75-24 -87-34 v.25-41 -85-4 -92 +26 v.24-27 -51-2 -7 +33 v.23 +27-42 -8-6 +71 v.22 (n=4) -97-87 -43-94 +86 v.21 (n=6) -47-82 -4-81 +59 v.2-17 -84-32 -87 +93 v.1999 +17-83 -44-88 141 v.1998-1 -84-34 -85 +12 v.1997 +9-72 -41-81 +39 v.1996 +124-74 -45-81 +34 Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v.211-24 -67-34 -81 +52 v.21-61 -65-23 -71 +165 v.29-72 -8-36 -94 +14 v.28-55 -74-34 -83 +24 v.27-81 -82-27 -93-5 v. 26-75 -83-29 -83-53 v.25-4 -86-43 -91 +3 v.23-33 -44-16 -62 +24 v.22 +19-43 -12-62 +114 v.21-17 -8 2-77 +75 Ropolansuo Kemikaloinnin vaikutus pitoisuuteen % v.211-4 -7-31 -89 +26 v.21-27 -77-41 -93 +19 v.29-69 -81-44 -95 +98 v.28-25 -77-42 -92 +93 v.27-57 -8-45 -95 +44 v.26-73 -85-46 -95-19 v.25-29 -75-42 -9 +52 v.24 +34-55 -27-76 +18 v. 23-54 -62-36 -86 +48 v. 22-45 -78-4 -91-52 v. 21-12 -53-23 -62-27 Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v.211 +43-55 -23-77 +56 v.21 +24-69 -32-89 +42 v.29-58 -8-39 -94 +135 v.28-25 -76-43 -92 +84 v.27-31 -76-35 -93 +63 v.26-71 -78-5 -96-6 v.25-52 -8-45 -94 +69 v. 24-1 -67-34 -86 +21 v. 23-59 -66-36 -85 +85 v. 22-41 -84-42 -92-49 v. 21-48 -6-24 -7-41 Viransuo Kemikaloinnin vaikutus pitoisuuteen % v.211-33 -72-31 97 +11 v.21-37 -74-39 -87 +52 v.29-82 -81-44 -97-42 v.28-82 -77.43-96 +28 v.27-67 -82-34 -96 +88 v.26-72 -84-39 -97 +1 v.25-5 -8-36 -96 +138 v.24-6 -56-3 -74 +71 v.23-42 -67-32 -9-9 v.22-48 -68-23 -88 +21 v.21-59 -82-17 -93-65 Kemikaloinnin vaikutus ainekuormaan % v.211-35 -72-31 -73 +99 v.21-33 -72-4 -85 +137 v.29-87 -81-46 -97-2 v.28-79 -77-43 -96 +8 v.27-67 -81-35 -96 +13 v.26-76 -83-33 -97 +113 v.25-45 -77-33 -94 +25 v.24 +39-58 -29-76 +28 v.23-56 -71-2 -93-3 v.22-6 -69-26 -87 +68 v.21-73 -95-24 -95-57

22 mg/l Kiintoaine 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1 8 6 4 2 Ropola Hupp io Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin L ennin Lakean Savisuo mg O 2 /l 14 12 1 8 6 4 2 Kemiallinen hapenkulutus 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Ropola Huppio Viran Raja Jylhä Pakin Vuo tsin L ennin Lakean Savisuo µg N/l 5 4 3 2 1 Kok. typpi 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Ropola Hupp io Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin Len nin L akean Savisuo µg P/l 35 3 25 2 15 1 5 Kok. fosfori 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Ropola Huppio Viran R aja Jylhä Pakin Vuotsin Lennin Lakean Savisu o µg Fe/l Rauta 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 5 4 3 2 1 Ropola Huppio Viran Raja Jylhä Pakin Vuotsin Lennin Lakean Savisuo Kuva 4. Kuivatusveden keskimääräinen laatu tuotantoalueilla v. 1999-211. Ropolansuon veden laatu v. 21 on kemikaloimattoman veden laatu, koska vain osa alueen vesistä kemikaloitiin ja vain osan aikaa tuotantokaudesta.

23 1998 mg/l 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 8 1 7 9 5 6 7 9 5 6 8 1 7 9 1 5 7 9 1 6 8 1 5 7 8 1 6 8 1 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 1 µg N/l 7 6 5 4 3 2 1 K-aine 5 8 1 7 9 5 6 7 9 5 6 8 1 7 9 1 5 7 9 1 6 8 1 5 7 8 1 6 8 1 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 1 Kok.N NH4-N µg N/l 35 Kok.P 3 25 2 15 1 5 5 8 1 7 9 5 6 7 9 5 6 8 1 7 9 1 5 7 9 1 6 8 1 5 7 8 1 6 8 1 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 1 Kok.P COD Mn mg O 2 /l 12 1 8 6 4 2 CODMn 5 8 1 7 9 5 6 7 9 5 6 8 1 7 9 1 5 7 9 1 6 8 1 5 7 8 1 6 8 1 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 9 5 7 1 CODMn Kuva 5a. Ropolansuon kuivatusveden laatu vuosien 1998-211 eri kuukausien näytteenottokerroilla (v. 21 esitetty sekä kemikaloimattoman että kemikaloidun veden laatu).

24 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 mg/l 7 6 5 4 3 2 1 4. 5.98 3. 8.98 3.5.99 16. 8.99 2.5.9 9 2 4.7. 8. 5.1 13.8. 1 6.5. 2 5. 8.2 28.5. 3 2 8.1. 3 21. 6.4 5.1. 4 16.8.5 25. 1.6 22.5. 6 K-aine 25.1.6 6. 3.7 28.8. 7 15.1.8 18. 6.8 23.11. 8 15.4.9 24. 8.9 18.1.1 14.6.1 18. 1.11 26.5.1 1 17.1.11 ms/m 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Fe µg/l 3 25 2 15 1 5 4.5. 3.8. 3.5. 16.8. 2.5. 24.7. 8.5. 13.8. 6.5. 5.8. 28.5. 28.1. 21.6. 5.1. 16.8. 25.1. 22.5. 25.1. 6.3. 28.8. 15.1. 18.6. 23.11. 15.4. 24.8. 18.1. 14.6. 18.1. 26.5. 17.1. Johtokyky Rauta ug N/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 ug P/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 4.5. 3.8. 3.5. 16.8. 2.5. 24.7. 8.5. 13.8. 6.5. 5.8. 28.5. 28.1. 21.6. 5.1. 16.8. 25.1. 22.5. 25.1. 6.3. 28.8. 15.1. 18.6. 23.11. 15.4. 24.8. 18.1. 14.6. 18.1. 26.5. 17.1. Kok.P Kok.N COD Mn mg O 2 /l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4.5. 3.8. 3.5. 16.8. 2.5. 24.7. 8.5. 13.8. 6.5. 5.8. 28.5. 28.1. 21.6. 5.1. 16.8. 25.1. CODMn 22.5. 25.1. 6.3. 28.8. 15.1. 18.6. 23.11. 15.4. 24.8. 18.1. 14.6. 18.1. 26.5. 17.1. Kuva 5b. Huppionsuolta lähtevä veden laatu vuosien 1998-211 näytteenottokerroilla.

25 mg/l 15 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kiintoaine 45 28 29 21 211 5 5.5.98 2.6.98 7.9.98 3.5.99 31.5.99 16.8.99 4.1. 99 22.5. 3.7. 4.9. 21.5.1 23.7.1 2.1.1 18.6.2 29.1.2 16.6.3 2.9.3 24.5. 4 2.8. 4 26.1.4 6.7.5 6.1.5 3.7.6 4.1.6 25.7.7 1.1.7 22.7.8 8.1.8 21.7.9 7.1.9 21.7.1 28.9.1 28.7.11 19.1.11 KHT mg O 2 /l Väri Pt mg/l 35 16 3 25 2 15 1 5 KHT Väri 14 12 1 8 6 4 2 5.5. 2.6. 7.9. 3.5. 31.5. 16.8. 4.1. 22.5. 3.7. 4.9. 21.5. 23.7. 2.1. 18.6. 29.1. 16.6. 2.9. 24.5. 2.8. 26.1. 6.7. 6.1. 3.7. 4.1. 25.7. 1.1. 22.7. 8.1. 21.7. 7.1. 21.7. 28.9. 28.7. 19.1. µg N/l 1 Kok. typpi 8 6 4 2 5.5. 2.6. 7.9. 3.5. 31.5. 16.8. 4.1. 22.5. 3.7. 4.9. 21.5. 23.7. 2.1. 18.6. 29.1. 16.6. 2.9. 24.5. 2.8. 26.1. 6.7. 6.1. 3.7. 4.1. 25.7. 1.1. 22.7. 8.1. 21.7. 7.1. 21.7. 28.9. 28.7. 19.1. µg P/l Kok. fosfori 3 25 2 15 1 5 5.5. 2.6. 7.9. 3.5. 31.5. 16.8. 4.1. 22.5. 3.7. 4.9. 21.5. 23.7. 2.1. 18.6. 29.1. 16.6. 2.9. 24.5. 2.8. 26.1. 6.7. 6.1. 3.7. 4.1. 25.7. 1.1. 22.7. 8.1. 21.7. 7.1. 21.7. 28.9. 28.7. 19.1. µg Fe/l Rauta 16 14 12 1 8 6 4 2 5.5. 2.6. 7.9. 3.5. 31.5. 16.8. 4.1. 22.5. 3.7. 4.9. 21.5. 23.7. 2.1. 18.6. 29.1. 16.6. 2.9. 24.5. 2.8. 26.1. 6.7. 6.1. 3.7. 4.1. 25.7. 1.1. 22.7. 8.1. 21.7. 7.1. 21.7. 28.9. 28.7. 19.1. Kuva 5c. Lenninsuon kuivatusveden laatu vuosien 1998-211 näytteenottokerroilla.

26 1998 1999 2 mg/l 21 22 23 24 25 26 27 28 21 2 211 14 12 Kiintoaine 1 8 6 4 2 5.5.98 13.7.98 7.9.98 17.5.99 5.7.99 6.9.99 8.5. 28.8. 23.1. 21.5. 1 6.8.1 15.5.2 5.8.2 19.5.3 23.6.3 4.8.3 2.9.3 13.1.3 17.5.4 21.6.4 16.8.4 13.9.4 25.1.4 9.6. 5 8.9.5 8.6.6 6.9.6 6.6.7 11.9.7 3.6.8 9.9.8 2.6.9 8.9.9 2.6.1 2.9.1 11.8.11 mg O2/l KHT 12 1 8 6 4 2 5.5 13.7 7.9 17.5 5.7 6.9 8.5 28.8 23.1 21.5 6.8 15.5 5.8 19.5 23.6 4.8 2.9 13.1 17.5 21.6 16.8 13.9 25.1 9.6 8.9 8.6 6.9 6.6 11.9 3.6 9.9 2.6 8.9 2.6 2.9 11.8 µg N/l Kok. typpi 8 7 6 5 4 3 2 1 5.5. 13.7. 7.9. 17.5. 5.7. 6.9. 8.5. 28.8. 23.1. 21.5. 6.8. 15.5. 5.8. 19.5. 23.6. 4.8. 2.9. 13.1. 17.5. 21.6. 16.8. 13.9. 25.1. 9.6. 8.9. 8.6. 6.9. 6.6. 11.9. 3.6. 9.9. 2.6. 8.9. 2.6. 2.9. 11.8. µg P/l 16 14 12 1 8 6 4 2 Kok. fosfori 5.5. 13.7. 7.9. 17.5. 5.7. 6.9. 8.5. 28.8. 23.1. 21.5. 6.8. 15.5. 5.8. 19.5. 23.6. 4.8. 2.9. 13.1. 17.5. 21.6. 16.8. 13.9. 25.1. 9.6. 8.9. 8.6. 6.9. 6.6. 11.9. 3.6. 9.9. 2.6. 8.9. 2.6. 2.9. 11.8. µg Fe/l 1 8 6 4 2 Rauta 5.5. 13.7. 7.9. 17.5. 5.7. 6.9. 8.5. 28.8. 23.1. 21.5. 6.8. 15.5. 5.8. 19.5. 23.6. 4.8. 2.9. 13.1. 17.5. 21.6. 16.8. 13.9. 25.1. 9.6. 8.9. 8.6. 6.9. 6.6. 11.9. 3.6. 9.9. 2.6. 8.9. 2.6. 2.9. 11.8. Kuva 5d. Vuotsinsuon kuivatusveden laatu vuosien 1998-211 näytteenottokerroilla.

27 Ropolansun ympäristöluvassa (3.1.29, lupapäätös nro 12/9/2, Dnro ISY-27-Y-221) kemialliselle käsittelylle on esitetty puhdistustehovaatimus: kok.p 8 %, kok.n 4 %, COD 75 %. Ropolansuolla puhdistustehot (ainekuormista) vuonna 211 olivat: kok.p 77 %, kok.n 23 %, COD 55 %. Ropolansuolla puhdistusteho oli fosforin osalta hieman alempi kuin ympäristöluvassa esitetyt vaatimus. Typen ja COD:n osalta puhdistustehovaatimus ei täyttynyt. Itä-Suomen AVI antoi Jylhäsuolle 3.2.211 päivätyn ympäristölupapäätöksen (nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21). Luvassa määrättiin rakennettavaksi pintavalutuskenttä sekä uutta että vanhaa aluetta varten. Kentän rakentamiseen on saatu toiminnan aloittamislupa, mikä edellyttää kyseisen kentän rakentamista ennen turvetuotannon jatkamista alueella. Koska suunnitellun pintavalutuskentän rakentaminen ennen tuotannon aloittamista käytännön syistä viivästyi VAPO esitti, että pintavalutuskenttä korvataan yksinkertaisella kemiallisella veden käsittelyllä, millainen VAPO Oy:llä oli ollut käytössä Leppisuolla kesän 211 ajan kokeiluluontoisesti. Etelä-Savon ELY-keskus katsoi 9.5.211 päivätyssä kirjeessään (dnro ESAELY/193/7./21), että esitetyn suunnitelman mukainen Jylhäsuon vesien kemikalointi voitiin toteuttaa. Päätöksen mukaan kemikalointikäsittelyn reduktion tuli olla kuukausikeskiarvoina fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vähintään 65 %. Jylhäsuon kemikalointikäsittelyn reduktio täytti em. 65 % tavoitteen touko-elokuussa lähes kaikilta osin. Elokuussa kemiallisen hapenkulutuksen reduktio oli 5 % (taulukko 7b) Taulukko 7b. Jylhäsuon kuivatusvesien COD Mn -arvot ja fosforipitoisuuden keskiarvot v. 211 touko-elokuussa ja keskipitoisuuksista lasketut reduktiot (%). COD Mn mg O 2 /l Reduktio Kok.P µg/l Reduktio Kuukausi Tuleva Lähtevä % Tuleva Lähtevä % 5 39.3 12.3 69 61 1 84 6 8.7 19. 76 121 9 92 7 64.8 13.5 79 123 11 91 8 63.3 31.7 5 97 15 85 Lenninsuo oli valmistelussa vuonna 1997 ja tuotantokunnossa vuonna 1998, mutta tuotanto alkoi vasta vuonna 1999. Lenninsuon kuivatusvesi on ravinteikasta ja sen väriluku ja KHT-arvo ovat olleet korkeita (taulukko 4, kuva 4). Savisuon kuivatusveden ravinteiden ja orgaanisen aineen pitoisuudet ovat olleet varsin alhaisia muiden tarkkailun tuotantoalueiden kuivatusvesiin verrattuna. Ropolan- Huppion-, Lenninsuon ja Vuotsinsuon veden laadun vuodenaikainen vaihtelu käy ilmi kuvista 5a- 5d. 6.2 Tuotantoalueiden ominais- ja kokonaiskuormitus Tuotantoaluekohtaiset ainehuuhtoumat eri näytteenottokerroilla, ominaiskuormitusluvut ja tarkkailujakson (jolta virtaamatietoja ) kokonaiskuormitus on esitetty liitteessä 8. Savisuolta virtaamaa on mitattu siivikkomittauksina konsultin näytteenottoajankohtina. Mittaus tehtiin laskeutusaltaiden alapuolelta laskuojan alkupäästä. Virtaaman mittaaminen ko. kohdassa on epätarkkaa, koska oja on leveä, veden syvyyden mittaaminen vaikeaa ja virtaamat ovat alhaisia. Tästä syystä Savisuon valumina käytettiin Vuotsinsuo, Ropolansuon ja Viransuon valumien keskiarvoja. Ominaiskuormitukset vaihtelevat huomattavasti eri tuotantoalueiden välillä, mikä johtuu eroista turpeen laadussa, valunnassa, ojaeroosiossa jne. Vuosittaiset ominaiskuormitukset vaihtelevat samallakin tuotantoalueella huomattavasti sekä keskivalunnan että merkittävässä määrin myös voimakkaiden sateiden vaihtelun mukaan. Vuoden 1996 korkeat ominaiskuormitukset johtuivat osin rankkasateiden aiheuttamasta kuormituksesta. Kuivatusvesien korkeiden ainepitoisuuksien vuoksi useiden Kangasjärven alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitusluvut olivat vuosina 1995-96 KHT:n ja raudan osalta korkeampia kuin turvetuotannon vesiensuojelua koskevassa valvontaohjeessa (Vesi- ja ympäristöhallitus 1991) esitetyt normaalikesän ominaiskuormitusluvut (taulukko 8).

28 Vuonna 1997 em. ominaiskuormitusluvut olivat Kangasjärven alueella keskimäärin samaa tasoa tai pienempiä verrattuna valvontaohjeessa esitettyihin normaalikesän arvoihin. Vuonna 1998 em. alueiden ominaiskuormitusluvut olivat kiintoaineen, typen ja fosforin osalta osin suurempia kuin valvontaohjeessa esitetyt normaalikesän arvot mutta kuitenkin selvästi alempia kuin valvontaohjeen sateisen kesän arvot. Vuosina 1999 ja 2 em. alueiden ominaiskuormitusluvut olivat kesien kuivuuden vuoksi alempia kuin valvontaohjeessa esitetyt normaalikesän arvot. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen ainehuuhtoumana käytettiin taustahuuhtoumaa. Jos veden laadun havaintoasemalle tulee merkittävästi ulkopuolisia valumavesiä ja jos ulkopuolisten vesien veden ainepitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin taustapitoisuudet, saattaa em. laskentamenettely yliarvioida selvästi tuotantoalueen ominaiskuormitusta. Taulukko 8a. Eri tuotantoalueiden keskimääräiset ominaiskuormitusarvot (g/d/ha) touko-lokakuussa vuosina 1995-211 (* tulokset vain osalta vain osalta tarkkailukautta). Laskuperusteet on esitetty tekstissä. Nettoarvoja laskettaessa bruttokuormituksesta on vähennetty ns. luonnonhuuhtouma. Kohdassa 'Valvontaohje' on esitetty turvetuotannon vesiensuojelua koskevassa valvontaohjeen (Vesi- ja ympäristöhallitus 1991) normaali- ja sateisen kesän ominaiskuormitusluvut. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Brutto g/ha/d Ropolansuo kemikaloimaton vesi 1995 112 87 492 31 17.8 1.67 1.6 47 1996 594 574 1144 47 1.69 48 1997 231 2 436 24 1.16 25 1998 19 129 859 53 29 2. 1.5.59 69 1999 91 59 266 15.74 55 2 31 22 16 5.6.31 23 21 22 154 724 35 19.9 1.55.62 124 22 13 33 16 1.2 48 Ropolansuo kemikaloitu vesi 21 141 81 281 23 14 1.4.84.38 84 22 67 43 49 1.1.1 26 23 283 122 372 24.8.56 222 24 42 274 459 29.6 17.8 1.1.54.2 418 25 69 51 14 11.7.8 94 26 28 16 38 6.6.5 36 27 143 86 157 15.5 9.4.6.14.6 134 28 85 5 117 16.5.9 177 29 88 46 87 12.2.6 171 21 27 95 141 15. 1.9.7.1.1 311 211 279 159 258 26.3.23 147 Huppionsuo 1995 255 158 639 43 25.2 2.92 1.87 1 1996 44 342 661 39 1.91 61 1997 69 43 215 12.78 32 1998 223 146 672 46 27 1.9 3.59 2.79 146 1999 27 19 111 8.1.38 16 2 84 55 21 13 1.9 46 21 119 78 39 22 13 1.86 2. 1.38 92 22 62 4 178 13.74 29 23 272 138 627 43 3.28 152 24 42 221 189 54 25 2.8 3.2 1.9 15 25 275 179 688 36 2.8 14 26 156 116 547 36.4 1.4 69 27 137 91 452 2.4 8.2.9 1.7 1.2 83 28 19 67 288 13.2 1.2 7.1 29 129 78 285 12.1 1.3 73.1 21 73 56 155 9.2 4.4.8.5.3 21. 211 21 169 762 47.1 3. 111 Viransuo 1995 16 8 429 17 7.7 1.3.53 34 1996 256 217 79 3 1.64 41 1997 83 39 226 12.75 33 1998 449 183 664 38 22 1. 3.6 1.81 13 1999 8 5 214 11.71 41 2 57 36 14 5.9.49 28 Viransuo kemikaloitu vesi 21* 83 4 58 2 17 1.1.19.84 66 22 126 64 16 15.7.23 19 23 191 15 26 25.6.41 121 24 572 411 599 42.7 25.5 2. 1.24 1. 517 25 231 147 287 31.3.28 374 26 66 32 89 16.3.13 25 27 188 1 232 31.7 18.9 1.1.21.8 462 28 182 113 263 27.8.2 34 29 64 45 135 22.2.14 78.6 21 238 146 196 19.5 13.3.9.37.12 2239 211 159 122 249 28.4.2 335 jatkuu

Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Britto g/ha/d Rajasuo 1995 14 115 793 25 9.8 2.51 1.66 58 1996 2654 259 165 91 1.4 78 1997 17 12 162 4.8.17 4.2 1998 49 43 64 18 5.5.5.45.1 17 1999 23 18 141 4.4.15 1 2 18 16 16 4.3.23 8.8 22 1 11 18 2.9.11 3.6 23 14 12 136 4.8.2 1 24 22 2 412 8.9 1.1.2.28.51 18 25 31 3 429 8.9.29 17 26 13 13 158 4..12 8.4 27 23 21 31 6.5.4..17.2 16 28 15 15 347 7..16 14 29 15 13 169 4.2.14 8.1 21 7. 7 12 3..5..7.1 3.8 211 16.6 17 283 7.6.15 14.8 Pakinsuo 1995 23 137 791 32 15 1.67.73 47 1996 524 458 1321 57 1.53 53 1997 71 28 283 13.46 18 1998 129 77 879 38 18.8 1.41.66 61 1999 43 31 299 13.45 2 2 35 23 183 7..45 17 21 225 163 936 29.9 12.7 2.15.9 83 22 39 28 265 9.1.55 2 23 129 77 994 37.4 1.58 65 24 236 134 1713 54 18.2 3.5 2.85 1.6 11 25 138 17 133 36 2.7 66 26 126 84 513 19.7 1.34 46 27 77 6 784 26. 8.5 1.1 1.7.48 47 28 75 39 38 1.9.43 22 29 18 76 676 17.8 2.7.92.19 4 21 125 18 375 2.3 1.4 -.1.47.1 16 211 62 54 362 14.5 5.5.42.3 16 Jylhäsuo 1995 13 93 616 25 12.9.79.27 39 1996 148 12 613 25.63 37 1997 42 26 24 11.26 22 1998 119 75 511 17 5.5.9.54.12 41 1999 15 11 144 8..1 8.3 2 39 28 153 6.2.21 18 21 138 97 777 27.2 11. 1.7.87.28 6 22 41 28 223 8.1.31 25 23 86 64 123 55.9.79 58 24 146 17 1736 74.5 33. 7.3 1.2.39 127 25 127 97 1234 54.6 1.87 77 26 189 125 445 19.1.92 72 27 67 5 642 2. 6.6 1..54.2 37 28 99 66 49 17.6.49 45 29 157 111 599 29.7 1.2 78 21 141 112 63 31.6 17.4 1.7.81.41 65 211 195 138 323 2.3.29 11 Vuotsinsuo 1995 87 61 354 22 12.4.5.21 38 1996 354 186 278 2.28 155 1997 147 16 415 31.53 13 1998 13 71 221 3 22.9.24.5 9 1999 111 76 124 13.14 42 2 11 8 38 4.3.3 4.3 21 32 26 46 9.6 6.7.2.7.7 22 22 93 75 133 16.18 84 23 197 148 391 35.37 11 24 111 78 379 31 19.3 2.8.37.7 13 25 115 61 17 2.1 158 26 31 19 67 11.9.5 22 27 37 3 11 2.1 14. 1.1.5.1 56 28 54 39 84 1.4.8 39 29 36 27 64 1.7.3 52 21 99 6 179 24.2 15. 2.5.21.3 125 211 283 141 183 29.1.12 414 Lakeanrahka 1995 146 89 594 19 4.8 1.37.7 36 1996 214 231 2183 66 3.1 36 1997 44 21 159 6.2.53 13 1998 8 44 462 15 5.2.5 1.21.71 25 1999 47 34 281 9.9.56 19 2 3 21 177 4.2.49 4.2 21 83 57 71 19 5.2.7 2.12 1.2 57 22 6 41 285 9.4.83 19 23 5 45 387 22.71 22 24 175 161 484 19 6.8 1.2.97.35 19 25 465 436 149 39 2.8 65 26 25 18 152 5.6.46 14 27 12 32 38 9.2 1.3.19.7.42 33 28 58 33 373 7.6.55 31 29 54 34 691 14.6. 1.29 25 21 31 18 131 19.9 4.6.18 1.55.95 15 211 116 8 226 9.1.3 52 29

3 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Britto g/ha/d Lenninsuo 1997 444 374 1437 49 2.3 68 1998 144 127 884 33 15.2.92.19 39 1999 59 49 393 16.9.37 2 2 36 28 278 1.6.3 2 21 145 113 195 37.9 17.9.5 1.35.3 78 22 52 45 338 13.9.47 23 23 76 69 918 42.1.86 21 24 379 354 943 34.5 14.2 1.5 1..15 25 25 32 28 1156 43.3 1.5 63 26 29 22 199 7.2.22 15 27 19 87 492 22.1 9.5.6.55.11 31 28 82 72 457 18.8.42 2 29 65 58 419 15.1...37. 17 21 64 53 633 26.4 13.5.9.33.3 16 211 19 189 54 17.4.45 12 Savisuo 26 3 195 6.3.9.31.14 12 27 96 186 6.6.46.52.29 16 28 116 274 7.8.41.43.2 16 29 211 177 5.4.68.62.4 2 Lahnasuo 29 74 62 357 12.3.34 21 13 13 516 15.8 4.2.6.56.19 11 211 71 68 1266 34.1 5.5 1.2 1.5.43 33 Lintusuo 29 4 35 581 13.3 1.2 21 21 17 433 1.5 1.5..83.19 6 211 35 34 796 19.4 3.2 1.1 19 Pyöreäsuo 29 84 56 583 23. 9.6.9.87 32 21 1 9 267 7.8 2.5.4.26 6 211 4 4 182 4.2.8.1.12 3 Pohjasuo 211 52.8 58 165 39.6 1.6 1.19 34.6 Valvontaohje Normaali kesä 234 3 29 15 1.4.75 3. Sateinen kesä 652 81 39 2.6 1.3 Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Ropolansuo kemikaloimaton vesi 1995 79 68 376 27 17.7 1.54 1.3 38 1996 547 545 972 41 1.5 32 1997 26 186 348 21 1.6 14 1998 159 18 675 47 29 1.8 1.3.54 45 1999 77 5 182 13.64 45 2 26 19 61 4.3.26 18 21 196 143 511 29 19.37 1.31.56 97 22 92 23 14 1.9 35 Ropolansuo kemikaloitu vesi 22 56 38-5 7.4 -.1 13.7 23 252 17 91 17.25 186 24 383 255 122 2.2 17.4.2.17.1 375 25 52 43-47 7.6 -.9 74 26 21 12-27 4.7 -.2 28 27 127 78 11 11.4 9.3.2 -.2.2 116 28 67 41-45 12. -.9 156 29 71 38-64 8. -.11 152 21 189 86-25 1.4 1.7.3 -.8. 29 211 252 146 13 19.5 -.4 115 Huppionsuo 1995 222 138 522 4 25 2.79 1.83 13 1996 37 322 539 34 1.78 55 1997 53 33 156 1.5.72 25 1998 195 127 51 4 27 1.7 3.4 2.75 124 1999 23 16 85 7.35 13 2 75 51 118 1.3 1. 35.3 21 121 71 17 18. 14 1..65.34 62 22 55 36 115 11..67 21.2 23 243 124 365 36.2 3. 119 24 375 199 689 42.7 24.2 1.8 2.8 1.8 99.4 25 247 165 438 29.1 2.5 18 26 129 13 311 29.8 1.1 38.5 27 119 82 288 15.8 8..5 1.5 1.1 61.8 28 97 61 179 1.1 1.1 56.2 29 117 72 178 9.1 1.2 59.5 21 66 53 92 7.4 4.4.6.4.3 13. 211 186 157 549 41.2 2.8 83.6 Viransuo 1995 74 61 312 13 7.6.9.5 25 1996 222 197 587 26 1.51 33 1997 67 3 17 9.8.69 26 1998 421 164 492 32 22.8 2.86 1.76 18 1999 71 44 159 1.65 34 2 5 31 59 4.4.44 23 jatkuu

31 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Viransuo kemikaloitu vesi 21* 63 3 < 15 17.64 <.33 43 22 112 57-22 12.1.9 92 23 164 92 2 18.9.14 91 24 525 387 174 3.9 25. 1..77.9 463 25 192 127-65 21.5 -.11 329 26 45 22-94 11.2 -.7 181 27 15 8-116 22.1 18.5.2 -.17 -.2 418 28 147 96-51 19.1 -.15 3 29 37 31-18 15.5 -.13 485 21 211 132-5 12.7 13.1.3.9.5 191 211 128 17-28 2.7 -.11 299 Rajasuo 1995 17 95 677 21 9.6 2.38 1.62 43 1996 262 249 153 87.91 63 1997 1. 1.9 15 2.9.11 < 1998 17 24 49 14 5.4.4.32.6 2 1999 16 13 115 3.5.12 6.7 2 14 14 121 3.2.18 3.8 22 6 8 85 2.1.8.6 23 8.9 8.6 18 3.9.17 6.6 24 8.5 1 328 6.1 1. -.19.18.28 7.1 25 17 21 344 6.1.2 5.9 26 8. 9.8 125 3..9 4.3 27 1.2 12.3 235 4..4 -.2.9. 5.9 28.4 7.2 211 3.2.1-3.3 29 7.4 9.4 1 2.3.7 -.8 21.1 3.6 4 1.2.4 -.1. -.1-4.1 211-1.1 7.8 122 3.2 -.3-5.7 Pakinsuo 1995 171 118 675 28 14.9 1.54.7 39 1996 468 424 112 5 1.31 33 1997 55 18 224 11.39 11 1998 11 58 77 32 18.6 1.22.61 39 1999 34 25 245 11.39 13 2 27 19 138 5.5.4 12 21 189 139 723 23 12.2 1.92.84 56 22 29 21 21 7..48 12 23 85 48 732 29 1.29 31 24 169 89 1312 4.6 17.7 2.5 2.4 1.5 59 25 96 79 156 27.4 1.8 34 26 112 77 389 16.3 1.2 3 27 59 48 466 16.4 6.1.3.78.49 2 27 6 51 63 21.7 8.3.7.9.44 27 28 63 33 27 7.9 2.3.31.4 8 29 9 67 58 13.2 2.5.73.15 18 21 19 1 237 16.4 1.2 -.4.32.6-2 211 49 48 244 11.2 5.3.29 1 Jylhäsuo 1995 97 73 5 21 12.8.66.24 4 1996 116 11 498 21.5 23 1997 26 17 182 8.9.2 15 1998 9 56 34 11 5.3.7.35.7 19 1999 1 8 118 7.1.7 5. 2 34 25 18 5..16 12 21 114 85 563 21 1.8 1.2.63.22 33 22 34 24 159 6.3.24 17 23 57 49 761 49.5 24 24 12 84 1335 63 32.5 6.3.76.28 76 25 1 83 987 48 1.6 46 26 176 118 32 15.6.79 56 27 5 41 487 15.7 6.4.6.37.16 17 28 87 6 299 14.6.37 31 29 138 12 431 25.1.83 57 21 122 13 459 26.9 17.2 1.3.62.36 43 211 182 132 26 17.1.16 95 Vuotsinsuo 1995 55 42 238 19 12.2.37.17 24 1996 329 172 191 17.18 144 1997 131 96 358 29.46 96 1998 64 48 79 25 22.7.8.1 72 1999 12 7 69 12.8 35 2 9 7 15 3.7.1 1.4 21 26 23 < 8.1 6.65.7.2 < 15 22 77 68-8 12.2 66 23 182 141 258 31.22 84 24 95 7 237 27 19.2 2.5.21.3 112 25 99 53-34 16 -.6 14 26 24 16 5 1.2 -.2 14 27 25 24-9 17.1 13.9.9 -.7 -.2 42 28 47 36 23 8.7.1 31 29 28 23-8 8.7 -.5 43 21 85 54 55 2.8 14.9 2.2.7 -.1 19 211 27 135 66 25.8 -.1 399

32 Taulukko 8a jatkuu. Alue K.aine Org.ka KHT kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Netto g/ha/d Lakeanrahka 1995 114 17 477 16 4.7 1.24.66 21 1996 28 2 198 59 2.78 16 1997 33 14 118 4.8.49 7.4 1998 63 32 358 12 5..4 1.9.68 12 1999 36 27 214 7.7.49 1 2 24 18 124 2.7.43 21 59 45 488 13.5 5..2 1.88 1.14 3 22 53 37 221 7.7.76 11 23 32 36 23 17.5.54 2. 24 159 153 342 14.7 6.6.8.81.31 1.1 25 438 422 81 32.4 2.5 34 26 18 14 9 3.9.39 6 27 88 25 253 5.7 1.2 -.13.56.39 17 28 47 27 268 4.8.44 17 29 35 25 522 9.9 1.11 3 21 16 11 893 16.1 4.5 -.17 1.4.91-2 211 13 74 19 5.8.17 37 Lenninsuo 1997 428 364 138 47 1.96 61 1998 99 1 723 27 14..74.15 19 1999 42 39 33 15.3 12 2 3 25 225 9.1.25 13 21 122 12 882 32 18 1.11.24 51 22 45 41 275 12.1.4 15 23 58 61 761 37.8.68 1.3 24 363 346 81 3.6 14. 1.1.84.11 6.6 25 293 267 98 36.5 1.23 31.26 22 19 137 5.4.15 7 27 95 8 365 18.6 9.4.2.41.8 15 28 7 66 348 15.8.3 6 29 53 52 312 12.1.25 4 21 48 45 495 22.6 13.4.5.18 -.1-1.5 211 177 182 386 14.1.32-3.3 Savisuo 26 18 91 3.4.7.2.11-2 27 81 47 2.7.31.37.25-2 28 99 123 3.6.24.26.16-3 29 199 68 2.4.56.49.37 6 Lahnasuo 29 63 56 25 9.3.23 21-3 5 368 11.7 4..3.39.15-8 211 3 47 897 23.9 5.1.3 1.9.33-14 Lintusuo 29 28 29 474 1.3 1.11 21 12 13 346 8.1 1.4 -.2.74.17-5 211 16 25 627 14.7 3. -.3.83.19-3 Pyöreäsuo 29 65 46 412 18.2 9.4.5.68 1 21 1.3 4 188 5.7 2.4.2.17-4 211-1.7 1 132 2.8.7..6-3 Pohjasuo 211 18. 4.5 1336 3.9 1.3.84-5.5 Netto keskiarvo (alueet joilla ei ole kemikalointia eikä pintavalutusta) 1995 124 89 55 24 13.2 1.58.94 44 1996 918 868 133 46 1.47 36 1997 73 5 2 11.59 16 1998 171 91 512 29 18 1. 1.7 1.1 58 1999 42 28 167 9.43 2 2 38 27 119 6.42 16 22 4.3 3.2 19.4.9.5 1.5 23 9.5 6.4 57. 3.4.12 3.6 24 234 174 896 38 19 2.5 1.51.8 48 25 243 29 853 36 2.1 54 26 79 66 223 12.4.64 23 27 96 69 447 16.8 8.2.6.81.46 27 28 77 49 246 9.4.46 19 29 127 75 247 12.69 32 21 84 67 282 15 8.9.8.38.21 13 211 154 17 339 19 1.14 27

33 Taulukko 8b. Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella olevien Vapo Oy:n tuotantoalueilta tuleva, turvetuotannosta johtuva ainekuormitus (nettokuormitus, kg/d) touko-lokakuun 211 aineiston perusteella arvoituna sekä v.1995-21 vastaava kuormitus (vuosien 1995-1999 yhteiskuormissa on mukana myös Jaakkolansuon ja Soimasuon sekä Lavia- ja Muskasensuon kuormat, nykyisin nämä alueet eivät kuulu enää Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen). Vuodelle 21 ei kuormitusarviota laskettu. K.aine Org.ka COD Mn kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P Fe Suur-Saimaan alue Lakeanrahka 19. 13.5 19.9 1.1.3 6.7 Lenninsuo 6.4 6.6 13.9.5.1 -.1 Vuotsinsuo 34. 17. 8.3 3.3. 5.2 Pakinsuo 7.6 7.4 37.9 1.7.4.2 Savisuo 6.2 1.6 51.2 1.9.21. Yhteensä v.211 73.2 55. 131 8.5.29 57 v.21 37.2 28.8 274 1.6 5.2.25.52.31 13 v.29 28.4 21.7 217 6.7.39 8.4 v.28 28.8 17.9 159 5.6.26 6.9 v.27 27.1 18.4 147 7.9 3.7.23.41.25 11 v.26 33.3 19.1 123 6.8.32 7 v.25 94.4 78.8 282 12.9.6 39 v.24 75.4 57. 294 14.2 7.9 1.3.48.24 33 v.23 56.7 42.6 27 14..32 23 v.22. 27. 22.3 57 4.7.16 17 v.2 9.8 7.1 42 2.2.11 3 v.1999 3.5 21.6 78 5.1.13 11 v.1998 42.9 27.6 18 12.3 8.3 3.37.19 24 v.1997 54.1 38.1 165 9.6.28 24 v.1996 311 27 352 15.45 31 v.1995 36.6 25. 149 6.6 3.4.36.18 9 Haukiveden -Kallaveden alue Palokorvensuo 4.6 5. 1.58.3.8 Ropolansuo 171 99 9 13.2 -.3 691 Huppionsuo 4 33 117 8.8.59 17.8 Viransuo 58 48-13 9.4 -.5 135 Rajasuo -.4 3. 47 1.2 -.1-2.2 Jylhäsuo 13.8 1. 16 1.3.1 7.2 Karjalansuo 15.9 17.4 35 2..12 2.7 Yhteensä v.211 33 216 22 36.4.66 852 v.21 258 147 68 18.9 16.7.64.17.14 29 v.29 114 74 57 17.8.31 143 v.28 14 92 121 21.3.2 239 v.27 186 115 191 23.7 16.4.36.38.31 254 v.26 88 62 121 17.9.39 13 v.25 211 16 381 3.4.91 22 v.24 537 37 545 41.2 28.6 1.34 1.4.78 45 v.23. 291 141 286 33.1.97 188 v.22 87 55 128 12.4.54 42 v.2. 52 37 136 7.5.56 25 v.1999 74 49 224 13.3.67 39 v.1998 254 141 773 47.3 29. 1.7 2.39 1.45 85 v.1997 135 19 315 17.4.94 21 v.1996 1218 1159 129 63.4 1.89 57 v.1995 162 126 689 36.6 21.8 2.54 1.63 69 Kymijoen alue Laviasuo +Muskasensuo v.1997 7.3 5. 2 1.1.6 1.6 v.1996 92 87 13 4.6.15 3.7 v.1995 12 8.9 51 2.4 1.32.16.9 4.4 Sysmän reitin alue Jaakkolansuo + Soimasuo v.1997 8 5.7 23 1.3.7 1.9 v.1996 16 1 119 5.2.17 4.2 v.1995 14 1 58 2.7 1.5.18.11 5.1 jatkuu

34 Taulukko 8b jatkuu. K.aine Org.ka COD Mn kok.n NH 4 -N NO 23 -N kok.p PO 4 -P Fe Mäntyharjun reitin valuma-alue Mäkelänsuo 8. 8.7 17 1..6 1.4 Pohjasuo 8.1 8.9 17.8 1..6 1.4 Lahnasuo 2. 3.1 59.5 1.6.7 Kovalansuo 7.2 7.9 16.9.5 1.2 Lintusuo 4. 6.2 118.2 3.1.14 Pyöreäsuo -.1.1 9.8.2. -.2 Yhteensä v.211 29 35 239 7.9.39 3.8 v.21 7.1 7.4 112 4.1 1.7.7.12.2.9 v.29 25 2 1 4.1.14 2.9 v.28 1 7 34 1.3.6 2.6 v.27 17 12 77 2.9 1.4.9.14.8 4.7 v.26 11 9 3 1.7.9 3.1 v.25 32 28 116 4.8.27 7. v.24 5 38 193 8.3 4.1.54.33.17 1.4 v.23 2 14 123 7.3.26. 7.7 v.22 9 7 42 1.9.11 3.3 v.2 9 6 27 1.3.9 3.6 v.1999 9 6 38 2.1.1 4.5 v.1998 41 22 122 6.9 4.2.24.41.26 13.8 v.1997 18 12 48 2.6.14 3.9 v.1996 221 29 249 11..35 8.8 v.1995 29 21 122 5.7 3.2.38.23 1.6 Kaikki yhteensä v. 211. 45 36 59 53 1.34 913 v.21 32 183 453 34 23 1..82.5 34 v.29 168 116 374 29.84 154 v.28 18 118 315 28.53 25 v.27 24 155 491 37 23.8 1..6 273 v.26 132 9 273 26.8 114 v.25 338 267 779 48 1.8 249 v.24 663 465 132 64 41 2.9 1.8 1.2 493 v.23 368 198 615 54 1.5 219 v.22 124 85 227 19.8 62 v.2 71 51 24 11.8 32 v.1999 114 77 339 2.9 55 v.1998 338 191 175 67 42 2.2 3.2 1.9 122 v.1997 223 17 572 32 1.5 52 v.1996 1948 1825 2113 99 3. 15 v.1995 255 191 169 54 31 3.6 2.2 98 Vuoden 1998 ominaiskuormitukset olivat sateisuuden vuoksi yleisesti korkeampia kuin vuonna 1997. Vuosina 1999 ja 2 ominaiskuormitukset jäivät kuivien kesien seurauksena tavanomaista alemmiksi. Rajasuolla pintavalutuskentän käyttöönotto pienensi merkittävästi Rajasuon kuormitusta alapuoliseen vesistöön vuosina 1997-2. Vuodelle 21 ei Rajasuolle laskettu ominaiskuormitusta, koska virtaamatiedot olivat niin puutteellisia ja koska Rajasuon valumia ei voida arvioida muiden alueiden valumien perusteella (pintavalutuskenttä). Aiempina vuosina kuormitustarkkailu tehtiin tarkkailuohjelmien mukaisesti touko-lokakuun välisenä aikana. Huppionsuolla siirryttiin kokovuotiseen tarkkailuun vuonna 26. Aikaisten keväiden ja lämpimien syksyjen myötä tehostettu vesienkäsittely on aloitettu aikaisin huhtikuussa ja jatkunut marraskuulle (Rajasuon pintavalutuskenttä sekä Ropolansuon, Viransuon ja Vuotsinsuon kemikalointiasemat). Tästä syystä ominaiskuormitukset on laskettu näillä alueilla koko tehostetun käsittelyn jaksoille. Huppionsuolla kuormitusta ja valuntaa on seurattu koko vuoden ajan. Vuonna 29 Huppionsuolla toukokesäkuun aikainen kuormitus vesistöön muodosti koko vuoden kuormasta seuraavat osuudet: vesi 42%, kiintoaine 56 %, kemiallinen hapenkulutus 56 %, kokonaistyppi 38 % ja kokonaisfosfori 53 %. Turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta alapuoliseen vesistöön Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella vuosien 1995-211 touko-lokakuussa on arvioitu tuotantoalueiden pinta-alojen ja taulukossa 8a esitettyjen netto-ominaiskuormituslukujen perusteella. Niiden tuotantoalueiden, joilta ei ollut kuormitusnäytteitä, kuormitukset laskettiin käyttämällä taulukossa 8 esitettyjä nettokeskiarvoja. Muiden tuotantoalueiden kuormitus laskettiin ko. alueen tulosten perusteella. Tulokset on esitetty taulukossa 8. Usean tuotantoalueen kuormitusarvio perustuu muilta soilta laskettuun keskimääräiseen kuormitukseen. Tämä heikentää kuormitusarvion luotettavuutta, sillä eri tuotantoalueiden valumat ja veden laatu poikkeavat huomattavasti toisistaan. Toisaalta yhä useammalla alueella on jatkuva virtaamamittaus, mikä parantaa kuormitusarvion tarkkuutta.

35 Taulukko 9a. Eri tuotantoalueiden keskimääräiset netto-ominaiskuormitusarvot (g/ha/d) tammi-joulukuussa vuonna 211. *) -merkityillä tuotantoalueilla käytettiin keskimääräistä ominaiskuormitusta, joka oli laskettu niiden tuotantoalueiden keskikuormituksena, joilla ei ollut tehostettua vesienkäsittelyä (kemikalointi, pintavalutuskenttä) Alue Netto K.aine KHT kok.n kok.p Lakeanrahka 14 65 6.2.12 Lenninsuo 231 415 15.9.31 Vuotsinsuo 442 28 38.6.25 Pakinsuo 58 241 23.5.23 Savisuo 129 71 3..32 Palokorvensuo 237 51 31.3 1.59 Ropolansuo 297 295 3.2.58 Huppionsuo 243 586 46.7 2.86 Viransuo 237 51 31.3 1.59 Rajasuo 1 84 6.1 -.1 Jylhäsuo 182 26 17.1.16 *) Karjalansuo 237 51 31.3 1.59 *) Mäkelänsuo 237 51 31.3 1.59 Pohjasuo 13 996 28..62 *) Kovalansuo 237 51 31.3 1.59 Lahnasuo 2 693 25.7.79 Lintusuo 5 82 35.3 1.63 Pyöreäsuo 16 583 29. 1.88 Taulukko 9b. Eri tuotantoalueiden ainekuormat (netto, kg) tammi-joulukuussa vuonna 211 Alue K.aine KHT kok.n kok.p Lakeanrahka 6963 4394 417 7.8 Lenninsuo 335 5457 29 4.1 Vuotsinsuo 2321 12864 1774 11.3 Pakinsuo 332 13694 1336 13.1 Savisuo 2968 1624 69 7.3 Palokorvensuo 256 547 339 17.2 Ropolansuo 73822 7338 7498 144.9 Huppionsuo 1462 25221 213 123.3 Viransuo 3394 7165 4483 227.3 Rajasuo 1389 11621 841-1.6 Jylhäsuo 538 5694 473 4.3 Karjalansuo 89 18796 1177 59.7 Mäkelänsuo 2249 4749 297 15.1 Pohjasuo 257 198 536 11.8 Kovalansuo 465 8585 537 27.2 Lahnasuo 477 16444 69 18.8 Lintusuo 112 1693 78 32.7 Pyöreäsuo 43 15951 793 51.4 Yhteensä 211 181153 33 589 24 19 776 Yhteensä 21 132 235 22 495 13 381 434 Yhteensä 29 77 452 159 235 13 447 463 Yhteensä 28 79 746 36 252 21 4 661 Yhteensä 27 62 171 247 58 14 455 392 Vuonna 211 ympärivuotinen vedenlaadun ja vesimäärien seuranta oli Huppionsuolla, Pakinsuolla, Lakeanrahkalla ja Rajasuolla. Huppionsuon kuormituksen vuosijakaumaa voitiin käyttää arvioitaessa turvetuotantoalueiden koko vuoden kuormitusta. Tuotantoalueilla, joilla on käytössä tehostettu kuivatusvesin puhdistus (kemikalointipuhdistus tai pintavalutus), talviaikaisen kuormituksen arvio perustui kemikalointiin tai pintavalutukseen tulevaan kuormitukseen. Mikäli alueella oli ympärivuotinen vesimäärien seuranta laskettiin talviajan kuormitus vesimäärien ja arvoitujen vedenlaatujen perusteella,

36 Kullekin tuotantoalueelle laskettiin ominaiskuormitukset koko vuodelle (taulukko 9a) ja ominaiskuormituksen avulla vuosikuorma (taulukko 9b). Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden aiheuttaman nettokuormituksen arvioitiin olleen jaksolla 1.1.-31.12.211 seuraava (taulukko 9b): kiintoaine 18 t, kemiallinen hapenkulutus 33 t, kokonaistyppi 24 t ja kokonaisfosfori 78 kg. 7. Vesistötarkkailujen vedenlaatutulokset ja niiden tarkastelu 7.1. Kangasjärven alue 7.1.1 Tutkimusalue Turvetuotantoalueiden alapuolinen Kangasjärvi kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja on sen latvajärviä (Sysmäjärven vesistöalueeseen kuluva Sahinjoen-Välijoen valuma-alue 4.253). Se sijaitsee noin 35 km Mikkelistä eteläkaakkoon, kuva 5). Järven pinta-ala on 19.6 km 2 ja sen valuma-alue on järven luusuassa 134 km 2 (Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri). Kangasjärven valuma-alueen järvisyys on 18.7 %. Suota valuma-alueesta on puolet, josta ojitettuna 67 %. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kangasjärven lähialue. Kangasjärven valuma-alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista Ropolansuon ja Huppionsuon alueet ovat vanhoja tuotantoalueita, pinta-alaltaan yhteensä 7.5 km 2 (taulukko 1). Viransuon aluettakin on tosin ojitettu jo yli 15 vuotta sitten, mutta tuotanto siellä aloitettiin vasta 1982. Tarkkailun tuotantoalueiden sijainti on esitetty kuvassa 6. Tuotantoalueiden koot ja tuotannossa ollut pinta-ala vuonna 211 käy ilmi taulukosta 1 (sivu 7). Tuotantoalueiden käyttö- ja hoitotarkkailutiedot on esitetty liitteessä 2g. Taulukko 1. Kangasjärven valuma-alueella sijaitsevat Ropolan-, Huppion-, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueet; tuotantoalueen koko tarkoittaa suunniteltua tuotantopinta-alaa (ts. teoreettista maksimaalista tuotantokelpoista alaa, joka käytännössä ei ole missään vaiheessa kokonaan käytössä). Ropolansuo Huppionsuo Viransuo Rajasuo Tuotantoalue, ha 579 1.73 47 321 km² 5.79 1.73 4.7 3.21 Ojituksen aloitusvuosi 1973 1974 1976 1976 Tuotannon aloitusvuosi 1975 1975 1982 1981 Laskeutusaltaat, perustamisvuosi 1986 1986 1986 1976 Ropolansuo Vuonna 211 Ropolansuon tuotantokunnossa oleva ala oli 576 ha (5.76 km²) (tiedot Vapo Oy:n ympäristörekisteristä). Vuonna 211 yhteensä 68 ha (sis. saarekkeita, valmistelmatonta, tukialuetta) alalta suoraan Kangasjärveen ohjattavat vedet kemikaloitiin ajalla 2.5.-22.11.211. Huppionsuo Huppionsuon tuotantokunnossa oleva ala Kangasjärven valuma-alueella oli 118 ha (1.18 km²) vuonna 211. Alueesta oli tuotannossa 11 ha v. 211. Alueella on 1 laskeutusallassysteemi, joka koostuu neljästä erillisestä altaasta. Tuotantoalueen ja reunaojien vedet kulkeutuvat lopulta Naakkapuroa myöten Höytiönlampeen, jonka Höytiönjoki yhdistää Kangasjärveen. Viransuo Viransuon tuotantokunnossa oleva ala oli 384 ha (3.84 km²) vuonna 211. Tuotannossa oli 36 ha. Viransuolla 452 ha (sis. mm. tukialuetta) vedet kemikaloitiin ajalla 1.5.-14.11.211.Viransuolle rakennettiin uusi kemikalointilaitos loka-marraskuussa. Alueen valumavedet kulkeutuvat Höytiönlampeen (ks. liite 2g).

37 Rajasuo Rajasuon tuotantokunnossa oleva ala oli 331ha (3.31 km²) vuonna 211, tuotannossa oli 128 ha ja valmistelussa 182 ha.. Lohkojen 1-4 valumavedet kulkeutuvat laskuojan 1 kautta Heinäjokea pitkin Kangasjärveen. Aiemmin lohkojen 5 ja 6 vedet laskivat laskuojaa 2 pitkin Haapajärveen. Vuonna 1997 Rajasuolla rakennettiin ja otettiin käyttöön pintavalutuskenttä. Samalla kuivatusvesien johtaminen Haapajärveen lopetettiin. Rajasuon kuivatusvedet pumpataan ympärivuotisesti kahdeksan esiselkeytysaltaan kautta pintavalutuskentälle. Vesi leviää 24 ha:n suuruiselle luonnontilaiselle suolle. Sieltä vedet virtaavat kenttää keräilyojaan ja siitä edelleen laskuojaa nro 3 pitkin Kangasjärveen. 7.1.2 Vesistötarkkailun suoritus Tutkimusalueelta haettiin vesinäytteitä yhteensä neljä kertaa. Havaintopaikat on olivat seuraavat (ks. kuva 6): Heinäjoki 25.42 Heiniönjoki 25.41 Puro Heiniönlampeen 25.11 Puro Akonlahteen 25.87 Höytiönjoki 25.47 Naakkapuro 25.98 Rakkineenjoki 25.39 Höytiönlampi 25.48 Kangasjärvi 25.45 Kangasjärvi 25.44 Kangasjärvi 25.113 Kangasjärvi 25.115 Haapajärvi 25.36 Haapajärvi 25.37 Virtahavaintopaikoilta näytteet otettiin neljä kertaa: 1.5., 25.5., 22.8. ja 4.1. Järvihavaintopaikoilta näytteet otettiin 5.4.,23.8. ja 5.1. 7.1.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Virtapaikkojen veden laatu Kangasjärven alueen tuotantoalueiden kuivatusvesi on hyvin ravinteikasta ja tummaa (liitteet 2a, 2b). Suuri osa tuotantoalueilta tulevasta kiintoaineesta on ollut orgaanista ainesta. Kangasjärven tuotantoalueiden vesien ph-arvot ovat olleet tutkimusvuosina selvästi happaman puolella ja veden ph arvo on laskenut voimakkaiden sateiden aikaan. Alueen pintamaan happamuutta kuvastaa se, että Rajasuon pintavalutuskentältä lähtevän veden ph on ollut huomattavan alhainen (vuonna 211 välillä 3.5.-4.3, liitteet 2a ja 2b). Tuotantoalueilla ph nousee syvempiä turvekerroksia kohti ja ojien ulottuminen kivennäismaahan nostaa ph-arvoa. Myös tutkimusalueen jokien ph on ollut alhainen. Höytiönlammesta laskevan Höytiönjoen vesi on ollut ajoittain hyvin hapanta, sen veden ph-luku vaihteli 4.1-5. vuoden 211 tutkimuskerroilla. Myös Höytiönlammen yläpuolisen Naakkapuron vesi oli hapanta, mutta sen happamuus (ph 4.3-5.4) oli ajoittain selvästi vähäisempää kuin Höytiönjoen happamuus (liite 2c). Höytiönlammen ja siten myös Höytiönjoen happamuutta lisää Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus. Vuosina 28 ja 29 veden happamuus oli ollut hieman muutamaa edellisvuotta vähäisempää (kuva 7a). Vuonna 21 tutkimuskerroilla Höytiönlammen veden ph oli välillä 4.1-4.7 ja vuonna 211 välillä 4.-5.8 (v. 211 alhaisin ph oli lokakuussa). Sulanmaan aikaan Rajasuon pintavalutuskenttä parantaa Rajasuon kuivatusveden laatua varsinkin kiintoaineen, raudan ja ravinteiden osalta. Erityisesti Rajasuon pintavalutuksesta lähtevän veden liukoisten ravinteiden (fosfaattifosfori ja nitriitti-nitraattityppi) pitoisuudet ovat olleet erittäin alhaisia (ks. vuoden 1998, 21, 24, 27 ja 21 tulokset). Ropolansuolla ja Viransuolla kuivatusvesien kemikalointipuhdistus alensi merkittävästi vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuutta sekä orgaanisen aineen määrää.. Viransuolla kemikalointi alensi myös kiintoainepitoisuutta. Kangasjärven alueen turvetuotantoalueilta lähtevät vedet ovat tyypillisesti hyvin tummia, ts. liuenneen orgaanisen aineksen määrä on ollut suuri (ks. myös taulukko 4). Tämä on näkynyt vesianalyysien väri- ja KHT-arvoista (liite 2a). Tuotantoalueilta lähtevissä ojissa eri vuosien keskimääräiset KHT-arvot ovat Rajasuon lohkoa 6 ja Ropolan- sekä Viransuon kemikaloituja vesiä lukuun ottamatta vaihdelleet välillä 39-83

38 mg O 2 /l, kun esim. Heinäjoessä ja Airikanjoessa, jotka nekin ovat vahvasti humuksen värjäämiä, luvut ovat olleet välillä 21-35 mg O 2 /l. Kangasjärveen laskevien jokien ja purojen leimallisimpia piirteitä on ollut happamuus, suuri humuspitoisuus ja melko runsas ravinteisuus (liitteet 2c, 2d). Kuva 6. Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon turvetuotantoalueiden sijainti Kangasjärven vesistöalueella ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä tunnusnumeroineen. Suluissa olevat havaintopaikat eivät kuulu nykyiseen tarkkailuohjelmaan, mutta niiltä on esitetty tuloksia taulukoissa. Laskeutusaltaat on merkitty mustilla suorakaiteilla (numero viittaa altaan numeroon).

39 Kangasjärveen laskevat joet ja purot voidaan ryhmitellä karkeasti kahteen luokkaan vuosien 1987-211 aineistosta laskettujen keskimääräisten veden laatujen (liite 2d) perusteilla: KHT Kok.N Kok.P PO 4 -P Rauta mg O 2 /l µg/l µg/l µg P/l µg P/l Ryhmä I Heinäjoki Airikanjoki 21-35 6-13 35-55 5-2 15-39 Ryhmä II Heiniönjoki Höytiönjoki 3-56 1-22 5-2 15-12 2-6 (Puro Akonlahteen) COD Mn mg O 2/l 6 5 4 3 2 1 CODMn ms/m 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sähkönjohtavuus 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 kok.p µg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kok.P 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kuva 7a. Höytiönjoen veden keskimääräinen KHT-arvo, fosforipitoisuus ja sähkönjohtavuus vuosina 1987-211.

4 Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistuksen seurauksena Höytiönjoen fosforipitoisuus ja orgaanisen aineksen pitoisuus (KHT) on tosin ollut viime vuosina aiempaa alhaisempaa ja johtokyky korkeampaa tasoa (kuva 7a). Vuoden 26 elokuussa fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat epätavallisen korkeita (21 :g/l ja 45 mg/l), tällöin vesistön virtaamat olivat ennätyksellisen alhaisia ja myös yläpuolisen Naakkapuron pitoisuudet olivat korkeita. Vähäisten vesimäärien takia keskimääräinen Akonlahteen laskevan puron kokonaisfosforipitoisuus oli vuosina 1996-2 aiempia vuosia korkeampi (tasoa 16-3 µg/l). Vuosina 21-211 Ropolansuon kemikaloidut kuivatusvedet on johdettu Akonlahteen laskevan puron kautta ja sen johtokyky ja rautapitoisuus on ollut aiempia vuosia korkeampi ja KHT-arvo, ph-arvo sekä fosforipitoisuus aiempia vuosia alhaisempia. Vuonna 211 Akonlahteen laskevan puron ph-arvo vaihteli tutkimuskerroilla välillä 3.1-4.7. Järvien ja lampien veden laatu Höytiönlampeen laskevat Viransuon ja Huppionsuon (valuma-alueosuus noin 13 %) kuivatusvedet. Lammen pienuuden ja lyhyen viipymän vuoksi sen veden laatu on ollut suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua (liitteet 2d ja 2f), ts. lampi on tummavetinen, aiemmin runsasravinteinen, nykyisin kohtalaisen ravinteikas ja ainakin ajoittain hyvin hapan. Vuonna 1997 Höytiönlammen happipitoisuus oli hyvin alhainen maaliskuussa (.9 mg O 2 /l), mikä näkyi hyvin korkeana fosforipitoisuutena (23 µg P/l). Vuoden 22 elokuussa Höytiönlammen pintavedessä oli lievää ja selvää hapenvajausta (kuva 7b). Höytiönlammen näytteenottopiste sijaitsi vuotta 23 aiemmin lähellä lammen luusuaa varsin matalasta paikassa (kok. syv. noin 2 m), jossa happitilanne on ollut kohtuullisen hyvä. Lammesta löytyy kuitenkin syvempikin paikka. Lammen todellisen happitilanteen selvittämiseksi otettiin vuoden 1998 elokuussa ylimääräinen happinäyte noin 1 m aseman 48 eteläpuolelta ('Höytiönlammen lisäpiste'). Tällä paikalla happipitoisuus oli 3 m syvyydessä 4.1 mg O 2 /l (selvä hapenvajaus) kun varsinaisella asemalla se oli 6.5 mg O 2 /l. Tulosten perusteella aseman 48 antama kuva Höytiönlammen happitilanteesta on liian hyvä. Vuodesta 23 alkaen Höytiönlammen näytteet on otettu asemalta Höytiönlampi 163, jossa vettä on noin 3 m. Vuonna 211 asemalla Höytiönlampi 163 oli huhtikuun alussa hapettomuutta, elokuussa happitilanne oli hyvä (7. mg/l) ja lokakuussa oli vain hyvin lievää hapenvajausta (6.2). Viransuon kuivatusvesien kemikaloinnin vaikutuksesta Höytiönlammen fosforipitoisuus on ollut ajoittain varsin alhainen (tasoa 2-4 :g/l). Vuoden 211 tutkimuskerroilla (huhti-, elo- ja lokakuu) päällysveden fosforipitoisuudet olivat 18, 76 ja 43 :g/l. Vaikka Höytiönlammessa veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat havaitut a- klorofyllipitoisuudet kuvastaneet usein selvästi rehevyyttä. Vuoden 211 tutkimuskerroilla Höytiönlammen klorofyllipitoisuudet olivat 27 ja 12 :g/l ja pitoisuudet olivat lokakuuta lukuun ottamatta alhaisempia kuin Kangasjärven klorofyllipitoisuudet. Vuonna 24 Höytiönlammen päällysveden ph oli avovesikaudella hyvin alhainen ollen välillä 4.1-4.4 ja veden puskurikykyä kuvastava alkaliniteetti oli alle määritysrajan (<.1). Edellisenä laajan tarkkailun vuotena 21Höytiönlammen ph-arvot olivat selvästi v. 24 arvoja korkeampia ollen avovesikautena välillä 4.9-5.2. Vuonna 27 vesi oli avovesikauden edelleen hyvin hapanta (ph 3.9-4.3 ). Vuosien 28 ja 29 avovesikausina havaitut ph-arvot (v. 28 elokuussa 4.7 ja lokakuussa 4.7, v. 29 elokuussa 5.1 ja lokakuussa 4.6) olivat v. 27 korkeampia. Vuonna 21 ph oli avovesikauden tutkimuskerroilla 4.1-4.7. Vuonna 211 ph oli avovesikaudella 4.2 ja 4.. Lammen veden nykyinen happamuus haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja edistää happamuutta suosivien lajien runsautta. Höytiölammen happamuutta on lisännyt Viransuon kuivatusvesien kemikalointipuhdistus, sillä kemikaloinnista lähtevän veden ph on ollut hyvin alhainen (vuonna 211 välillä 3.2-3.5).

41 mg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 4/86 4/87 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/97 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/8 3/9 1/9 6/1 8/1 4/11 1/11 ph 7. 6. 5. 4. 3. K.aine ph COD Mn mg O 2 /l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4/86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/9 3 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/9 7 1/97 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/ 4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/ 7 1/7 8/8 3/9 1/9 6/1 Väri mg Pt/l 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8/1 4/11 1/11 CODMn Väri Näkosyv. m 1.2 1..8.6.4.2. 4/86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/9 1 3/92 3/93 3/94 1/9 4 6/95 8/95 2/96 3 /97 1/97 6/98 8/98 3 /99 1/99 1/ 3/1 7/1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8 /8 3/9 1/9 6/1 8 /1 4/11 1/11 Fe ug/l 12 1 8 6 4 2 Näkösyv. Fe ug N/l 3 ug P/l 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 4/86 4/8 7 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1 /94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/9 7 6/98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7/1 1 /1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/ 5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/8 3/9 1 /9 6/1 8/1 4/11 1/11 O2 mg/l 12 1 Kok-N Kok-P ms/m 25 2 8 6 4 2 15 1 5 4/86 4/87 3/88 3/89 5/9 4/91 3/92 3/93 3/94 1/94 6/95 8/95 2/96 3/97 1/97 6 /98 8/98 3/99 1/99 1/ 3/1 7 /1 1/1 8/2 8/3 6/4 8/4 3/ 5 1/5 8/6 3/7 7/7 1/7 8/ 8 3/9 1/9 6/1 8/1 4/11 1/11 O2 Sähkönjohtavuus Kuva 7b. Höytiönlammen veden laatu vuosina 1974-211 (v. 1974-22 aseman 48 päällysvesi (1 m), vuodesta 23 alkaen aseman 163 päällysvesi (happi 1 m pohjasta)).

42 Kangasjärvi on matala järvi. Kangasjärven syvänteessä asemalla 45 pohjan läheisen vesikerroksessa (4-5 m syvyys) on ollut talvella usein lievää tai selvää hapenvajausta. Vuosien 22, 23, 25, 28-21 lopputalvina hapenvajaus oli selvää, vuosien 24, 26 ja 27 lopputalvina vain lievää (kuva 7 b). Vuoden 211 huhtikuun näytteenottokerralla aseman Kangasjärvi 45 vesinäytteiden tulokset poikkesivat muiden Kangasjärven tuloksista ph:n, johtokyvyn, COD:n ja typen osalta niin paljon, että analyysituloksia ei voitu pitää oikeina. Näytteenottaja ei muistanut havainneensa näytteissä mitään erikoista. Aseman Kangasjärvi 45 huhtikuun tulokset hylättiin Vuoden 1996 kevättalvella hapenvajaus oli voimakasta Heiniönjoen suualueen edustalla sijaitsevalla asemalla Kangasjärvi 115 (1.7 mg O 2 /l ), mutta vuosina 1997-211 aseman happitilanne on ollut hyvä. Vuosien 1986-22 tulosten perusteella pintaveden laatu oli heikointa järven pohjoisosassa asemalla 113 (liite 2f).Vuonna 23 keskimääräinen veden laatu asemalla Kangasjärvi 113 oli parempaa kuin aiempina vuosina. Tähän on vaikuttanut se, että Ropolansuolta.ei enää ohjata kuivatusvesiä sinne. Ropolansuolta Heiniönlampeen ja edelleen Kangasjärven pohjoisosaan laskeneet laskuojat 6 ja 8 eivät ole enää käytössä. Kaikki Ropolansuon kuivatusvedet laskevat nyt laskuojan 5 kautta Kangasjärven keskiosaan. Vuoden 211 tutkimuskerroilla Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuus oli pääosin tasoa 23-35 µg P/l ( liite 2e). Kangasjärveen laskevien jokien ja järven laskujoen laatua vertaamalla voidaan yleistäen todeta, että useiden aineiden pitoisuudet alenevat Kangasjärvessä aineiden sedimentoitumisen ja hajoamisen seurauksena noin puoleen. Kiintoaineen osalta em. tarkastelu ei ole mielekäs. Kangasjärven mataluudesta johtuen pohjaan laskeutunutta ainesta joutuu merkittävässä määrin takaisin veteen tuulen vaikutuksesta, mikä heikentää veden laatua. Turvetuotantoa edeltävältä ajalta on Kangasjärvestä vedenlaatutietoja vain vuosilta 1965 ja 1966 (talviajan tulokset). Seuraavat vedenlaatutiedot ovat vuodelta 1974. Em. aikavälillä järven veden väri näyttää kohonneen selvästi (kuva 7b). Vuoden 1975 kevättalven korkea väriarvo ja KHT-arvo johtunevat vuoden 1974 syksyn voimakkaista sateista. Kangasjärven aseman 45 päällysveden ph-arvolla oli nouseva suuntaus 199-luvun puolivälistä vuoteen 22. Vuosina 24-211 aseman veden ph-arvo ollut pääosin alle 6 ollen siten alhaisempaa tasoa kuin 2-luvun vaihteessa. Kangasjärven kokonaisfosforipitoisuudella oli kohoava trendi 197-luvun loppupuolelta 9-luvun vaihteeseen asti. 199-luvulla alkaen fosforipitoisuudella on ollut lievä aleneva suuntaus. KHT-arvolla nousu ajoittuu 196-7-luvulle, mutta 198-luvun puolivälistä nykypäivään KHT-arvolla on ollut lievästi aleneva suuntaus. Aseman Kangasjärvi 45 veden väriluku on ollut useilla vuosien 23-211 tutkimuskerroilla alle 1 mg Pt/l. Näin alhaisia väriarvoja on mitattu Kangasjärvellä vain pari kertaa aiemmin 196- ja 197-luvuilla talvella ja keväällä (kuva 7d). Ropolansuon ja Viransuon kemikalointipuhdistus. lienee vaikuttanut Kangasjärven veden väriä alentavasti. Aseman Kangasjärvi 45 kokonaisfosforitaso on ollut viime vuosina pääosin tasoa 3-4 µg P/l. Mahdollisesti kuivatusvesien kemikaloinnin seurauksena Kangasjärven veden johtokyky on ollut vuosina 22-211 hieman aiempaa korkeampaa tasoa (ks. kuva 7d).

43 mg/l 6 ph 7 5 4 6 3 2 5 1 2/65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/81 4/82 1/83 9/83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 K.aine 5/9 3/92 3/94 6/95 2/96 ph 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 4 COD 35 Mn mg O2/l Väri mg Pt/l 35 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 2/65 4/75 3/78 4/79 4 /8 4 /8 1 4 /8 2 1 /8 3 9/83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 Näkösyv. m 2.5 Fe ug/l 5 2. 4 1.5 3 1. 2.5 1. 2/65 4/7 5 3/78 4/79 4/8 4/81 4/8 2 1/83 9 /83 5/84 6/84 8/84 2/85 8/ 86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/95 2/96 8 /97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Näkösyv. Fe ug N/l 14 ug P/l 7 12 6 1 5 8 4 6 3 4 2 2 1 2/65 4/7 5 3/78 4/79 4/8 4/81 4/8 2 1/83 9/83 5/84 6/84 8/8 4 2/85 8/86 3/88 5/9 3/9 2 3/94 6/95 2/96 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l 12 1 8 6 4 2 2/65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/81 4/82 1/83 9/8 3 5/8 4 6/84 8/84 2/85 8/86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/9 5 2/9 6 8/97 7/98 5 /9 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3/6 6/ 7 3/ 8 8/9 7/1 1/11 3 /9 2 3 /9 4 6 /9 5 2 /9 6 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/4 1/4 3 / 6 6 / 7 3 / 8 8 / 9 7 /1 1/11 CODMn Väri O2 Kuva 7c. Kangasjärven aseman 45 pintaveden laatu (happi 1 m pohjasta) vuosina 1965-211

44 ms/m 6 5 4 3 2 1 2/65 4/75 3/78 4/79 4/8 4/8 1 4/82 1/83 9/83 5/8 4 6/84 8/84 2 /85 8/86 3/88 5/9 3/92 3/94 6/95 2/9 6 8/97 7/98 8/99 1/ 8/1 11/2 2/ 4 1/4 3/6 6/7 3/8 8/9 7/1 1/11 Johtokyky Kuva 7d. Aseman Kangasjärvi 45 veden johtokyky vuosien 1965-211 tutkimuskerroilla. Myös Haapajärven vesi on tummaa ja ravinteikasta. Haapajärven havaintoasemalla 36 on ollut lopputalvina ja loppukesällä havaittavissa alusvedessä voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta. Vuonna 211 alusvedessä oli hapettomuutta huhti- ja elokuussa (kuva 7e). Haapajärven veden laatu on poikennut yleisesti ottaen yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta (liitteet 2e, 2f). Haapajärven veden laadun voisi olettaa poikkeavan selvemmin Kangasjärven veden laadusta, koska suurissa vesistöissä turvetuotannon vaikutukset rajoittuvat yleensä selvästi ensimmäiseen järvialtaaseen (Marja-Aho & Koskinen 1989) eli tässä tapauksessa Kangasjärveen. Kangasjärven alueelta tuleva kuormitus muodostaa tosin vain osan Haapajärveen tulevasta kuormituksesta. Haapajärven aseman 36 veden laatu on ollut hieman parempaa kuin Haapajärven asemalla 37. Tähän vaikuttaa Haapajärvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentaatio. Haapajärven veden johtokyvyllä oli hitaasti nouseva suuntaus 198-luvulta vuoteen 28 saakka. Vuosina 29-211 johtokyky on ollut muutamaa edellisvuotta alhaisempaa tasoa.vuosina 23-211 Haapajärven aseman 36 veden fosforipitoisuus on ollut aikaisempia vuosia alhaisempaa tasoa (kuva 7e). Tutkimusalueen järvien ja lampien a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) olivat seuraavat vuonna 211: 23.8.11 5.1.11 K.arvo Höytiönlampi 163 26.5 11.8 19.1 Kangasjärvi 25.115 21.3 11.6 16.5 Kangasjärvi 25.113 11.4 5.7 8.6 Kangasjärvi 25.44 1.5 4.8 7.7 Kangasjärvi 25.45 14.4 5.1 9.8 Haapajärvi 25.37 2.6 11.4 16. Haapajärvi 25.36 46.3 9.2 27.8 Järvissä havaitut klorofyllipitoisuudet kuvastavat rehevyyttä. Taulukossa 11 ja kuvassa 8 on esitetty vuosien 1986-211 keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet. Osin vuosien välinen vaihtelu klorofyllimäärissä on todellista, osin se kuvastanee sitä, sattuiko näytteenotto planktonlevien huipun aikaan.

45 mg/l 6 5 4 3 2 1 ph 7 6 5 4 1/66 6/78 4/86 8/87 3/89 9/9 3/92 9/93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 K.aine ph COD Mn mg O 2 /l 3 Väri mg Pt/l 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 1/66 6/78 4 /86 8/87 3/89 9/9 3/92 9 /93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/ 96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/ 7 1 /8 1/9 7/1 4/11 CODMn Väri Fe µg/l 3 Näkösyv. m 3 25 2.5 2 2 15 1.5 1 1 5.5 1/66 6/78 4/86 8/87 3 /89 9 /9 3 /92 9/93 6/94 1/94 6/95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2 /3 2 /4 8/4 8/5 8/6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 Fe Näkösyv. ug N/l 12 ug P/l 6 1 5 8 4 6 3 4 2 2 1 1/66 6/78 4/86 8/8 7 3/89 9/9 3/92 9/93 6/94 1/94 6 /95 8/95 9/96 8/97 6/98 1/98 1/99 1/ 7/1 2/2 2/3 2/4 8/4 8 /5 8 /6 6/7 11/7 1/8 1/9 7/1 4/11 Kok-N NH4-N Kok-P O 2 mg/l 12 Johtokyky ms/m 7 1 6 8 5 6 4 4 3 2 2 1/66 5/76 6 /7 9 4 /86 4/87 3/88 3/89 5 /9 4 /9 1 3/92 3/93 1/94 6 /9 4 8 /94 1/95 6/95 7/95 1 /9 5 9 /9 6 3/97 1/97 6/98 8/98 3 /9 9 1 /99 7/ 3/1 7/1 1 / 1 8/2 2/3 11/3 6/4 8 / 4 3 /5 1/5 8/6 3/7 7 / 7 11 / 7 8/8 3/9 1/9 6/1 8 /1 4 /11 1/11 1 O2 Johtokyky Kuva 7e. Haapajärven aseman 36 pintaveden laatu 1966-211 (happipitoisuus 1m pohjasta).

46 Taulukko 11. Keskimääräinen a-klorofyllin pitoisuus (µg/l) eri järvihavaintopaikoilla vuosina 1991-211. (vuosittaiset näytemäärät vaihtelevat). -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 - -1-2 -3-4 -5-6 -7-8 -9-1 -11 Höyt. 48 3.1 92 11 39 14 13 15 29 29 22 9.4 21 17 4.3 23 34 11 5.9 2 6.2 19 Kangasj. 115 15 17 22 14 21 31 14 26 9.2 15 26 19 18 19 12.9 7.4 17 12 7.1 13.1 16.5 Kangasj. 113 61 23 12 2 15 19 2 19 11 21 22 17 17 16 15.4 6.7 13.5 11 5.3 19 8.6 Kangasj. 44 38 21 26 2 16 13 15 19 11 11 2 23 26 19 12 7.6 2 11 6.6 16.1 7.7 Kangasj. 45 42 17 19 2 23 23 14 2 1 16 25 2 26 18 14 7.8 32 11 6.6 15.3 9.8 Kangasj.184 43 13 14 Haapaj. 37 48 2 8.2 16 29 15 13 18 16 2 24 28 24 19 16 17.4 19 8.7 9.1 19.6 16 Haapaj. 36 28 3 17 32 31 27 23 26 22 32 3 35 4 19 27 2 25 12 14 22 28 a-klor µg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 15-86 -88-9 -92-94 -96-98 - -2-4 -6-8 -1 Höyt. 48 Kangasj. 115 Kangasj. 113 Kangasj. 44 Kangasj. 45 Kangasj.184 Haapaj. 37 Haapaj. 36 Kuva 8. Tutkimusalueen järvien keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet vuosina 1986-211 (vuosittainen havaintojen määrä vaihtelee). Minimiravinteet Laajoina tarkkailuvuosina määrtietään vesistä leville käyttökelposia ravinteita (ammoniumtyppi, nitraattinitriittityppi, fosfaattifosfori). Edellinen minimiravinnetarkastelu tehtiin vuoden 21 tulosten perusteella. Tulokset on esitetty seuraavassa. Haapajärven asemalla 36 oli fosfaattifosfori kulunut vähiin heinä- ja elokuun tutkimuskerroilla (taulukko 12). Kangasjärvessä ja Haapajärvessä mineraalityppi oli kulunut vähiin heinä- ja elokuun tutkimuskerroilla. Höytiönlammessa oli lähes kaikilla tutkimuskerroilla runsaasti fosfaattifosforia. Liukoista typpeä oli runsaasti kaikilla tutkimuskerroilla. Höytiönlammessa levät eivät kykene käyttämään ravinteita vähiin, rajoittavana tekijänä lienevät veden tummuus ja ajoittain myös happamuus.

47 Mineraaliravinnesuhteesta arvioituna typpi oli Kangasjärvessä kasvua rajoittavana ravinteena heinälokakuussa (taulukko 12). Haapajärvessä typpi oli rajoittavana minimiravinteena kesä-, (heinä-) ja elokuussa. Taulukko 12. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Kangasjärven alueen järvissä vuonna 21. Talviajan ravinnepitoisuudet on myös esitetty, mutta ravinnesuhteita ei ole laskettu. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Kun nitraatti-nitriittitypen pitoisuus oli alle määritysrajan (2 :g/l), käytettiin laskuissa pitoisuutta 1 :g/l. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde Höytiönlampi 163 18.3. 16 62 15 97 68 15.6. 92 58 69 4 8 23. 15.9 1.4 P P N 2.7. 9 68 14 11 47 8.2 1.7 4.7 N N N 17.8. 13 12 21 16 96 8.1 1.5 5.5 N N N 2.1. 98 49 12 36 2 27.2 3.5.9 P P P Kangasjärvi 115 15.3. 71 6 83 42 19 15.6. 79 5 79 44 1 44.1 8.4 5.3 P - N 2.7. 47 4 2 38 5 13.8 1.2 11.5 - N N 17.8. 5 3 1 32 4 13.8 1. 13.8 - N N 19.1. 49 16 26 34 1 4.3 4.2 1. N N N Kangasjärvi 113 15.3. 99 55 93 56 23 15.6. 77 4 79 45 1 17.1 8.3 2.1 P - N 2.7. 44 5 1 37 4 11.9 1.5 7.9 - N N 17.8. 49 3 1 34 4 14.4 1. 14.4 - N N 19.1. 52 17 28 34 9 15.3 5. 3.1 - - N Kangasjärvi 44 15.3. 66 52 98 41 21 15.6. 71 2 98 43 1 16.5 1. 1.7 - - N 2.7. 48 4 1 37 5 13. 1. 13. - N N 17.8. 51 2 1 34 4 15..8 2. - N N 19.1. 51 17 26 36 11 14.2 3.9 3.6 - N N Kangasjärvi 45 15.3. 67 53 99 4 18 15.6. 79 4 1 46 11 17.2 9.5 1.8 P - N 2.7. 49 3 1 42 5 11.7.8 14.6 - N N 17.8. 48 1 1 33 4 14.5.5 29.1 - N N 19.1. 52 17 26 33 1 15.8 4.3 3.7 - N N Haapajärvi 37 15.3. 69 61 91 4 19 15.6. 72 4 1 48 8 15..6 24. - N N 2.7. 59 5 1 47 4 12.6 1.5 8.4 - N N 17.8. 59 3 1 41 4 14.4 1. 14.4 - N N 19.1. 76 9 19 48 6 15.8 4.7 3.4 - N N Haapajärvi 36 15.3. 68 36 13 32 14 15.6. 63 4 2 35 6 18. 4. 4.5 P N N 2.7. 52 4 1 37 1 14.1 5. 2.8 - - N 17.8. 52 1 1 32 1 16.3 2. 8.1 - N N 19.1. 53 25 1 26 4 2.4 8.8 2.3 P - N Vesistön laadullinen luokitus Vesistön laadullisen yleisluokituksen vedenlaatuluokkaan III (tyydyttävä) luetaan vesialue, joka on jätevesien, hajakuormituksen tai muun muuttavan toiminnan lievästi likaama tai laadullisesti muuttama, tai luonnostaan huomattavan rehevä. Tällainen vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin vesien käyttömuotoihin. Luokkaan tyydyttävä luettaville vesille on annettu seuraavanlaiset vedenlaatumuuttujien raja-arvot: - happipitoisuus päällysvedessä 7-12 %, alusvedessä saattaa esiintyä hapettomuutta - väriluku alle 15 - fekaalisia koliformisia bakteereita tai fekaalisia streptokokkeja alle 1 kpl/1 ml - a-klorofylli kasvukauden keskiarvona alle 2 µg/l - kokonaisfosfori alle 5 µg/l

48 Kun vesistön hygieenistä tilaa ei ole seurattu, voidaan tähänastisista tuloksista osoittaa, että Kangasjärven veden laatu on verrattain lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia. Väriluvun laatuvaatimus ei ole tässä kovin oleellinen, mutta veden rehevyyttä kuvaavista muuttujista Kangasjärvi täyttää viime vuosina fosforitason vaatimuksen, kun taas mitatut klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain tyydyttävän luokkaan vaadittavaa suurempia (taulukko 11). Kangasjärven eri osien väliset vedenlaatuerot ovat olleet suhteellisen pieniä avovesiaikaan, talviaikaan erot ovat aiemmin olleet selviä. Keskimääräisen veden laadun perusteella Haapajärven havaintopaikat 37 sekä 36 eivät poikkea merkittävästi Kangasjärven lukemista (liite 2f), joten tälle vesialueelle sopii samanlainen luokituskuvaus. Höytiönlampi on selvästi huonompi, ts. laatuluokkaa välttävä. Veden happamuus, vaikka se ei sisällykään laatuluokitukseen, on olennainen laatutekijä Kangasjärvessä. Happamuuslukemat liikkuvat ajoittain sillä ph-alueella, jota pidetään särkikaloille tuhoisana. Vaikka runsas humuspitoisuus todennäköisesti lieventää happamuuden vaikutuksia, alimmat mitatut ph-lukemat (jopa 4.7, yleensä 5.2-6.) saattavat haitata särkikalojen lisääntymistä Kangasjärvessä. Alkaliniteetti tarkoittaa vedessä olevien emäksisten yhdisteiden kokonaismäärää ja kuvaa veden kykyä vastustaa ph:n eli happamuuden muutoksia. Kangasjärven alkaliniteetti on ollut alhainen (pääosin tasoa.2-.7). Alkaliniteetillä arvioituna Kangasjärven puskurikyky on välttävä. Kuitenkin humusvesissä, jollainen Kangasjärvikin on, myös humusaineet toimivat puskureina. Haapajärven alkaliniteettia voidaan pitää tyydyttävänä. Höytiönlampi on sulanmaan aikaan selvästi happamampi kuin Kangasjärvi. Höytiönlammen alkaliniteetti on ollut sulanmaan aikaan usein alle määritysrajan, joten lammen puskurikyky oli huono. Vesistöjen tilan luokituksessa on siirrytty pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun. Pintavesien ekologisella ja kemiallisella luokittelulla kuvataan vesistöjen tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia ihmistoiminnan seurauksena. Ekologisessa luokittelussa on otettu huomioon ensisijaisesti biologiset laatutekijät, jolloin vesistöjen tilaa arvioidaan vesieliöstön (kalat, pohjaeläimet, vesikasvit ja levät) perusteella. Luokituksessa huomioidaan myös veden kemialliset laatutekijät (esim. ph ja kokonaisravinteet) sekä vesistön hydromorfologiset muutokset (mm. säännöstely ja kalojen vaellusesteet). Luokitusta varten vesistöt on jaettu ominaispiirteiltään erilaisiin pintavesityyppeihin, joille kullekin on asetettu tyyppikohtaiset laatuvaatimukset ja luokituksen raja-arvot. Aikaisemmassa vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa kaikki vesistöt luokiteltiin samoin perustein eikä vesistöjen luontaisia erityispiirteitä huomioitu. Uudessa luokituksessa esimerkiksi veden humuksisuus vaikuttaa pintavesityypin määräytymiseen eikä vaikuta itse luokitustulokseen. Ekologinen luokka määräytyy vertaamalla kunkin vesistön mittaustuloksia vastaavan pintavesityypin vertailuolosuhteisiin eli sellaisiin pintavesiin, joissa ihmistoiminnan vaikutus on mahdollisimman vähäistä. Siten uusi ekologinen luokitus heijastaa ihmistoiminnan vaikutuksia aikaisempaa luokituskäytäntöä paremmin. Järvet ja joet on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitteluun on käytetty pääosin vuosien 2-27 seurantatuloksia. Varsinaiseen ekologiseen luokitukseen on tarvittu monipuolisen vedenlaatuaineiston lisäksi tietoja biologisista laatutekijöistä. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tila-arvio tehty asiantuntija-arviona veden laadun ja muiden ympäristötekijöiden perusteella. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemän ekologisen luokittelun mukaan Kangasjärvi kuuluu luokkaan hyvä ja Haapajärvi luokkaan tyydyttävä.

49 7.2 Virmasjärven alue (Jylhäsuo) 7.2.1 Tutkimusalue Tutkimusalue kuluu Vuoksen vesistöön Virmasjoen valuma-alueeseen (nro 4.255, pinta-ala 9.9 km 2 ), joka on osa Sysmäjärven valuma-aluetta (4.25). Virmasjärvi koostuu kahdesta erillisestä altaasta, Etelä- ja Pohjois- Virmaasta, joita yhdistää kapea salmi. Salmi estää veden vaihtumista ja järven eteläosan vesi on pohjoisosan vettä heikompilaatuista. Virmasjärven pinta-ala on 12.1 km 2. Etelä-Virmaan eteläosaan laskee kaksi jokea, Myllyjoki ja Itäjoki, jotka muodostavat valtaosan Etelä-Virmaan valuma-alueesta. Alustavan karttatarkastelun perusteella Etelä-Virmaan valuma-alue on noin 38 km 2. Jylhäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Juvan kunnassa noin 15 km Juvan keskustasta luoteeseen (peruskartan nro 3231 11 ja 3231 12, ks. kuva 9). Sen vedet kulkeutuvat Myllyjokea pitkin Etelä-Virmakseen. Jylhäsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 79.8 ha, josta oli 67.2 ha tuotannossa vuonna 211. Aluetta ei ollut valmistelussa. Tuotantomenetelmänä on ollut imuvaunu. Tuotanto alkoi vuonna 1982. Sen jälkeen alue on ollut tuotannossa vuosina 1986, 1989, 1992, 1994-99 ja 24-211. Vuonna 211 Jylhäsuolla oli käytössä kuivatusvesien kemikalointi ( kevytversio ). Jylhäsuon laskuojan valuma-alue heti tuotantoalueen alapuolella on 5.4 km 2 ja laskuojan suun eli Myllyjoen valuma-alue on 2.52 km 2. Jylhäsuon tuotantoalue tuotantokunnossa oleva alue muodostaa siten Myllyjoen valuma-alueesta 3.7 %. Osuus laskuojassa heti tuotantoalueen alapuolella on 14.4 %. Etelä-Virmaan valumaalueesta Jylhäsuo muodostaa 2.1 %. Itä-Suomen AVI antoi Jylhäsuolle 3.2.211 päivätyn ympäristölupapäätöksen (nro 19/211/1, Dnro ISAVI/62/4.8/21). Luvassa määrättiin rakennettavaksi pintavalutuskenttä sekä uutta että vanhaa aluetta varten. Kentän rakentamiseen on saatu toiminnan aloittamislupa, mikä edellyttää kyseisen kentän rakentamista ennen turvetuotannon jatkamista alueella. Koska suunnitellun pintavalutuskentän rakentaminen ennen tuotannon aloittamista käytännön syistä viivästyi VAPO esitti, että pintavalutuskenttä korvataan yksinkertaisella kemiallisella veden käsittelyllä, millainen VAPO Oy:llä oli ollut käytössä Leppisuolla kesän 211 ajan kokeiluluontoisesti. Etelä-Savon ELY-keskus katsoi 9.5.211 päivätyssä kirjeessään (dnro ESAELY/193/7./21), että esitetyn suunnitelman mukainen kemikalointi voitiin toteuttaa. 7.2.2 Vesistötarkkailun suoritus Tuotantoalueelta lähtevän (=altaan alapuoli) veden laadun lisäksi alapuolisen vesistön veden laatua seurattiin seuraavilla havaintoasemilla (koordinaatit suluissa) Myllyjoki 19 (688195-35327) Etelä-Virmas 53 (68839-35317) (syvyydet 1, 3, 4.5 m) Vuonna 211 Myllyjoesta näytteet otettiin 12.5., 9.6., 25.8. ja 2.1. ja Etelä-Virmaasta 7.4., 9.6., 25.8. ja 2.1. Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös vuosilta 199-21. Myös nämä tulokset on esitetty vedenlaatuliitteissä 3a ja 3b. 7.2.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Tuotantoalueen kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa ja varsin ravinteikasta sekä rautapitoista (liite 3a). Vuonna 21 kuivatusvesien kemikaloinnilla saatiin alennettua kuivatusveden orgaanisen aineksen (humuksen) ja fosforin pitoisuutta. Myllyjoen suun veden keskimääräinen väriarvo ja typpi- sekä rautapitoisuus ja usein myös fosforipitoisuus ovat olleet selvästi alempia kuin Jylhäsuolta tulevassa vedessä (liite 3a). Vuonna 1996 Myllyjoen fosforipitoisuus oli korkea elokuun ja lokakuun näytteenottokerroilla (2 ja 98 µg P/l). Vuonna 1997 fosforipitoisuus oli korkea lokakuussa (13 µg P/l). Tällöin tuotantoalueelta lähtevän kuivatusveden pitoisuus oli 64 µg P/l. Vuonna 211 suurin havaittu Myllyjoen fosforipitoisuus oli 75 µg P/l (keskipitoisuus 36 :g/l). Myllyjoen suun veden alkaliniteetti ja ph ovat olleet ajoittain selvästi alempia kuin Jylhäsuolta tulevan veden vastaavat arvot. Suon ojitus ja turvetuotantoon otto vaikuttavatkin usein ph-arvoja kohottavasti, sillä ph

5 nousee turvekerroksessa syvemmälle mentäessä (Sallantaus 1983). Vuonna 211 käytössä ollut kuivatusvesien kemiallisen puhdistuksen seurauksena Jylhäsuolta lähtevän veden ph oli selvästi aiempaa alhaisempi (pääosin alle 4, miniarvo 2.7). Vuonna 211 Myllyjoen ph arvo oli elokuussa alhainen (4.5). Kuva 9. Jylhäsuon turvetuotantoalue ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä tunnusnumeroineen.

51 Jylhäsuolta tuleva ainekuormitus vaikuttaa Myllyjoen veden ja pohjan laatuun. Etelä-Virmaaseen vaikutus on selvästi pienempi, koska Myllyjoen valuma-alue muodostaa Etelä-Virmaan valuma-alueesta vain osan (6 % valuma-alueesta itse järviallas pois luettuna). Etelä-Virmas on tummavetinen, ravinteikas järvi, jossa on ollut talviaikaan selvää hapenvajausta tai lähes hapettomuutta (liite 3b, kuva 1). Vuoden 211 huhtikuussa oli alusvedessä happi kulunut vähiin (1.1 mg/l). Elokuun tutkimuskerralla happitilanne oli hyvä, koska vesi ei ollut enää termisesti kerrostunut. Järven päällysveden ph-arvo on ollut lähes kaikilla vuosien 199-211 avovesikauden havaintokerroilla tasoa 6.2-6.9. Pintaveden alkaliniteetti on ollut pääosin tasoa.8-.11, ts. tyydyttävä-hyvä. Etelä-Virmaan sulanveden aikaiset kokonaisfosforipitoisuudet kuvastavat kohtalaista ravinteisuutta. Fosforipitoisuus on ollut usein talviaikaan selvästi kesää alempi. Levien määrää kuvastavat a-klorofylli -pitoisuudet (6.5-14.1 :g/l vuonna 211) kuvastavat rehevyyttä. Leville käyttökelpoisia ravinteita tutkittiin v. 21 tarkkailussa. Vuonna 21 Etelä-Virmaassa fosfaattifosforin pitoisuus oli alhainen kaikilla tutkimuskerroilla (heinäkuun tulokset puuttuivat). Kesä- ja heinäkuussa mineraalityppeä oli jäljellä, elo- ja lokakuun tutkimuskerroilla myös mineraalitypen pitoisuudet olivat alhaisia (taulukko 13). Mineraaliravinnesuhteen perusteella fosfori oli tuotantoa rajoittava minimitekijä kesäkuussa. Elo- ja lokakuussa sekä mineraalifosforin että -typen pitoisuudet olivat niin alhaisia että ilmeisesti molemmat rajoittivat tuotantoa. Taulukko 13. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Etelä- Virmaassa vuonna 21. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde 18.3. 63 4 1 14 4 3.6. 62 8 53 21 2 29.5 3.5 1. P P P 22.7. 48 18 26.7 P 17.8. 47 1 1 2 1 23.5 2. 11.8 P N N 3.9. 53 1 1 19 2 27.9 1. 27.9 P N N Etelä-Virmaan varhaisimmat vedenlaatutulokset ovat vuosilta 1965, 1966 ja 1974 (kuva 11). Tulosten mukaan Etelä-Virmaksen veden laatutuloksista 196-luvulta 199-luvun puoliväliin voidaan päätellä varauksin seuraavaa: näkösyvyys on alentunut, veden väri on noussut lievästi, KHT-arvo ja rautapitoisuus ovat kasvaneet ja kokonaisfosforipitoisuus on ehkä hieman kasvanut. Aikajaksolla 199-211 ei ole havaittavissa. selviä muutoksia veden laadussa Johtopäätösten tekoa vaikeuttaa se, että vanhoja vedenlaatutuloksia on niukasti ja näytteenotto on eri vuosina tapahtunut eri aikaan. Järven happitilanne on ollut talviaikaan heikko jo 196-luvun lopulla. Vesistöjen laadullisen yleisluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) Etelä-Virmas kuuluu lähinnä luokkaan hyvä. Alusveden hapettomuuden mukaan arvioituna arvioituna Etelä-Virmas kuuluisi luokkaan tyydyttävä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Etelä-Virmas kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen.

52 mg/l 7. 6. Näkösyvyys m 3.5 3. 5. 2.5 4. 2. 3. 1.5 2. 1. 1..5. 2 /6 5 7/74 1/83 9/89 8 /9 8/91 7/92 1 /9 3 8/93 6/94 1 /9 4 6/95 8/95 2/96 8 /9 6 3/97 8/97 3 /9 8 7/98 1/98 6 /9 9 1/99 6/ 1 / 6 / 1 8/1 2/2 8 / 2 6/3 11/3 6 / 4 9/4 4/5 8 / 5 4 / 6 8/6 3/7 7 / 7 1/7 6/8 1 / 8 6/9 1/9 6/1 9 /1 6/11 1/11. Näkösyv. K.aine COD Mn mg O 2 /l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2/65 5/79 9/89 5/91 7/92 6/93 6/94 3/95 8/ 95 6/ 96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 9/3 6/4 1/4 8/ 5 6/ 6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/11 Fe ug/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 CODMn Fe ug N/l 16 ug P/l 4 14 35 12 3 1 25 8 2 6 15 4 1 2 5 2/65 5/79 9/89 5/9 1 7/92 6/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3 /97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 9/3 6/4 1/4 8/5 6 /6 3 /7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/11 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 2/65 5/ 79 9/89 5/91 7/92 6/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/9 7 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6 /1 1/1 8/2 9/3 6/4 1 /4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 8/1 6/ 11 O2 Kuva 1. Pintaveden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53 vuosien 1965-211 havaintokerroilla (kk/vuosi). Happipitoisuus 1 m pohjasta.

53 7.3 Pakinsuo 7.3.1 Tutkimusalue Tutkimusalue kuuluu Vuoksen vesistöön Jukajärven alueeseen (4.176), joka on osa Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-aluetta. Jukajärven valuma-alueen koko on 75.9 km 2 ja järvisyys 8.1 %. Järven on mesopolyhumoosinen ja siinä on havaittavissa rehevyydestä johtuvaa happikatoa alusvedessä. Jukajärvestä on vedenlaatutuloksia 196-luvun alkupuolelta saakka. Jukajärven pintaa on aikanaan laskettu, mikä on heikentänyt järven tilaa. Jukajärveen Pappilanjoen kautta laskeva Kuhalampi on matala (maksimisyvyys 1.5 m), pinta-alaltaan noin 4 ha suuruinen lampi, jonka valuma-alue on noin 8-9 km 2. Kuhalampi on tummavetinen, rehevä lampi, joka on osin kasvamassa umpeen. Kuhalammen tilan parantamiseksi on tehty kunnostussuunnitelmia. Pakinsuon tuotantoalue sijaitsee välittömästi Juvan kunnan keskustan luoteispuolella (peruskartan nro 3233 1) Kaihunmäen ja Poikolan kylissä. Matkaa Juvan kirkolle on noin 2 km. Sen vedet kulkeutuvat Juvan keskustassa sijaitsevan Kuhalammen kautta Jukajärveen (kuva 11). Vapo Oy:llä on hallussaan maata Pakinsuon alueella yhteensä 189.2 ha. Alueen valmistelu turvetuotannolle aloitettiin vuonna 1976 ja tuotanto alkoi 1978. Tuotannon arvioitu loppumisaika on 225. Hallussa olevasta alueesta on 155.5 ha käytössä olevaa tuotantokenttää. Aikaisemmin Pakinsuon kuivatusvedet on johdettu vesistöön laskeutusaltaiden kautta. Vuodesta 28 alkaen vedet on johdettu ympärivuotisesti 6 lasketusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja edelleen kasvillisuuskentälle, jossa kasvaa ruokohelpeä sekä luonnonvaraisia kasveja. Sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään kasvillisuuskentän alapuolisella mittapadolla, jonka kautta koko tuotantoalueen (161.1 ha) vedet johdetaan. Kasvillisuuskentän pinta-ala on 5.1 ha Vuonna 211 alueesta oli tuotannossa 145.1 ha (ks. liite 4c).Tuotantomenetelminä ovat olleet haku ja imuvaunu. Tuotantoalueen laskuojan suualueelta on olemassa vedenlaatutuloksia jo 197-luvun loppupuolelta. 7.3.2 Vesistötarkkailun suoritus Tuotantoalueelta kuivatusveden (=altaan alapuoli) laadun lisäksi alapuolisen vesistön veden laatua seurattiin seuraavilla havaintoasemilla (koordinaatit suluissa): Pakinsuon laskuoja 63 (686682-35459) Kuhalammen laskujoki 56 (686562-354588) Kuhalampi, länsiosa (686615-354565) Pakinsuolta lähtevästä vedestä otettiin 18 näytettä vuonna 211 (ks. liite 4a). Vesistötarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna 211 olivat 12.5., 1.8. ja 6.1. Juvan kunnan vanhan kaatopaikan (nykyisen kompostointialueen) vesistötarkkailussa on otettu vesinäytteitä Kuhalammesta ja lammen koillisosaan laskevasta ojasta. Tulokset on esitetty liitteissä 4a ja 4b. Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös aiemmilta vuosilta. Nämäkin tulokset on esitetty liitteissä. 7.3.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Pakinsuon kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 4a). Kasvillisuukentältä lähtevän veden ph vaihteli vuoden 211 tutkimuskerroilla välillä 4.4-6.1. Pakinsuon veden laadun keskiarvot tutkimusvuosilta on esitetty aiemmin taulukossa 4.

54 Kuva 11. Pakinsuon turvetuotantoalue ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä.

55 Myös Pakinsuon laskuojan suualueen vesi on ollut tummaa ja ravinteikasta. Edustavampi kuva vedenlaadusta saadaan tarkastelemalla useamman vuoden keskiarvoja. Pakinsuolla otettiin käyttöön pintavalutus v. 28. Tästä syystä seuraavassa tarkastellaan keskimääräisiä veden laatuja kahdella vuosijaksolla: v.2-27 ja v. 28-211. Seuraavassa jaotelmassa on esitetty Pakinsuon kuivatusveden ja laskuojan suun keskimääräinen veden laatu vuosien 2-27 ja 28-211 vuosikeskiarvoista laskettuna: Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l v. 2-27 Pakinsuo 14 9.3 8.6.48 6.3 67 79 26 86 111 171 75 68 Laskuojan 63 18 9.4 12.1.59 6.5 52 53 21 54 198 145 83 87 v. 28-211 Pakinsuo 12 7.6 9.9 5.9 57 21 81 72 18 4 Laskuojan 63 14 12.7 6.3 39 47 21 134 7 Pintavalutuskentän käyttöoton jälkeen Pakinsuolta vesistöön johdetun veden KHT-arvo sekä fosfori- ja rautapitoisuus ovat olleet aiempaa alhaisempia. Viime vuosina laskuojan suualueella veden keskimääräinen fosfori- ja rautapitoisuus on ollut hieman selvästi korkeampi ja KHT-arvo hieman alempi kuin Pakinsuolta kuivatusveden vastaavat arvot. Pakinsuon laskuojan koko valuma-alueen suuruudeksi on arvioitu alustavan karttatarkastelun perusteella noin 6 km 2. Laskuojan valuma-alue heti tuotantoalueen alapuolella on noin 2.4 km 2. Tuotantoalue muodostaa siten laskuojan suun valuma-alueesta noin 18 %. Laskuojan kautta Kuhalampeen tulevan veden huono laatu ei selity yksin Pakinsuolta tuleva veden laadulla, vaan myös muulta laskuojan valuma-alueelta tuleva vesi on tummaa, ravinteikasta ja hyvin rautapitoista. Valtaosa laskuojan valuma-alueesta onkin ojitettua aluetta. Juvan vanhalta kaatopaikalta tuleva vesi on ollut hyvin tummaa ja kohtalaisen ravinteikasta (liite 3b). Vanhan kaatopaikan ojan valuma-alue on suuruusluokaltaan noin 1 km 2, joten sen kautta tuleva kuormitus on selvästi pienempi kuin Pakinsuon laskuojan kautta tuleva kuormitus. Pakinsuon laskuojan ja vanhan kaatopaikan ojan lisäksi Kuhalampeen tulee valumavesiä lammen kaakkoisja luoteisosassa sijaitsevilta pelloilta. Pakinsuo muodostaa Kuhalammen valuma-alueesta (järvi pois luettuna) noin 13 %, joten tuotantoalueelta tuleva kuormitus muodostaa merkittävän osan Kuhalampeen tulevasta ulkoisesta kuormituksesta. Myös muulta Kuhalammen valuma-alueelta tuleva vesi ravinteikasta ja sen orgaanisen aineksen määrä on korkea, onhan valtaosa Kuhalammen valuma-alueesta ojitettua turvemaata tai peltoa. Tästä syystä Pakinsuo on vain yksi kuormittaja muiden joukossa. Nykyisellään merkittävä osa Kuhalammen kuormituksesta tulee järvestä itsestään (pohjasta ja hajoavasta kasvillisuudesta liukenevista ravinteista) järven heikon happitilanteen ja runsaan kasvillisuuden vuoksi. Kuhalammen valuma-alue on noin 9 km 2. Keskisyvyydellä.75 m lammen viipymäksi saadaan vain noin 1.5 kk. Lyhyen viipymän vuoksi aineiden hajoaminen ja sedimentaatio ei ehdi merkittävässä määrin vaikuttaa lammen veden laatuun. Tästä johtuen lammen veden laatu on suhteellisen lähellä siihen tulevien valumavesien laatua (ts. ravinteikasta ja tummaa) ja sen laatu vaihtelee huomattavasti (liite 4 b ja kuva 12). Kuhalammessa on ollut ajoittain heikko happitilanne. Vuodesta 28 alkaen järven happitilannetta ei ole enää seurattu (uusi tarkkailuohjelma). Järvessä ajoittain havaitut korkeat klorofyllipitoisuudet kuvastavat voimakasta rehevyyttä Vuonna 29 klorofylliä ei enää mitattu. Lammen rautapitoisuus on ollut usein hyvin korkea. Vuoden 21 elokuussa nitraattityppi oli kulunut vähiin, mutta ammoniumtyppeä oli leville käytettävissä vielä hieman. Fosfaattifosforia oli tuolloin vielä runsaasti (taulukko 14). Veden tummuuden vuoksi valon määrä on levätuotantoa merkittävästi rajoittava tekijä.

56 Taulukko 14. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Kuhalammessa vuonna 27-21. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde 27.3.7 15 55 14 67 35 22.4 19.7 1.1 6.6.7 11 17 58 88 23 12.5 3.3 3.8 - N N 25.7.7 13 37 1 13 36 1. 1.1 9.5 - N N 14.8.8 97 7 1 92 19 1.5.4 25. - N N 13.8.9 1 9 1 91 32 11. 2.8 3.9 - N N 5.8.1 13 5 1 16 44 8.1.1 59.6 N N N Veden laatunsa perusteella Kuhalampi on luokiteltavissa tummavetiseksi, runsasravinteiseksi järveksi, jossa on talviaikaan selvää hapenvajausta tai jopa hapettomuutta (liite 3b, kuva 14). Lammen talviaikainen heikkohappisuus käy hyvin ilmi myös Kuhalammen laskujoen 56 aiemmista vedenlaatutuloksista. Kuhalammen laskujoen (asema 56) veden laatu kuvannee varsin hyvin Kuhalammen länsiosan veden laatua. Kuhalammesta purkautuvan veden laatu vaihtelee huomattavasti (kuva 13). Lammesta purkautuvan veden happipitoisuus on ollut ajoittain alhainen sekä alkukesällä ja loppukesällä että syksylläkin (liite 4b, kuva 15). Kuhalammen ja sen laskujoen ph on ollut tutkimusvuosina lumien sulamisaikaa lukuun ottamatta 5.7 tai suurempi ja puskurikyky on ollut hyvä. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan (Vesi- ja ympäristöhallitus 1988) Kuhalampi kuuluu lähinnä luokkaan välttävä.

57 mg/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Sameus FTU 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8/65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1/96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 2/2 2/3 8/3 6/4 8/4 6/5 4/6 9/6 6/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 K.aine Sameus CODMn mg O2/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8/65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1 /96 6/97 3/98 7/98 6/99 KHT 6/ 6/1 2/2 2/3 8/3 Rauta 6/ 4 8/4 6/5 4/6 9/6 6/ 7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 Fe ug/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 ug N/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8 /65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/9 6 6/96 1/96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 2/ 2 2/3 8/3 6/4 8/4 kok.n NH4-N kok.p 6/ 5 4/6 9/6 6/7 5/ 8 1/8 8/9 5/1 9/1 8 /11 ug P/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 O2 mg/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 8/ 65 6/94 5/65 6/95 3/12 2/96 6/96 1/ 96 6/97 3/98 7/98 6/99 6/ 6/1 O2 2/ 2 2/3 8/3 6/4 8/ 4 6/5 4/6 9/ 6 6/7 5/8 1/8 8/ 9 5/1 9/1 8/1 1 Kuva 12. Veden laatu Kuhalammen länsiosassa havaintoasemalla vuosien 1994-211 havaintokerroilla (kk/vuosi).

58 mg/l 3 25 2 15 1 5 9/75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 K.aine Org.ka CODMn mg O2/l 8 7 6 5 4 3 2 1 9/75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/ 95 6/9 6 1 /96 6/97 1 /97 8/98 6 /99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 Väri mg Pt/l 8 7 6 5 4 3 2 1 9/1 8/11 CODMn Väri Fe µg/l 14 12 1 8 6 4 2 9/75 6/81 3/84 11/84 8/85 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/9 5/1 9/1 8/11 Fe ug N/l 3 ug P/l 2 25 2 15 15 1 1 5 5 9/75 6 /81 3/84 11/84 8/85 1 /87 6/94 1/94 6/95 9/95 6 /96 1/96 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8 /1 5/2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/5 5/ 6 8/6 5/7 8/7 5/8 1/ 8 8/9 5/1 9/1 8/1 1 Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l 12 1 8 6 4 2 9/75 6/81 3/8 4 11/84 8/8 5 1/87 6/94 1/94 6/95 9/95 6/96 1/9 6 6/97 1/97 8/98 6/99 1/99 8/ 5/1 8/1 5 /2 8/2 5/3 9/3 5/4 9/4 5/5 8/ 5 5/6 8 /6 5/7 8/7 5/8 1/8 8/ 9 5/1 9/ 1 8/11 O2 Kuva 13. Kuhalammen laskujoen aseman 56 veden laatu vuosien 1975-211 havaintokerroilla (kk/vuosi).

7.4 Tuusjärven alue (Vuotsinsuo, Lakeanrahka, Lenninsuo) 7.4.1 Tutkimusalue 59 Vuoksen vesistöön Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueeseen kuuluva Tuusjärvi (valuma-alueella nro 4.173, Tuusjärven alue, 113.6 km 2 ) sijaitsee Juvan ja Rantasalmen alueella (kuva 1). Tuusjärven pinta-ala on 18.8 km 2 ja sen valuma-alue on 23 km 2. Järvi on melko syvä, maksimisyvyys on 17 m. Joutsniemen rajoittaman pohjoisosan pinta-ala on 3 km 2 ja sen veden laatu on hieman heikompi kuin muualla Tuusjärvessä. Tuusjärven pohjoispuolella sijaitseva 2.9 km 2 laajuinen Sääksjärvi (valuma-alue nro 4.174, Pahakkalanjoen alue) on matala, keskisyvyyden ollessa alle 2 metriä. Sääksjärven valuma-alue on 22 km 2. Sen vedet laskevat Tuusjärven pohjoisosaan Pahakkalanjoen joen kautta. Pahakkalanjoen valuma-alue on 89.8 km 2. Myös Hakojärven veden laskevat Pahakkalanjoen kautta. Tutkimusalueen vedet kulkeutuvat viimein Saimaan Pihlajaveteen. Sääksjärven veden laatu on heikentynyt metsäojituksen vuoksi 197-luvun lopun tilanteesta. Ravinnetaso on noussut ja erityisesti veden humuspitoisuus on kasvanut yhdessä veden värin ja rautapitoisuuden kanssa. Tuusjärven-Kyrsyänjärven vesistöalueen tilaa on käsitellyt Manninen (1992). Alueella on tehty metsäojituksia vielä nykyäänkin. Vuotsinsuon tuotantoalue sijaitsee Joroisten kunnassa. Sen suunniteltu kokonaispinta-ala on noin 197 ha (tuotantopinta-ala on suurimmillaan 154 ha). Alueen valumavedet kulkeutuvat laskuojaa pitkin Sääksjärveen ja Pahakkalanjoen kautta edelleen Tuusjärveen (kuva 14). Alue on ollut aiemmin A.Ahlström Oy:n omistuksessa ja siirtynyt 14.4.1992 tehdyllä kaupalle Vapo Oy:lle. Vuonna 1993 alueelle alettiin kaivaa laskeutusaltaita. Varsinainen kuivatusojitus aloitettiin elokuussa vuonna 1994, jolloin sarkaojitettiin yhteensä 58 ha. Vuotsinsuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä käytetään roudattomana aikana kemikalointia. Kemikalointialtaan valuma-alue oli 1.97 km 2 16.7.28 saakka, sen jälkeen uusien ojajärjestelyiden seurauksena valuma-alue on ollut 1.26 km 2. Tuotannossa vuonna 211 oli 96 ha. Lakeanrahkan tuotantoalue sijaitsee Juvan kunnan Tuusmäen ja Suurniemen kylissä sekä Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä noin 1 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen Tuusjärven pohjoispään länsipuolella. Sen nykyinen tuotantokelpoinen kokonaispinta-ala on noin 184 ha, joka oli kokonaisuudessaan tuotantokunnossa (158 ha tuotannossa vuonna 211). Alueen laajennusta koskevasta ympäristölupapäätöksestä on valitettu. Alueelle tehtiin vuoden 29 loppuun mennessä 6 laskeutusallasta. Lakeanrahkan kuivatusvedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle vuoden 29 huhtikuusta lähtien. Pintavalutuskentän käyttö oli ympärivuotista. Vuonna 211 Lakeanrahkalla otettiin käyttöön kemikalointi. Kuivatusvedet kulkeutuvat metsäojaa pitkin pieneen Kankaistenlampeen ja Kummunpuron kautta edelleen Tuusjärveen Kummunlahteen. Alueella on kaksi laskeutusallasta. Alue on ollut aiemmin Osuuskunta Metsäliiton omistuksessa ja siirtynyt syksyllä 1992 tehdyllä kaupalla Vapo Oy:lle. Lenninsuon sijaitsee Joroisten kunnassa Kaitaisten kylässä noin 14 km Juvan kirkonkylästä pohjoiseen. Lenninsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 36 ha (sen sisällä on 5 ha alue, jota ei voi hyödyntää). Alueen valmistelu turvetuotantoon aloitettiin vuonna 1997 ja alue oli tuotantokunnossa vuonna 1998 mutta tuotanto alkoi vasta vuonna 1999. Vuonna 211 tuotantokunnossa oli 33 ha ja tuotannossa 29.6 ha. Lenninsuon valumavedet kulkeutuvat noin 8.5 km matkan laskien Kartiskajoen kautta Tuusjärveen pohjoisosaan hieman Pahakkalanjoen eteläpuolelle. Lenninsuo osuus Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valuma-alueesta on 2.1 %. Peltojen osuus Kartiskajoen valuma-alueesta on 7 %. Sääksärven ja Tuusjärven väliseen jokeen laskevat Kaskisuon ja Linturahkan kuivatusvedet. Tuotantoalueet sijaitsevat Joroisten kunnassa noin 16 km Joroisten kirkonkylästä etelään (peruskarttalehti 3233 3). Avoin yhtiö H & K Haavikon omistaman 3.5 ha Linturahkan tuotantoalueen vedet laskevat yhden laskeutusaltaan kautta Haisevanjokea pitkin Pahakkalanlampeen ja sieltä edelleen Tuusjärveen. Linturahkan alue on ollut jo tuotannossa. Välittömästi Linturahkan pohjoispuolella sijaitsevan Kaskisuon lohkoista 2 ja 3 (yht. 4.5 ha) ovat Ay H & K Haavikon hallinnassa ja lohko 4 (45.5 ha) on Partasen sahan hallinnassa. Kaskisuon kunnostus on aloitettu talvella 1994-95. Kaskisuon vedet kulkeutuvat kahden laskeutusaltaan kautta Haisevanjokeen. Tuotantoalueilla on oma tarkkailunsa.

6 7.4.2 Vesistötarkkailun suoritus Kuormitustarkkailun havaintopaikat olivat seuraavat Vuotsinsuo Lakeanrahka Lenninsuo -kemikalointiaseman alapuoli -kemikaloinnista lähtevä vesi -laskeutusaltaan alapuoli Tarkkailun virtahavaintopaikat koordinaatteineen ovat seuraavat (myös hakasuluissa esitettyjen, tarkkailuun kuulumattomien asemien tuloksia esitetään tässä raportissa): Laskuoja Sääksjärveen 87 (68854-354888) Sääksjärven luusua 43 (68832-35495) Kummunpuro 94 (687358-355255) Kartiskajoki 68 (687358-355255) [Pahakkalanjoki 146 [Pahakkalanjoki 69 (68792-3558) -tulokset PIVET-tietokannasta] (687874-35568) -tulokset PIVET-tietokannasta] Virtahavaintopaikoilta vesinäytteet otettiin 12.5, 8.6., 11.8. ja 2.1. Tarkkailun järvihavaintopaikat, niiden koordinaatit ja näytesyvyydet ovat seuraavat: Sääksjärvi 65 (68848-35486) (1m, 3m) Kankaistenlampi 93 (687482-355122) (1 m) Tuusjärvi 19 (687338-355425) (1m, 5m, 1m, 16-18 m) Tuusjärvi pohjoispää 51 (68778-35524) (1m, 5m, 1m) Järviasemilla näytteenottoajankohdat vuonna 211 olivat 7.4., 8.6., 11.8. ja 19.1. Samoilta asemilta on vedenlaatutuloksia myös aiemmilta vuosilta. Myös näitä tuloksia on esitetty tulosliitteissä. 7.4.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Vesistön veden laatu Vuotsinsuolta tuleva kemikaloimaton vesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 5a). Kemikalointi alentaa selvästi lähtevän veden ravinnepitoisuuksia sekä veden liuenneen orgaanisen aineksen määrää. Vuoden 211 näytteenottokerroilla kemikaloinnista lähtevän kuivatusveden ph vaihteli välillä 3.1-4.9. Vuotsinsuon laskuojan suualueen veden ph-arvo vaihteli vuonna 211 välillä 2.9-5.5 (liite 5a). Vuotsinsuon laskuojan suualueelta on vedenlaatutuloksia jo vuosilta 1993-1994 (liite 5a). Laskuojan veden laatu oli heikko jo vuonna 1993. Vuotsinsuon ojituksen alkamisen (elokuu 1994) jälkeen laskuojan suun kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (syys- ja lokakuu), vaikka Vuotsinsuolta ei laskettu ojituksen aikana vesiä ojiin. Laskuojan suun veden laadun muuttumisesta ojituksen alkamisen myötä on vaikea tehdä johtopäätöksiä, siksi paljon ojan veden laatu vaihteli jo vuonna 1993. Laskuojan valuma-alueella tehtiin kesällä 1994 myös metsäojituksia (suullinen ilmoitus, Kakkonen, Vapo Oy). Vuosina 1995 ja 1997 otettiin näytteitä myös Vuotsinsuon reunaojista, joiden kautta tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on ohjattu. Asemien 'Reunaoja' ja 'Ulkopuolinen metsäoja' kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa tai korkeampia kuin Vuotsinsuon kemikalointiin tulevan veden kiintoainepitoisuus (liite 5a). Myös ulkopuolisten asemien kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet olivat vuonna 1995 samaa tasoa kuin Vuotsinsuon kemikalointiin tulevan veden pitoisuudet, ulkopuolisen veden KHT-arvo oli kuitenkin vain noin 7 % Vuotsinsuon kemikaloimattoman veden pitoisuudesta. Vuonna 1997 aseman 'ulkopuolinen oja' typpipitoisuus oli selvästi alempi kuin vuonna 1995. Koska Vuotsinsuon kuivatusvesi puhdistetaan kemikaloimalla, on sen veden laatu selvästi ravinteiden ja orgaanisen aineksen osalta parempi kuin Vuotsinsuon ulkopuoliselta alueelta tulevan veden laatu. Ulkopuolisten vesien korkeaan kiintoainepitoisuuteen ovat voineet vaikuttaa ojaeroosio ja alueen metsäojitukset.

61 Kuva 14. Vuotsinsuon, Lenninsuon ja Lakeanrahkan turvetuotantoalueet ja osa alapuolista vesistöä. Veden laadun havaintopaikat on merkitty mustilla ympyröillä. Vuotsinsuon ulkopuolista vedenlaatua kuvaavat havaintoasemat Metsä-oja ja Reunaoja sijaitsevat aivan laskeutusaltaan vieressä.

62 Sääksjärven aseman 65 pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli edellisvuosien tapaan hyvin heikko vuoden 211 talvella (alusvedessä hapettomuutta, kuva 15, liite 5d). Kesäaikaan järvi kerrostuu vain satunnaisesti, joten avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Veden ph-arvo oli päällysvedessä talvella 6.6 ja avovesikaudella 6.4-6.6. Järven veden puskurikyky on varsin hyvä. Sääksjärven veden kiintoainepitoisuudet ovat olleet ajoittain järvivedeksi korkeahkoja. Sääksjärvi on luokiteltavissa reheväksi havaittujen kokonaisfosforipitoisuuksien (v. 211 avovesikaudella 3-6 :g/l) ja a-klorofyllipitoisuuksien (12-32 :g/l, keskiarvo 18 :g/l) perusteella. Vuonna 1998 veden ainepitoisuudet olivat hieman edellisvuotta korkeampia sateisen kesän vuoksi. Vuoden 1998 sateiden vaikutus oli havaittavissa veden korkeana värinä ja KHT-arvona vielä helmikuussa vuonna 1999 (kuva 15). Viime vuosina Sääksjärven veden laadussa ei ole selvää muutossuuntaa. Vuotsinsuon reunaojien rajaama alue (197 ha) muodostaa Sääksjärven valuma-alueesta 9.2 %. Koska Vuotsinsuon valumavedet kemikaloidaan ei alueen valmistelu turvetuotantoon ole vaikuttanut havaittavasti järven veden laatuun. Jos Sääksjärven keskisyvyyden oletetaan olevan 1.3 m saadaan Sääksjärven veden viipymäksi niinkin pitkä aika kuin 6.6 kk. Viipymän pituuden vuoksi aineiden sedimentaatio ja hajoaminen ehtii parantaa järveen tulevien valumavesien laatua ennen niiden poistumista Sääksjärvestä. Sääksjärvestä poistuvan veden (Sääksjärven luusua 43) laatu on ollut yleensä varsin lähellä Sääksjärven aseman 65 laatua. Sääksjärven ja Pahakkalanjoen suun väliselle alueelle tulee vesiä lännestä Haisevanjoen valuma-alueelta ja idästä Hakojärven-Hiidenlammen-Kuvaksenlammen kautta. Koko Haisevanjoen valuma-alue on 33.9 km 2 ja Kuvaksenlammen luusuan valuma-alue on alle 2 km 2. Sääksjärven valuma-alueen arvioitiin muodostavan Pahakkalanjoen valuma-alueesta suunnilleen 24 % (22 km 2 ), joten Pahakkalanjoen veden laatu määräytyy siten suurelta osin muualta kuin Sääksjärven kautta tulevan veden laadun perusteella. Pahakkalanjoesta on käytettävissä vedenlaatutuloksia asemilta 43 ja 146 (molemmat asemat sijaitsevat Pahakkajoen suualueella) vuosilta 1987-29 (liite 5d). Pahakkalanjoen suualueen vesi on ollut KHT-arvon ja rautapitoisuuden sekä ainakin ajoittain myös kokonaisfosforipitoisuuden osalta laadultaan heikompaa kuin Sääksjärvestä lähtevän veden laatu. Syynä tähän on Sääksjärven ja Tuusjärven väliselle alueelle tuleva kuormitus. Lenninsuon kuivatusvesi on ollut hyvin tummaa, ravinteikasta ja sen rautapitoisuus on ollut korkea (liite 5b). Lenninsuon vedet laskevat Kartiskajoen kautta Tuusjärveen. Myös Kartiskajoen vesi on tummaa. Sen fosforipitoisuus vuonna 211 vaihteli välillä 32-64 µg P/l. Kartiskajoen veden laatu on ollut hieman heikompi kuin Pahakkalanjoen veden laatu. Vaikka Lenninsuon kuivatusveden laatu onkin heikko, ei Kartiskajoen veden ravinnepitoisuudet ja humuksen määrä selity kuin vain pieneltä osalta Lenninsuon vaikutuksella. Lenninsuon osuushan Kartiskajoen 18.8 km 2 :n valuma-alueesta on vain 2.1 %. Lakeanrahkan pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu vesi on ollut hyvin tummaa, hyvin ravinteikasta ja kesäaikaan varsin rautapitoista (liite 5c). Vuonna 211 Lakenrahkalla otettiin käyttöön kuivatusvesien kemikalointi. Kemikaloinnista lähtevän veden ph-arvo vaihteli välillä 3.4-6.9 vuoden 211 tutkimuskerroilla. Lakeanrahkan kuivatusveden fosfaattifosforipitoisuudet ovat aiemmin olleet korkeita esim. Lenninsuohon verrattuna. Vuotta 1989 aiemmissa tarkkailuissa Lakeanrahkan tuotantoalueen vesinäytteet otettiin laskuojasta (as. 1) kohdasta, johon tuli valumavesiä sekä tuotantoalueelta että tuotantoalueen ulkopuoliselta valuma-alueelta. Lakeanrahkan vedet laskevat Kummunpuron kautta Tuusjärveen. Kummunpuron suualueen veden keskimääräinen ravinne- ja rautapitoisuudet ja useina vuosina myös kiintoainepitoisuus ovat olleet selvästi alempia kuin Lakeanrahkan kuivatusveden pitoisuudet (liite 5c). Osa Lakeanrahkalta tulevasta kuormituksesta pidättyy tuotantoalueen alapuoliseen Kankaistenlampeen. Kankaistenlammen vesi oli tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Mataluudesta johtuen sen happitilanne oli hyvä avovesikaudella. Lopputalvella (huhtikuu) lammen vesi oli hapetonta. Havaitut klorofyllipitoisuudet (kesä- ja elokuussa 77 ja 14 :g/l) kuvastavat lammen oleva hyvin rehevä (liite 5e).

63 mg/l 3 25 2 15 1 5 3/93 8/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/9 7 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/ 7 6/8 3/9 1/9 7/1 Sameus FTU 14 4/11 12 1 8 6 4 2 K.aine Org.ka Sameus CODMn mg O2/l 3 Väri mg Pt/l 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 mmol/l.35.3.25.2.15.1.5. 3/93 8/93 6/94 3/95 8/95 6 /96 3/97 1/97 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 6/3 6/4 1/ 4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 7 /1 4/11 Fe µg/l 3 25 2 15 1 5 Alkalin. Fe µg N/l 14 µg P/l 7 12 6 1 5 8 4 6 3 4 2 2 1 3/93 8/93 6/94 3 /95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/9 8 2/99 1/99 8/ 6/1 1/ 1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/ 5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 3/93 1/9 8/93 7 /1 6/94 4/11 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6/4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/9 1/9 7/1 4/11 CODMn Väri Kok-N NH4-N Kok-P O2 mg/l 12 1 8 6 4 2 3/93 8/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/9 7 1/97 7/98 2 /99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 6 /4 1/4 8/5 6/6 3/7 8/7 6/8 3/ 9 1/9 7/1 4/11 O2 Kuva 15. Sääksjärven aseman 65 pintaveden laatu vuosien 1993-211 näytteenottokerroilla (happipitoisuus pohjan läheltä).

64 mg/l 3 2.5 2 1.5 Sameus FTU 3. 2.5 2. 1.5 1 1..5.5. 2/65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/9 6/1 9/1 8/11 K.aine Sameus CODMn mg O2/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Fe ug/l 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2/65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6 /94 3/95 8/95 6/96 3/ 97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/ 6 1/6 7/7 3/8 1/ 8 8 /9 6/1 9/1 8/11 CODMn Fe ug N/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2/65 7/74 4/87 7/88 4/89 7/89 4/93 6/94 3/95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/99 1/99 8/ 6/1 1/1 8/2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/9 6/1 9/1 8/11 ug P/l 25 2 15 1 5 Kok-N Kok-P O2 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 Näkösyvyys m 7 6 5 4 3 2 1 2/65 7/74 4/87 7/88 4/8 9 7/89 4/93 6/94 3 /95 8/95 6/96 3/97 1/97 7/98 2/ 99 1/99 8/ 6/1 1 /1 8/ 2 6/3 3/4 9/4 6/5 4/6 1/6 7/7 3/8 1/8 8/ 9 6/1 9/1 8/11 O2 Näkösyv. Kuva 16. Aseman Tuusjärvi 19 veden laatu vuosien 1965-211 näytteenottokerroilla (kk/vuosi) (happi 1 m pohjasta).

65 mg/l 5 4 3 2 1 Sameus FTU 2.5 2. 1.5 1..5 7 /74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1 /96 8/9 7 6/98 1/98 8/99 6/ 4/1 8/ 1 6/2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/ 5 8/6 6/7 1/7 8/8 6/9 3/1 8/1 6/11. K.aine Sameus CODMn mg O2/l 3 25 2 15 1 5 Fe ug/l 12 1 8 6 4 2 7/74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1 /96 8/97 6/98 1/98 8/ 99 6/ 4/1 8/1 6/ 2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/5 8/6 6 /7 1/7 8/8 6/9 3/ 1 8/1 6/11 CODMn Fe ug N/l 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7/74 9/85 4/94 1/94 7/95 2/96 1/96 8/97 6/98 1/98 8 /99 6/ 4/1 8/1 6/2 2/3 11 /3 7/4 4/5 1 /5 8/6 6/7 1/ 7 8/8 6/9 3 /1 8/1 6/11 ug P/l 25 2 15 1 5 Kok-N Kok-P O2 mg/l 14 12 1 8 6 4 2 Näkösyv. m 3.5 3. 2.5 2. 1.5 1..5 7/74 9/85 4/94 1/9 4 7/95 2/96 1 /96 8/97 6/98 1/98 8/99 6/ 4/1 8/1 6/2 2/3 11/3 7/4 4/5 1/5 8/6 6/7 1/7 8/8 6/9 3/1 8/1 6/1 1. O2 Näkösyv. Kuva 17. Aseman Tuusjärvi 51 päällysveden (1 m) laatu vuosien 1974-211 näytteenottokerroilla (kk/vuosi) (happi 1 m pohjasta).

66 Vuonna 211 Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä (asema 51) oli huhti- ja elokuussa alusvedessä voimakasta hapenvajausta (pit..5 ja 1. mg/l, liite 5e, kuva 17). Tuusjärven keskiosan syvänteessä (as. 19) oli huhtikuussa vain lievää hapenvajausta ja elokuussa hapenvajaus oli voimakasta (pit. 1.6 mg/l, kuva 16). Tuusjärven veden puskurikyky on ollut hyvä. Tuusjärven havaintoasemien klorofyllipitoisuuksien (1.5-6.1 :g/l, keskipitoisuudet 4.2 ja 459 :g/l) ja fosforipitoisuuksien (päällysvedessä 18-18 :g /l) perusteella Tuusjärvi voidaan luokitella varsin lievästi reheväksi järveksi. Tuusjärven veden mineraaliravinteissa kiinnittää huomiota nitraattitypen suuri pitoisuus kautta vuoden. Ilmiö saa selityksensä, kun tarkastellaan fosfaattifosforin pitoisuuksia, jotka olivat koko vuoden hyvin alhaisia (taulukko 15). Tuusjärvi on erittäin selvästi fosforirajoitteinen järvi, jonka mineraalityppeä levät eivät voi käyttää fosforin puutteen vuoksi. Tästä syystä fosfaattifosforin kuormituksen kasvu vaikuttaa perustuotantoa lisäävästi. Taulukko 15. Ravinnesuhteiden perusteella arvioidut levätuotantoa rajoittavat minimiravinteet Sääksjärvessä ja Tuusjärvessä v 21. Ravinnesuhteet on selitetty luvussa 3.4. Ravinnesuhteet Rajoittava ravinne kok.n NH 4 -N NO 2+3 -N kok.p PO 4 -P kok.n/ miner.n/ tasapaino- kok.n/ miner.n/ tasapaino- :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l kok.p PO 4 -P suhde kok.p PO 4 -P suhde Sääksjärvi 4.5. 99 22 26 26 4 38 71.5 3.6. 68 13 3 24 1 28 43.7 P P P 21.7. 73 44 17-5.8. 84 27 5 57 1 15 32..5 - P P 29.9. 63 18 31 22 3 29 16 1.8 P P N Tuusjärvi 51 17.3. 65 3 23 12 3 54 78.7 1.6. 63 9 17 16 1 39 179.2 P P P 22.7. 51 12 43 P 5.8. 51 3 65 13 1 39 68.6 P P P 3.9. 51 5 98 14 2 36 52.7 P P P Tuusjärvi 19 17.3. 61 1 21 1 3 61 7.9 1.6. 66 13 18 16 1 41 193.2 P P P 22.7. 51 12 43 P 5.8. 52 2 81 12 1 43 83.5 P P P 3.9. 5 4 1 12 3 42 35 1.2 P P N 3 µg/l 25 2 15 1 5 9/85 7/88 8/88 6/89 7/89 7/89 8/89 8/91 6/94 1/94 7/95 9/95 8/96 7/97 1/97 7/98 1/98 8/99 6/ 1/ 7/1 1/1 8/2 6/3 6/4 9/4 6/5 1/6 8/6 6/7 8/7 6/8 1/8 8/9 6/1 8/1 6/11 1/11 19 51 Kuva 18. Tuusjärven asemien 19 ja 51 a-klorofyllipitoisuudet vuosien 1985-211 näytteenottokerroilla (kk/vuosi).

67 Myös Sääksjärvessä fosfaattifosforin pitoisuudet ovat olleet alhaisia ja fosfori on ollut minimiravinteena. Tuusjärven fosforipitoisuudella on ollut lievä laskevan suuntaus 198-luvulta nykypäivään (kuva 17). Tuusjärven pohjois- ja keskiosan klorofyllimäärissä ei ole ollut merkittävää eroa. Tuusjärvessä havaittiin vuosien 1991 ja 1994 loppukesinä korkeita a-klorofyllipitoisuuksia (kuva 18). Viime vuosien klorofyllipitoisuudet kuvastavat lievää rehevyyttä. Tulosten perusteella Tuusjärven keskiosa on luokiteltavissa meso- ja polyhumoosisen rajalla olevaksi (lievästi tummavetinen - tummavetinen), lievästi reheväksi järveksi. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan (Vesihallitus 1988) Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen tekemässä ekologisessa luokittelussa Tuusjärvi kuuluu kokonaisarviossa luokkaan erinomainen.

68 7.5 Karjalansuo 7.5.1 Tutkimusalue Karjalansuon turvetuotantoalue sijaitsee Juvan kirkonkylästä länteen noin 16 km, Hyötyyn ja Nääringin kylissä (pkl 3231 7, 8, 1). Lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja metsäalueita, jonkin verran läheisyydessä on maataloutta. Karjalansuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 198 ja tuotanto vuonna 1983. Vuonna 211 tuotantokunnossa oli 93.2 ha ja tuotannossa oli 67.98.8 ha. Karjalansuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Etelä-Savon Energian (Mikkeli), Termian (Pieksämäki) ja Suur-Savon sähkön (Juva) tarpeisiin. Karjalansuolla oli tarkoitus laajentaa turvetuotantoa uudelle alueelle, joka on Karjalansuon pohjoispäässä. Pohjoispään laajennus kuitenkin peruuntui koska sille ei saatu ympäristölupaa. Karjalansuon turvetuotantoalue sijaitsee Pekurilanjoen ja Isojoen - Sahinjoen valuma-alueiden rajalla. Tuotantoalueen kaakkoisosa kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen (4.167), jonka pinta-ala on 154.6 km 2 ja järvisyys noin 5 %. Tuotantoalueen luoteis-osa, noin 65 ha, kuuluu Isojoen - Sahinjoen valuma-alueeseen (4.253), jonka pinta-ala on 37.9 km 2 ja järvisyys 12.8 %. Karjalansuon eteläosan kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kahden laskeutusaltaan kautta Kalliokoskenpuroa pitkin Taikinajokeen ja siitä edelleen Sorvasenjoen kautta Lumpeiseen. Laskeutusaltaiden kautta kulkee tuotantoalueen vesiä yhteensä 95.5 hehtaarin alueelta Karjalansuon tuotantoalue, 11.5 ha, kuuluu Pekurilanjoen valuma-alueeseen (4.167). Pekurilanjoen valumaalueen pinta-ala on 154.6 km 2 ja järvisyys 4.98 %. Kuva 19. Karjalansuon sijainti (ks. myös kuva 1 sivulla 3)

69 Kuva 2. Karjalansuon vesistötarkkailupisteet Kuivatusvesien purkureittinä on Kalliokoskenpuro - Taikinajoki Sorvasenjoki - Lumpeinen Unijoki Luikujärvi Pekurilanjoki Rautjärvi. Tuotantoalueelta Taikinajokeen on matkaa noin 1.8 km, Sorvasenjokeen noin 7 km ja Lumpeiseen noin 9 km. Valuma-alueelle sijoittuva turvetuotantoalue 95.5 ha on 2 % Kalliokoskenpuron valuma-alueesta, 2.6 % Taikinajoen valuma-alueesta (alarajana Sorvasenjoki) ja.6 % Pekurilanjoen valuma-alueesta. Pekurilanjoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Karjalansuon turvetuotantoalueella kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 198 ja tuotanto vuonna 1983. Tuotannossa olevien lohkojen 1-7 pinta-ala on 11.5 ha ja niillä tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Turve kootaan mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoalueella on 2 metrin jaotuksella tehty sarkaojitus. Sarkaojien alapäässä on lietesyvennykset, joista vesi johdetaan läpimitaltaan 11-16 mm:n putkilla kokoojaojiin. Putkien yläpäässä on lietteenpidättimet. Lohkojen 1-6 vesienkäsittelyä on tehostettu asentamalla kokoojaojiin virtaamia rajoittavia rakenteita. Tuotantolohkon 7 (1. ha) alueelta vedet ovat laskeneet luonnontilassa Nevajärven suuntaan, mutta turvetuotantoalueen perustamisvaiheessa vedet on ojitettu Kalliokoskenpuron suuntaan. 7.5.2 Vesistötarkkailun suoritus Vesinäytteet otettiin 26.5., 22.6. ja 24.8. seuraavilta havaintoasemilta: P1 Kalliokoskenpuro, tuotantoalueen alapuoli (6866165-353259) P2 Taikinajoki, maantiesilta (6864744-353361)

7 7.5.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Kalliokoskenpuron vesi on ollut lievästi hapanta (vuonna 211 ph tavallista alhaisempi kesä- ja elokuussa ph 4.3 ja 4.1), tummaa, kohtalaisen ravinteikasta ja rautapitoista (liite 6). Kalliokoskenpuro yhtyy Taikinajokeen. Taikinajoen vesi on ollut laadultaan hieman parempaa kuin Kalliokoskenpuron vesi. Sen laatu erosi Kalliokoskenpuron veden laadusta alhaisemman ammoniumtyppipitoisuutensa ja rautapitoisuutensa perusteella. Myös Taikinajoen veden kiintoaine- ja fosforipitoisuus sekä väri ovat olleet jonkin verran alhaisempia kuin Kalliokoskenpuron pitoisuudet. Karjalansuon kuivatusvesien vaikutus näkyy Kalliokoskenpuron veden laadussa, mutta Taikinajokeen sen vaikutus jää pieneksi. Taikinajoen latva-alueella sijaitsee Nääringinjärvi, jossa tapahtuva aineiden sedimentaatio ja hajoaminen parantaa Nääringinjärven ja sieltä alapuoliseen vesistöön virtaavan veden laatua. 7.6 Savisuo 7.6.1 Tutkimusalue Savisuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 1 km Kerimäen kirkonkylästä pohjoiseen Kumpurannan ja Ylä-Kuonan kylissä, kantatie 71 ja paikallistie 474 välissä. Lähialueet ovat pääasiassa ojitettuja metsäalueita. Jonkin verran läheisyydessä on myös maataloutta. Savisuo on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1987. Tuotantokunnossa olevaa aluetta oli 55.2 ha, josta tuotannossa vuonna 211 oli 35.7 ha.savisuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Järvi-Suomen Voiman tarpeisiin. Savisuon vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaojakohtaiset lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat. Savisuon vesienkäsittelymenetelmiä tehostetaan asentamalla tuotantoalueelle kaksi virtaamansäätöpatoa. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaista Kummunojaa pitkin Rauvanjärveen, jonne on 1.5 km vesimatka tuotantoalueelta. Rauvanjärvi laskee Puruveden Hepolahteen Heponotkonjoen kautta, jonne on suolta matkaa noin 3.2 km. Savisuon tuotantoalue sijaitsee Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueella (4.185). Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueen pinta-ala on 15.85 km2 ja järvisyys 2.52 %. Savisuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 3.8 % Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueesta. Rauvanjärven - Hepojoen valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Aiemmin Rauvanjärvi on laskenut Myllyjokea pitkin Puruveden Hautalahteen, mutta nykyisin Rauvanjärvi purkautuu vuosikymmeniä sitten kaivettua uomaa Heponotkonjokeen ja edelleen sitä pitkin noin 4 metriä Myllyjokea idempänä Puruveden Hepolahteen. 7.6.2 Vesistötarkkailun suoritus Savisuolla ei ollut vesistötarkkailua vuonna 211 (tehdään joka 2. vuosi). Seuraavassa esitetään v. 21 tarkkailutulokset. Tarkkailun virtahavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat: P1 Kummunoja 66, tuotantoalueen alapuoli (6886-36221) P3 Rauvanjärven laskuoja, maantiesilta (687858-362332) P4 Hepojoki 38, maantiesilta (687847-3623163) Virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet 3 kertaa vuodessa: kevättulvan aikaan (huhti-toukokuussa), kesäkuussa ja elo-lokakuussa. Tarkkailun järvihavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat: P2 Rauvanjärvi, 1 m P5 Puruvesi 135 (687732-362314) 1 m, 5 m ja 9 m

71 Kuva 21. Savisuon tarkkailun havaintoasemat (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta) Vesinäytteenotto Rauvanjärvestä on ollut ongelmallista. Talvella järvi on yleensä jäässä pohjaan saakka, eikä järvestä saa talviajan näytettä (ei saatu vuonna 21). Järven rannat ovat täynnä vesi kasvillisuutta eikä järvellä ole venettä saatavilla. Rauvanjärven vesinäyte on otettu rannasta läheltä järven luusuaa (vesinäytteenotto on ollut vaikeaa rantakasvillisuuden vuoksi). Rauvanjärvestä ei saatu vesinäytettä myöskään kesäkuussa. Tuolloin järven soistunut ranta ja korkealla ollut vesi estivät pääsyn avoveteen ja siten myös vesinäytteenoton. 7.6.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Savisuon kuivatusvesi on lievästi humuspitoista ja kohtalaisen ravinteikasta (liite 7). Savisuon kuivatusvesi on ollut kuitenkin laadultaan selvästi parempaa (vähäravinteisempaa, eikä niin tummaa) kuin muiden Etelä- Savon alueen tarkkailussa olevan tuotantoalueiden kuivatusvedet (em. ei koske kemikalointipuhdistettuja vesiä). Savisuon kuivatusvesistä otettiin vesinäytteet muun näytteenoton yhteydessä, vaikka Savisuolla ei olekaan varsinaista kuormitustarkkailua. Kuivatusvesien ph-arvo vuonna 21 vaihteli välillä 5.7-6.9. Tuotantoalueen alapuolisen Kummunojan vesi on ollut hieman happamampaa kuin Savisuon kuivatusvesi ja sen typpi- ja fosforipitoisuus on ollut alempi.

72 Matalan Rauvanjärven vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Järvessä oli elokuussa lievää hapenvajausta. Rauvanjärven laskuojan veden laatu on ollut lähellä Rauvanjärven veden laatua. Samoin Puruveteen laskevan Hepojoen veden laatu on ollut useimmiten varsin lähellä Rauvanjärven laskuojan veden laatua. Hepojoki laskee Puruveden Hepolahteen. Puruveden veden laatua on seurattu syvänteessä, jossa vettä on 1 metriä. Aseman Puruvesi 135 happitilanne oli hyvä kaikilla v. 21 tutkimuskerroilla. Vesi oli hyvin kirkasta (näkösyvyys 5-6.5 m) ja sen ravinnepitoisuudet ja rautapitoisuus ovat olleet hyvin alhaisia. Fosforipitoisuus oli päällysvedessä 6-8 :g/l. Puruveden Hepolahti on kirkasvetinen, niukkaravinteinen ja karu järvi. 7.7 Lahnasuo 7.7.1 Tutkimusalue Lahnasuon turvetuotantoalue sijaitsee Pieksämäen kaupungin Vanajan kylässä Naarajärveltä noin 18.5 km luoteeseen. Lähialueet ovat pääasiassa ojitettua metsätalousaluetta ja lisäksi Lahnasuon ympäristössä on jonkin verran peltoa. Lahnasuon on uusi turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt aloitettiin vuonna 28 puuston hakkuilla. Eritysojat kaivettiin maaliskuussa ja reunaojat kesäkuussa 29. Pintavalutuskentän vallit rakennettiin tammikuussa 29. Laskeutusaltaat kaivettiin ja pumppaamo asennettiin maaliskuussa 29. Vesien pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin toukokuussa 29. Vuonna 21 tehtiin tuotantoalueen viimeistelytöitä ja pintavalutuskentän viimestelyä. Vuonna 211 Lahnasuolla tuotantokunnossa oleva ala oli 66.4 ha, josta tuotannossa oli 56.7 ha. Lahnasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mm. Termian (Pieksämäki) tarpeisiin. Lahnasuon kuivatusvedet ohjataan kokoojaojista kolmen laskeutusaltaan ja pumppausaltaan kautta pintavalutuskentälle, josta vedet johdetaan edelleen laskuojaa myöten Voikoskenpuroon ja edelleen Kekrinpuroa myöten Perkainjokeen. Perkainjoesta vedet laskevat Iso-Perkai -nimiseen järveen. Lahnasuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) ja siellä tarkemmin Niskakoskenjoen valuma-alueella (14.936). Pyhäjärveen laskevan Mäntyharjun reitin vesistöalueen pinta-ala on 5 833 km 2 ja järvisyys 2.6 %. Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-ala on 8.96 km 2 ja järvisyys 6.99 %. Lahnasuon tuotantoalueen (68.7 ha) osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 %. Niskakosken joki laskee Niskajärveen ja edelleen Nykälänjoen kautta Kyyveteen. Iso-Perkaijärven pinta-ala on 135 ha ja se on hyvin matala. Valuma-alueella on lähinnä metsämaata, ojitettuja soita, pieniä peltoaloja sekä järviä. Valuma-aluetta kuormittavat lähinnä maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Kekrinpuron virtaama on pieni ja puro on matala. Puroon kohdistuu melko paljon hajakuormitusta Ympäristöviranomaisten tekemän ja vuosien 2-23 vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Iso-Perkaijärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Voikoskenpuroa, Kekrinpuroa tai Perkainjokea ei ole luokiteltu.

73 Kuva 22. Lahnasuon sijainti 7.7.2 Vesistötarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 4.4., 1.5., 16.6. ja 3.1. Tarkkailun virtahavaintopisteet ja koordinaatit ovat seuraavat: Tarkkailupiste Koordinaatit Lahnasuon alapuoli, P1 349186-691785 Kekrinpuro, P2 349245-69142 Perkainjoki, P3 34938-691265 Iso-Perkai 1 P4 6911-349395 7.7.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Lahnasuolta lähtevä kuivatusvesi on ollut ravinteikasta ja humuspitoista. Vuosien 29-211 tuloksista arvioituna Lahnasuon laskuojassa (asemalla P1) veden keskimääräinen COD Mn -arvo, typpipitoisuus fosforipitoisuus olivat noin 6-7 % Lahnasuon kuivatusveden pitoisuuksista (liite 8). Kekrinpurossa asemalla P2 veden laatu oli selvästi parempi kuin asemalla P1 ( ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen pitoisuus oli alempia). Selvin ero oli ammoniumtypellä, jonka keskipitoisuus asemalla P2 on ollut v. 29-211 noin 1 % aseman P1 keskipitoisuudesta.

74 Kuva 23. Lahnasuon vesistötarkkailupisteet P1 - P4 Perkainjoen (asema P3) veden laatu oli edelleen parempaa kuin Kekrinpuron (as. P2) veden laatu, sen ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen pitoisuus olivat alhaisempia. Matalan Iso-Perkai -järven veden laatu oli odotetusti hyvin lähellä Perkainjoen veden laatua, koska järven viipymä lienee lyhyt.. Koska Lahnasuon tuotantoalueen osuus Niskakoskenjoen valuma-alueen pinta-alasta on alle 1 % jää Lahnasuon kuivatusvesien vaikutus vähäiseksi jo Niskakoskenjoessa. Lahnasuon pintavalutuskenttä tasaa valumia ja vähentää erityisesti kiintoainekuormitusta alapuoliseen vesistöön. 7.8 Lintusuo 7.8.1 Tutkimusalue Lintusuon alue sijaitsee Mikkelin kaupungin keskustasta noin 25 km pohjoiseen Vehmaskylän ja Alamaan kylissä (kuva 24). Lintusuon pohjoisosa on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1979 1983 ja se on ollut tuotannossa vuodesta 1986 lähtien. Lintusuon suunniteltu pinta-ala on 144.2 hehtaaria. Tuotantokunnossa aluesta oli 131.8 ha. Kuivatusvedet ohjataan kolmeen uuteen laskeutusaltaaseen. Altaiden jälkeen vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutus-kentän pinta-ala on 6.7 ha. Pintavalutuskenttä on käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskenttä on metsäojitettua aluetta, mutta ojat ovat vanhoja ja osittain umpeenkasvaneita. Ojiin rakennetaan oikovirtauksen estäviä patoja. Ulkopuoliset vedet ohjataan eritysojilla tuotantoalueen ohi. Kaivuaikaisten haittojen minimoimiseksi ojiin kaivetaan syvennyksiä. Etelä-osan valmistelu aloitettiin tienteolla marraskuussa 28. Eristys ja reunaojat kaivettiin tammimaaliskuussa 29 ja sarkaojat kaivettiin maalis-huhtikuussa. Pintavalutuskentän vallit tehtiin maalikuussa 29, altaat kaivettiin huhtikuussa 29 ja pumppaamo asennettiin huhtikuussa. Aluetta jyrsittiin ja tasattiin elokuussa 29. Pumppaus pintavalutuskentälle aloitettiin 22.4.29. Pumppaus pintavalutuskentälle on ympärivuotista. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 131.8 josta tuotannossa oli 19.7 ha. Turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitin valuma-alueella (14.9) Kyyveden alueella (14.93), tarkemmin sanottuna Kyyveden lähialueeseen (14.932). Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän kautta

75 Roitonlampeen. Lammesta vedet virtaavat laskujokoea ja Papinjokea pitkin Hietajärveen, josta edelleen Sahinjokea myöten Kyyveden eteläosaan Ala-Sitroon. Hietajärveä on laskettu vuonna 1939 ja 195-luvulla. Papinjoki on perattu 1955. Kyyveteen kuormitusta aiheuttavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Kuva 24. Lintusuon ja Pyöreäsuon sijainti. Lintusuon tuotantoalueen osuus Roitonlammen 3.6 km 2 valuma-alueesta on noin 5 % ja Hietajärven 34.4 km 2 valuma-alueesta noin 4 %. Kyyveden lähialueen valuma-alueen (14.932) pinta-alasta tuotantoalue on noin.25 %. 7.8.2 Vesistötarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 5.4.,5.7. ja 1.8. Tarkkailun virtahavaintopisteet ja koordinaatit ovat seuraavat: Havaintoasema Koordinaatit Roitonlampi 12 68638-351664 Roitonlampi laskujoki 68644-351627 Valtatie 72-silta (Papinjoki) 6864835-351455 Hietajärvi eteläpää 27 686438-351355 Kyyvesi, Ala-Sitro 246 68635-351244 Tarkkailuohjelman mukaan Roitonlammesta otetaan vesinäytteet. Lampi oli talvella jäässä lähes pohjaan saakka eikä siitä ole saatu näytettä. Kesällä alueella ei ollut käytettävissä venettä, mistä syystä vesinäytteet otettiin Roitonlammen luusuan läheltä Roitonlammen laskujoesta. Vuoden 211 vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 9.

76 Kuva 25 Lintusuon vesistötarkkailuasemien sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta). 7.7.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Lintusuon pintavalutuskentältä Roitonlampeen johdettu vesi oli hapanta (ph 4.6-5.2), humuspitoista ja ravinteikasta. Roitonlampi on matala ja järvi ja kiintoainekuormitus voi osaltaan voimistaa lammen pohjan liettymistä sekä lisätä veden tummuutta ja rehevyyttä. Vesistöön joutuvaa kiintoainekuormitusta vähennetään Lintusuolla johtamalla kuivatusvesi laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentälle ja sieltä edelleen Roitonlampeen. Roitonlammen laskujoen vesi on ollut hapanta (ph 5.1-5.3), hyvin tummaa, humuksista ja varsin ravinteikasta. Huhtikuussa joen veden happipitoisuus oli alhainen (2.5 mg/l). Heinä- ja elokuussa havaitut klorofyllipitoisuudet 51 ja 122 :g/l yli kuvastavat voimakasta rehevyyttä. Lammesta lähtevässä vedessä nitraatti-nitriittypen pitoisuus (4 :g/l) oli avovesikaudella alhainen kuten myös fosfaattifosforin pitoisuus (3 :g/l). Papinjokeen tulee vesiä Roitonlammen lisäksi myös pohjoispuolisesta Haisevinlammesta. ja siihen yhtyvät etelästä myös Kovalansuon laskuojan vedet. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Papinjoessa suurempia kuin Roitonlammen laskujoessa (levät ovat käyttäneet em. ravinteita Roitonlammessa).

77 Papinjoki laskee Hietajärven pohjoispäähän. Asemalla Hietajärvi eteläpää 27 oli kaikilla havaintokerroilla lievää hapenvajausta maaliskuussa voimakasta hapenvajausta, elokuussa hapenvajaus oli lievää. Hietajärven ravinne- ja rautapitoisuudet sekä orgaanisen aineksen pitoisuus olivat selvästi alhaisempaa tasoa kuin Papinjoen pitoisuudet. Klorofyllipitoisuuksien (26 ja 4 :g/l)perusteella arvioituna Hietajärvi on rehevä järvi, jossa leväkasvun seurauksena leville käyttökelpoisten liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat varsin alhaisia kesäaikaan. Mineraaliravinnesuhteen perusteella arvioituna typpi oli minimiravinne kesäkussa. Elokuun tutkimuskerralla minimiravinteena ei ollut selvästi typpi tai fosfori. Veden tummuus ja sameus rajoittanevat levätuotantoa. Hietajärven vedet laskevat Sahinjoen kautta Kyyveden Ala-Sitroon. Hhavaintoasemalla Ala-Sitro 246 oli hyvä happitilanne 1 m syvyydessä kaikilla tutkimuskerroilla. Ala-Sitron veden laatu oli hieman parempi kuin Hietajärven (ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineksen sekä raudan pitoisuudet olivat hieman alhaisempia). Klorofyllipitoisuudet olivat korkeita (14 ja 17 :g/l), mikä kuvastaa järven rehevyyttä. Ala-Sitrossa leville käyttökelpoisten ravinteiden pitoisuudet olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta varsin alhaisia kesäaikaan. Mineraaliravinnesuhteen perusteella arvioituna fosfori oli minimiravinne kesäkuussa. Elokuun tutkimuskerralla minimiravinteena ei ollut selvästi typpi tai fosfori. 7.9 Pyöreäsuo 7.9.1 Tutkimusalue Pyöreäsuon turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin Harjumaan, Ihastjärven, Rantakylän ja Rämälän kylissä noin viisitoista kilometriä Mikkelin kaupungin keskustasta pohjoiseen Ihastjärvelle menevän tien varressa (peruskartan lehdet n:o 3142 3 ja 6) (ks. kuva 24). Pyöreäsuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 83.5 ha. Osa alueesta on valmisteltu turvetuotantoon vuonna 1983, mutta sitä ei ole otettu tuotantoon. Tuotanto on kokonaan jyrsinturvetuotantoa. Tuotantomenetelmänä on mekaaninen kokoojavaunu tai vähäpäästöinen imuvaunu. Uuden alueen valmistelu aloitettiin energiapuun poistolla huhtikuussa 27, loppukesällä tehtiin tie, eristysojat ja altaat kaivettiin elo-syyskuussa v. 28. Pintavalutuskentältä hakattiin puusto elokuussa ja pintavalutuskentän reunavallit tehtiin elo syyskuussa 28. Kunnostettava alue jyrsittin syyskuussa 28 ja alue putkitettiin marras-joulukuussa 28. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 74 ha ja tuotannossa 69.2 ha. Turvetuotantoalueella on vesiensuojelurakenteina kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Kaikki Pyöreäsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Susiojaan ja siitä edelleen Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen, josta edelleen Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon ja edelleen Mustaselän kautta KoiraseläIle. Matkaa suolta Pieneen-Orilampeen on noin 2.5 km ja Kyyveteen (Ala-Sitro) noin 9.5 km. Tutkimusvesistöjen laatua leimaavat valuma-alueen laajat suoalueet. Lisäksi alueella kulkevassa harjujaksossa muodostuvat pohjavedet vaikuttavat osaltaan veden laatuun niiden purkautuessa soille ja vesistöihin.

78 Kuva 26. Pyöreäsuo Tutkimusalue kuuluu Kyyveden lähialueeseen (14.932). Kyyveden lähialueen pinta-ala on 63.25 km 2 ja järvisyys 24.3 %. Pyöreäsuon tuotantoala 85.3 ha on.14 % Kyyveden lähialueen pinta-alasta. 7.9.2 Tarkkailun suoritus Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön veden laatuun. Vuonna 211 vesistönäytteet otettiin 5.4, 11.5., 7.6. ja 1.8. Pyöreäsuon tarkkailun virtahavaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat (kuva 28): Havaintoasema Koordinaatit P1 Susioja, laskuojan yläpuoli 685691-35113 P2 Susioja, laskuojan alapuoli 685693-351129 P3 Orilampi 68594-351189 P4 Syrjälampi 685931-351214 P5 Kyyvesi Koiraselkä 143 686532-35118

79 Kuva 27. Pyöreäsuon kuormitustarkkailun havaintoasemien sijainti. 7.9.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Vuoden 211 tarkkailun vedenlaatutulokset ja vuosikeskiarvot v. 29-211 on esitetty liitteessä 1. Pyöreäsuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa, ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevän ph vaihteli välillä 4.4-5.5. Susiojan vesi on tummaa, varsin ravinteikasta ja rautapitoista myös Pyöreäsuon laskuojan yläpuolella. Pyöreäsuolta tuleva kuormitus nostaa Susiojan veden orgaanisen aineen ja ravinteiden ainepitoisuuksia. Selvin muutos oli raudan ja fosforin pitoisuuksissa. Vuosien 29-21 keskimääräisestä veden laadusta laskettuna Susiojan aseman P2 (laskuojan alapuoli) keskipitoisuus aseman P1 (laskuojan yläpuoli) pitoisuuteen verrattuna seuraava: fosforin 1.6 kertainen, kemiallisen hapenkulutus 1.3-kertainen, rauta 1.3-kertainen, kiintoaine 1.2-kertainen.

8 Kuva 28. Pyöreäsuon vesistötarkkailun havaintoasemien sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Herttatietokannasta)

81 Susiojan veden laskevat Pieneen Orilampeen ja Orilampeen. Orilammesta vedet laskevat edelleen Syrjälampeen. Orilammen vesi oli odotetusti tummaa, runsashumuksista, varsin ravinteikasta ja rautapitoista. Syrjälammessa oli huhtikuussa ja elokuussa hapettomuutta. Syrjälammen vesi on tummaa ja runsashumuksista. Näkösyvyys on ollut vain.4-.5 m. Ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Syrjälampi laskee Hakojokea ja Leveäjokea myöten Kyyveden YläSitroon ja Kivisalmen kautta Ala-Sitroon. Suomen ympäristökeskuksen vedenlaaturekisterin mukaan Leveäjoen vesi on rehevää, humuspitoista ja tummaa. Ajoittain vesi on ollut myös hapanta ja hyvin sameaa. Ala-Sitron veden laatua on seurattu Lintusuon vesistötarkkailussa. Tulosten mukaan Ala-Sitro on tummavetinen, runsashumuksinen ja rehevä järvi, jossa on jonkinasteista hapenvajausta. Kyyveden Koiraselän veden laatu on odotetusti parempaa kuin esim. Ala-Sitron veden laatu, koska Kyyveden Koiraselälllä järvessä tapahtuva aineiden hajoaminen ja sedimentoituminen järven pohjasedimenttiin ehtii parantaa veden laatua. Lyhytviipymäisissä järvissä veden laatu on usein lähellä siihen tulevien valumavesien laatua. Kyyveden havaintoaseman Koiraselkä 143 syvyys on 27 metriä. Asemalla oli pohjanläheisessä vesikerroksessa huhtikuussa hyvin voimakasta hapenvajausta (pit..3 mg/l) ja loppukesällä selvää hapenvajausta (3. mg/l) ja pohjanläheisen vesikerroksen fosforipitoisuus oli talvella kohonnut päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Päällysveden fosforipitoisuus (9 ja 12 :g/l) ja rautapitoisuus olivat Koiraselällä selvästi alhaisempaa tasoa kuin Ori- ja Syrjälammessa ja myös Ala-Sitrossa. Myös Kyyveden Koiraselällä vesi on valuma-alueen turvemaiden vaikutuksesta tummaa (polyhumoosista). Näkösyvyys on ollut tasoa 1-2 m. Loppukesän klorofyllipitoisuuden (8.9 :g/l) perusteella Koiraselkää voidaan pitää rehevänä. 7.1 Pohjasuo 7.1.1 Tutkimusalue Pohjasuon turvetuotantoalue Mikkelin kaupungin Vuolingon ja Kirkonkylän kylissä noin 11 km keskustasta luoteeseen. Pohjasuon tuotantokelpoinen pinta-ala on 37.9 ha. Vuonna 211 alueesta oli tuotantokunnossa 21.8 ha ja valmistelussa 16.1 ha. Tuotannossa vuonna 211 oli 18.1 ha.. Turvetuotantoalueelle rakennettiin pintavalutuskenttä (3.8 ha), joka otettiin käyttöön v. 211 huhtikuun lopulla. Pumppaus kentälle on ympärivuotista. Pohjasuon käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Sarastonojaan, joka laskee noin 3.9 km:n päässä hankealueesta 16 ha:n kokoiseen Verijärveen. Vesistöreitti jatkuu Verijärvensalmen kautta Korpijärveen. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksessa Pohajsuon alue sijaitsee Kymijoen vesistön (14) Mäntyharjun reitillä (14.9) ja siellä tarkemmin Puulan alueen (14.92) Korpijoen valuma-alueella (14.929). Korpijoen valuma-alueen (alaraja Puula, Heposelkä) pinta-ala on 19.98 km 2 ja järvisyys 18.59 %. Sarastonojan arvioitu valuma-alue on 8.6 km 2, josta hankealue on n. 6.8 %. Verijärvi muodostaa Korpijärven kanssa yhdessä järviparin, jonka pinta-ala on 11.85 km 2. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa Verijärven salmen kautta. Tuotanto-alueen valuma-alueosuus on Verijärvensalmessa 2.8 %. Pohjasuon osuus koko Korpijoen valumaalueesta on alle.5 %. Keskivirtaamat Sarastonojan suulla laskussa Verijärveen (.7 m 3 /s) ja Verijärven-salmessa (.172 m 3 /s) on laskettu Valkealan Niittyjoen valuma-alueen vuosien 1996 2 keskimääräisen valunnan mukaan, joka oli 8.16 l/s/km 2.

82 Kuva 29. Pohjasuon sijainti ja vesistötarkkailun havaintoasemien Verijärvi 156 ja 289 sijainti (karttapohja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta). 7.1.2 Tarkkailun suoritus Pohjasuon tarkkailua on tehty Etelä-Savon ympäristökeskuksen 29.5.21 hyväksymän velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Pyöreäsuon tarkkailun havaintopaikat ja koordinaatit ovat seuraavat (kuva 28): Havaintoasema Koordinaatit Pohjasuo, pintavalutukseen tuleva Pohjasuo, pintavalutuksesta lähtevä Verijärvi 156 6845621-357519 Verijärvi 289 684648-35794

83 Kuva 3. Pohjasuon kuormitustarkkailun havaintoasemien sijainti. 7.1.3 Tulokset ja niiden tarkastelu Pohjasuon vuoden 211 tarkkailun vedenlaatutulokset ja vuosikeskiarvot on esitetty liitteessä 11. Verijärvestä näytteet otettiin elokuussa ja lokakuussa. Pohjasuon pintavalutuskentältä alapuoliseen vesistöön johdettu kuivatusvesi oli tummaa (runsashumuksinen, väriluku 4-1 mg Pt/l), ravinteikasta ja rautapitoista. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi oli hapanta, tutkimuskerroilla ph vaihteli välillä 4.1-4.4. Verijärven pohjoispään asemalla 289 on vesisyvyys 4 m ja siellä elokuussa vain hyvin lievää hapenvajausta (pit. 6.6 mg/l). Asemalla Verijärvi 156 (syvyys 2 m) oli alusvedessä elokuussa voimakasta hapenvajausta (pit. 1. mg/l) ja lokakuussa oli lähes hapettomuutta (.1 mg/l). Asemalla Vesijärvi 156 pohjanläheisen vesikerroksen rautapitoisuudet olivat päällysveteen verrattuna selvästi kohonneita. Verijärven veden ph vaihteli välillä 5.8-6.5. Verijärvi on tummavetinen, kohtalaisen ravinteikas järvi. Näkösyvyydet vaihtelivat välillä 1.3-1.5 m. Tutkimustiedon mukaan Verijärvi on rehevyystasoltaan lähinnä rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä.

84 Jyväskylä, marraskuu 211 kiveij ola tutkija heikki.t.veijola(zijjyu.fi Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus Postiosoite Käyntiosoite PL 35 (YAD) Survontie 9 414 Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus Lähteet Chiaudani, G. & Vighi, M. 1974. The N:P ratio and tests with Selenastrum to predict eutrophication in lakes. Wat. Res. 8:163-169. Forsberg, C., Ryding, S-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1 978. Water chemical analyses and/or aigal assay? - Sewage effluent and polluted lake water studies. - Mitt. Int. Ver. Limnol. 21:263-352. Järvinen.. & Vänni T. 199: Sadeveden pitoisuus-ja laskeuma-arvot Suomessa vuonna 1989.- Vesi-ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 236: 1-74. Kivinen, J. 1977: Alustava raportti Kangasjärveen purkautuvien humusaineiden määrästä ja niiden vaikutuksesta. - Mikkelin vesipi irin vesitoimisto 29.12.1977. 6 s. Lappalainen, K-M. 1991. Sisävesien typenpoiston tarve miljardiluokan - musta aukko? Vesitalous 5/1991:1-6. Manninen, P. 1992: Vesistöalueiden tilakartoitus vuosina 1988-1989. Mikkelin lääni, Tuusjärven Kyrsyänjärven vesistöalue. - Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 415. 25 s. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri 1993: Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen turvetuotannon vesiensuojeluohjelma. - Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 493. 11 s. Pietiläinen, O-P. & Kauppi, L. 1993. Suomen sisävesistöjen typpi/fosforisuhteista - käyttökelpoista vesiensuojelun kannalta? - Vesitalous 6 XXXIV:1-7. tietoa Poikolainen, M-L.1992. Vesistöjen veden laatu ja vesistökuormitus. Ympäristökatsaus 1/1992:7 - Ympäristötietokeskus. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. 8. Redfield, A.C., Ketchum, B.H. & Richards, F.A. 1963. The influence oforganisms on the composition ofsea water. In: Hiil, M.N. (ed.):the Sea, vol 2. Interscience. New York: 26-77. Sallantaus. T. 1987: Uutta turvetuotannosta vesistöjen kuormittajana. - Turvetuotannon ja maatalouden vesistöhaitat ja niiden vähentäminen. Oulun vesistötutkimuspäivät 7.-8.4.1987. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja No 22: 45-54. Suomen standardoimisliitto SFS 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-rioutimella pehmeiltä pohjilta. - Standardi SFS 576 Veijola, H. 1999: Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito, kuormitus ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 1998. - Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 112/1999. 59 s. + liitteet.

Veijola, H. & Hynynen J. 27: Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito, kuormitus ja vesistötarkkailuraportti vuodelta 26. - Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 123/27. 68 s. + liitteet. Vesi- ja ympäristöhallitus 1988: Vesistöjen laadullisen käyttökelpoisuuden luokittaminen. - Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 2. 47 s. Wiederholm, T. 198: Use of benthos in lake monitoring. - J. Water Pollut. Cont. Fed. 52:537-543. Liiteluettelo 1 Tuotantoalueiden sijainti Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella 2a Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevän veden laatu vuonna 211. 2b Kangasjärven alueen tuotantoalueilta lähtevän veden keskimääräinen laatu tarkkailuvuosina. 2c Veden laatu Kangasjärven alueen virtahavaintopaikoilla eri ajankohtina 211. 2d Veden keskimääräinen laatu Kangasjärven virtahavaintopaikoilla vuosina 1987-211 2e Veden laatu Kangasjärven alueen lammissa ja järvissä vuonna 211. 2f Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina 1986-211. 2g Kangasjärven alueen tuotantoalueiden käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 3a Jylhäsuolta lähtevän veden ja Myllyjoen suun veden laatu vuosina 199-211. 3b Veden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53. 3c Jylhäsuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 4a Pakinsuolta lähtevän ja laskuojan suun veden laatu. 4b Veden laatu havaintoasemalla asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 4c Pakinsuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211 5a Vuotsinsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna 211. 5b Lenninsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna 211. 5c Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna 211. 5d Veden laatu havaintoasemalla Sääksjärvi 65, Sääksjärven luusua 43 ja Pahakkalanjoki 146 5e Veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51. 5f Veden keskimääräinen laatu Tuusjärven havaintoasemalla 19 ja 51. 5g Vuotsinsuon ja Lakeanrahkan käyttö- ja hoitotarkkailutietoja vuodelta 211. 6 Karjalansuon vedenlaatutulokset v. 211 Karjalansuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211 7 Savisuon vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211 8 Lahnasuon vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211 9 Lintusuon vedenlaatutulokset v. 211 Linstusuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211 1 Pyöreä vedenlaatutulokset v. 211 Savisuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211 11 Pohjasuon vedenlaatutulokset v. 211 Pohjasuon käyttö- ja hoitotarkkailutietoja v.211

12a Valumatuloksia vuodelta 211 12b Tuotantoaluekohtaiset ainehuuhtoumat, ominaiskuormitusluvut ja tarkkailujakson aikainen kokonaiskuormitus. Viikkojen numero ilmaisee, minkä viikkojen päiviä ko. näyte edustaa ja jakson pituus ilmaisee näytteen edustaman jakson tarkan pituuden.

Liite 1a.Turvetuotantoalueiden sijainti Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella (Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri 1993). Kuvassa käytetyt numerot viittaavat seuraaviin Vapo Oy:n tuotantoalueisiin (* tähdellä merkityt alueet eivät kuulu enää Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueeseen): 1 *Jaakkolansuo (Hartola) 2 *Soimasuo (Hartola) 4 Rajasuo (Mikkeli) 5 Ropolansuo (Mikkeli) 11 *Laviasuo (Heinola) 12 *Muskasensuo (Heinola) 14 Huppionsuo (Juva) 15 Jylhäsuo (Juva) 16 Karjalansuo (Juva) 17 Lakeanrahka 18 Pakinsuo (Juva) 19 Savisuo (Kerimäki) 2 Kovalansuo (Mikkeli) 21 Lintusuo (Mikkeli) 22 Mäkelänsuo (Mikkeli) 24 Pohjasuo (Mikkeli) 25 Viransuo (Mikkeli) 26 Palokorvensuo (Mikkeli)

Liite 2. Kangasjärven alueen tarkkailun vedenlaatutuloksia

Liite 2a. Lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuoden 211 näytteenottokerroilla. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Alkal aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo, kemikalointiallas 1 1.5.11 2.6 1.4 32.6 3.3 4 7.2 12 5 14 <,1 25.5.11 3.4 2.7 46.3 3.1 7 11 83 5 24 <,1 6.6.11 2 8.8 53.4 3. 2 9.1 58 11 2 <,1 21.6.11 15 9 52.9 3.1 2 13 2 1 27 <,1 5.7.11 3.1 2.8 32.9 3.3 5 9.4 1 1 <,1 26.7.11 21 1 38.3 3.2 2 13 21 1 15 <,1 8.8.11 5.4 3.3 48.8 3.1 5 8.2 12 6 2 <,1 22.8.11 28 16 39.4 3.2 13 13 2 7 21 <,1 5.9.11 23 11 56.2 3. 1 13 19 5 49 <,1 4.1.11 16 12 41.5 3.2 2 17 22 1 35 <,1 17.1.11 25 21 12.1 4.4 5 57 29 77 13 <,1 211 15 8.9 41.3 3.3 16 16 17 14 51 <.1 Ropolansuo, kemikalointiallas 2 1.5.11 49 17 77.4 2.9 33 15 14 6 5 <,1 25.5.11 12 6.5 53.4 3. 7 12 83 7 29 <,1 6.6.11 18 9 55.7 3. 15 9.7 56 18 23 <,1 21.6.11 24 12 54.4 3. 2 14 19 1 26 <,1 5.7.11 5.7 4.6 33.8 3.3 8 12 14 1 14 <,1 26.7.11 32 13 47.6 3.1 3 15 22 13 22 <,1 8.8.11 22 8.7 54.7 3.1 1 1 12 8 22 <,1 22.8.11 26 12 49.5 3.1 2 14 2 6 25 <,1 5.9.11 3 13 56.2 3.1 25 14 19 7 46 <,1 4.1.11 21 13 43.7 3.2 2 16 23 12 11 <,1 17.1.11 27 22 12.6 4.2 75 62 29 75 13 <,1 211 24 12 49. 3.2 24 18 17 16 35 <.1 Ropolansuo, kemikalointiin tuleva vesi 1.5.11 11 43 18 7 44 25.5.11 34 52 16 98 11 6.6.11 33 55 14 13 89 21.6.11 24 57 27 14 64 5.7.11 33 7.7 5.1 91 24 22 19 26.7.11 3 9 5.1 83 38 29 17 8.8.11 29 9.1 4.7 5 19 14 11 22.8.11 22 9.3 5.4 5 27 12 91 5.9.11 12 1 5.4 44 25 99 67 19.9.11 6.3 11.8 5.2 38 31 69 33 4.1.11 4.9 1.6 4.7 49 29 68 17.1.11 7.6 9.9 4.8 51 28 63 6 211 21 9.7 5.1 55 25 13 15 Huppionsuo mittakaivo 18.1.11 14 8.2 1.3 6. 6 37 33 23 11.41 25.2.11 19 9.9 11.6 6.1 6 29 37 23 11.48 21.3.11 19 1 1.8 6. 6 35 36 24 12.42 18.4.11 17 11 5.2 4.6 24 4 17 58 16 <,1 11.5.11 9.9 6.8 7.5 5.7 25 29 15 11 4.9 26.5.11 17 13 7.6 5.8 4 39 17 15 62.12 22.6.11 11 9.4 8.4 5.3 4 5 33 13 49.5 27.7.11 42 29 8.1 6.1 13 73 33 32 17.21 24.8.11 12 9.5 1.4 5.4 5 34 19 18 83.9 19.9.11 9.8 7.5 1 5.2 5 48 26 15 62.3 17.1.11 5.9 5.4 7 5.5 4 39 22 14 57.7 22.11.11 12 7.8 9.2 6. 35 38 3 2 82.26 13.12.11 6 4.1 7.9 5.8 35 36 23 13 57.13 211 15 1 8.8 5.7 5 41 26 17 78.18

Liite 2a jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Alkal aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Viransuo, kemikaloitu vesi 11.5.11 1.9 1.1 38.5 3.3 35 5.3 13 7 15 <,1 26.5.11 2.8 2.1 43.1 3.2 7 7.8 11 6 18 <,1 22.6.11 7.7 6.4 23.7 3.5 8 16 12 13 84 <,1 5.7.11 2.1 1.8 27.5 3.4 4 8.5 12 7 98 <,1 27.7.11 56 38 16.7 3.9 4 32 2 12 14 <,1 1.8.11 18 11 2.7 3.6 18 11 8 12 76 <,1 24.8.11 14 7.6 31.7 3.3 2 13 14 1 14 <,1 5.9.11 13 11 3 3.4 2 18 16 9 21 <,1 19.9.11 13 11 25.4 3.5 2 27 31 14 8 <,1 4.1.11 12 9.7 25.9 3.4 2 22 25 11 23 <,1 17.1.11 16 13 26.8 3.5 15 17 2 12 11 <,1 211 14 1 28.2 3.5 16 16 17 2 22 <.1 Viransuo, kemikalointiin tuleva vesi 11.5.11 14 35 18 15 65 26.5.11 17 42 15 17 79 7.6.11 52 55 26 36 11 22.6.11 36 63 16 28 65 5.7.11 26 6.9 6. 54 19 33 12 27.7.11 34 9.6 5.8 67 26 29 13 1.8.11 13 6 6.2 41 13 19 89 24.8.11 25 6.7 5.6 7 34 3 11 5.9.11 11 6.9 5.4 66 23 12 27 19.9.11 7.5 8 4.6 83 39 88 4 4.1.11 7.2 7.1 4.7 61 32 9 22 17.1.11 11 6.3 4.8 67 28 92 37 211 21 7.2 5.4 59 24 21 1 Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva 17.1.11 11 87 29 15 31 25.2.11 77 79 28 18 3 21.3.11 41 68 25 19 25 8.4.11 61 39 24 62 3 18.4.11 29 25 16 4 16 1.5.11 17 3 24 12 12 25.5.11 16 3 18 55 24 6.6.11 47 47 12 14 86 21.6.11 21 56 21 12 53 5.7.11 42 67 16 16 12 26.7.11 34 33 96 11 42 8.8.11 34 4 13 12 67 22.8.11 3 62 12 13 64 5.9.11 26 54 15 13 81 19.9.11 11 43 2 63 3.1.11 18 22 23 38 34 17.1.11 14 37 31 44 35 22.11.11 37 37 26 86 81 12.12.11 64 35 32 78 69 211 38 47 21 11 93 Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä 17.1.11.7.4 17.3 3.5 7 2 44 6 67 <,1 25.2.11 <,5 <,5 3.5 8 23 49 6 32 <,1 21.3.11 <,5.2 18.5 3.5 7 24 44 8 33 <,1 8.4.11 1.5 1.5 8.3 3.9 15 29 58 13 85 <,1 18.4.11 9.1 8.1 5.2 4.4 16 29 11 28 16 <,1 1.5.11.5 <,5 9.1 4.1 8 17 57 7 54 <,1 25.5.11 <,5.9 9.9 4 7 19 49 9 51 <,1 6.6.11.9.9 1.8 3.9 5 15 4 13 76 <,1 21.6.11 7.4 7.1 7.4 4.1 4 54 1 39 26 <,1 5.7.11 11 1 8.8 3.9 12 1 19 59 78 <,1 26.7.11 13 13 8.6 4.1 2 15 23 64 17 <,1 8.8.11 7.6 7.1 6.2 4.3 33 5 12 36 36 <,1 22.8.11.9 1.4 8.4 4.1 2 31 75 19 12 <,1 5.9.11 1.8 1.8 6.8 4.3 15 38 84 22 15 <,1 19.9.11.5.5 8.5 4.3 1 36 7 18 92 <,1 3.1.11 <,5 <,5 15.2 4.1 5 17 12 8 59 <,1 17.1.11 <,5 <,5 16.3 4 7 16 13 9 52 <,1 22.11.11.7.7 17.6 4 4 13 17 6 44 <,1 12.12.11 1.9 1.6 15.1 4.1 12 2 2 18 11 <,1 211 3.2 3. 11. 4. 28 37 1 2 23 <.1

Liite 2b. Keskimääräinen lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuosina 1986-211. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Ropolansuo lask.allas 2 läht. 21 17 12 5.5.21 6.4 661 56 2684 1443 61 128 54 11 2 12.4 8 5.8.32 6.6 42 4 2 12 93 1999 15 1 6.4.34 6.4 53 43 25 12 94 1998 16 1.5 5.8.22 5.4 714 6 38 21 12 133 58 6466 1997 19 15.7 5.3 <.16 5.7 54 64 4 17 49 1996 2 16 5.4 <.17 5.5 71 72 37 18 61 1995 16.2 11.9 6.3 <.25 6.1 72 7 41 23 22 27 18 88 1994 27 22 5.6.. 5.3 7 83 4 19 65 1993 12 8.7 5.4.15 5.9 5 49 26 17 12 73 41 1992 1 7.6 6.3.16 5.6 62 64 38 27 15 78 66 1991 12 9.4 6.9.2 6.1 55 63 42 28 14 86 53 199 13 7.1 7.7.39 6.5 45 51 338 21 2 13 93 1989 11 8.2 6.5.23 6. 675 82 47 31 19 11 83 1988 12 9.3 6... 5.6 65 76 4 24 23 14 81 1987 17 15 5..8 5.5 65 75 38 21 12 54 52 1986 11 7.8 5.4.. 5.8 7 76 36 24 13 8 Ropolansuo kemikaloitu vesi 211 2 1 45 <.1 3.3 2 17 17 15 43 21 17 8.4 55.5 <.1 3.2 14 14 13 915 45 11 6 295 29 8.4 4.6 42.1 <.1 3.3 83 9.8 12 8 195 28 9.3 5.6 34.6.1 3.4 13 13 17 11 21 27 16 9.5 43.5.1 3.3 14 16 17 15 62 14 5 185 26 7.4 4.7 26.7.1 3.5 75 8.1 135 12 82 25 17 1 35.7.1 3.3 155 16 15 2 135 24 26 18 33.1 3.6 335 28 175 11 56 33 15 21 23 12 7. 38.4.17 4.5 2 23 16 3 13 22 1.5 6 26.3.4 4.9 15 12 145 21 47 21 16.1 9 25.4.19 6.1 344 28 2886 1727 281 88 45 7791 Huppionsuo mittakaivo 211 15 1 8.8.18 5.7 5 41 26 17 78 21 14 8.9 8.7.23 5.7 42 37 27 13 184 17 74 72 29 17 1 7.6.25 6. 57 39 24 2 97 28 13 8.2 7.5.19 6 61 4 23 18 95 27 14 8.5 8.3.22 5.8 41 4 23 12 12 17 13 91 26 19 12 8.9.22 5.7 51 41 28 18 97 25 18 11 8.6.16 5.8 64 47 27 2 97 Huppionsuo allas 1 lähtevä 24 18 9.5 7.6.1 5.5 5 48 23 12 156 13 8 63 23 19 9.3 8.9.25 6.1 49 42 25 24 11 22 2 12 8.3.3 6.3 76 43 31 27 11 21 23 14 7.4.25 6.5 755 48 278 1356 256 321 23 1598 2 19.5 12 7.26 6.3 43 42 24 25 116 1999 16.1 1 7.7.24 6.2 58 46 29 23 97 1998 14.2 1 7.7.27 5.6 63 49 32 18 13 23 17 93 1997 18.7 11.5 7.7.3 5.9 63 49 28 23 16 1996 24 16 7.9 <.34 5.9 85 53 34 26 116 1995 22.3 13.5 7.5.29 6.2 72 56 36 2 19 27 16 111 1994 19 14 6.6.. 5.4 6 73 39 19 73 1993 19 14 6.5.22 5.9 63 45 33 22 2 14 64 1992 18 11 8.2.38 6. 49 44 37 3 21 16 89 1991 51 23 6.6.22 6. 75 71 41 24 28 13 69 199 2 12 7.1.33 6.3 53 61 438 298 28 12 72 1989 11 7.9 6.2.17 5.7 425 59 44 325 14 72 53 1988 17 11 5.8.1 5.5 58 68 4 25 22 13 72 1987 16 13 5.1.15 5.8 47 59 4 24 17 94 58 1986 14 8.9 6... 5.9 65 65 435 29 23 145 Viransuo lask.allas 1 läht. 21 17.4 11 6.8.21 6.5 464 38 166 978 62 18 112 1336 2 18.2 11 6.4.28 6.6 39 36 19 16 93 1999 15.2 9 6.9.29 6.4 51 39 19 15 89 1998 25 1.7 6.2.32 5.7 59 46 26 14 61 19 11 83 1997 15.3 8.5 6.1.3 6. 54 43 23 19 87 1996 19 16 4.9.15 5.3 69 63 26 19 64 1995 17.5 12.3 4.9.15 5.8 6 6 25 94 46 17 81 66 1994 24 19 4.7.. 5.2 49 68 26 12 45 1993 11 7.7 4.7.11 5.4 48 5 17 94 68 38 31 1992 9.4 8.9 5.1.. 5.1 69 74 29 18 87 31 52 1991 5.7 4.1 5.1.. 5.2 49 62 21 93 48 2 33 199 21 14 4.9.14 5.9 44 57 175 65 11 47 57 1989 8.3 5.8 5.1.. 5.2 52 67 27 15 81 24 38 1988 1 8.1 4.7.. 5. 56 68 22 89 13 58 47 1987 5.8 4.6 4.6.. 5. 37 58 2 86 66 24 3 1986 5.1 4. 4.9.. 5.2 55 67 25 11 8 42 Viransuo kemikaloitu vesi 211 14 1 28.2 3.5 16 16 17 2 22 21 15 9.4 28..1 3.5 15 13 13 89 52 26 14 14 29 5.5 3.8 18.5.1 3.9 68 1 16 11 57 28 11 6.8 29.9.1 3.6 12 16 16 13 16 27 1 5.3 46.2.1 3.2 12 11 16 98 38 11 6 24 26 6.9 3.7 52.9.1 3.1 7 7 14 9 22 25 11 6.4 47.4.1 3.2 11 12 16 11 21 24 17 12 23.1.3 4.1 27 28 19 12 13 62 42 13 23 11 6.4 26.6.1 3.7 91 14 17 24 1 22 17 7.1 3.1.32 4.8 18 12 19 33 12 21 1.4 5 21.6.3 5. 11 6.1 188 1579 126 22 1 487

Liite 2b jatkuu. Keskimääräinen lähtevän veden laatu Ropolan-, Huppion-, Viran- ja Rajasuolla vuosina 1986-211. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rajasuo 1, allas 1 lähtevä 1996 1 88 7.1.3 5.9 771 77 459 99 1125 1995 21 12 7.6.35 6.4 54 4 29 14 76 11 42 114 1994 5 44 6. 5.7 49 68 37 13 68 1993 3 19 5.3.21 5.8 75 54 25 145 13 79 62 1992 21 16 5.6.28 5.8 73 6 32 2 16 96 18 1991 14 9.3 5.7.23 5.9 67 64 28 16 13 77 85 199 15 9.7 6..34 6.3 57 58 253 148 15 82 1145 1989 1 7.2 5.7.2 5.8 58 73 27 13 153 65 93 Rajasuo 2, lohko 6 1996 3 25 6.8 <.16 4.4 1467 137 4522 488 95 1995 27 22 5.8.. 4.9 12 13 41 15 28 47 32 112 1994 25 21 5.5.. 4.5 13 17 49 9 19 1993 2 18 4.5.. 4.5 14 135 37 18 33 21 82 1992 17 14 6. *.18 4.2 18 18 57 3 96 77 134 1991 15 11 5.9.. 4.4 12 13 4 17 27 14 86 199 24 17 5.2.. 5.2 138 15 29 9 42 26 1648 1989 13 11 5... 4.9 15 12 31 12 23 117 112 Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva 211 38 47 21 11 93 21 41 54 23 8 58 12 64 78 29 46 63 24 2 1 28 42 77 29 2 97 27 3.4 3.3 4.6.1 4.5 3 56 12 11 3 32 4 25 26 3 71 24 23 85 25 21 75 24 19 69 24 26 81 24 62 9 19 67 86 23 25 85 26 2 95 22 25 67 27 2 1 21 23 83 348 22 18 2 4 79 27 22 158 1999 36 78 35 23 11 1998 21 81 39 18 76 1997 2.8 8. 6.2.23 5.5 85 91 34 23 84 Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä 211 3.2 3 11..1 4. 28 37 1 2 23 21 3.8 3.5 9.4.1 4.2 3 41 11 25 7 27 3 22 29 3. 2.8 4.3 <.1 4.6 48 55 11 31 26 28 2.6 2.4 4.2.1 4.5 39 47 95 25 18 27 3.4 3.3 4.6 <.1 4.5 3 56 12 11 3 32 4 25 26 8.9 8.7 3.9.35 4.6 83 84 2 68 49 25 4.7 4.6 4.6.29 4.5 61 72 15 53 28 24 3.5 2.8 3.8.1 4.6 53 66 14 18 3 43 8 28 23 9.1 7.7 4.2.1 4.5 5 74 17 64 23 22 8.3 8.3 3.7 <.2 4.5 74 69 17 72 27 21 3. 3 4.1 <.2 4.5 53 71 159 237 <5 53 5 28 2 5.5 6 3.5.2 4.7 42 72 16 86 23 1999 8.8 9 4.6 <.2 4.3 636 8 181 93 1531 1998 3.6 3.4 5.4.2 3.8 64 75 17 42 1.2 42 4 11 1997 18.8 17.7 5.2.3 4. 47 68 15 74 11

Liite 2c. Veden laatu Kangasjärven alueen virtahavaintopaikoilla (syv..1 m) näytteenoton ajankohtina vuonna 211. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Rakkineenjoki 25.39 11.5.11 4.9 2.8 4.3 5.5 13 16 64 31.2 15 26.5.11 6.4 4 4.3 5.6 16 15 74 38.3 14 23.8.11 3.2 1.8 4.3 5.9 7 9.7 45 22.3 93 5.1.11 5.6 2.8 4.4 5.7 8 12 55 33.2 11 211 5 2.9 4.3 5.7 11 13 6 31.2 12 Heiniönjoki 25.41 1.5.11 3.6 2. 4.5 4.9 3 45 96 36.2 24 25.5.11 2.1 1.8 3.9 5. 3 37 84 33.2 21 22.8.11 6.9 5.6 4.3 5.5 18 21 7 43.2 23 4.1.11 3. 3. 4. 5. 4 49 1 54.2 81 211 3.9 3.1 4.2 5.1 3 38 88 42.2 37 Heinäjoki 25.42 1.5.11 4.3 3.4 5.2 5.1 2 33 91 26.3 16 25.5.11 4.8 4 5.3 5.4 25 29 82 28.6 16 22.8.11 4.8 3.6 4.9 5.9 2 25 76 37.6 41 3.1.11 4.3 2.8 5 5.7 2 24 66 33.4 26 211 4.6 3.5 5.1 5.5 21 28 79 31.5 25 Höytiönjoki 25.47 11.5.11 3.5 2.9 4.5 5. 18 2 77 33 <,1 17 26.5.11 6.1 5.7 6.6 4.3 35 33 95 38 <,1 29 24.8.11 24 2 8.2 4.3 4 22 81 81 <,1 49 4.1.11 5 5 9.2 4.1 4 49 15 5 <,1 35 211 9.7 8.4 7.1 4.4 33 31 1 51.1 33 Akonlahteen lask. oja 25.87 1.5.11 5.9 5.7 8.2 4.7 3 42 17 58 <,1 45 25.5.11 4.5 4 46.3 3.1 8 11 83 9 <,1 21 22.8.11 25 11 4.3 3.2 5 14 19 12 <,1 23 4.1.11 19 13 42.3 3.2 2 16 22 13 <,1 49 211 14 8.4 34.3 3.6 16 21 17 23 <.1 24 Naakkapuro 25.98 11.5.11.8.8 5.4 4.6 25 38 86 41 <,1 19 26.5.11 2.3 1.9 5.3 4.6 4 43 9 51.2 26 24.8.11 1 4.4 6.9 5.4 5 43 14 18.5 73 4.1.11 1 1 6.4 4.3 5 69 12 67 <,1 36 211 3.5 2. 6. 4.7 41 48 11 85.2 39 Heiniönlampeen lask.oja 25.11 1.5.11 5.9 4.2 8.4 5.6 3 4 14 45.15 36 25.5.11 11 8.2 9.7 5.7 6 44 17 85.24 55 22.8.11 13 8.6 15.3 6.3 35 28 27 11.47 62 4.1.11 4.7 3.5 8.6 5.7 6 62 21 1.14 1 211 8.7 6.1 1.5 5.8 46 44 2 85.25 63 Rajasuon peltoalue 1.5.11 15 8 1.5 5.8 4 24 13 11.14 1 25.5.11 15 9.6 1.5 6.1 3 26 9 94.14 67 6.6.11 15 9.5 1.1 6.2 4 27 73 67.19 65 21.6.11 48 34 7.5 6.3 7 43 17 58.24 13 5.7.11 43 27 8.8 6. 17 56 2 14.29 22 26.7.11 3 25 13.1 5. 8 46 27 94.22 12 8.8.11 22 15 7.3 6. 12 5 14 12.13 15 22.8.11 12 7.9 6.7 6. 63 41 72 11.2 11 5.9.11 16 1 8.1 5.9 4 36 12 1.19 12 19.9.11 12 9 1.2 5.5 5 52 31 8.83 3.1.11 1 7.9 16 4.9 2 2 26 41 <,1 11 17.1.11 6.6 5.6 17.8 4.7 2 24 39 36 <,1 24 211 2 14 1.6 5.7 62 37 19 13.14 11

Liite 2d. Veden keskimääräinen laatu Kangasjärven virtahavaintopaikoilla vuosina 1987-28. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (* asiditeettikeskiarvo). Taulukossa on esitetty myös vuoden 199 tarkkailuraportissa lasketut vuosien 1987-199 keskimääräiset veden laadut. (1976-1977 tulokset Kivinen 1977). Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Heinäjoki 25.42 211 4.6 3.5 5.1 5.5 21 28 79 31.5 25 21 5.4 3.9 5.9 5.4 26 31 1 14 95 37 5.4 29 29 6.4 4.1 4.5 5.7 23 28 85 36.7 3 28 5.6 3.9 4.78 5.7 25 28 83 29.5 24 27 5.2 3.6 5.9 5.6 26 3 88 41 51 33 5.4 29 26 8 5.5 6.8 5.7 2 29 12 45.5 26 25 4.7 3.9 5.1 5.5 27 32 1 37.4 23 24 5.2 3.4 5.7 5.5 26 3 91 65 5 33 5.3 24 23 5.9 3.8 6.5 5.6 23 27 86 34.6 3 22 3.5 2.8 5.5 5.9 26 28 13 33.6 22 21 4.8 4 5.1 6.1 22 3 88 13 21 43 4.4 18 2 4.3 4 5.4 6.1 2 25 86 37.5 23 1999 5.6 4 5.7 5.7 21 24 82 38.6 25 1998 3.9 3 5 5.1 2 28 98 2 62 36 4.4 21 1997 4.2 2.8 4.8 5.5 16 23 64 34.7 21 1996 6.9 4.1 5.1 5.6 28 29 83 45.7 28 1995 9.4 6.4 4.5 5.8 29 3 11 22 45 49 16.1 39 1994 7.9 6. 4.5 5.4 25 35 11 47.5 25 1993 6.6 5.2 4.1 5.8 25 28 8 17 45 7.9 2 1992 5.2 4. 4.7 5.5 27 3 1 37 48 12.7 25 1991 4.1 3.2 5. 5.6 26 33 1 15 35 6.7 22 199 5.1 3.5 5.1 5.9 23 28 83 14 47 13.8 288 1989 5.3 3.7 4.9 5.9 32 34 13 43 59 17.9 29 1988 4.8 3.4 4.3 5.6 34 33 1 24 45 9.. 34 1987 5.2 4. 3.9 5.4 3 35 92 21 37 6.3 24 1991-1999 6. 4.3 4.8 5.6 241 29 919 222 53.5 42 9 2511 1991-96 6.7 4.8 4.7 5.6 27 31 97 23 45 11 27 1987-9 5.1 3.7 4.6 5.7 3 33 1 26 47 11.. 29 1976-77 3.4 18 23 67 28 Heiniönjoki 25.41 211 3.9 3.1 4.2 5.1 3 38 88 42.2 37 21 2.5 2.6 4.3 5.3 32 36 82 7 27 46 15.3 26 29 5.8 3.9 4.3 5.3 35 36 92 6.5 35 28 4.7 3.9 3.58 5.2 35 41 88 44.3 32 27 5. 3.6 4.4 5.2 3 41 92 12 42 45 13.2 34 26 3.6 2.6 5.4 5.4 21 31 89 42.3 19 25 3.7 3.2 4. 5.1 4 43 98 49.13 3 24 4.9 3.7 4.4 5. 34 45 1 8 33 52 8.1 28 23 6.4 4.3 5.2 5.2 25 34 98 55.4 28 22 4.1 3.3 4 5.6 31 32 1 43.4 22 21 1 7 4.2 5.7 41 47 16 33 62 84 21.4 36 2 11.5 9 4.4 5.9 38 46 14 98.8 52 1999 5.4 4 4.5 5.5 37 38 13 58.5 3 1998 5.5 4 4.1 4.6 33 39 1 23 73 49 15.3 26 1997 7.3 4.8 4.1 5.1 25 35 79 51.5 26 1996 4.9 3.6 4 5 32 35 11 59 <.5 26 1995 6.1 4.9 3.8 5.5 34 4 14 36 74 67 26.. 28 1994 17.3 15. 4.5 4.6 38 64 23 88.. 29 1993 6.7 5.4 4.1 5.2 41 45 13 43 69 26.5 27 1992 7.8 5.7 4.5 5. 52 55 19 93 9 38.. 38 1991 4.7 3.6 4.5 5.1 38 47 13 4 54 17.. 31 199 7.4 5.1 4.7 5.4 35 45 117 35 67 3.7 383 1989 6.4 4.7 4.8 5.4 413 53 18 73 84 32.8 41 1988 11 7.6 4.5 5.2 54 56 17 45 12 76.. 57 1987 5.7 5. 4.4 4.9 43 54 14 4 56 17.. 34 1991-1999 7.3 5.7 4.2 5.1 367 44 1377 47 73.5 65 24 29 1991-96 7.9 6.4 4.2 5.1 39 48 155 53 71 27 31 1987-9 7.6 5.6 4.6 5.2 43 52 15 48 82 39.8 43

Liite 2d jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Puro Heiniönlampeen 25.11 211 8.7 6.1 1.5 5.8 46 44 2 85.25 63 21 6 3.4 6. 5.4 52 54 14 12 266 92 57.12 56 29 5.5 3.5 6.5 5.5 43 52 16 75.14 54 28 12 8.7 9.35 5.8 55 57 24 1.21 89 27 12 7.7 12. 5.8 38 43 29 14 185 11 73.24 71 26 7.3 5.2 9.6 5.9 39 42 23 1.2. 6 25 7.8 6.3 8.6 5.3 49 54 26 91 1.1 41 24 9.3 6.5 8.8 5.2 57 62 3 96 117 1 7.8 67 23 9.9 7. 8.2 5.5 55 57 28 14.16 11 22 19 14 5.9 5.9 8 55 28 15.16 97 21 8.5 7 4.6 5.6 5 57 17 42 17 85 39.4 52 2 1.1 8 4.8 5.8 44 58 17 88.1 59 1999 11.5 8 5.2 5.6 54 52 19 92.1 58 1998 8.7 7 4.8 4.8 46 48 16 63 17 67 32.6 41 1997 7.9 5. 5. 5.2 45 5 19 1 <.12 56 1996 13 8.9 5.3 5.2 66 56 22 13.14 86 1995 11. 7.9 5.3 5.6 58 58 27 11 49 16 12.. 66 1994 19.6 17. 5.1 4.6 44 68 31 87.. 31 1993 9.5 7.5 4.9 5.4 59 57 19 82 94 55.. 39 1992 8.4 5.4 5.2 5.4 54 6 27 15 92 45.8 46 1991 8.7 6.4 5.1 5.3 55 61 19 9 78 3.6 45 199 11.4 6.3 5.4 5.9 43 54 188 82 1 59.13 583 1989 8. 6.1 5.4 5.6 45 66 28 16 115 48.12 6 1988 13 8.2 5.2 5.5 58 62 23 1 15 92.. 75 1987 8.9 6.6 4.7 5. 48 59 18 6 67 24.. 42 1991-1999 1.9 8.1 5.1 5.2 534 57 2211 99 33 1 56 52 1991-96 11.7 8.9 5.2 5.3 56 6 24 18 16 62 53 1987-9 1.3 6.8 5.2 5.5 49 6 22 1 11 56.13 59 Puro Akonlahteen 25.87 211 14 8.4 34.3 3.6 16 21 17 23.1 24 21 17 12 41.5 3.3 15 15 17 12 88 17 5.1 2 29 7.4 5. 35.4 3.4 58 1 15 12.1 16 28 14 11 17.8 3.9 2 26 16 44.1 76 27 6.1 4.5 36.1 3.7 16 21 18 12 8 26 11.1 16 26 26 19 16.4 4. 23 5 24 55.1 81 25 12 9.4 23.3 3.5 12 19 18 18.1 78 24 14 11 17.2 4.2 32 33 19 85 83 45 19.1 8 23 5.6 4.2 27.7 4.3 25 34 22 54.2 62 22 12 7.7 24.6 5.2 19 21 17 61.18 37 21 11.3 8 18.1 5.1 29 34 26 13 16 97 44.2 47 2 9.9 9 5.7 5.8 43 62 17 18.9 69 1999 1.9 8 7.4 5.6 44 48 25 17.1 51 1998 8.3 6 6.9 5. 44 48 24 1 28 16 95.12 53 1997 1.1 6. 6.3 5.2 4 54 22 22 <.1 63 1996 16 7.1 5.8 5.2 67 55 23 28.13 75 1995 6.1 4.7 5.3 5.2 35 45 19 54 27 11 59.. 32 1994 4.7 3. 4.3 4.8 25 41 11 82.. 26 1993 8. 6.4 6. 5.1 48 52 2 85 13 86 35 1992 11.6 9.7 5.8 5.3 34 46 27 13 93 5.7 3 1991 6.2 4.6 6.2 5.4 34 45 19 84 94 39.5 29 199 6.4 4.5 5.1 5.5 34 42 161 51 13 53.8 388 1989 7. 5.6 5.9 5.4 34 43 25 12 96 45.11 33 1988 4.1 3.4 4.9 5.2 29 42 16 57 81 32.. 25 1987 3.6 3.2 5.4 4.9 37 51 19 62 84 39.. 3 1991-1999 9.1 6.2 6. 5.2 412 48 2111 96 275 149 66.9 4378 1991-96 8.8 5.9 5.6 5.2 45 47 2 88 131 57 3797 1987-9 5.3 4.2 5.3 5.3 34 45 19 73 98 42.1 32 Airikanjoki 25.46 1993 5.4 3.2 4.4 5.6 16 22 55 93 42 14.5 15 1992 3. 2. 4.8 5.5 18 22 6 1 43 19.5 15 1991 3.3 1.8 4.8 5.6 19 23 63 63 5 12.6 18 199 5.7 3. 4.7 5.9 16 21 52 1 54 2.8 213 1989 2.5 1.9 4.9 5.6 2 22 68 9 52 17.5 17 1988 2.1 1.7 4.7 5.4 16 22 57 15 44 14.. 16 1987 4.3 2.9 4.8 5.2 21 26 7 14 44 15.3 18 1989-93 4. 2.4 4.7 5.6 178 22 596 55 48 16.6 17 1987-9 3.7 2.4 4.8 5.5 18 23 61 12 49 17.5 18 1976-77 2. 17 24 75 31

Liite 2d jatkuu. Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Alkal. Fe aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mmol/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönjoki 25.47 211 9.7 8.4 7.1 4.4 33 31 1 51.1 33 21 5.4 4.8 7.6 4.5 36 3 12 27 96 65 34.1 4 29 12 8.7 5.1 4.9 43 38 12 84.1 46 28 8 7 5.9 4.6 5 39 12 68.1 47 27 17 14. 8.7 4.2 36 35 1 2 81 51 16.1 51 26 16 13 8.2 4.6 28 23 11 82.1 36 25 11 9.6 9.4 4.1 33 3 1 41.1 26 24 4.6 3.6 6.9 4.4 41 49 14 16 129 67 2.1 38 23 6.9 5. 7.1 4.6 24 38 14 57.1 26 22 7.3 7.3 6 4.9 4 36 14 88.2 36 21 5 4 5 5.1 46 44 13 27 13 92 48.2 38 2 6.6 6 3.6 5.3 31 36 13 91.3 22 1999 5.1 4 4.4 5.2 35 38 12 91.4 27 1998 4 39 4.5 4.4 4 47 44 33 13 18 29.2 25 1997 3.6 2.8 4.2 5. 28 35 12 75.4 26 1996 4.4 3.3 4.1 4.7 45 44 17 98 <.2 3 1995 4.3 2.7 3.8 5.2 3 36 15 22 97 78 33.. 2 1994 4.7 3. 4.3 4.8 25 41 11 82.. 26 1993 6.9 4.2 4.1 4.9 5 48 11 39 9 49.. 25 1992 5.2 4.4 4.4 4.8 34 4 13 38 8 4.. 24 1991 3.7 3.3 5.1 4.6 41 56 14 31 66 25 *.6 25 199 3.6 3.1 4.1 4.9 38 45 111 17 97 45.. 3 1989 5.6 4.8 4.2 4.8 31 44 12 24 8 41.. 29 1988 5.8 4.5 4.2 4.8 37 46 12 17 14 52.. 27 1987 5. 4.1 4.4 4.7 38 51 13 27 92 51.. 27 1991-1999 8.7 7.4 4.3 4.8 364 43 1656 326 114 93 35.3 2533 1991-96 4.9 3.5 4.3 4.8 375 44 135 325 97 82 37 25 1987-9 5. 4.1 4.3 4.8 36 47 12 21 1 47 28 1976-77 7.5 43 52 11 97 Naakkapuro 25.98 211 3.5 2. 6. 4.7 41 48 11 85.2 39 21 11 7.6 5.5 4.9 63 62 16 11 72 19 15.5 81 29 6.6 3.9 4.8 5.1 47 47 12 12.6 56 28 3 2.5 4.75 5.1 49 55 12 85.2 44 27 3.5 2.7 5.2 4.8 39 52 12 17 121 85 58.1 43 26 9.7 6.6 6.4 5.1 54 61 17 17.6 63 25 3.2 2.7 5.3 4.7 54 56 13 77.1 37 24 4.5 2.8 5.8 4.7 46 55 13 22 143 84 5.2 4 23 3.3 1.7 6.8 4.7 44 5 13 12.3 56 22 8.8 6.3 5.9 5.5 53 4 16 17.17 7 21 6.2 6 4.9 5.2 5 5 13 3 23 11 72.3 46 2 8.7 7 4.8 5.5 39 43 12 12.6 52 1999 11 8 5.6 5.2 45 49 17 16.6 51 1998 3.6 3 5.9 4.6 39 47 12 26 17 77 5.3 29 1997 13.2 8.8 5.3 5. 42 46 14 19.9 64 1996 16 8.1 5.9 5. 64 48 21 23.13 81 1995 5.8 4.6 4.7 5.1 41 48 14 33 17 11 73.. 43 1994 1.7 5. 5. 4.7 36 53 15 11.. 35 1993 8.8 5.6 4.5 5. 39 48 11 36 8 52.. 28 1992 4.6 3.5 4.9 4.9 35 47 13 45 9 53.. 31 1991 6.4 3.6 5.1 4.6 43 58 12 3 76 41 *.6 31 199 5.5 4.1 4.8 5.2 45 56 124 31 15 92.7 465 1989 2.5 2.3 5. 4.7 36 52 13 3 8 39.. 31 1988 3. 2.3 5.4 4.8 5 54 13 25 18 13.. 57 1987 3.1 2.4 4.8 4.4 36 55 11 21 65 34.. 27 1991-1999 8.9 5.6 5.2 4.9 427 49 1433 34 17 125 54.6 437 1991-96 8.7 5.1 5. 4.9 43 5 14 36 17 116 55 415 1987-9 3.5 2.8 5. 4.8 42 54 124 27 12 74.7 4 Rakkineenjoki 25.39 211 5. 2.9 4.3 5.7 11 13 6 31.2 12 21 7.4 3.5 3.9 5.7 15 18 67 5 56 37 9.2 16 29 5. 2.9 3.7 5.7 14 17 57 36.4 2 28 3.6 2.3 4.15 5.6 14 18 71 28.3 15 27 8. 4.4 4.7 5.7 12 15 65 8.8 78 34 6.2 12 26 7.9 4.2 4.6 5.4 15 21 76 36.2 12 25 5.7 3.7 4.4 5.4 18 22 78 35.2 15 24 4.9 2.9 4.5 5.5 11 16 59 9 54 3 5.2 1 23 13 7.5 4.3 5.9 88 15 66 38.4 11 22 4.9 3.3 4. 6. 18 18 72 4.4 17 21 3.8 3 3.9 6. 13 18 74 82 6 39 8.3 11 2 4.8 3 3.6 6.2 12 16 66 41.3 13 1999 2.5 2 3.8 5.9 13 16 59 33.4 13 1998 2.9 2 3.6 5.4 11 16 68 93 38 3 6.4 13 1997 2.8 2.3 3.7 5.6 12 16 56 33.5 14 1996 2.7 1.7 3.2 5.6 14 17 53 35.3 13 1995 2.7 1.9 3.4 5.8 17 19 66 78 61 36 7.3 23 1994 2.6 1.8 3.4 5.6 16 19 67 41.3 19 1993 3.8 2.7 3.4 5.7 17 2 6 91 39 5.5 19 1992 3.2 2.4 3.8 5.5 16 21 72 11 39 6.4 17 1991 2.6 1.7 3.6 5.6 15 2 7 54 37 3.4 15 199 2.5 2. 3.7 5.9 13 17 53 11 41 5.6 153 1989 2.9 1.9 3.5 5.6 16 19 56 13 38 6.5 19 1988 3.1 2.2 3.5 5.4 16 21 63 29 36 4.. 2 1987 8.8 5.3 3.2 5.5 17 21 74 <2 44 7.3 23 1991-1999 2.9 2.1 3.5 5.6 146 18 634 85 49.5 36 5 1622 1991-96 2.9 2. 3.5 5.6 158 19 65 83 61 38 5 18 1987-9 4.3 2.9 3.5 5.6 16 2 62 18 4 5.5 19

Liite 2e. Veden laatu Kangasjärven alueen lammissa ja järvissä vuonna 211 (klorofyllipitoisuus kokoomanäytteestä -1 tai -2 m) Syv. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -NKok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor m mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönlampi 25.163 5.4.11 1.2 4.7 33 8.3 5.2 7.5 5.8 4 4 21 18 88 37 5.4.11 2.5.11 44 29 7.8 5.3 14 88 24 26 36 48 24.8.11 1 <,1 7.2 77 23 18 8.7 4.2 3 2 79 76 46 17 24.8.11 2.5 <,1 7 74 24 19 8.6 4.2 35 2 92 8 45 18 24.8.11-2 26.5 4.1.11 1 <,1 6.2 55 6.3 5.8 1.3 4. 4 48 15 43 36 9 4.1.11 2.5 <,1 6.2 55 6.7 6.7 1.3 4. 4 48 15 48 36 9 4.1.11-2 11.8 Kangasjärvi 25.115 5.4.11 1.4 7.1 5 1.1.6 5.6 5.6 13 15 69 32 23 1.9 23.8.11 1.2 8.4 89 3 2.4 4.3 6. 7 11 51 37 11.99 23.8.11-1 21.3 5.1.11 1.2 9.6 85 3.1 1.5 4.4 5.8 5 11 48 28 11 2 5.1.11-1 11.6 Kangasjärvi 25.113 5.4.11 1.2 9.7 69 <,5 <,5 5.3 5.5 1 12 59 33 16 1.2 23.8.11 1.2 8.6 91 2.7 1.5 4.3 6. 7 9.8 42 23 86 1.2 23.8.11-1 11.4 5.1.11 1.2 9.4 84 2.9 1.3 4.4 5.8 6 1 5 35 11 2.1 5.1.11-1 5.7 Kangasjärvi 25.44 5.4.11 1 <,1 1.2 73 <,5.3 5.4 5.4 1 12 6 33 17 1.3 23.8.11 1.2 8.5 9 2.4 1.4 4.3 5.9 7 9.7 41 23 89 1.2 23.8.11-1 1.5 5.1.11 1.2 9.3 84 2.8 1.4 4.4 5.8 6 9.5 46 36 11 2.2 5.1.11-1 4.8 Kangasjärvi 25.45 Huhtikuun tulokset hylätty 23.8.11 1.2 8.2 86 2.3 1.2 4.3 6.1 7 9.8 46 23 89.86 23.8.11 5.2 8.3 87 3. 1.5 4.3 6. 6 9.8 43 21 9.66 23.8.11-2 14.4 5.1.11 1.2 9.4 84 3. 1.8 4.4 5.8 8 13 52 39 11 2.3 5.1.11 5.1 9.5 85 3.1 1.7 4.4 5.7 5 1 55 33 11 2.3 5.1.11-2 5.1 Haapajärvi 25.37 4.4.11 1.3 8.4 59 1.8 5.2 5.7 8 11 68 27 16 2.4 23.8.11 1.4 8.2 88 2.8 2.1 4.2 6.3 8 12 54 3 12 1.4 23.8.11-1 2.6 5.1.11 1.3 9.9 88 4.8 2.6 4.2 6. 8 12 54 29 96 2.8 5.1.11-1 11.4 Haapajärvi 25.36 4.4.11 1.5 7.7 54 <,5 <,5 5.3 5.8 7 1 7 17 11 1.2 4.4.11 5.1 2.1 16 1.1.7 7.1 5.8 14 14 68 21 18 3.4 4.4.11 9.25 25 13 8.2 6.1 4 18 11 5 98 46 23.8.11 1.6 8 85 3.3 3.3 4.6 6.4 8 14 62 39 11 1.9 23.8.11 5.7 5.7 59 2.3 1.3 4.7 6.2 8 12 47 24 12 3 23.8.11 9.33 22 11 7.2 6.2 7 25 18 9 18 3 23.8.11-2 46.3 5.1.11 1.6 8.9 81 2.8 1.7 4.7 6.3 8 11 53 22 5 13 3.5 5.1.11 5.6 9.1 82 3.1 1.7 4.7 6.3 8 11 52 22 5 13 3.6 5.1.11 9.6 8.8 79 3.1 1.6 4.6 6.3 8 11 52 22 3 13 3.5 5.1.11-2 9.2

Liite 2f. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina 1986-211. Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Höytiönlampi 25.48 22.3 6.3 54 13 8 5.7 5.3 5 41 14 99 48 13 21 21.2 6.5 6 6.3 5 5. 5.1 44 45 132 3 155 83 41 362 5.7 9.4 2.3 6.9 61 5.8 4 4.8 5.7 37 39 14 1 37 8.6 21.5 1999.4 7. 6 6.7 5. 4.9 5.6 433 46 13 11 4267 6 29 1998.4 6.9 65 3 2 4.9 4.5 51 49 14 29 12 73 4 35 4.6 29 1997.1 6.1 55 9.5 6 4.9 5.5 52 42 143 157 3367 23 15.3 1996 <.4 5.2 46 6.8 5.6 4.5 5. 61 54 16 14 48 6.4 1995.3 6. 52 6. 5. 4. 5.3 37 42 11 27 66 1 54 35 4.4 1994.. 5.8 52 4.5 3.2 5.5 5.1 34 51 14 13 44 1993.8 7.8 62 3.4 2.1 5.1 5.1 5 48 14 38 11 77 36 1992.6 9. 74 6.4 5.2 4.6 5.5 53 44 16 6 12 73 36 1991.. 7.5 58 7.3 5.7 4.4 4.6 36 51 18 59 55 25 2 199.8 7.4 71 6.6 4.9 3.9 5.2 4 45 1 37 95 45 35 1989.. 8.6 68 3.4 3.1 4.8 4.7 2 45 145 335 18 63 24 1988.4 6.5 56 5.1 4.1 4.1 5.3 51 46 14 43 14 88 41 1987 *.5 7.3 59 3.6 2.8 5.3 4.8 45 51 16 53 72 4 32 1986.. 8.2 65 5.7 3.3 3.8 5. 4 41 16 54 93 53.. x1986-9 7.6 64 4.9 3.6 4.4 5. 39 46 14 37 1 58 33 Höytiönlampi 25.163 211 1 m.7 6.3 55 13 9.7 8.8 4.7 37 36 15 1 57 21 19 2.5 m.4 4.4 43 25 18 8.9 4.5 72 52 16 13 15 25 21 1 m.2 6.3 6 6.4 6.5 7.3 4.6 44 33 11 27 75 89 48 56 18 6.2 2.5 m.6 4.4 4 13. 11 7.7 4.7 54 43 13 45 5 14 86 87 24 29 1 m.3 7.1 58 15 11 5.8 5. 43 5 14 1 59 15 2 2.5 m.4 6.5 53 15 1 5.9 5. 43 52 14 11 66 17 28 1 m.4 8.4 67 8.3 6.8 5.4 5 5 41 13 82 53 12 5.9 2.5 m.2 6.5 55 8.4 6.8 5.9 4.9 51 45 14 94 61 13 27 1 m.1 6. 54 2 17 9. 4.3 41 41 13 24 79 66 3 58 19 11 2.5m.1 5.1 46 2 17 8.9 4.2 43 41 13 27 77 69 32 61 19 26 1m.27 8 69 17 14 1.4 4.5 38 3 13 98 54 17 34 2.5 m.33 7.6 67 18 14 1.5 4.5 38 29 15 11 56 17 25 1 m.4 7.8 7 9.7 8.3 1.6 4.4 22 26 11 6 34 8.3 23 2.5 m.2 4.5 4 13 11 8.7 4.4 38 41 12 62 45 1 24 1m.2 5.2 47 4.9 3.9 8.2 4.5 44 46 13 34 113 65 33 46 12. 4.3 2.5 m <.1 3.9 35 5.2 4.1 7.9 4.4 49 49 14 34 111 67 35 47 11. 23 1m.7 5.3 49 6.9 8.7 5.1 4 3 12 1 56 19 17 2m.8 3.8 39 8.9 8.7 5.1 4 3 12 82 62 2 Kangasjärvi 25.115 211.3 8.37 74.7 2.4 1.5 4.8 5.8 83 12 56 32 15 1.6 16 21.3 9.3 85 3. 1.9 4.1 5.9 13 15 59 18 38 38 1 18 2.3 13 29.4 9.4 77 1.8 1.2 4.5 5.8 15 22 66 37 23 1.5 7.1 28.3 8.7 74 2.3 1.5 4.7 5.7 15 19 6 32 17 1.8 12 27.2 9.4 85 3.4 2.3 5. 5.7 12 15 67 35 65 34 9.6 13 2. 17 26.3 9.9 83.3 2.2 1.3 5. 6. 11 14 61 32 12 1.8 7.4 25.3 8.6 79 2.5 1.5 5. 5.7 14 17 61 37 16 1.6 13 24.3 8.8 88 3.7 2.2 5.1 5.7 13 16 62 2 44 34 7 15 2.2 19 23.4 9.9 81 2.2 1.2 4.9 5.9 87 14 6 31 11 1.4 18 22.6 8.7 77 2.9 2.3 5.13 6.6 16 16 75 35 18 2.6 19 21.3 8.7 82 4.5 4 4.2 6. 162 18 784 14 73 45 11 1174 2.3 25.9 2.5 7.3 67 3.5 2 4.3 6.2 14 15 84 46 17 3.2 14.7 1999.5 8.5 74 2.7 2 4.4 6 2 18 87 4 19 2.1 9.2 1998.5 8.7 79 2.8 2 3.9 5.5 12 15.6 62 77 45 35 7 14 1.8 26 1997.5 9.9 85 2.2 <2 4.1 5.8 12 17 6 37 17 1.8 14 1996.4 7 66 1.7 1.3 3.6 5.8 15 17 64 44 2 1.3 1995.5 7.8 76 3.4 2.3 3.7 6. 16 2 63 1 51 42 1 25 2.4 1994.7 8.5 66 3. 1.8 4.1 5.8 18 22 67 49 27 1993.6 8.3 69 1.5 1.2 4. 5.5 21 2 68 14 49 12 22 1992.5 1.3 84 2.4 1.8 4. 5.7 23 22 78 17 38 9 21 1991.5 9.6 84 3.4 2.3 3.5 5.6 13 18 88 2 38 4 15 199.8 9.3 89 2.3 1.6 3.8 6. 12 16 56 6 39 6 17 1989.6 9. 75 2.9 2. 3.9 5.7 185 21 835 98 59 7 21 1988.5 8.2 73 2.2 1.8 3.9 5.8 22 22 11 3 44 1 25 1987.4 1.9 87 1.1.5 4.2 5.7 2 22 75 46 48 12 21 1986.. 8.6 73 2.4 1.4 4. 5.8 25 22 785 64 54 12.. x1986-9 9.2 79 2.2 1.5 4. 5.8 19 21 81 49 49 9.4 21

Liite 2f jatkuu. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina 1986-211. Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kangasjärvi 25.113 211.2 9.2 81 2 1.1 4.7 5.8 77 11 5 3 12 1.5 8.6 21.4 8.6 81 3.4 2.3 4.2 5.9 14 17 64 17 51 41 1 22 2.6 19 29.6 7.8 65 4.1 2.9 4.4 5.8 21 26 73 42 3 1.7 5.3 28.3 8. 68 2.5 1.7 4.5 5.6 18 27 67 35 22 1.9 11 27.2 8.9 81 2.8 1.9 5. 5.6 13 17 68 29 66 35 9.2 16 1.9 14 26.4 9 76 3.1 1.7 5.1 5.9 33 18 7 38 17 1.9 6.7 25.3 7.4 7 2.6 1.7 4.9 5.6 23 27 74 38 25 1.9 15 24.3 8.1 76 3.5 2. 5.1 5.7 16 19 78 16 39 36 8 18 2.1 16 23.4 9.1 76 2.1 1. 4.7 5.8 87 13 59 3 11 1.5 17 22.6 7.6 65 2.7 2.3 4.6 6.1 19 2 88 4 21 2.9 17 21.4 8.2 78 4. 3 4.2 6 182 21 816 188 51 47 14 1514 2.6 22 2.7 7.6 71 3.4 3 4.2 6.2 23 2 1 54 23 3.6 21 1999.9 8.3 73 4.1 3 4.6 6.1 24 25 8 54 29 5.4 11 1998.6 8.2 76 2.7 2 4 5.5 16 2 72 13 48 37 9 19 2.9 19 1997.5 9.8 83 2.4 <2 4. 5.8 127 17 68 48 1867 2.2 2 1996.7 8.3 75 1.9 1.2 3.9 5.8 19 18 74 49 2 2.4 1995.5 7.2 7 4.1 2.6 3.8 6. 18 22 77 17 56 46 15 25 3.6 1994.9 7.3 65 4.7 2.9 4.3 5.6 24 29 1 63 32 1993.5 8.2 67 1.3 1. 4. 5.3 22 22 74 15 51 14 23 1992.5 1.4 86 3. 1.7 3.8 5.8 2 21 72 15 4 9 2 1991.7 9.1 81 4.1 3.1 3.7 5.9 16 21 1 36 43 1 18 199.9 9.3 89 3.2 2.2 3.8 6. 13 17 59 7 43 6 17 1989.. 8.7 74 2.9 2.1 4. 5.4 225 29 14 2 53 8 19 1988.5 8.7 77 3. 1.7 3.8 5.8 21 22 78 55 45 11 23 1987.4 1.7 86 1.8.7 4.1 5.7 19 21 8 45 47 11 18 1986.. 8.2 7 3.9 1.3 3.8 5.8 225 24 18 233 58 15.. x1986-9 9.1 79 3. 1.6 3.9 5.7 2 23 86 11 49 1 19 Kangasjärvi 25.44 211.2 9.3 82 1.9 1 4.7 5.7 77 1 49 31 12 1.6 7.7 21.3 9.2 84 3.2 2 4.1 5.8 12 14 57 15 45 38 1 17 2.3 16 29.4 9.7 79 1.9 1.2 4.3 5.8 13 21 6 38 23 1.5 6.6 28.3 9.2 78 2.5 1.4 4.6 5.6 12 14 59 33 14 1.6 11 27.2 9.9 89 2.9 1.9 4.8 5.7 98 13 62 3 66 33 9.8 14 1.9 2 26.3 1.5 88 2.1 1.2 4.7 5.9 11 13 58 32 11 1.6 7.6 25.2 9.3 84 2.3 1.2 4.9 5.6 13 16 6 33 15 1.4 12 24.2 9.3 86 3.2 1.9 4.9 5.7 96 15 59 23 56 35 9 11 1.9 19 23.4 9.7 81 2.2.9 4.7 5.9 83 13 57 29 11 1.5 26 22.4 1.6 87 2.9 2.3 4.4 6.2 11 14 68 35 15 1.8 23 21.3 9.6 88 4.3 3 4.1 6.1 14 17 66 124 91 42 1 1122 2. 2 2.3 9.4 84 3.8 3 3.8 6.2 11 14 67 46 15 1.9 11 1999.4 1.2 87 2.3 2 4.1 6.2 16 16 61 4 17 1.6 11 1998.5 9.9 88 2.6 2 3.8 5.6 12 15 58 72 42 34 7 13 1.6 19 1997.4 1.5 88 2.1 <2 3.9 5.8 113 16 567 38 1467 1.3 15 1996.5 9.9 89 1.2.9 3.5 5.8 16 16 56 42 18 1.2 1995.4 8.4 8 2.8 1.9 3.5 6. 16 19 66 78 6 4 1 21 1.6 1994.4 1.4 88 1.9 1.4 3.6 5.8 15 18 59 46 22 1993.6 9.5 78 1.3.4 3.8 5.7 17 17 59 96 48 12 21 1992.5 11. 89 2.1 1.2 3.9 5.8 2 2 68 14 38 9 19 1991.6 1.4 9 1.2.6 4.1 5.8 12 18 6 52 31 6 17 199.8 9.6 92 1.5 1.1 3.7 6. 12 16 56 7 38 5 155 1989.5 11.7 94 1.8 1.5 3.1 5.8 135 16 735 47 54 4 2 1988.4 9.4 81 2.8 1.7 3.8 5.7 19 21 69 31 42 1 22 1987.4 11.2 89 1.6 1.1 4. 5.7 19 2 74 36 47 11 19 1986.. 1.5 87 1.4 <1 3.7 5.8 16 19 75 38 (91?) 9.. x1986-9 1.5 89 1.8 1.3 3.7 5.8 16 18 55 32 43 7.8 19 Kangasjärvi 25.45 1m 211.2 8.8 85 2.7 1.5 4.4 6. 8 11 49 31 1 1.6 9.8 21.3 9.2 84 3. 1.9 4. 5.8 12 14 59 16 46 39 1 17 2.2 15 29.4 1.2 84 1.9 1.1 4.2 5.8 12 15 56 38 17 1.4 6.6 28.3 9.9 83 2.3 1.4 4.5 5.7 1 13 53 31 13 1.5 11 27.2 1. 91 3.4 2.5 4.8 5.7 96 15 65 29 67 36 8.6 11 2.1 32 26.3 1.3 87 1.8 1.3 4.6 6.1 13 13 58 29 11 1.5 7.8 25.2 1.2 91 2.3 1.4 4.8 5.6 11 14 55 3 14 1.4 14 24.2 9.4 86 2.5 1.5 4.9 5.7 92 14 56 21 51 33 8 11 1.8 18 23.4 9.5 79 3.3 1.4 4.7 5.9 83 13 57 28 11 1.7 26 22.4 1.6 87 2.7 2.3 4.3 6.2 13 14 66 33 14 1.7 2 21.3 9.6 89 3.6 3 4.1 6.1 11 17 68 12 57 43 1 11 1.9 25 2.3 9.9 87 3 2 3.8 6.3 12 13 66 43 16 1.7 16 1999.4 1.3 87 2.4 2 4.1 6.1 18 16 62 39 16 1.6 1 1998.4 9.9 88 2.6 2 3.8 5.7 12 14 64 81 43 35 6 13 1.6 2 1997.4 8.8 77 2.1 <2 3.8 5.9 11 15 55 36 16 1.3 14 1996.4 1.3 9 1.3.9 3.5 5.9 17 16 66 4 18 1.4 1995.4 9. 85 2.7 1.9 3.5 6. 16 18 63 89 56 43 1 21 1.6 1994.4 1.4 88 1.7 1.3 3.6 5.9 17 18 56 46 25 1993.6 1.7 87 1.1.6 3.9 5.6 19 18 62 94 49 11 22 1992.6 1.5 86 1.7.9 4. 5.8 2 2 7 16 4 9 2 1991.5 1.5 91 1.4 1.2 4. 5.8 15 15 65 59 35 4 16 199.8 9.6 91 1.9 1. 3.7 6. 12 16 55 7 39 5 155 1989.5 1.5 86 1.8 1.4 3.5 5.7 155 17 835 51 52 6 2 1988.4 1. 86 2.5 1.6 4. 5.8 18 21 74 34 44 11 23 1987.4 1.9 88 2.2 1.5 3.9 5.7 19 19 72 44 48 1 19 1986.. 1.5 87 1.9 <1 3.6 5.9 16 17 67 33 46 8.. x1986-9 1.3 88 2.1 1.3 3.7 5.8 16 18 7 34 46 8 19

Liite 2f. Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina 1986-211. Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kangasjärvi 25.45 3-5 m 211.2 8.9 86 3.1 1.6 5.9 5.9 55 9.9 49 27 1 1.5 21.4 7.4 7 3.4 2.2 4.2 5.8 13 14 61 25 57 42 12 2 2.8 29.5 8.3 7 2.8 1.5 4.3 5.8 18 22 76 53 27 2.4 28.3 7.5 65 3.2 2.1 4.5 5.7 18 2 68 42 27 2.3 27.2 8.1 73 4 1.7 4.9 5.6 13 16 68 53 73 4 13 14 2.5 26.5 7.87 68 2.7 1.5 5. 5.9 33 18 76 42 19 3.5 25.4 6.5 58 2.9 1.7 4.9 5.7 18 22 72 44 25 2.5 24.3 7.9 75 3.3 1.7 5. 5.7 12 16 61 43 61 34 11 14 2.2 23.4 7.5 66 2.9 1.3 4.7 5.9 83 12 56 34 13 2. 22.6 6. 55 3.2 2.3 4.8 6.1 19 16 87 47 25 6.4 21.3 8.1 77 4 3 4.2 6 13 19 74 14 73 46 15 13 2.4 2.3 8. 74 2.8 2 4 6.1 15 17 84 46 14 2.1 1999.4 7.7 69 3 3 4.3 6 17 19 78 46 19 2.6 1998.5 8.2 76 2.7 2 3.9 5.5 14 16 68 69 86 37 11 15 2.7 1997.5 8. 7 2.1 <2 4. 5.8 13 17 73 43 18 2.2 1996.5 8.3 76 1.9 1.1 3.6 5.8 16 16 66 44 16 1.6 1995.5 7.7 75 4.3 3.1 3.7 6. 17 2 69 1 76 46 15 24 2.8 1994.4 8.5 74 1.7 1. 3.7 5.8 16 19 6 47 2 1993.5 7.6 64 1.6.9 4.2 5.4 19 2 63 1 5 14 21 1992.6 8.1 71 2.1 1.2 4.5 5.7 2 21 67 14 41 11 21 1991.7 7.2 67 1.9 1.7 4.5 5.8 15 19 72 39 38 9 18 199.7 9.6 9 1.6 1.1 3.7 6. 14 15 51 8 36 5 155 1989.6 7.4 65 2. 1.6 3.8 5.7 17 18 75 21 56 8 22 1988.4 8.6 77 2.5 1.7 3.7 5.8 19 21 81 3 42 12 23 1987.3 9.3 77 2.2 1. 4.1 5.6 19 2 7 27 5 12 2 1986.. 8.7 75 1.9 <1 3.8 5.8 16 17 8 28 48 12.. x1986-9 8.7 77 2. 1.3 3.8 5.8 17 18 71 23 46 9.8 2 Kangasjärvi 25.184 1993.6 9.9 8 1.2.6 3.8 5.6 19 17 59 88 44 11 22 1992.5 1.7 87 2.5 1.7 4.3 5.8 2 21 71 15 38 8 2 1991.4 1.4 89 1.7 1.5 3.9 5.7 13 17 67 57 32 5 15 199.8 9.7 91 1.4.8 3.7 6.1 12 15 54 8 38 5 155 1989.5 11.5 93 2.2 2. 3.3 5.8 145 15 695 48 47 5 17 1988.4 9.7 84 3.7 3. 3.8 5.8 21 21 72 36 41 9 23 1987.4 11.2 9 1.6 1.1 4.1 5.7 19 23 69 37 47 11 19 1986.. 1.8 89 1.5 <1 3.6 5.8 16 16 695 48 45 8.. x1986-9 1.6 89 2.1 1.6 3.7 5.8 17 18 67 35 44 7.6 17 Haapajärvi 25.37 211.3 8.83 78 2.9 1.8 4.5 6. 8 12 59 29 13 2.2 16 21.4 8.8 82 7.7 4.5 4.1 6 15 16 67 16 23 45 8 2 4.9 2 29.5 9.6 79 3.5 2. 4.3 6. 13 17 64 37 22 2.2 9.1 28.4 9.6 8 2.1 1.4 4.6 5.8 12 15 55 3 13 1.6 8.7 27.3 9.2 83 4.7 3.1 4.8 5.9 12 15 71 29 5 36 7.2 14 2.5 19 26.4 1.1 84 5.4 3 4.8 6.1 12 14 66 41 12 3.2 17 25.4 8.3 76 2.6 1.7 4.9 5.9 13 17 62 33 17 1.9 16 24.4 8.6 82 4.4 3. 4.9 5.9 14 16 64 27 28 34 6 13 2.3 19 23.8 7.23 62.7 4 2.3 5. 6. 13 16 7 3 17 3.4 24 22.7 8. 69 3.7 3 4.7 6.3 1 15 71 35 2 3.5 28 21.4 9. 85 8.2 6 4.1 6.1 136 18 786 144 18 55 9 128 3.2 24 2.7 8.1 75 4.2 3 4.5 6.3 12 16 77 44 17 3.1 2 1999.5 1.5 88 2.6 2 4.1 6.1 15 16 67 37 15 1.8 16 1998.5 8.6 79 3.7 3 4 5.6 13 16 67 87 38 38 8 15 2.2 18 1997.5 8.9 78 2.8 2.3 4.1 5.7 133 17 65 41 1667 2.1 13 1996.5 9.8 94 1.6 1.2 3.8 5.8 16 17 73 44 19 1.5 1995.4 8.1 76 3.6 2.5 3.5 6. 15 19 72 78 36 42 8 2 1.9 1994.7 9.2 8 3.2 2. 3.8 5.8 18 23 68 52 29 1993.6 7. 59 1.4 1.1 4.6 5.7 21 18 71 14 42 8 25 1992.6 1. 83 2.2 1.5 4. 5.9 19 21 73 2 37 8 19 1991.6 9.7 84 2.1 1.9 4.4 5.6 16 2 74 63 33 5 18 199.9 9.6 91 2.4 1.9 3.6 6. 15 17 52 7 42 5 15 1989.5 1.7 89 2.6 1.9 3.5 5.7 135 15 755 28 43 4 17 1988.4 9.3 81 3.6 2.6 3.9 5.9 21 23 82 36 4 8 25 1987.4 1.9 86 3.7 2. 4.1 5.7 21 23 74 n. 4 52 12 2 1986.. 1.3 84 2.9 1.1 3.8 5.7 16 19 795 32 44 7.. x1986-9 1.2 86 3. 1.9 3.8 5.8 17 19 73 29 44 7.2 19

Liite 2f. jatkuu Keskimääräinen veden laatu tutkimusalueen järvissä vuosina 1986-211. Näytteenottosyvyys on 1 m, ellei toisin mainittu. Vedenlaatumittaukset on tehty kaksi kertaa (lopputalvella ja elokuussa). Alkaliniteettisarakkeeseen tähdellä (*) merkitty lukema on asiditeetti. Klorofyllipitoisuudet kokoomanäytteistä. Alkal. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- ph Väri KHTKok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam.a-klor mmol/l mg/l % aine k.aine kyky Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Haapajärvi 25.36 1m 211.6 8.2 73 2.2 1.8 4.9 6.2 77 12 62 3 7 26 5 12 2.2 28 21.6 8.6 8 2.3 1.8 4.4 6.2 12 15 58 14 33 32 6 15 2.1 22 29.7 9.2 76 2.2 1.5 4.7 6.2 12 17 6 28 19 2.1 14 28.7 8.7 73 1.7 1.1 5. 6.1 13 16 58 25 15 1.6 12 27.5 8.9 82 2.8 2.2 5.5 6.1 12 15 67 22 49 3 5 13 2. 25 26.6 9.3 8 2.7 1.7 5. 6.3 13 15 63 3 14 1.8 2 25.6 8.8 8 1.9 1.3 5. 6. 14 18 6 29 18 1.7 27 24.6 8.5 79 2.3 1.7 5.4 6.1 12 16 59 37 35 26 4 12 2.2 19 23.7 8.87 74 1.9 1.1 5.3 6.2 9 14 58 23 12 1.5 4 22.7 8.9 75 2.6 2.3 4.7 6.5 13 14 66 29 15 1.5 35 21.5 9. 84 3.4 3 4.6 6.3 138 18 76 132 51 37 6 1148 1.8 3 2.6 8.6 77 2.3 2 4.6 6.4 1 13 7 31 13 1.4 32 1999.7 8.9 78 2 2 4.8 6.2 15 16 67 34 16 1.8 22 1998.7 9.1 87 2.5 2 4.7 6 1 15 61 74 47 27 6 12 1.5 26 1997.7 1.2 87 3.3 3. 4.7 6.1 11 16 66 35 12 1.6 23 1996.6 9.2 9 1.7 1.2 4.1 6 13 16 84 34 16 1.2 1995.7 8.4 81 3.1 2.4 4. 6.3 15 18 61 79 37 35 6 19 1.6 1994.7 8.7 76 2.5 1.3 4.3 6.1 14 18 62 37 8 2 1992.8 9.3 78 2.1 1.5 4.5 6. 19 2 7 14 33 7 19 1991.8 9. 8 1.9 1.3 5. 6.1 14 16 67 45 3 5 15 199.1 9. 86 2.1 1.5 4.6 6.3 12 13 5 1 35 4 14 1989.8 9.3 78 2.1 1.6 4. 5.9 135 16 755 55 43 5 18 1988.7 8.3 72 2.6 2.1 4.3 6. 19 21 64 25 32 8 23 1987.7 9.8 8 1.6 1. 4.6 5.8 19 2 8 n. 3 45 9 18 1986.. 1. 82 2.4 3.6 5.8 113 13 735 69 35 5.. x1986-9 9.3 8 2.2 1.6 4.2 6. 15 17 67 38 38 6 18 Haapajärvi 25.36 (5m+9m)/2 211.14 4.3 39 9.6 4.9 6.1 6.2 245 15 83 33 38 555 15 21.15 3.5 28 11 6.4 5.4 6.1 275 19 78 22 42 44 15 62 15 29.17 5.2 41 8.2 4.9 5.9 6.2 225 2 93 37 52 14 28.14 5.3 46 6.4 3.5 6.3 6.2 26 2 87 34 625 8 27.22 4.7 39 7.2 4.3 6.7 6. 2 17 875 139 83 38 12 52 1 26.13 4.3 34 5.4 3. 6.2 6.2 23 18 955 31 5 7.9 25.14 3.6 32 6.4 4.2 6.2 6.1 29 22 94 38 54 9. 24.14 3.7 34 6.9 3.6 6.7 6.1 29 19 845 232 34 37 11 475 13 23.14 4.1 3 8.4 3.7 6.2 6.1 2 17 735 4 51 15 22.18 2.8 23 9.2 5.7 5.9 6.4 235 18 1 45 57 15 21.1 5.2 46 4.1 3 5.5 6.2 161 17 823 253 97 31 7 2518 6.4 2.1 5.7 51 5.8 4 5.9 6.4 14 14 8 37 265 9.4 1999.14 5.5 49 6.1 4 5.9 6.3 18 16 735 36 35 8. 1998.11 7.1 65 6. 4 5.4 5.9 155 14 65 15 55 28 7 245 7. 1997.9 7.3 62 2.8 2.5 5.4 5.9 15 15 58 28 145 3.5 1996.14 5.1 46 6.4 3.4 5.1 6. 225 18 735 33 34 5.2 1995.13 4.2 41 4.8 3. 5.1 6.2 185 2 78 145 69 33 9 3 4.2 1994.14 5.4 46 6.3 3.6 5.3 6.1 215 18 68 36 35 1993.12 5.2 46 2.2 1.4 6.7 5.9 12 15 7 77 33 1 18 1992.11 6.6 59 2.3 1.5 5.4 6. 19 18 69 2 34 1 17 1991.17 2.8 25 6.6 4.o 6.5 6. 18 16 72 98 27 7 32 199.13 8. 75 5.1 2.5 4.8 6.1 13 14 51 17 35 5 2 1989.5 6. 55 2.7 1.3 6.6 6. 125 14 795 46 36 7 17 1988.15 3.7 34 6.3 4.2 5.5 6. 32 22 89 17 37 12 57 1987.7 7.4 64 2.4 1.5 4.8 5.9 19 2 71 n. 2 46 9 17 1986.. 6.3 56 2.2 5.4 6. 15 17 62 22 37 1.. x1986-9 6.3 57 3.7 2.4 5.4 6. 18 17 71 55 38 8.6 28

Liite 2g. Kangasjärven alueen turvetuotantoalueiden käyttö- ja hoitotietoja v. 211. KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Viransuo KOK.PINTA-ALA ha 46 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Juha Tiusanen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Ilkka Laitinen TUOTANTOPINTA-ALA ha 3 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha 6 TUOTANTOMENETELMÄT HAKU x IMUVAUNU x MEK.VAUNU x PALA x MUU TUOTTEET JT x PT x YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.touko LOPETUS PVM 26.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Pumppaus jatkuvaa, kemikalointi aloitettu 1.5 PUMPPAUS LOPETETTU PVM 14.11 vanhalla asemalla, ja jatkettu uuden valmistuttua PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1; 1445, 2; 665 SADANTA 443 jaksolla 1.5-19.1 VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Lokakuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa Lokakuu Laskeutusaltaiden puhdistus koko työmaa 7.6, 3.8, 1-11.11 Rakennettu uusi keppari lokakuun lopulla ja marrask. 25.11 Kaivutyöt valmiit ja kemppari koeajovaiheessa. KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Ropolansuo KOK.PINTA-ALA ha 57 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Koneurakointi J & M Seppänen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 45 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU x IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA x MUU TUOTTEET JT x PT x YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 6.touko LOPETUS PVM 28.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM 2.touko PUMPPAUS LOPETETTU PVM 21.marras PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1: 1462 h, 2: 633 h SADANTA 55,5 mm jaksolla 1.5-7.11.211 VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Lokakuu 9-28.1 ja Marras Lietetaskujen puhdístus kok työmaa 8-21.9 Laskeutusaltaiden puhdistus 8.6, 2.8, 12.1 19-21.9 Massansiirtoja Lohkot 1, 5, 8, 4, 3 5.5-13.12

KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Rajasuo KOK.PINTA-ALA ha 34 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Juhani Saarelainen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 128 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 7.touko LOPETUS PVM 15.elo Tuotantopäivien lkm 4 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Käynnissä ympäri vuoden PUMPPAUS LOPETETTU PVM Käyntiaika asennuksesta 16.5.21-8.11.211 käynnissä vuoden ympä PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h1; 3787, 2; 3484 SADANTA 288 mm jaksolla 1.5-22.8 VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Kokotyömaa turvekerroksen sallimissa rajoissa Joulukuu Lietetaskujen puhdístus Massansiirtojen yhteydessä läpi työmaan kesäkuden aikana Laskeutusaltaita kaivettu 2 talvella, kolmas s joukuussa, muotoiltu läjitysaltaat ja puhdistettu joulukuu KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO VHO:n päätös TYÖMAAN NIMI Huppionsuo KOK.PINTA-ALA ha 1 2/333/2, dnro 196/ SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 1 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 1.6. LOPETUS PVM 29.8. Tuotantopäivien lkm 3 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA 395 jaksolla 1.5. - 31.8. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 8ha 15-3.1. Lietetaskujen puhdistus 8ha 16-31.5.,8-14.11. Laskeutusaltaiden puhdistus 4 23.9-29.9. kunnostusjyrsintä 23ha 15-3.8. ojien kunnostuksia 1,2,4,5 15ha 8-15.11. massansiirto lohko 1 8ha 8-14.11, 16-27.11. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 23.6.,29.6.,8.7.,12.7.,28.7.,3.8.,16.8.

Liite 3. Jylhäsuon tarkkailun vedenlaatutuloksia

Liite 3a. Jylhäsuolta lähtevän veden ja Myllyjoen suun veden laatu vuosina 199-211 (syvyys.1 m). Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä 11.5.11 19 15 4.4.8 5.3 4 56 18 43 24 16.5.11 64 23 87.3 <,1 2.8 2 14 12 15 61 24.5.11 2 8.1 63.4 <,1 3. 3 11 12 7 37 3.5.11 33 13 56.3 <,1 3. 2 12 11 7 4 6.6.11 27 1 88.8 <,1 2.9 15 15 15 14 58 9.6.11 5.7 3.6 89.3 <,1 3. 8 15 23 12 66 21.6.11 24 21 25.5 <,1 3.4 2 27 36 18 1 4.7.11 5 27 42.2 <,1 3.2 35 16 17 2 21 18.7.11 49 15 111 <,1 2.7 8 11 15 13 67 28.7.11 32 9.7 97.7 <,1 2.8 1 14 17 11 66 9.8.11 46 13 93.2 <,1 2.8 1 12 15 7 59 23.8.11 53 4 1.5 <,1 4.7 1 66 4 71 15 25.8.11 27 15 31.7 <,1 3.4 2 17 28 13 13 6.9.11 37 32 9. <,1 5. 1 67 39 67 92 7.9.11 37 3 9. <,1 5. 8 69 4 68 52 2.1.11 2.8 1.7 5.1.1 5.7 5 64 31 34 38 Jylhäsuon kemikaloinnista lähtevä 211 33 17 52 <.1 3.7 337 3 236 26 3335 Jylhäsuo lähtevä 21 18 13 7.4.49 6.2 66 64 32 17 134 12 6 1 29 17 11 7..46 6.2 62 63 31 11 82 28 22 15 6.3.35 6.2 71 75 33 95 83 27 9.3 7. 5..12 5.6 48 75 24 8 134 67 25 45 26 34 23 8.7.6 6.3 68 66 27 16 12 25 12. 9 6.6.22 5.8 87 89 39 15 67 24 7.1 5 5.6.12 5.4 63 81 36 16 347 56 17 54 23 8.8 6. 6.5.29 5.8 478 66 2 988 6 51 22 19 12 7.7.53 6.5 79 59 24 12 11 21 14.8 1 6.2.31 6.5 65 59 25 12 16 82 26 56 2 15.6 11 5.9.31 6.4 45 6 25 77 72 1999 9. 6 5.8.25 6.2 54 57 26 64 5 1998 8.3 6 4.2.12 5.4 37 43 14 46 75 43 1 31 1997 11.7 7.8 6.8.46 5.9 46 55 24 94 77 1996 16.7 11.7 6.2.36 5.8 65 6 24 84 64 1995 13. 8.1 5.6.3 6.1 51 58 24 11 11 74 24 56 1994 11.1 7.6 5.6.23 5.9 61 71 29 86 57 199-93 1 7.1 6.1 6.1 54 63 18 85 66 63 Myllyjoki 19 11.6.9 5.3 2.1 4.5 6.5 4 41 75 34 42 38 28.8.9 6.4 4.5 4.1 5.9 4 61 18 15 45 39 27.5.91 5. 2.7 4.5 5.1 3 45 75 33 24 17 27.8.91 4.7 4.1 4.3 4.8 47 67 82 33 43 26 25.5.92 3.8 3.7 3.7 5.8 16 28 76 11 31 94 6.8.92 7.8 6.4 4.8 6.4 6 63 18 96 18 64 17.5.93 4.9 3.9 4.1 5.6 35 5 88 19 46 21 3.8.93 3.3 2.1 4.4 4.7 5 71 12 32 44 25 18.5.94 3.1 2.2 3.9.7 5.7 3 35 9 38 18 21.6.94 4.9 2.1 4.3.16 6.3 25 4 11 47 2 7.9.94 6.2 3.6 5.1.3 5. 4 66 13 39 25 24.1.94 4.4 3.1 4.7.9 6. 3 42 1 28 21 9.5.95 2.8 2.2 3.6 <.2 4.9 25 4 8 2 12 3 1 1 19.6.95 12 7.9 4..9 5.8 4 54 13 23 91 59 18 28 29.8.95 5.9 3.7 6..36 6.9 4 43 12 38 19 89 31 46 25.9.95 12 7.8 5..2 6.2 25 38 15 28 15 72 12 32 2.5.96 4.8 2.8 5.7 5.8 28 33 86 29 13 1.6.96 4.7 4.2 4.6.9 5.7 3 39 98 38 2 26.8.96 6.5 4.9 5.24 5.7 67 55 27 2 4 8.1.96 9.7 6.7 4.3.17 5.3 5 56 18 98 38 12.5.97 8.6 2.9 4.3 4.9 3 4 11 22 13 3.6.97 <2. <2 4.5.12 6.3 12 2 68 31 12 2.8.97 4.5 3 4.8.17 6.1 12 18 69 55 12 13.1.97 14 1 5.8.19 5.9 46 51 23 13 63 5.5.98 3.2 2 4.8 <.2 4.3 23 4 13 25 26 33 6 93 1.6.98 5.8 2 5.1.8 5.5 25 34 74 1 98 31 6 15 11.8.98 <2. <2 4.5 <.2 4.4 6 67 14 29 29 49 19 24 12.1.98 8.7 5 5.8.2 5.8 33 37 12 34 13 74 29 31 1.5.99 4.4 3 5.2.1 6 23 3 8 24 15 1.6.99 5.1 4 4.6.1 6.1 4 41 11 3 2 23.8.99 7.1 <2 6.4.4 6.9 35 33 19 73 63 25.1.99 3.5 2 5.3.12 6.2 28 37 13 3 21 22.5. 4.1 3 5.1.17 6.9 18 29 82 35 2 13.6. 6.4 4 4.9.17 6.7 2 4 8 37 22 28.8. 9.4 7 4.4.12 6.3 3 48 11 42 3 9.1. 4.5 3 5.1.18 6.8 25 33 8 45 27

Liite 3a jatkuu. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Myllyjoki 19 21.5.1 6.3 4 4.3.8 6.2 3 34 11 56 16 33 1 16 4.6.1 3.7 3 4.8.19 6.8 3 29 69 13 11 32 8 21 27.8.1 4.6 4 5.2.27 6.9 42 3 11 21 18 72 16 33 8.1.1 2.3 <2 5.8 6.1 4 51 13 36 2 33 1 22 15.5.2 3.6 3 4.9 6.5 33 36 1 33 18 17.6.2 < 2 < 2 4.3.11 6.7 13 19 57 25 67 28.8.2 3.2 2 5.21 6.8 14 18 71 58 13 28.1.2 11 6 13.4 1.1 7.1 35 38 12 45 59 7.5.3 3.3 2.1 6.2 <,1 4.7 24 43 15 39 98 16.6.3 1.9 1.9 5.8.7 6 2 35 68 22 16 1.9.3 7.8 2 5.4.23 6.7 4 4 12 52 46 5.11.3 2.7 2.2 7 <,1 4.7 35 69 21 35 17 4.5.4 1.4 1.1 5.2 <,1 4.9 2 49 13 13 22 27 6 12 14.6.4 4.8 3.5 4.7.9 5.9 25 38 86 27 6 39 11 25 1.9.4 5.3 3.7 4.6.8 5.8 4 49 11 51 63 43 16 22 25.1.4 2.2 1.4 5.3 5.3 4 61 15 36 21 12.5.5 1.4 1.4 4.6 <,1 4.7 4 54 14 37 12 8.6.5 2.9 2.4 4.3.6 5.7 35 46 96 31 18 17.8.5 4.9 3.1 4.2.3 5.2 6 67 15 49 28 5.1.5 3.2 2.9 4.5.38 6. 4 52 1 49 29 1.5.6 2.2 1.4 4.2.4 5.5 28 22 11 32 16 6.6.6 2.5 2.4 4.4.1 6.3 28 4 1 3 21 1.8.6 3 1.9 5.2.18 6.5 2 25 71 42 23 2.1.6 9.6 5.1 1.68 6.9 4 62 24 9 91 9.5.7 2.4 1.5 4.6.4 5.4 24 44 11 77 18 21 8 14 4.6.7 3.8 3.2 4.6.8 6.1 2 28 78 25 57 61 13 11 16.8.7 3.4 3.3 4.2 <,1 5.1 6 74 19 28 58 5 12 3 1.1.7 2.7 1.4 4.4.3 5.3 4 63 14 18 54 33 12 23 7.5.8 2.4 1.5 3.8.5 5.7 3 43 99 24 18 4.6.8 3.5 2.3 4.1.1 6.3 2 32 78 34 13 14.8.8 6.8 4.9 4.1.11 6.1 5 58 13 58 46 9.1.8 2.5 1.8 4.4.1 5.7 4 55 11 29 26 6.5.9 1.5.9 3.6.4 5.2 25 44 11 27 14 4.6.9 5.2 3.5 4.2.19 6.5 25 42 84 39 3 13.8.9 11 5.8 6.3.45 6.9 5 45 14 12 1 7.1.9 3.1 2.3 4.5.7 5.5 4 59 11 34 22 5.5.1 <,5 <,5 3.8.2 5 3 46 12 69 13 25 4 23 3.6.1 2.5 3.4 3.4.8 6 35 41 87 16 68 3 8 2 17.8.1 3.3 2.5 4.9.21 6.5 3 27 11 8 41 55 18 27 3.9.1 5.2 4.2 5..7 5.7 35 51 11 97 12 26 1 23 12.5.11 1.4.7 3.8.57 5.5 25 38 81 22 18 9.6.11 1.4 1.4 4..1 6.3 18 21 63 24 88 25.8.11 16 13 9.1 <,1 4.5 5 38 22 75 71 2.1.11 1.1 1.1 4.7.23 5.3 35 48 11 24 21 Myllyjoki 19 Keskiarvo 199-1994 5. 3.4 4.4.9 5.7 37 51 11 14 51 27 1995 8.2 5.4 4.7.17 6. 33 44 12 27 14 63 18 29 1996 6.4 4.7 4.7.14 5.6 44 46 16 91 28 1997 7.3 4.5 4.8.13 5.8 25 32 12 6 25 1998 4.9 3 5.1.8 5. 35 45 12 25 13 47 15 2 1999 5 3 5.4.18 6.3 32 35 13 39 3 2 6.1 4 4.9.16 6.7 23 38 88 4 25 21 4.2 3 4.8.15 6.5 36 36 1 19 16 43 11 23 22 5. 3.3 6.7.38 6.8 24 28 87 4 24 23 3.9 2.1 6.1.8 5.5 3 47 14 37 22 24 3.4 2.4 4.9.5 5.5 31 49 12 69 114 36 11 2 25 3.1 2.5 4.4.12 5.4 44 55 12 42 22 26 4.3 2.7 6..25 6.3 29 37 13 49 38 27 3.1 2.4 4.5.4 5.5 36 52 13 14 87 41 11 2 28 3.8 2.6 4.1.9 6. 35 47 1 36 26 29 5.2 3.1 4.7.19 6. 35 48 11 55 42 21 2.9 2.7 4.3.1 5.8 33 41 11 48 9 34 1 23 211 5. 4.1 5.4.5 5.4 32 36 12 36 3

Liite 3b. Veden laatu havaintoasemalla Etelä-Virmas 53 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas 53 13.3. 1 11.9 85 <2. <2 4.8.12 6.5 8 13 58 12 29.38 3 5.6 43 <2. <2 4.7.1 6. 14 22 12 18 7.77 4.5 2.4 19 <2. <2 5.4.12 6. 2 26 13 27 14 2.1 13.6. 1 9 92 2.6 <2 4.1.8 6.8 8 17 59 28 48 1.9 12 3 8.9 9 2.8 2 4.1.8 6.8 8 17 63 28 45 2.2 4.5 8.6 87 2.8 2 4.8 6.8 7 17 87 29 43 2 28.8. 1 8.5 89 <2. <2 4.2.12 6.7 7 13 57 23 43 1.4 15 3 8.5 89 <2. <2 4.2.11 6.8 7 13 5 21 43 1.4 4.5 8.6 9 2.2 <2 4.2.12 6.8 7 14 49 23 43 1.3 9.1. 1 9.4 85 2.3 <2 4.4.12 6.9 7 14 47 2 46 1.7 6.8 3 9.7 88 2.4 <2 4.4.11 6.9 7 19 47 2 39 1.4 4.5 9.3 84 2.8 <2 4.4.11 6.9 8 14 54 22 39 1.6 2.4.1 1 11.9 85 <2 <2 4.9.7 6.2 18 24 78 87 22 17 3 51.53 3 5.2 39 <2 <2 4.7.8 5.9 14 23 79 69 24 21 6 63 1.1 4.5 3 23 <2 <2 5.1.11 5.9 24 32 87 73 27 3 9 13 2-2 4.6.1 1 9.5 9 <2 <2 4.2.8 6.6 1 2 66 13 14 22 2 36 1.2 3 9.2 87 <2 <2 4.2.8 6.6 14 2 66 15 14 2 <2 33 1.1 4.5 8.9 85 <2 <2 4.5.1 6.7 1 17 71 1 14 17 <2 24 1.2-2 8.4 9.7.1 1 8.3 98 3.2 3 4.2.8 6.8 15 22 86 14 <5 34 2 41 2 47 3 8 91 <2 <2 4.3.8 6.7 15 19 75 94 12 22 4 43 1.5 4.5 5.1 56 2 <2 4.6.1 6.4 15 19 78 11 14 23 4 53 1.9 27.8.1 1 8.2 88 2.5 <2 4.5.11 6.9 1 16 53 11 <5 27 2 42 1.6 1 3 8.2 88 2.5 <2 4.5.1 6.9 1 16 61 12 <5 21 2 42 1.6 4.5 8.1 87 2.7 <2 4.4.11 6.9 1 16 55 93 <5 23 2 44 2 8.1.1 1 9.9 84 2.2 <2 4.4.1 6.9 9 11 54 54 <5 17 3 37 1.2 8.8 3 1.1 86 2.3 <2 4.4.1 6.9 9 15 56 48 <5 23 3 41 1.3 4 9.8 83 <2 <2 4.4.1 6.9 9 15 51 1 <5 22 3 33 1.3 27.2.2 1 11.3 8 <2 <2 4.9.1 6.9 1 17 67 14 4.54 3 5.7 43 <2 <2 4.8.1 6.7 13 21 69 18 64.82 4.5 1.2 9 2.4 <2 5.6.2 6.7 24 24 97 28 26 8.5 17.6.2 1 8.8 96 2.1 < 2 4.2.1 6.8 12 18 68 23 39 1.5 3 7.9 84 < 2 < 2 4.2.8 6.6 12 18 56 19 45 1.4 4.5 3.9 4 3.3 2 4.5.11 6.4 13 19 7 3 11 4.2-2 27 28.8.2 1 7.9 89 < 2 < 2 4.7.15 7. 8 13 53 2 34.99 3 7.9 88 < 2 < 2 4.6.15 7. 8 13 48 2 33 1 4.5 8 89 < 2 < 2 4.6.15 7. 9 14 46 19 33 1.2-2 11 24.2.3 1 11 77 <,1 <,1 5.5.15 6.5 6 14 53 15 28.5 3 3.6 27.2.2 5.5.15 6.2 7 13 51 15 47.86 4.5.9 7.5.3 5.7.2 6.1 1 13 56 2 14 2.5 16.6.3 1 8.7 87 2.6 2.5 4.4.1 6.7 6 16 56 23 41 1.5 9.4 3 8.6 86 2.4 1.1 4.6.1 6.6 8 16 57 25 41 1.4 4.5 2.4 1.4 4.6.1 6.6 8 16 53 23 42 1.6 1.9.3 1 8.8 83 2.9 1.4 4.7.14 6.9 5 12 49 23 24 1.8 11.6 3 8.9 85 3.3 1.8 4.7.14 6.9 5 12 47 23 24 1.8 4.5 8.9 84 2.7 1.4 4.7.14 6.9 6 12 47 2 25 1.9 19.11.3 1 11.8 85 1.6 4.9.9 6.5 8 14 51 17 35 1.6 3 12 87 1.1.5 4.9.1 6.5 7 14 51 17 34 1.4 4.5 11.9 86.5.4 4.9.1 6.5 7 13 5 17 34 1.4 16.3.4 1 11.2 8 2.5.3 5.8.9 6.2 8 17 6 3 14 16 3 32.46 3 5.4 41.8 <,1 6.1.7 5.6 13 28 86 1 26 19 6 12.98 4.5 1.8 14 1.1 <,1 6.6.7 5.5 2 36 1 8 33 24 7 17 1.6 14.6.4 1 8.5 84 2.9 1.8 4.7.8 6.3 13 2 56 8 19 23 3 66 1.9 3 8.4 83 3.3 1.8 4.8.8 6.3 13 21 54 9 17 24 4 6 1.8 4.5 8.3 82 2.8 1.6 4.7.8 6.3 13 2 57 8 2 24 3 65 1.8-2 6.2 26.7.4 1 8.4 95 2.9 1.7 4.8.1 6.8 8 17 57 28 < 2 31 < 2 43 1.5 3 8.7 97 2.6 1.4 4.8.1 6.7 8 16 54 43 < 2 26 6 44 1.6 4.5 3.9 42 2.9 1.3 5.2.12 6.1 12 14 5 4 < 2 27 3 62 2.5-2 23.4 1.9.4 1 8.3 85 3.4 2.4 4.7.11 6.5 1 17 54 3 < 2 28 3 63 1.7 3 8.1 82 2.9 1.9 4.7.11 6.5 1 18 55 4 < 2 28 4 66 1.6 4.5 8.3 85 3. 1.8 4.6.11 6.5 1 18 56 3 < 2 28 4 71 1.7-2 23.2 25.1.4 1 11.1 86 2. 1. 4.4.1 6.6 14 2 55 22 57 1.6 3 11.1 86 2. 1. 4.4.9 6.6 12 19 54 2 58 1.6 4.5 11. 85 1.7.8 4.4.1 6.6 12 19 54 21 57 1.5-2 6.

Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas 53 7.4.5 1 11.3 83.4.4 5.3.9 6.1 15 22 66 17 49.48 3 2.6 19.7.7 5.4.1 5.7 24 28 81 27 14 1.4 4.5 1.3 1 2 1.8 5.5.1 5.7 3 33 92 3 26 2.6 8.6.5 1 8.6 86 2.7 1.9 4.2.7 6.3 17 24 7 25 66 1.8 3 8.7 86 2.8 1.9 4.3.7 6.3 17 24 67 25 63 1.7 4.5 8.6 85 2.9 1.9 4.2.7 6.3 17 25 69 24 63 1.7-2 1.9 17.8.5 1 7.6 8 3.1 1.6 4.3.1 6.4 13 21 58 27 48 2 3 7.6 8 3.2 1.9 4.3.1 6.4 13 21 58 27 52 1.8 4.5 7.8 73 3.2 1.4 4.3.1 6.5 13 21 58 27 45 1.6-2 11.8 5.1.5 1 9.6 87 2.2 1.4 4.4.1 6.5 14 19 51 19 46 1.6 3 9.8 89 2.2 1.5 4.3.1 6.5 14 19 49 16 47 1.6 4.5 2.7 1.7 4.2.12 6.5 14 2 51 17 49 1.5-2 9. 5.4.6 1 12.6 88.3.2 5.3.12 6.4 14 24 7 28 67.53 3 4.5 34.8.4 4.9.1 6. 18 24 78 2 98.93 4.5 2.3 18 1.7 1.1 5.5.15 6. 22 3 14 3 25 2.2 7.6.6 1 8.6 82 4.2.6 4.2.8 6.6 14 21 67 26 53 1.7 3 8.6 81 3.6 1.8 4.2.8 6.5 13 21 65 22 53 1.8 4.5 8.4 8 3.4 1.7 4.2.8 6.5 13 21 71 28 53 1.8-2 7.2 1.8.6 1 8. 88 2.6 1.7 4.6.12 6.7 1 17 52 2 48 1.8 3 7.9 85 2.3 1.4 4.6.12 6.6 1 17 52 19 62 1.8 4.5 6.4 67 3.9 2. 4.7.13 6.5 1 17 53 25 92 2.3-2 9.9 2.1.6 1 9.1 81 2.2 1. 4.7.13 6.8 7 14 55 2 31 1.6 3 9.1 81 2.2 1.1 4.7.12 6.8 7 14 53 2 32 1.7 4.5 9.2 82 2.5 1.3 4.7.12 6.8 7 14 56 3 32 1.6-2 7.3 27.3.7 1 1.4 77.6.6 4.8.8 6.1 12 21 74 5 19 17 3 45.59 3 7.6 56.3.3 5..9 6. 11 21 74 3 21 15 4 47.74 4.5 5. 38.5.5 5.3.8 5.7 19 28 88 9 23 19 6 97 1.1 4.6.7 1 8.7 93 1.7 1.3 4.5.9 6.4 1 2 61 5 63 19 < 2 4 1.1 3 7.9 8 1.9.9 4.4.8 6.2 12 2 68 9 77 18 4 47 1.2 4.5 7.6 75 2.2 1.3 4.4.8 6.2 12 21 61 12 77 19 3 5 1.5-2 6.2 25.7.7 1 7.9 87 2.8 2.2 4.2.7 6.5 1 21 61 4 14 27 < 2 44 1.7 3 7.9 87 3. 2.4 4.3.8 6.5 12 21 58 3 12 27 < 2 44 1.9 4.5 7. 75 4. 3 4.5.1 6.5 1 2 61 4 66 31 < 2 4 2-2 21.4 16.8.7 1 7. 8 2. 1.5 4.5.1 6.5 12 17 57 6 < 2 22 2 42 1.7 3 7.1 81 1.9 1.5 4.5.1 6.6 12 18 58 7 < 2 23 2 44 1.5 4.5 3.1 34 3.2 2. 4.7.12 6.3 14 18 59 26 < 2 23 4 11 2.2-2 8 11.1.7 1 9.8 84 1.6.7 4.2.7 6.3 15 23 63 16 15 18 4 58 1.2 3 9.8 83 1.7.8 4.3.7 6.3 15 24 63 16 14 18 3 58 1.3 4.5 9.8 84 1.7.8 4.3.8 6.3 15 24 63 16 13 18 3 57 1.2-2 4.6 19.3.8 1 11.5 81.1.1 4.8.8 6.2 18 26 76 16 6.45 3 5.9 44.2.2 4.3.7 5.7 25 34 8 25 97.7 4.5 1.8 14 1.1.8 4.7.9 5.7 3 38 1 3 22 1.4 4.6.8 1 8.8 89 2 1.1 3.8.8 6.4 16 25 58 2 58 1.1 3 8.5 86 2.1 1 3.8.8 6.4 16 25 57 2 59 1.5 4.5 8.4 83 2.8 1.3 3.8.8 6.2 16 25 58 19 6 1.3-2 6.5 14.8.8 1 8.7 91 4.7 2.6 4..9 6.7 1 18 53 27 78 1.9 3 8.6 89 4.5 2.4 4..9 6.7 12 18 53 26 76 1.8 4.5 8.6 89 4.5 2.4 4..9 6.7 12 18 52 26 77 1.8-2 14.7 9.1.8 1 1.5 87 2 1.2 4.1.11 6.7 12 19 52 21 47 1.3 3 1.5 86 1.9.9 4.1.11 6.6 1 18 56 24 46 1.3 4.5 1.6 87 2 1.1 4.1.11 6.6 1 18 52 21 69 1.3-2 5.3

Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas 53 17.3.9 1 11.3 8.4.2 4.6.1 6.2 16 27 75 2 79.55 3 4.2 32.7.4 4.5.11 5.9 2 29 79 21 99.87 4.5.1 13 7.5 6.8.3 6.4 33 36 11 39 1 18 4.6.9 1 8.4 84 3.7 2.2 3.8.1 6.5 16 24 7 25 69 1.9 3 8.5 84 3.9 2.2 3.9.1 6.5 13 24 68 23 68 2 4.5 8.4 84 3.8 2.2 3.9.1 6.5 13 23 68 26 68 2.1-2 12.5 13.8.9 1 7.4 81 1.8 1.4 4.2.14 6.9 1 17 52 21 51 1.6 3 7.2 79 2. 1.3 4.2.13 6.8 1 17 51 18 55 1.6 4 7 76 2.3 1.5 4.2.14 6.7 1 17 51 19 55 1.9-2 9.1 7.1.9 1 1.6 85 6.7 3.1 4.3.13 6.7 8 16 53 28 52 2.9 3 1.7 86 6.8 3.1 4.3.13 6.8 8 16 52 29 53 2.5 4.5 1.6 85 6.8 3.2 4.3.12 6.6 8 17 57 28 52 2.2-2 9.3 18.3.1 1 11.4 8 <,5 <,5 4.5.12 6.3 12 21 63 4 1 14 4 51.33 3 4.4 33 <,5 <,5 4.9.15 6 12 21 7 4 16 19 5 85.62 4.5.9 7 2.9 5.2 5.5.22 6.1 2 28 9 64 17 32 1 41 3.1 3.6.1 1 8.4 88 1.1 1.1 3.8.94 6.6 12 19 62 8 53 21 2 42 1.2 3 7.9 8 1.7 1.7 3.8.93 6.5 12 19 68 3 59 26 3 46 1.4 4.5 7.2 7 3 2.2 3.9.95 6.3 12 12 69 11 57 22 3 54 1.9-2 3.2 22.7.1 1 7.5 9 3.9 2.7 4.1.12 6.8 1 16 48 18 49 2.3 3 7.4 88 3.7 2.5 4..12 6.7 1 17 48 22 49 2.2 4.5 7.5 9 3.4 2.5 4.1.12 6.7 1 17 47 22 5 2.3-2 1.6 17.8.1 1 7.9 91 2.1 1.5 4.2.12 6.8 8 16 47 < 2 < 2 2 < 2 43 2.1 3 7.8 9 1.5 1.2 4.2.12 6.8 8 16 51 < 2 < 2 2 < 2 42 2.2 4 7.7 89 2.2 1.6 4.2.12 6.8 8 16 48 < 2 < 2 2 < 2 43 2.3-2 7.1 3.9.1 1 1.4 92 2.4 1.4 4.2.12 6.8 7 15 53 < 2 < 2 19 2 32 2.1 3 1.3 91 2.4 1.2 4.2.12 6.8 8 14 49 2 < 2 18 2 32 2 4.5 1 89 2.6 1.6 4.1.12 6.7 8 14 47 5 < 2 21 2 33 2.1-2 8.5 7.4.11 1 11.1 79 <,5 <,5 4.9.12 6.3 1 19 61 18 4.59 3 5.3 4 <,5 <,5 4.8.12 6.1 12 2 61 17 78.91 4.5 1.1 8 1.6.9 5.4.21 6.2 25 26 79 31 36 9.5 9.6.11 1 8.5 96 2.2 2.1 3.9.11 6.5 13 18 54 33 49 1.6 3 7.9 84 1.8 1.6 4.1.11 6.5 1 18 54 19 46 1.7 4.5 8. 83 2.6 1.6 4.4.13 6.6 1 14 5 19 38 2.1-2 7.8 25.8.11 1 9. 96 2.1 1.4 4.3.11 6.7 6 13 49 19 23 1.2 3 9. 95 1.9 1 4.3.11 6.7 5 13 49 19 24 1 4.5 8.4 88 1.7 1.1 4.3.11 6.7 7 13 47 18 23.83-2 14.1 2.1.11 1 1.8 86 2.7 1.3 4.4.93 6.6 1 22 52 19 46 2.1 3 1.7 86 2.8 1.4 4.4.97 6.6 8 15 51 21 46 2.3 4.5 1.9 87 3.7 1.7 4.4.1 6.6 8 16 49 22 44 2.1-2 6.5

Liite 3b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sam. a-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Etelä-Virmas 53 Keskiarvot 211 1 9.9 89 1.9 1.3 4.4.11 6.5 98 18 54 22 4 1.4 9.5 3 8.2 76 1.8 1.1 4.4.11 6.5 88 17 54 19 49 1.5 4.5 7.1 67 2.4 1.3 4.6.14 6.5 13 17 56 23 12 3.6 21 1 9.1 88 2. 1.4 4.2.11 6.7 98 17 55 4 39 18 3 43 1.6 7.3 3 7.6 76 2. 1.4 4.2.12 6.6 1 17 57 3 56 21 3 51 1.7 4.5 6.7 69 2.8 2.6 4.4.14 6.5 12 17 6 21 58 23 4 12 2.3 29 1 9.4 83 3 1.7 4.2.12 6.6 13 21 63 24 63 1.7 1.3 3 7.7 7 3 1.8 4.2.12 6.5 13 22 63 23 69 1.7 4.5 6.5 61 7 3.6 4.8.17 6.6 16 23 72 28 29 6.1 28 1 9.9 87 2.2 1.3 4.2.9 6.5 14 22 6 21 61 1.2 8.8 3 8.4 76 2.2 1.1 4.1.9 6.4 16 24 62 24 7 1.3 4.5 7.4 68 2.6 1.4 4.2.9 6.3 17 25 66 24 11 1.5 27 1 8.8 84 1.7 1.3 4.4.8 6.4 12 2 63 7 82 21 3 46 1.3 1. 3 8.1 77 1.8 1.2 4.5.8 6.3 12 21 64 8 85 2 3 48 1.3 4.5 6.5 61 2.3 1.5 4.6.9 6.2 14 22 66 13 78 22 4 71 1.6 26 1 9.6 85 2.3.9 4.7.11 6.6 11 19 61 24 5 1.4 8.1 3 7.5 7 2.2 1.2 4.6.11 6.5 12 19 62 2 61 1.6 4.5 6.6 62 2.9 1.5 4.8.12 6.5 13 21 8 28 11 2. 25 1 9.3 84 2.1 1.3 4.6.9 6.3 15 22 61 22 52 1.5 11. 3 7.2 69 2.2 1.5 4.6.9 6.2 17 23 64 24 76 1.6 4.5 5.9 56 2.7 1.7 4.6.1 6.3 19 25 68 25 1 1.9 24 1 9.5 86 2.7 1.4 4.9.1 6.5 11 18 56 11 41 24 3 52 1.4 14.7 3 8.3 78 2.3 1.2 5..9 6.3 11 2 61 17 7 23 5 7 1.5 4.5 6.7 62 2.3 1.1 5.1.1 6.2 13 21 63 6 89 25 4 85 1.8 23 1 1.1 83 2 1.2 4.88.12 6.7 63 14 52 2 32 1.4 1.5 3 8.3 71 2.9 4.93.12 6.6 68 14 52 2 37 1.4 5 7 59 1.5.9 4.98.14 6.5 78 14 52 2 6 1.9 22 1 9.3 88 <2 <2 4.6.12 6.9 1 16 63 19 38 1. 19. 3 7.2 72 <2 <2 4.5.11 6.8 11 17 58 19 47 1.1 5 4.4 46 2.6 <2 4.9.15 6.7 15 19 71 26 13 4.6 21 1 9.6 89 2.4 2 4.4.9 6.7 12 19 67 1 75 23 2 41 1.3 18.6 3 8.1 78 2.2 2 4.4.9 6.6 12 19 67 96 8 21 3 44 1.3 4.5 7. 67 2.1 2 4.6.1 6.6 14 2 68 95 87 23 4 57 1.7 2 1 9.7 88 2.2 2 4.4.11 6.7 75 14 55 21 42 1.3 11.3 3 8.2 78 2.3 2 4.4.1 6.6 9 18 7 22 49 1.4 4.5 7.2 7 2.5 2 4.5.11 6.6 11 18 8 25 66 1.8 1999 1 1.9 91 2.4 2 4.5.11 6.7 11 16 58 19 51 1.1 11 3 8.6 75 2.4 2 4.5.11 6.5 12 17 61 21 59 1.3 4.5 7.8 69 3.6 3 4.6.13 6.6 15 18 68 27 11 2.8 1998 1 1 9 2.5 2 4.4.1 6.1 86 15 52 64 23 21 3 38 1.2 11 3 8.6 81 2.8 2 4.4.1 6 9 15 51 64 35 21 3 43 1.2 4.5 7.7 72 3.2 2 4.6.13 5.9 11 17 61 67 57 23 4 78 2.4 1997 1 1.6 95 2.3 2 4.5.11 6.5 73 15 59 19 37 1.1 14 3 8.8 79 2.3 2 4.5.11 6.2 73 15 57 21 43 1.2 4.5 6.9 62 4 2.3 4.6.13 6.1 98 16 66 31 83 2.6 1996 1 9.5 87 2. 1.3 4.1.1 6.1 93 16 61 22 5 1.2 17 3 8 76 2. 1.2 4.1.9 6. 1 17 65 19 62 1.4 4.5 6.8 65 2.7 1.7 4.2.11 6.1 11 17 61 22 81 1.9 1995 1 9.4 88 2.2 1.6 4..9 6.5 13 2 6 86 4 27 3 61 1.6 22 3 7.6 75 2.3 1.5 4..1 6.4 13 2 58 71 54 27 3 66 1.6 4.5 6.2 6 3.6 2.6 4.3.12 6.4 16 2 66 87 62 32 4 28 4.5 199-94 1 9.5 89 2.9 1.9 4.2.7 6.4 11 19 61 58 25 56 1.1 16 3 8.7 82 2.5 1.6 4.2.9 6.3 11 19 57 5 25 65 1.5 4.5 8.4 78 3.1 1.9 4.2.12 6.3 12 2 57 5 26 94 1.8

Liite 3c. Jylhäsuon käyttö- ja hoitotietoja v. 211 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 19/211/1 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISAVI/62/4.8/2 TYÖMAAN NIMI Jylhäsuo KOK.PINTA-ALA ha 66 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 211 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 11.touko LOPETUS PVM 28.8. Tuotantopäivien lkm 34 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus tuotannon aikana PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 415 jaksolla 1.5. - 31.8. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 55ha 15-3.1. Lietetaskujen puhdístus 55 11-14.5., 18.8.-31.8. Laskeutusaltaiden puhdistus kem 1.6.-9.6.23.9.-29.9. kunnostusjyrsintä 48 ha 15.5.-3.5. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 7.5,11.6.,23.6.,6.7.,27.7.

Liite 4. Pakinsuon tarkkailun vedenlaatutuloksia

Liite 4a. Pakinsuolta lähtevän ja laskuojan suun veden laatu. Tähdellä merkityt tulokset ovat Juvan kunnan vanhan kaatopaikan tarkkailutuloksia. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Pakinsuo altaan alapuoli 27 11 8.3 6.6.25 6.1 7 92 29 86 19 14 65 58 26 17 11 12.6.87 6.6 59 69 27 21 79 25 13 1 6.7.25 5.9 73 9 26 18 59 24 12 7.1 6.5.28 5.9 67 78 25 79 144 15 87 54 23 11 5.7 9.7.52 6.1 55 76 26 12 52 22 17. 11 11.5.86 6.6 82 69 21 23 1 21 15.7 12 7.4.38 6.5 76 76 26 936 79 17 74 7 2 13.4 9.3 7.5.41 6.5 54 79 31 17 7 1999 12.4 8 7.2.33 6.3 63 71 3 13 55 1998 1 6.1 7.2.29 5.5 68 73 31 16 61 11 5 49 1997 15.3 8.5 7.8.4 6. 58 8 31 17 65 1996 23.2 19 6.9.34 5.8 63 8 33 12 57 1995 16.5 1.5 8.5.51 6.3 62 8 3 14 78 18 79 7 1994 28 24 6.8 5.8 58 86 32 96 56 1993 18 14 7.8 6.4 8 8 26 16 13 66 Pakinsuo mittakaivo (kasvillisuuskentältä lähtevä) 17.1.11 7.2 4.8 1.7 6.1 82 3 19 85 49 74 25.2.11 32 21 12.3 6.1 1 39 23 85 18 17 21.3.11 14 9.9 11.7 6.1 9 37 27 79 26 12 18.4.11 3 1.6 7.9 4.7 15 15 96 2 3 51 12.5.11 7.7 5.6 8.8 4.9 25 82 32 41 5 12 26.5.11 8.6 7.7 7.4 5.2 45 14 5 61 9 26 7.6.11 7.7 6.7 7 5.5 67 14 6 53 5 38 22.6.11 8.5 7.4 7.2 5.6 77 16 75 17 14 47 5.7.11 58 45 1.5 5.5 13 29 14 12 4 19 27.7.11 12 11 7.3 5.8 88 2 62 78 5 45 1.8.11 1 8.3 7.3 6 79 18 15 69 1 38 24.8.11 6.4 3.8 9.4 5.9 72 15 21 48 6 38 7.9.11 4 3.3 11.2 5.9 46 11 13 33 5 39 2.9.11 7.6 7 18.4 4.7 36 24 12 35 < 2 14 6.1.11 7.2 6.5 16.6 4.4 39 24 15 4 3 14 19.1.11 8.3 6.7 17.4 4.5 57 3 19 28 2 13 21.11.11 7.6 6.5 14.4 4.9 47 33 23 33 11 2 13.12.11 4.6 3.9 12.3 5.1 39 31 21 25 7 16 211 12 9.3 11 5.4 63 23 95 61 1 51 21 13 8.5 12 5.7 52 23 1 77 23 39 29 1 5.6 8.2 6.3 55 19 73 8 25 36 28 14 6.8 8.7 6.3 59 19 54 7 15 35 Pakinsuo pumppuallas (kentälle johdettava vesi) 17.1.11 18 7.1 11.9 6.2 55 34 23 12 67 86 25.2.11 12 6.9 13.9 6.3 5 38 26 95 49 83 21.3.11 13 7.6 13.6 6.2 64 4 33 1 51 8 18.4.11 7.6 4.2 9.6 4.3 22 19 12 31 4 94 12.5.11 16 12 7.6 6.1 5 24 1 95 18 36 26.5.11 18 13 1.2 6.2 46 21 64 11 25 44 7.6.11 14 9.4 8.7 6.4 58 17 27 14 49 64 22.6.11 36 22 1.3 5.3 99 44 23 13 1 49 5.7.11 31 24 1.2 6.1 95 39 19 21 65 12 27.7.11 17 13 7.7 6.1 73 22 43 16 62 1 1.8.11 29 21 9.4 6.2 73 26 69 18 44 87 24.8.11 16 11 11.7 5.7 7 31 15 96 22 48 7.9.11 22 18 17.4 5. 5 31 18 57 5 12 2.9.11 42 38 26 4. 74 53 34 6 2 45 6.1.11 25 21 21 4.4 4 34 23 4 < 2 28 19.1.11 32 28 15.5 4.9 58 37 23 55 5 36 21.11.11 22 15 15.2 6.1 58 42 28 68 21 41 13.12.11 1 6 11.2 6. 5 31 18 54 19 32 211 21 15 12.8 5.6 6 32 18 1 29 62 21 27 15 11.1 5.7 58 29 14 14 5 67 29 18 7.8 8.5 6.2 56 26 12 11 39 45 28 24 8. 7.9 6.2 6 25 12 84 16 39

Liite 4a jatkuu Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Pakinsuon laskuoja 63 22.5. 15 7 15.3.91 7.2 23 38 13 17 11 13.6. 16 9 14.7.92 6.8 3 41 24 18 12 28.8. 19 14 8.3.32 6.4 6 78 51 14 82 9.1. 19 12 15.2.9 7 3 58 2 22 11 21.5.1 15 8 11.1.47 6.5 4 43 17 32 39 14 91 74 4.6.1 15 7 15.4.87 7 4 34 97 28 14 12 57 11 27.8.1 13 6 18.4 1.2 6.8 88 28 95 32 51 14 94 13 8.1.1 1 8 8.3.24 6.4 5 63 31 17 46 91 42 46 15.5.2 29 9 12.1.5 7 7 5 19 23 93 17.6.2 28 12 11.2.59 6.7 7 57 25 22 87 28.8.2 17 8 17.4 1.3 6.9 67 49 13 24 14 28.1.2 17 7 17.1 1.1 6.7 4 41 3 18 95 7.5.3 12 3. 7.7.9 5.6 2 52 24 71 26 16.6.3 14 6.4 12.3.52 6.4 42 49 15 13 87 1.9.3 13 5.9 11.7.61 6.5 4 31 18 14 91 4.11.3 1 6.7 7.2.14 5.8 35 62 25 74 39 4.5.4 11 5.6 7.8.18 6 35 48 18 34 34 77 38 3 14.6.4 3 13.6 11.8.6 6.5 6 54 15 18 62 15 91 14 1.9.4 19 9.7 13.7.78 6.6 7 5 15 39 13 15 12 99 25.1.4 9.7 4.8 9.7.37 6.4 5 61 26 98 42 12.5.5 3.7 2.5 6.6.4 5.3 5 54 25 61 2 8.6.5 15 9.4 9.8.39 6.4 5 62 18 12 69 17.8.5 14 11 6.2.9 5.6 7 87 24 11 38 5.1.5 13 8.8 11.6.44 6.4 56 59 97 15 1 1.5.6 9.6 4.9 1.2.38 6.3 35 49 17 79 68 7.6.6 22 22 14.1.66 6.6 5 42 14 13 89 1.8.6 6 25 19.8 1.6 6.7 7 4 16 3 22 2.1.6 32 22 14.3.46 6.6 7 84 44 15 56 8.5.7 17 9.6 1.1.32 6.3 7 62 23 48 31 12 54 51 6.6.7 23 12 14.8.84 6.7 56 42 18 35 1 18 12 13 13.8.7 15 8.4 15.2 1. 6.8 7 62 17 29 62 2 16 15 1.1.7 6.9 4.2 9.2 6.1 5 68 28 13 13 87 51 43 7.5.8 13 1.3 6.5 4 16 14 83 55 14.8.8 15 1.3 6.4 6 73 19 22 2 11 35 72 8.1.8 15 12 1.4 6.5 6 65 2 11 61 5.5.9 14 9.2 6.3 4 49 19 96 39 13.8.9 14 11.8 6.9 47 51 14 69 < 2 13 46 93 7.1.9 1 4.7 1.1 6.5 33 41 12 11 43 5.5.1 3.8 9.1 6. 3 39 2 56 28 5.8.1 4 17.8 7.1 35 59 5 71 19 32 13 29 28.9.1 1 6.7 25.9 4.4 14 27 25 39 18 12.5.11 7.7 13.8 6.3 35 33 18 3 56 1.8.11 13 9.2 6.6 5 67 17 13 51 6.1.11 7. 14.4 5.9 27 39 2 12 36 1994 14.1 7.9 11.2.45 6.2 55 6 18 97 82 1995 15.5 8.2 12.8.72 6.5 53 53 19 61 16 16 1 97 1996 13.8 6.8 13.7.72 6.4 59 42 17 14 13 1997 21.3 1.3 11.7.61 6. 55 63 25 15 71 1998 1.7 5.8 1.3.32 5.4 56 58 23 91 4 13 91 54 1999 13.5 9. 12.4.58 6.5 47 46 2 14 76 2 17.3 1.5 13.4.76 6.9 36 54 27 18 16 21 13.3 7 13.3.7 6.7 55 42 17 77 26 12 71 9 22 23 9 14.5.87 6.8 62 49 22 22 1 23 12 5.5 9.7.34 6.1 34 49 21 1 61 24 17 8.3 1.8.48 6.4 54 53 19 3 177 12 83 78 25 11 7.9 8.6.24 5.9 57 66 19 11 57 26 31 18 14.6.78 6.6 56 54 23 16 11 27 15 8.6 12.3.59 6.5 62 59 22 61 151 15 96 94 28 14 12 1.3 6.5 53 51 18 22 2 1 35 63 29 13 4.7 1.4 6.6 4 47 15 69 2 11 46 58 21 18 17.6 5.8 26 42 32 71 19 14 13 11 211 9.2 12.5 6.3 37 46 18 58 11 18 55 48

Liite 4b. Veden laatu asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 (a-klorofylli -1m) (*näyte lammen luusuasta, ** vanhan kaatopaikan tarkkailun tuloksia). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l Oja vanhalta kaatopaikalta (Kuhalampeen laskeva oja 175) 9594** 8. 6.1 4 45 17 65 42 19994** 6.6 4.3 64 84 95 65 27 3 3 9595** 5.8 6. 32 44 86 28 25 45 3.3 4995** 9.4 6.5 32 23 47 25 66 58 24 6 2195** 6.1 6.2 48 54 6 25 38 49 6.1 3 22 7.5.96**.4 5.1 5.2 36 31 89 18 36 37 3.1 12.8.96**.3 6.7 6.2 6 51 48 23 99 1 24 7.1.96**.2 12 6.7 32 19 25 <1 47 49 44 5.5.97** 5.1 5.1 4 55 88 21 3 29 2.8 6.1.97** 8.8 6.4 28 21 29 <1 51 55 9.9 18 x1994-97 7.4 5.9 41 43 74 <15 46 53 15 9 9 5.5.98 5.5 4.8 4 5 99 16 26 27 3.8 25.8.98 5.2 5.2 8 88 66 77 36 47 3.5 19.1.98 5.5 4.5 72 1 86 15 42 36 3.7 3.5.99** 7,4 6. 72 48 11 32 38 42 5.3 7 2.5.** 7.5 6.2 56 47 92 28 31 55 3.3 7.8.** 6.7 6.4 64 41 7 35 12 92 47 36 62 12.9.** 5.3 6. 64 7 58 58 51 61 7.3 2 2 25.4.1** 8.1 4.3 5.2 5 62 15 13 49 26 2.9 4 18.6.2** 4.6 43 6.7 6.1 7 68 14 4 9 72 9.4 9 8 5.9.2**.3 3 1. 5.6 7 43 98 12 18 25 84 4.6.3** 5.8 52 8.3 6.1 6 49 13 35 12 96 21 6.8.3** 2.6 26 5.7 5. 8 11 21 3 12 48 3.2 17 16 26.5.4** 5. 4 7.8 6.1 8 56 19 72 32 73 7.4 3 5 23.8.4** 5.7 53 12. 6.5 7 71 32 21 18 68 14 164 32 1.5.5** 7.2 54 4.8 5.2 5 77 14 69 12 5 3.3 26 6 5.9.5** 4.5 41 7.4 6.1 8 64 15 4 15 12 27 2 2 3.5.6** 6.6 47 8.1 6.1 5 61 33 16 37 49 6.4 25 43 11.9.6 5.4 5 55 3.7 1 6.3 58 39 19 58 27 1 24.8.8 7. 12 5.9 5 46 19 22 59 37 4.1 45 21 13.1.8 6.5 27 6.2 8 6.5 67 15 16 18 8.5 3 1 26.5.11 6. 53 8.6 6.1 49 53 11 2 36 51 7. <3 6 25.8.11 4. 39 4.3 5.1 69 8 97 1 68 73 8.2 <5 19 Kuhalampi 32 291173 3975 6. 9.9 44 89 11. 11.2.13.2 5.5 6.6 34 43 18 1125 75 28 5 35 31 Kuhalampi (länsiosa 16) 13.3. 1 2.9 21 12 7.5 1.1.55 6.3 24 24 17 5 62 33 13.6..5 8.4 88 7.2 4 1.1.17 6.9 14 22 79 65 26 8.5 17 2.4.1.5 5.4 38 8.4 5 9.6.47 6.2 28 23 15 79 4 65 37 47 17 4.6.1 1 8.4 83 9.6 6 1.2.24 6.9 25 27 79 17 <5 63 5 33 7.6 23 9.7.1.5 7.2 89 1 6 1.1.26 6.9 4 37 13 14 <5 84 16 12 12 72 27.2.2.5 2.4 15 9 1.7.54 6.8 4 37 17 75 6 24 17.6.2.5 8. 92 15 7 9.9.25 7. 6 34 12 11 94 23 54 5.9.2** 8. 81 1. 6.9 6 41 12 13 12 1 19 5 2 4 24.2.3.5 9.8 4.6 22.7 1 6.4 5 36 12 78 14 15 4.6.3.2 7.7 8 11. 6.5 35 37 96 54 29 7.1 16.6.3 1 7.7 78 2.9 2.9 1.7.26 6.6 3 35 1 69 41 13 16.6.3-1 14.7 6.8.3.3 6.9 76 9.5 6.5 6 42 15 14 75 25

Liite 4b jatkuu Kuhalampi (länsiosa 16) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l 16.3.4.5 17 5. 15.2.66 6.2 4 3 97 24 < 2 81 27 12 11 26.5.4.2 9.7 93 9.3 6.5 3 33 89 6 6 21 5.4 33 1 14.6.4.5 7.2 73 6.3 4.6 1.6.26 6.5 35 31 88 25 < 2 95 23 43 7.9 14.6.4-1 24.3 26.7.4.5 7.1 82 7 4.5 1.3.39 6.9 4 33 94 4 < 2 11 4 7 15 26.7.4 -.5 67.5 23.8.4.2 7.4 76 9.2 6.7 6 42 16 11 15 69 19 21 24 12 7.4.5 1 2.1 15 7.7 5.2 11.4.45 6.1 4 28 13 82 8 18 8.6.5.5 8. 81 12 8.6 9.6.24 6.5 4 43 13 17 49 12 8.6.5 -.5 42.8 5.9.5.5 7. 84 8.5 6.6 5 55 13 12 87 49 8.8 6 5.9.5 -.5 63.3 5.4.6.5 13 7.6 24 1.4 6.5 88 73 36 21 19 15 3.5.6** 6.7 57 6.5 6. 35 17 37 42 18 2 9 7.6.6.5 8.5 8 7.1 4.3 1.1.28 6.8 26 28 82 8 32 7 7.6.6-1 23.3 11.9.6** 8. 8 9.7 6.7 35 92 12 91 36 25 24. 15 5 27.3.7.5 2.3 17 16 8.7 12.8.3 6 4 25 15 55 14 67 35 81 33 6.6.7 1 6.6 66 7.9 4.9 11.2.19 6.5 28 29 11 17 58 88 23 39 11 6.6.7-1 2.7 25.7.7 1 7.5 86 13 9 1.3.24 6.8 33 64 13 37 < 2 13 36 5 12 25.7.7-1 111 7.5.8.5 12 8.7 6.7 35 28 11 65 31 12 14.8.8.5 16 1.5 6.9 47 33 97 7 < 2 92 19 81 12 8.1.8.5 6 11.38 6.9 33 34 84 66 66 12 5.5.9.5 12 7.8 6.5 25 29 16 54 37 2 13.8.9.5 16 1.7 7.2 4 31 13 1 < 2 12 2 85 28 7.1.9.5 4.7 1.2.4 6.9 24 23 7 69 4 15 5.5.1 1 7.6 8.5 6.4 3 3 16 96 11 15 5.8.1 1 9.7 11.3 6.9 7 33 13 5 < 2 16 44 11 48 28.9.1 1 8.3 13.2.2 6.6 28 23 9 77 48 2 28.3.11 1 19. 6.3 43 32 24 14 72 22 12.5.11 1 1 9.8 6.5 2 27 12 92 19 9.6 1.8.11 1 15 1.9 6.7 5 33 18 55 17 21 46 12 33 25.8.11 1 8.9 96 11. 7. 52 31 14 17 98 29 6.1.11 1 7.7 12.1.14 6.2 4 41 16 68 39 9.3

Liite 4b jatkuu. Veden laatu asemilla Kuhalampi länsiosa ja Kuhalampi 32 (a-klorofylli -1m) (*näyte lammen luusuasta, ** vanhan kaatopaikan tarkkailun tuloksia). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kuhalammen laskujoki 56 3.9.75 6.9 62.21 6.4 21 17 85 85 34 4.8 17.8.78 4.3 43.43 6.5 28 29 91 14 21 7.7 929681 5.6 56 9.5.12 5.9 2 29 63 48 21 3.3 3.11.83 11.8 83 11.5.9 6. 24 36 12 43 23 4.5 13.3.84.6 4 17.5.66 6.3 7 36 15 81 13 22 5.7.84 8.7 9 1.9.49 6.5 55 61 16 78 72 7.7 1.11.84 9.5 73 9.6.9 5.7 4 45 14 53 31 4.5 4.2.85 1.1 7 21..65 6. 6 34 14 79 12 26 13.8.85 5. 53 1.1.35 6.3 36 36 11 11 44 2.6 17.12.85 2.3 16 16.5.34 5.9 32 39 15 62 57 5.9 27.1.87.9 6 24.8.78 6. 7 56 17 92 63 98 7.2 18.5.94.1 9.1 81 5.6 4. 9.1.13 6.2 13 22 61 38 19 21.6.94.1 4.7 48 6.3 4. 11.2.25 6.4 16 23 61 44 35 4.1 7.9.94.1 5.6 54 9.6 3.8 9.7.3 6.5 33 3 86 68 6 25 24.1.94.1 6.2 4.5 9.5.11 5.8 4 51 13 44 36 1.7 9.5.95.1 8.7 67 8. 6. 7.3.11 6. 2 24 89 22 23 4 8 25 19.6.95.1 3.2 33 13 6.8 1.5.31 6.3 5 36 11 23 2 11 46 92 33 29.8.95.1 3.9 37 13 5.9 15..43 6.4 5 23 14 16 13 96 42 68 11 25.9.95.1 6.4 57 5.3 2.9 11.1.26 6.4 2 21 84 12 46 69 2 49 8.5 2.5.96.1 9.5 84 4.9 3.3 9.12 6.3 2 24 98 51 21 1.6.96.1 5.2 56 6.2 4.6 1.17 6.4 27 27 87 52 3 12 26.8.96.1 3.1 33 5.4 2.6 1.9.41 6.2 63 35 14 85 79 22 8.1.96.1 1.6 14 16 8 13.8.49 6.1 33 29 11 91 47 8.6 12.5.97.1 8.4 8 7 3.9 7.9.15 5.9 3 31 93 28 28 3.6.97.1 2.5 28 11 7. 1.7.34 6.2 25 3 83 76 6 8.2 2.8.97.1 4.3 43 8.9 5. 13.3.41 6.2 35 23 74 8 6 6. 13.1.97.1 8. 62 3.8 2. 11.5.28 6.2 2 19 71 58 3 7.3 5.5.98.1 6.7 54 4.6 3 6.2.5 5.1 23 27 13 27 37 47 1 2 1.6.98.1 7.4 66 4 4 9.9.15 6 15 22 66 76 3 36 7 13 14 11.8.98.1 6. 64 14 11 9.5.2 5.7 33 41 16 18 <5 1 2 36 17 12.1.98.1 6.1 51 6 3 11.4.25 5.9 5 32 94 18 94 72 32 5 7.7 1.5.99.1 9.2 72 3 2 9.9.14 6.3 27 25 1 53 23 1.6.99.1 7.8 76 6.7 3 1.5.18 6.5 2 21 71 51 24 12 23.8.99.1 3.2 31 11 9 1.8.38 6.4 47 32 11 11 9 11 25.1.99.1 9.9 74 5.5 3 1.9.25 6.6 4 29 13 95 4 5.1 22.5..1 5.7 59 7.6 6 1.21 6.8 1 27 12 57 26 13.6..1 6.8 72 6 3 1.5.21 6.5 16 21 97 64 3 16 28.8..1 4.7 49 6.6 4 11.35 6.7 25 21 76 77 36 11 9.1..1 3.4 31 13 7 12.3.45 6.8 18 27 71 84 52 12 21.5.1.1 7.9 72 1 8 9.8.2 6.5 3 28 95 <5 <5 77 1 24 4.6.1.1 5.8 57 11 7 11.1.27 6.5 2 25 87 25 <5 75 13 32 37 27.8.1.1 2.4 24 16 1 12.3.39 6.5 6 26 11 17 <5 11 34 85 39 8.1.1.1 6.4 54 5.6 3 11.4.25 6.6 33 22 97 26 79 96 31 65 7.3 15.5.2.1 6.1 65 8.3 6 8.8.15 6.7 35 33 12 55 23 17.6.2.1 3.3 36 1 5 1.5.3 6.4 5 31 12 1 54 28.8.2.1.7 7 25 13 16.7.58 6.4 5 31 1 11 99 28.1.2.1 3.8 27 22 11 14.3.4 6.4 44 35 13 2 82 7.5.3.1 8.3 74 7.4 5.6 1.4.24 6.3 28 28 18 61 47 16.6.3.1 6. 61 3.5 3.4 11.6.28 6.4 3 3 9 65 43 1.9.3.1 5.8 53 7.1 3.3 1.3.35 6.6 35 53 87 85 49 4.11.3.1 6.5 48 4.2 3.5 1.5.17 6. 35 46 14 54 3 4.5.4.1 8.6 83 12 8.5 8.9.21 6.3 3 29 12 16 21 65 2 35 14.6.4.1 4.6 46 8.7 5.31 11.4.3 6.4 35 31 1 1 2 1 25 46 1.9.4.1 4. 43 11 6.3 1.5.37 6.4 4 35 95 11 8 11 46 32 25.1.4.1 8.6 69 5.9 3.9 1.4.26 6.5 35 36 12 68 41 12.5.5.1 9.3 84 8.2 5.3 9.18 6.4 25 27 1 59 25 8.6.5.1 6.5 66 9.1 5.6 1.2.23 6.4 35 36 1 78 39 17.8.5.1 4.9 49 1 7.1 9.5.31 6.3 4 39 1 1 6 5.1.5.1 5.2 47 6.6 4.8 1.4.48 6.3 5 38 2 89 59 jatkuu

Liite 4b jatkuu. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam. a-klor Koli44 Fek.str. m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FNU :g/l /1ml /1ml mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Kuhalammen laskujoki 56 1.5.6.1 6.9 71 8.6 5 8.3.19 6.3 2 27 11 64 32 7.6.6.1 6.8 62 6.8 3.8 1.6.27 6.6 24 25 79 63 37 1.8.6.1 1. 1 19 11 19.9.57 6.3 4 25 13 11 13 2.1.6.1 2.1 18 18 8.2 19.6.44 6.4 23 12 11 1 83 8.5.7.1 7 65 3.4 2.3 1.6.14 6.3 2 25 99 32 25 47 21 34 5.6.7.1 3.6 4 8.8 5.6 11.9.22 6.2 24 28 11 45 51 95 34 41 13.8.7.1 1.6 18 11 6.2 11.3.44 6.6 47 35 11 21 2 12 54 67 1.1.7.1 6 51 5.7 3.4 1.4.21 6.3 4 45 13 88 15 73 32 38 7.5.8.1 13 9.4 6.6 3 25 11 64 36 12 14.8.8.1 11 11.4.38 6.5 33 27 79 5 < 2 81 22 93 12 9.1.8.1 4.6 11.4 6.6 35 31 84 64 44 5.5.9.1 11 8.1 6.4 25 28 15 56 37 19 13.8.9.1 5.8 11.3.58 6.6 4 28 1 9 < 2 91 32 76 26 7.1.9.1 8.6 67 6 1.4 6.8 24 22 72 78 4 16 5.5.1.1 8.3 8.7 6.3 28 28 14 63 3 15 5.8.1.1 13 22.1.61 6.5 4 2 12 4 22 14 57 1 54 28.9.1.1 7.2 13.2 6.4 28 23 83 8 48 2 12.5.11.1 13 1.4 6.2 24 26 11 82 26 1 1.8.11.1 6.4 12.6.43 6.4 5 26 13 32 28 14 68 99 29 6.1.11.1 5.2 12.3 6.2 35 36 14 8 42 8.3 Keskiarvot 1994.1 6.5 61 6.9 4.1 9.9.2 6.2 26 32 85 49 38 1.3 1995.1 5.6 49 9.8 5.4 11..28 6.3 35 26 11 18 77 79 29 59 18 1996.1 4.9 47 8.1 4.6 1.9.3 6.3 36 29 11 7 44 14 1997.1 5.8 53 7.7 4.5 1.9.3 6.1 275 26 83 71 5 7.2 1998.1 6.6 59 7.2 5 9.3.16 5.7 3 31 11 18 12 64 17 3 64 1999.1 7.5 63 6.6 4 1.5.24 6.5 34 27 1 77 44 9.4 2.1 5.2 53 8.3 5 11.31 6.7 17 24 91 71 36 13 21.1 5.6 52 1.7 7. 11.2.28 6.5 358 25 973 227 79 9 22 515 28 22.1 3.5 34 16 8.8 12.6.36 6.5 45 33 12 12 65 23.1 6.7 59 5.6 4 1.7.26 6.3 32 39 12 66 42 24.1 6.5 6 9.4 6 1.3.29 6.4 35 33 11 6 73 86 3 39 25.1 6.5 62 8.5 5.7 9.8.3 6.4 38 35 13 82 46 26.1 4.2 4 13 7 14.6.37 6.4 27 22 11 84 71 27.1 4.6 44 7.2 4.4 11.1.25 6.4 33 33 11 47 113 84 35 45 28.1 9.5 1.7.38 6.6 33 28 91 5 2 7 22 58 12 29.1 8.6 67 8 9.9.58 6.6 3 26 11 9 2 75 32 51 2 21.1 9.5 14.7.61 6.4 32 24 11 4 22 94 57 59 3 211.1 8.2 11.8.43 6.3 36 29 13 1 56 16

Liite 4c. Pakinsuon käyttö- ja hoitotietoja v. 211 KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO KHO 3682/1382/1/5 TYÖMAAN NIMI Pakinsuo KOK.PINTA-ALA ha 161 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 115 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 2.5. LOPETUS PVM 28.8. Tuotantopäivien lkm 33 PUMPPAUS ALOITETTU PVM pintavalutus helpikentälle PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 49 jaksolla 1.5. - 31.9. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 115 15.5-3.5, 1.11.-15.11 Lietetaskujen puhdístus 115 15.5.-3.5.,15.1.11-15. Laskeutusaltaiden puhdistus 4.1. ojituskunnostus ja päisteputkien lasku lohko 1, 5ha 15.6.-25.6. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 4.4., 29.4., 4.5., 5.5., 16.5., 2.6., 8.6., 22.6., 29.6., 15.7.,

Liite 5. Tuusjärven alueen tarkkailun vedenlaatutuloksia

Liite 5a. Vuotsinsuolta lähtevän veden laatu sekä laskuojan suun veden laatu vuonna 21 ja aiempien vuosien keskiarvot. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mgo 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l Vuotsinsuo, tuleva vesi 9.6.11 13 67 18 13 79 28.7.11 46 9.9 5.8 64 81 19 53 11.8.11 25 11.7 4.6 2 72 21 52 6.9.11 19 8.8 5 63 71 67 15 2.1.11 6.9 6.3 5.6 7 34 77 37 211 67 9.18 5.3 93 55 13 14 21 25 16 64 19 36 29 35 8 39 2 88 28 41 91 5 15 13 27 28 85 41 1 93 26 78 71 4 2 15 14 25 22 86 43 13 55 24 22 86 45 2 48 12 48 62 23 22. 93 51 13 76 22 22 88 39 25 49 21 18.9 21 58 15 57 2 1.7 9 54 11 47 1999 1.1 85 41 12 46 1998 13.7 13 4229 123 4957 1997 24.1 8 11 44 17 82 1996 17.2 12 51 17 52 1995 2.3 12 43 16 Vuotsinsuo, altaan alapuoli 12.5.11 Ei vettä vesistöön 9.6.11 Ei vettä vesistöön 28.7.11 4.9 2.5 71.9 <,1 2.9 8 9.9 25 5 24 11.8.11 86 44 59.8 <,1 3.2 5 42 4 34 63 6.9.11 43 21 61.8 <,1 3 25 2 5 9 77 2.1.11 5.1 3.4 6.2.77 5.5 5 7 3 67 38 211 35 18 49.9.27 3.7 33 35 36 29 42 21 14 8.8 38.9.1 3.5 22 25 3 2 262 28 4 23 29 8.7 6.2 31.1 3.4 9 14 25 9 14 28 23 16 21.7 <,1 4. 348 31 34 32 137 28 22 16 19.6.2 4.2 42 4 33 24 335 37 2 13 27 5.3 4.2 29.5.1 3.5 85 13 3 22 12 8 2 1 26 5.9 3.8 27 <.1 4 19 18 3 2 2 92 25 13 7 46.7.1 3.4 1 13 26 11 2 24 16 9.2 47.7.4 3.9 37 42 36 25 268 36 8 25 23 28 21. 25.2.5 4.2 43 54 47 52 13 22 12 9.5 25.4.2 3.5 69 16 24 21 93 21 11 9 3.4.2 3.6 11 21.1 31 22 16 26 3 88 2 33.6 24.7 29.2.3 3.8 37 4.3 4 52 11 1999 28.5 2 27.7.15 4.6 27 31 33 37 99 1998 1.9 8 34 <.2 4. 11 19 28 2 87 22 5 88 1997 13.5 1.1 24.5.4 4.2 28 33 27 46 89 1996 65.1 36.3 67.2.77 6. 69 47 32 43 313 1995 12.7 7.9 31.9 5.1 33 33 23 13 34 56 21 62 1994 42.7 26. 12.1 5.2 62 67 25 12 86 Vuotsinsuo, reunaoja 1995 75 7 27 28 6.5.96 4. 6 18 63 1997 22 11 39 Vuotsinsuo, ulkop. oja 1995 46 18.8 6.7 83 42 21 6.5.96 4.7 69 4 73 x1997 17.8 59 19 86 13 Vuotsinsuo, laskuoja Sääksjärveen 87 12.5.11 1 8.2 8.9 <,1 4.4 6 72 16 65 79 9.6.11 57 46 7.9.26 5.3 2 15 23 25 3 11.8.11 12 87 25.1 <,1 3.7 2 57 22 14 25 2.1.11 6.7 4.7 6.3 <,1 5.1 6 7 27 71 55 1993 21.18 55 82 196 78 1994 27 6.9 4. 5.4 43 55 1 56 33 1995 23 12.9 6.8.5 6.6 73 52 23 11 52 93 4 19 1996 14.4 7.4 7.8.56 6.4 72 48 23 64 119 1997 18.3 9.2 7.4.48 6.2 54 56 24 65 11 1998 7.9 4 4.5.12 5.1 39 41 99 35 34 37 9 34 1999 6.7 4 5.8.31 6.5 4 36 15 34 54 2 12.8 7.8 7.3.49 7.1 48 52 2 53 14 21 16.2 8 6.4.37 6.8 58 4 22 11 94 5 18 75 22 14 9.3 1.6.17 6. 56 46 2 58 79 23 12 7.8 8..2 5. 41 65 36 58 45 24 22 17 2.3.3 4.5 38 5 23 12 11 47 19 73 25 44 36 23.6.1 3.6 21 37 18 37 99 26 5.9 3.8 27.1 4 19 18 3 2 2 92 27 29 23 15.2.1 4.2 29 49 23 93 83 69 33 86 28 12 8.6 13..11 5.2 49 54 19 5 76 67 48 1 29 25 17 15.7 4.5 33 44 2 72 87 21 37 24 19.6.2 4.4 73 58 22 78 74 88 44 13 211 48 36 12.1.7 4.6 13 87 22 13 17

Liite 5b. Lenninsuolta lähtevän kuivatusveden ja Kartiskajoen suualueen veden laatu vuonna 211 ja aiempien vuosien veden laatu. Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Lenninsuo 12.5.11 7.4 6.4 4.9.12 5.7 3 5 12 55 15 9.6.11 13 13 4.9.17 6. 5 76 19 11 27 28.7.11 8.7 8.5 6.2.15 5.5 83 11 46 81 32 1.8.11 12 11 5.1.18 6.1 5 71 25 51 28 6.9.11 51 51 4.2 <,1 5.1 75 92 37 68 14 19.1.11 8.2 8.2 5.1.66 5.4 4 66 21 34 21 211 17 16 5.1.12 5.6 55 78 27 67 23 21 14 13 6.3.18 5.8 62 85 33 16 92 67 4 31 29 13 12 5.9 5.9 53 74 29 75 29 28 18 16 7..31 6.2 69 81 33 15 133 77 13 37 27 18 14 7.5.33 6.1 46 7 31 13 65 82 17 46 26 12 9.1 9.1.55 6.7 48 65 23 1 6 25 94 88 6.1.23 5.5 88 12 38 13 5 24 43 4 5.1.9 5.2 84 1 37 14 149 11 19 39 23 8.3 7. 5.4.4 5.2 56 1 43 89 43 22 1 8.3 9.8.62 6.8 8 76 32 11 65 21 12 9 8..45 6.5 68 81 29 11 37 94 22 62 2 13.2 9.9 8.4.5 6.6 53 78 3 1 6 1999 12 9 8..42 6.2 54 7 33 77 48 1998 12 1 6..25 5.4 65 72 27 12 19 8 17 37 1997 35 3 5.9.21 5.3 76 11 38 16 53 Kartiskajoki 68 12.5.11 8.1 1.5 5.8.1 5.8 24 31 75 32 19 8.6.11 5.7 4.3 4.9.19 6.2 25 29 6 35 26 1.8.11 8.3 5.3 6.7.24 6.5 35 33 8 64 48 2.1.11 6.5 1.9 6.3.7 5.6 35 5 11 46 29 4.5.1 12 2.3 5.1.4 5.4 25 4 12 91 21 4 12 19 3.6.1 4.6 3.6 5.3.14 6.2 3 51 73 24 52 33 13 23 5.8.1 3.8 2.4 5.8.33 6.7 3 18 45 21 33 42 23 56 29.9.1 4.3 1.6 7.7.18 6.4 24 27 64 16 13 29 12 27 6.5.9 9.4 2.1 5.7 5.4 25 46 14 42 2 3.6.9 6 3.5 5.9.24 6.5 25 32 67 4 32 13.8.9 8 4.5 6.7.36 6.8 28 19 52 57 5 7.1.9 9.8 5.2 7.5.22 6.3 28 38 1 59 31 6.5.8 6.9 2.1 5.3.7 5.8 25 41 11 29 22 13.8.8 7.8 4.1 7..21 6.5 35 33 84 55 39 8.1.8 5.8 3.6 6.3.18 6.2 35 44 9 47 3 8.5.7 5.8 2.2 6.4.8 5.8 24 36 98 46 19 26 12 21 6.6.7 11 4.8 6.2.16 6.4 24 31 79 14 58 49 37 3 16.8.7 11 6.3 6.7.28 6.8 4 33 88 3 98 87 52 67 1.1.7 5 1.7 6.9.7 5.8 25 54 13 44 13 45 22 23 1.5.6 1 1.7 5.6.8 5.9 2 34 1 36 19 8.6.6 5.6 1.8 6.2.16 6.5 23 3 71 31 23 3.8.6 12 8.6 5.8.3 6.7 28 18 64 57 5 4.1.6 6.2 3.8 8.4.34 6.9 18 14 42 35 34 12.5.5 26 4.9 5.5.2 5 35 49 14 81 18 9.6.5 4.7 3 5.6.9 6 3 4 89 38 2 18.8.5 8.5 5.9 5.4.4 5.3 5 72 12 64 28 6.1.5 8 4.3 7.6.27 6.6 28 3 69 58 37 7.5.3 12 21 7.4 <,1 4.8 3 49 19 2 35 17.6.3 4.5 2.3 6.8.13 6.3 2 27 63 33 22 2.9.3 5.4 2.3 7.1.21 6.6 25 3 8 51 32 4.11.3 34 7.5 8.1.1 5.4 25 5 17 1 45 15.5.2 14 4 5.7.12 6.7 33 35 11 62 24 18.6.2 12 6 6.4.28 7.1 35 29 75 62 48 29.8.2 4.5 < 2 6.5.41 7.2 24 12 27 34 5 29.1.2 7.6 3 7.8.33 6.8 14 11 5 33 25 21.5.1 12 4 6..12 6.4 18 35 94 67 21 6 22 2 5.6.1 5.3 3 6.1.21 7 15 25 63 15 61 44 16 25 28.8.1 3.8 2 7..37 7.1 3 16 44 65 17 43 15 46 9.1.1 7. 3 7.2.14 6.4 4 51 11 34 2 52 22 24 22.5. 9.9 3 6.19 6.9 2 25 71 44 28 14.6. 2 5 5.8.18 6.8 25 28 87 64 28 29.8. 7.9 3 6.9.25 6.8 3 25 78 54 35 11.1. 7.8 5 8.2.37 7.2 16 19 52 51 32 1997 11.3 7 5.8.16 5.6 33 45 11 14 53 1998 1.5 3 6.11 5.4 27 4 94 15 12 56 25 23 1999 22.1 4 7.21 6.6 26 25 81 68 29 2 11.4 4 6.7.25 6.9 23 24 72 53 31 21 7. 3 6.6.21 6.7 26 32 78 16 12 5 19 29 22 9.5 3.8 6.6.29 7 27 22 66 48 37 23 41 8.3 7.4.11 5.8 25 39 13 96 34 24 13 4.2 6.1.13 6.2 26 38 11 5 176 71 31 27 25 12 4.5 6..11 5.7 36 48 1 6 26 26 8.5 4 6.5.22 6.5 22 24 69 4 32 27 8.2 3.8 6.6.15 6.2 28 39 99 34 119 52 31 35 28 6.8 3.3 6.2.15 6.2 32 39 95 17 12 44 23 3 29 8.3 3.8 6.3.22 6.3 27 34 9 5 33 21 6.2 2.5 6..17 6.2 27 34 76 38 16 36 15 31 211 7.2 3.3 5.9.15 6 3 36 81 44 31

Liite 5c. Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna 211 Taulukossa on esitetty myös aiempien tarkkailuvuosien keskiarvoja. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Lakeanrahka, kemikalointiin tuleva vesi 18.4.11 16 5 2 97 1 12.5.11 29 43 12 12 3 26.5.11 1 52 17 2 38 7.6.11 23 63 14 29 51 21.6.11 46 69 17 19 31 22.6.11 28 78 18 19 28 4.7.11 2 7.4 6.3 81 78 39 67 18.7.11 14 7.1 5.9 77 18 32 51 27.7.11 8.9 7.8 6.3 76 21 23 41 28.7.11 11 6.9 5.8 84 21 19 41 9.8.11 11 6.5 6.3 7 14 21 44 1.8.11 9.3 6.2 6.1 64 15 18 42 23.8.11 6 7.3 5.8 74 16 12 33 24.8.11 4.9 7.3 5.7 72 15 13 36 6.9.11 6.3 8.5 5.5 7 2 1 26 7.9.11 5.8 8.3 5.7 7 18 11 26 2.9.11 79 9.2 5.1 73 23 15 31 6.1.11 6.4 7.6 5.5 64 2 13 36 19.1.11 32 7.4 5.3 67 2 13 34 21.11.11 14 7 27 21 53 13.12.11 23 55 2 15 36 211 3 7.5 5.8 68 18 18 3 7 Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä 18.4.11 11 7.7 24.1 <,1 3.4 13 13 13 14 97 12.5.11 3.2 2.4 24.9 <,1 3.5 6 8.4 49 7 98 26.5.11 27 6.2 6.89 5.5 5 48 15 11 28 7.6.11 2.6 2.6 8.9.23 6.9 3 8.5 6 13 58 21.6.11 6.2 5.7 21.2 <,1 3.6 9 16 62 19 58 22.6.11 9.7 8.4 23.7 <,1 3.5 1 21 72 23 69 4.7.11 12 1 18.2 <,1 3.7 1 18 88 32 36 18.7.11 18 17 2.1 <,1 3.7 18 23 1 35 49 27.7.11 15 13 21.8 <,1 3.6 18 19 82 27 52 28.7.11 15 13 21.5 <,1 3.6 13 22 86 27 53 9.8.11 9.6 7.3 19.6 <,1 3.7 1 13 63 18 36 1.8.11 7.3 5.8 19 <,1 3.7 8 12 56 15 36 23.8.11 22 17 22.5 <,1 3.6 25 22 94 21 64 24.8.11 15 12 22 <,1 3.6 2 18 8 18 67 6.9.11 24 2 23.9 <,1 3.6 2 26 14 22 67 7.9.11 12 12 23.2 <,1 3.6 2 24 13 19 33 2.9.11 16 13 23.5 <,1 3.6 2 33 18 25 86 6.1.11 32 25 12.7 <,1 4.2 75 65 21 91 12 19.1.11 4 23 15.6 <,1 3.9 8 74 22 12 11 21.11.11 15 11 16 <,1 4 13 17 16 21 44 13.12.11 2 15 15.1 <,1 3.9 16 23 14 35 53 Lakeanrahka, kemikaloinnista lähtevä 211 16 12 19.2.2 3.9 22 25 11 34 63 Lakeanrahka pintavalutuksesta lähetvä 21 6.5 3.8 6.7.1 4.3 71 11 25 55 75 24 11 17 29 5.8 4. 6.5.3 4.5 57 81 18 17 2 Lakeanrahka altaan alapuoli 28 9.9 5.8 6.8.21 6. 5 62 14 99 54 27 22 4.8 6.7.17 6. 38 54 13 16 25 1 63 46 26 8.4 6.2 7.6.32 6.2 39 5 1 4 17 5 25 38 36 9.1.21 5.4 6 82 28 24 58 24 18 16 9..7 5.3 4 59 23 8 98 14 62 32 23 6.5 5.6 1.6.13 5.4 271 47 22 11 32 22 18 12 6.8.3. 6.2 78 72 26 26 64 21 7.4 5 6.9.26 6.4 56 58 17 54 76 16 88 45 2 11.4 7.8 7.4.4 6.6 38 62 15 18 57 1999 8.5 6 6.9.28 6.2 51 54 19 14 48 1998 1.1 6 6.6.28 5.3 6 62 21 76 5 15 89 4 1997 11.4 6.9 6.7.37 6.1 44 6 2 23 58 1996 71.9 66.3 5.8.1 5. 47 92 29 18 34 1995 16.5 1.8 5.5 5.6 59 74 24 54 37 19 96 51 1994 16. 12. 5.1.. 5.2 43 65 17 91 37 1993 13 5.1 5.6 54 64 14 1 49 1991 18 6. 5. 48 87 18 1 29 1989 18 5. 5.4 75 81 15 21 72 Lakeanrahkan laskuojan alkupää x1987 5. 5.3 5.1 34 46 11 67 18 x1986 4.2 5.7 5.5 27 43 13 59 17 x1985 31 5.9 4.6 32 8 18 13 11 x1984 14 9. 6.2 55 64 15 25 49 jatkuu

Liite 5c. Lakeanrahkan altaasta lähtevän veden laatu sekä laskuojan alun ja suualueen (Kummunpuro) veden laatu vuonna 21. Taulukossa on esitetty myös aiempien tarkkailuvuosien keskiarvoja. Keskimääräistä alkaliniteettia ei ole ilmoitettu niissä tapauksissa, joissa on mitattu sekä alkaliniteettia että asiditeettia (*= asiditeetti). Kiinto- Org. Johto- Alkal ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-P PO 4 -P Fe Sam aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU mg/l mg/l ms/m mg/l Kummunpuro 94 12.5.11 13 2.9 6.5.13 5 25 34 94 58 18 8.6.11 6.3 6.3 6.3.47 5.5 3 33 85 83 16 11.8.11 2.9 2.4 6.9.27 5.7 25 25 69 89 24 2.1.11 4.9 3.6 8.8 <,1 4.7 5 65 16 79 45 5.5.1 5.1 1.4 4.4.2 5. 28 45 11 53 13 5 21 12 3.6.1 2.2 1.5 4.5.4 5.5 35 49 99 14 34 69 28 15 5.8.1 3.1 3.1 4.8.9 5.9 4 58 12 14 9 14 71 34 3.9.1 2.3 1.6 5.8.7 5.8 4 55 11 59 1 96 5 25 5.5.9 7. 1.7 4.1.3 5 3 5 12 68 17 3.6.9 7.9 2.2 4.5.9 5.9 3 46 88 61 16 13.8.9 3.1 2.7 4.4.13 6.2 4 45 1 91 26 6.1.9 3.8 2.4 5.1.11 6 33 48 92 9 29 7.5.8 2.7 1.5 4.4.4 5.6 35 45 93 43 14 4.6.8 3.5 1.4 4.8.9 6.1 35 44 9 6 15 14.8.8 2.5 1.8 5.12 6.3 35 38 88 59 27 9.1.8 5.2 3 5.4.13 6.1 33 48 95 5 18 8.5.7 1.5.8 5.7.5 5.5 28 47 1 23 67 32 1 13 6.6.7 4.4 2.7 5.8.8 5.8 28 48 11 25 17 86 35 2 15.8.7 4.1 2.8 5.3.12 6.4 47 62 11 31 < 2 1 49 29 1.1.7 2.4 1 6.1.3 5.3 4 64 13 21 61 58 22 22 1.5.6 1.9.6 4.4.4 5.6 28 42 89 3 12 7.6.6 3.3 1.4 4.8.6 6 25 4 81 35 99 12.5.5 5.2 2.3 4.6.1 5 35 47 1 48 12 9.6.5 2.5 2.4 4.7.4 5.4 4 51 11 55 16 17.8.5 5.7 3.3 4.6.4 5.4 5 62 12 78 24 6.1.5 1.6 1. 5.2.9 6.1 7 57 11 65 25 4.5.4 2.8.6 5.4 <,1 5 35 48 1 13 1 4 11 14 15.6.4 1.5.86 5.7.5 5.7 35 47 96 15 18 46 15 16 1.9.4 3.5 2.6 5.3.6 5.7 44 62 13 62 49 66 24 21 25.1.4 3.4 1.2 5.5.6 5.7 4 56 12 63 82 62 27 24 7.5.3 4.4 2.2 6.8.3 5.3 35 44 14 66 16 16.6.3 1.4.7 6.9.3 5.5 33 41 98 54 13 2.9.3 3.3 2.2 6.7 5.9 25 4 1 78 26 4.11.3 2 1.1 7.4 <,1 5.1 35 59 13 54 2 15.5.2 2.1 <2 4.8.9 5.1 4 51 11 42 14 17.6.2 4.4 3 5.9 6.2 4 41 11 76 17 28.1.2 3.5 2 6.8.18 6.3 5 45 12 11 31 21.5.1 2 <2 4.8.4 5.8 25 44 87 31 39 4 4 12 4.6.1 2.7 <2 5.9 6.2 25 38 85 19 8 48 6 12 28.8.1 11 1 4.9.8 6.2 5 5 15 23 <5 14 <2 33 9.1.1 5.5 3 5.2.6 5.8 47 51 13 15 21 53 13 24 22.5. 2 2 4.9.6 6.1 25 5 1 47 12 13.6. 3.5 2 5.2.6 6 18 4 1 59 12 28.8. 2.7 2 4.9.1 6.4 23 36 89 57 14 9.1. 2.8 3 6.1.18 6.7 25 35 76 69 15 1.5.99 2.5 <2 5.2 5.4 27 43 76 29 12 1.6.99 2.8 <2 4.7.4 5.6 3 39 85 43 12 25.1.99 <2. <2 5.8.11 6.2 35 4 11 66 2 5.5.98 8.2 3 4.9 <.2 4.4 3 47 13 28 2 7 32 11 2.6.98 2.3 <2 6.1.4 5.1 33 36 89 26 29 48 6 11 11.8.98 11 9 5.5.8 5.1 33 54 14 16 <5 1 15 23 13.1.98 5.3 3 8.1.29 6 25 27 77 11 9 91 32 23 12.5.97 26 4.1 4.2.3 5.1 35 43 97 52 17 1.7.97 6 4 5.9 5.8 25 48 1 79 23 14.1.97 2.8 <2 6.6.12 5.8 24 29 75 7 21 2.5.96 3.4 2.2 4.8 <.2 5.5 28 35 93 39 11 11.6.96 8.1 4.6 5.3.6 5.2 42 47 11 11 18 8.1.96 8.4 5.5 7.35 6.1 42 49 11 17 2 211 6.8 3.8 7.1.2 5.2 33 39 1 77 26 21 3.2 1.9 4.9.6 5.6 36 52 11 35 68 89 43 22 29 5.5 2.3 4.5.9 5.8 33 47 1 78 22 28 3.5 1.9 4.9.1 6. 35 44 92 53 19 27 3.1 1.8 5.7.7 5.8 36 55 11 25 37 69 29 21 26 2.6 1. 4.6.5 5.8 27 41 85 33 11 25 3.8 2.3 4.8.5 5.5 49 54 11 62 19 24 2.8 1.3 5.5.5 5.5 39 53 11 38 62 54 19 19 23 2.8 1.6 6.8.4 5.5 32 46 12 63 19 22 3.3 2 5.5.12 5.9 43 46 11 76 21 21 5.3 4 5.7 6. 37 46 11 15 18 7 6 2 2 2.8 2.3 5.3.1 6.3 23 4 91 58 13 1999 2.4 2 5.2.6 5.7 31 41 9 46 15 1998 6.7 4 6.2.11 5.2 3 41 11 2 81 77 21 17 1997 11.6 3.4 5.3.8 5.6 28 4 91 67 2 1996 6.6 4.1 5.7.14 5.6 37 44 1 11 16 1995 5.8 3.4 4.3 5.6 37 39 12 21 41 11 5 2 1994 3.1 2.6 4.8.2 5.4 33 48 88 51 17 1993 3.2 5.1 5.8 37 42 96 78 21 2.5 1991 5.6 5.2 5.5 37 54 12 72 19 2. 1989 2.7 4.4 5.7 29 37 83 58 14 1.8 1987 5. 5.1 5.3 37 45 93 57 18 1.3

Liite 5d. Veden laatu havaintoasemalla Sääksjärvi 65, Sääksjärven luusua 43 ja Pahakkalanjoki 146 ja Pahakkalanjoki 69 vuosina 1993-211. (* tulokset PIVET-tietokannasta) (a-klorofylli kokoomanäyte -1 m tai -2 m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärvi 65 13.3. 1 11.4 83 <2. <2 6.12 6.4 8 14 11 22 16 3.7 5 <2. <2 8.8.32 6.3 14 17 17 29 23 14.6. 1 9.2 94 6 3 4.8.8 6.8 7 14 9 47 96 21 3 9.2 94 6.9 3 4.9.8 6.9 7 15 77 44 98 29.8. 1 9.7 12 3.2 2 5.2.16 7 6 13 67 39 7 35 3 8.9 93 3.7 3 5.2.15 7 6 13 62 37 73 11.1. 1 9.8 86 2.6 <2 5.5.16 7.2 7 13 59 31 2 8.2 3 1.2 89 2.5 <2 5.5.15 7.2 6 12 58 32 42 2.4.1 1 11.1 8 <2 <2 6.5.13 6.3 1 2 1 14 48 25 8 67 1.3 3.5.8 6 2.3 <2 8.6.34 6.3 16 19 12 33 33 35 14 17 1 5.6.1 1 8.8 85 2.8 2 5.2.11 6.9 1 15 71 57 14 24 3 24 2 14 3 9.3 9 3.2 <2 5.2.11 6.9 1 15 71 16 14 24 <2 31 2.2 9.7.1 1 8.1 97 6.6 3 5.3.13 6.7 1 18 77 21 <5 39 2 61 5.3 25 3 5. 58 6.7 4 5.7.17 6.6 1 2 77 21 <5 43 4 82 6.2 28.8.1 1 8.5 88 5.9 4 5.4.12 6.8 1 15 71 2 <5 41 5 64 3 16 3 8.6 89 5.5 4 5.4.11 6.8 1 15 67 12 <5 4 3 67 3.2 9.1.1 1 1.4 88 2.3 <2 5.3.1 6.5 6 13 69 28 <5 27 3 3 1.8 9.7 5 1. 84 2.6 <2 5.4.11 6.7 6 13 58 87 <5 25 <2 39 1.9 27.2.2 1 9.3 67 <2 <2 6.2.11 6.7 8 15 74 18 39.55 3.6 5 <2 <2 7.9.33 6.9 18 18 12 27 17 9.4 18.6.2 1 9.3 13 4.3 3 5.3.13 7.1 1 18 78 39 83 3.5 21 3 6.2 67 9.2 5 5.5.13 6.9 12 19 79 46 1 5.4 29.8.2 1 8.3 91 5.4 2 5.6.15 6.9 7 14 67 39 56 2.7 2 3 8. 89 4.7 2 5.6.14 6.9 7 14 71 38 68 2.8 29.1.2 1 11.9 87 < 2 <2 5.7.13 6.7 5 13 63 16 2 1.1 4.3 3 1.8 81 < 2 <2 6.8.14 7 5 12 62 17 23 1.4 24.2.3 1 6.3 45.5.1 6.7.17 6.2 4 14 63 14 16.46 3.5 4 1.2.3 7.4.29 6.3 12 11 76 17 2 11 17.6.3 1 9. 9 6.7 4.4 5.5.1 6.7 8 14 68 38 72 4.1 12.4 3 8.9 9 5.9 3.6 5.4.1 6.6 8 13 72 41 71 3.9 2.9.3 1 9.8 9 8.3 4.4 5.5.12 6.9 6 13 67 39 34 3.7 2.3 3 9.7 89 7.3 4 5.5.12 6.9 5 13 7 37 36 4.1 16.3.4 1 4.8 35.3 <,1 7.2.12 5.9 1 21 11 56 4 21 8 65 1.5 3.1 1.2 <,1 1.1.5 6.4 2 21 12 61 27 27 11 4 2 15.6.4 1 8.8 88 7.2 3.1 5.5.9 6.7 1 18 83 19 15 48 7 13 3.8 16.9 4 9. 9 6.8 3.68 5.5.1 6.6 13 31 92 17 15 43 8 14 3.9 26.7.4 1 7.6 86 6. 4.4 5.5.11 6.5 7 15 67 < 2 < 2 41 < 2 91 4.6 38.7 4 1. 11 9.2 4.8 6.2.17 6.1 14 14 8 6 2 62 4 12 5.9 2.9.4 1 8.3 86 5.2 3.9 5.5.11 6.5 8 17 79 4 < 2 36 2 87 2.2 32.9 4 7.9 82 4.9 3.3 5.6.11 6.4 1 17 72 7 < 2 36 5 11 2.5 26.1.4 1 11.2 88 3 1.8 5.4.8 6.2 8 15 61 15 31 25 3 53 2.1 1.5 3 11.1 87 3.6 2.1 5.5.8 6.6 8 15 59 16 31 24 3 53 7.4.5 2.1 1 7.5 55.3.3 7.3.11 6. 1 18 94 25 7.97 7.4.5 4 12 7 11.8.68 6.5 6 27 16 36 16 54 9.6.5 1 1. 14 4.9 3 5.4.9 6.7 14 18 87 34 11 3.9 15. 9.6.5 4 8.8 87 6 3.5 5.4.8 6.5 8 19 78 32 12 4 18.8.5 1 8.9 93 5.7 4.1 5.5.9 6.1 13 18 75 39 82 4.5 52.3 18.8.5 3 9.1 95 5.5 3.5 5.5.9 6.1 13 21 75 41 81 6.3 6.1.5 1 9.8 89 4.6 2.7 5.9.9 6.3 8 15 62 3 66 3.1 12.7 6.1.5 3 9.4 85 5.7 3 5.9.9 6.4 8 15 72 31 68 3.9 5.4.6 1 8.5 6.3.2 7.4.1 6.1 1 17 99 2 84 1.2 13.5 5.4.6 3.3 2 2.3 1.1 8.9.32 6.4 18 16 11 27 28 9.7 8.6.6 1 9.5 9 4.5 2.4 5.3.9 6.8 1 16 77 25 64 2.5 8.6.6 3 9.2 87 5.2 2.3 5.3.1 6.7 1 16 71 2 68 2.5 3.8.6 1 8.5 95 6.6 3.9 5.8.13 6.8 1 15 83 53 79 4.9 3.7 3.8.6 3 5.5 57 8. 3.4 5.9.15 6.6 1 15 8 56 11 6 4.1.6 1 9.1 81 3.3 1.6 5.8.13 6.7 6 13 65 35 55 2.4 12.9 4.1.6 3 9. 8 3.6 1.5 5.8.12 6.7 6 13 65 34 55 2.5 28.3.7 1 8.3 64.6.4 6.4.8 6.1 9 15 96 1 42 18 3 64.75 28.3.7 4.7 6 1.3.8 7.6.17 6.1 14 19 11 57 44 22 9 15 2.8 6.6.7 1 7.7 86 26 12 5.3.8 6.2 1 18 91 5 < 2 63 5 16 7.2 13.9 6.6.7 3 7.7 86 27 12 5.3.9 6.4 1 19 13 34 < 2 91 7 15 7.4 24.7.7 1 8.3 91 6.8 4.3 11.8.1 7.1 8 15 72 5 < 2 53 4 56 4 29.2 24.7.7 3 8.1 88 5.9 3.4 5.6.1 6.6 8 14 74 11 < 2 46 4 55 3.6 15.8.7 1 7.6 88 5.1 3.3 5.7.1 6.6 8 13 76 < 2 < 2 34 5 4 3.9 14.9 15.8.7 5.1 1 7.4 4.3 7.6.28 6.5 1 14 97 24 < 2 33 4 31 3.2 9.1.7 1 9.7 86 3.8 2.4 5.7.7 6.4 8 16 72 17 55 25 2 37 1.6 22.2 9.1.7 4 9.7 86 4.3 2.4 5.7.7 6.4 8 16 73 17 55 26 2 41 2.1 18.3.8 1 1.4 75.2.2 6.8.1 6.2 8 18 9 12 35.36 18.3.8 4.1 1 6.3 3.6 9.9.53 6.4 35 21 14 27 54 35 3.6.8 1 9.7 98 8.1 3.8 4.8.1 6.7 12 18 71 28 11 3.3 22.5 3.6.8 3 9.5 97 8.1 3.7 4.8.1 6.7 12 18 78 27 11 3.7 13.8.8 1 8.9 92 7 4.6 5.1 6.6 1 16 78 48 84 2.6 67.3 13.8.8 4 8.5 87 7.5 3.6 5.1 6.6 1 15 78 42 99 2. 8.1.8 1 1.4 87 4.2 2 5.3.13 6.6 8 14 59 16 17 36 4 91 2. 11.9 8.1.8 4 1.2 85 4.6 2.2 5.7.12 5.7 8 14 6 15 17 3 3 9 2. 17.3.9 1 9.3 66.3.2 6.5.11 6.1 1 18 96 19 65.81 17.3.9 3.1 1 3.3 1.8 9.6.47 6.4 24 25 13 32 45 16 2.6.9 1 8.9 97 5.8 2.8 5.13 6.8 1 18 78 29 11 3 2.6.9 4 8.4 88 7.3 3.2 5.1.13 6.7 1 18 75 28 11 3.7 2.6.9-2 14.2 12.8.9 1 7.2 79 5.9 3.2 5.3.18 6.7 1 16 72 34 11 6.3 12.8.9 4 7.1 79 5.5 3.1 5.3.18 6.7 1 16 74 36 1 5.6 12.8.9-2 18.5 6.1.9 1 1.6 86 3.6 2.3 5.3.15 6.8 8 14 59 28 2 65 2.3 6.1.9 3 1.2 83 4.1 2.3 5.4.15 6.8 8 14 6 28 4 64 2.6 6.1.9-2 1.6

Liite 5d jatkuu Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärvi 65 17.3.1 1 7.6 55 <,5 1.6 5.9.15 6.3 8 16 85 5 27 16 5 67.94 17.3.1 4 14 13 9.8.62 6.6 4 2 15 9 3 25 < 213 58 3.6.1 1 9.8 13 4.2 3.5 4.7.12 6.7 13 17 72 14 56 29 3 84 2.8 3.6.1 3 6.8 67 5.8 3.5 4.7.13 6.4 13 18 71 24 57 33 3 1 4.6 3.6.1-2 6.6 21.7.1 1 7.5 9 8.5 4.9 5.16 6.7 1 17 73 44 12 8.1 21.7.1 3 1.4 16 14 6.9 5.9.2 6.5 13 18 78 58 3 9.8 21.7.1-2 23.3 5.8.1 1 7.6 89 1 6.5 4.9.14 6.7 8 16 82 8 < 2 48 < 2 12 9. 5.8.1 3 7.2 84 11 6.3 4.8.14 6.7 8 16 99 15 < 2 51 < 2 13 9.4 5.8.1-2 25.8 29.9.1 1 1 88 8.5 4.4 4.8.11 6.6 6 13 74 8 33 3 2 5 6.8 29.9.1 4 9.9 87 1 4.5 4.8.11 6.6 6 12 76 9 4 34 2 54 7. 29.9.1-2 21.1 7.4.11 1 6 43 <,5 <,5 1.1.1 6.6 6 13 83 14 43.98 7.4.11 4 5.8 2.2 6.2.75 6.1 5 21 18 36 16 34 8.6.11 1 8.7 96 6.8 4 4.6.12 6.4 1 15 64 29 68 5.6 8.6.11 3 7.8 84 1 5.7 4.7.11 6.4 1 15 6 33 77 6.9 8.6.11-2 12.6 11.8.11 1 8.5 91 1 6 5.1.13 6.6 6 14 88 57 54 8.3 11.8.11 3 7.6 81 12 5.9 5.1.14 6.6 6 12 8 52 59 7.3 11.8.11-2 31.5 2.1.11 1 1 8 4.2 2.7 5.2.96 6.4 5 15 73 25 5 2.5 2.1.11 4 1.5 84 4.2 2.7 5.2.93 6.5 8 15 73 22 2 3.7 2.1.11-2 11.1 Sääksjärvi 65 1994 1 9.7 87 5. 1.6 4.8.11 6.4 11 2 7 3 96 2. 14. 3 7.6 67 4.7 1.9 5.1.15 6.4 11 21 69 33 11 2.2 1995 1 8.3 79 4.5 2.5 4.7.13 6.3 15 2 76 76 59 37 6 13 3.1 21 3 6.4 64 5.1 2.9 5..16 6.3 2 21 82 16 31 41 6 2 5.9 1996 1 8.8 83 2.4 1 5.4.1 6.2 12 15 72 29 94 1.8 1.7 3 7.1 7 2.8 1.3 5.5.13 6.2 12 14 67 29 1 3. 1997 1 9.7 9 3 2.3 5.8.1 6.3 73 15 68 24 56 2.1 8.6 3.5 6.8 62 3.3 2.3 5.9.13 6.1 83 15 67 28 91 3.9 1998 1 9.5 88 4.1 3 5.8.1 6.1 9 16 69 7 71 29 3 57 2.7 19.3 3 6.5 61 5.7 3 6.3.21 6.1 1 17 77 19 33.2 31 5 25 12 1999 1 1. 86 3.6 2 5.7.11 6.5 12 16 74 29 8 1.7 13.8 3 8. 7 4.6 3 6 6.5 13 16 75 32 17 6.1 2 1 1. 91 3.5 2.3 5.4.13 6.9 7 14 82 35 87 21 3 7.3 7 3.8 2.5 6.1.17 6.9 83 14 92 36 11 21 1 9.4 88 3.9 3 5.5.12 6.6 92 16 78 18 13 31 4 49 2.7 16.2 3.5 6.7 65 4.1 3 6.1.17 6.7 1 16 79 18 97 33 5 78 4.7 22 1 9.7 87 3.4 2.3 5.7.13 6.9 75 15 71 28 5 2. 15 3 6.4 61 4.5 2.8 6.5.19 6.9 11 16 83 32 9 4.8 23 1 8.4 75 5.2 3. 5.9.13 6.6 6 14 66 3 41 2.8 16.4 3 6.4 61 4.8 2.6 6.1.17 6.6 83 12 73 32 1 6.3 24 1 8.1 77 4.3 2.7 5.82.1 6.4 86 17 8 19 117 34 4 85 2.8 24.8 3 5.8 54 4.9 2.8 6.58.19 6.4 13 2 85 13 42 38 6 16 6.9 25 1 9.1 85 3.9 2.5 6..1 6.3 11 17 8 32 82 3.1 26.7 4 6.8 67 7.3 4.3 7.2.24 6.4 22 21 96 35 47 17. 26 1 8.9 82 3.7 2. 6.1.11 6.6 9 15 81 33 71 2.8 19 3 6. 57 4.8 2.1 6.5.17 6.6 11 15 82 34 13 5.2 27 1 8.3 83 8.5 4.5 7..9 6.5 86 15 81 7.8 96 39 4 71 3.5 2 4 5.3 53 9.2 4.6 6.4.14 6.4 1 16 97 72 1 44 5 14 3.8 28 1 9.9 88 4.9 2.7 5.5.11 6.5 95 17 75 16 17 31 4 8 2.1 34 4 7.1 68 6.6 3.3 6.4.21 6.4 16 17 89 15 17 32 3 21 11 29 1 9. 82 3.9 2.1 5.5.14 6.6 95 17 76 28 88 3 12.1 3 6.5 63 5.1 2.6 6.4.23 6.7 13 18 85 31 18 7 21 1 8.5 85 6.3 4.2 5.6.14 6.6 9 16 77 8.8 9.3 33 3 88 5.5 19 4 5.1 51 11 6.8 6.24 6.6 16 17 95 24 25.5 4 2.3 38 18 211 1 8.3 77.5 5.4 3.3 6.25.11 6.5 68 14 77 31 54 4.3 18 4 6.48 62.3 8. 4.1 5.3.27 6.4 19 16 98 36 44 13

Liite 5d jatkuu (Pahakkalanjoen joen tulokset Pivet-tietokannasta) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Sääksjärven luusua 43 22.5. 1 8.8 94 5 3 4.6.8 6.8 8 18 1 29 81 14.6. 1 8.6 89 2.2 <2 4.9.1 6.6 8 14 13 63 97 13 29.8. 1 9.5 1 12 1 5.2.16 6.9 8 2 14 1 78 2 11.1. 1 8.4 73 5.3 3 5.5.14 6.9 6 12 64 31 21 21.5.1 1 1.4 96 7.3 4 5.1.9 6.6 1 18 92 25 33 <2 56 5.6.1 1 9.1 88 3.3 <2 5.2.13 6.8 8 16 71 18 7 28 2 46 16 28.8.1 1 6.8 67 8.1 4 5.6.11 6.5 1 15 71 11 <5 4 <2 77 19 9.1.1 1 8.8 75 3 <2 5.4.11 6.5 7 13 6 44 <5 26 2 32 15.5.2.1 9.7 98 7.2 4 5.3.12 7.1 13 19 11 3 82 18.6.2.1 7 77 6.7 4 5.4.14 6.9 12 17 81 37 41 23 29.8.2.1 6.2 65 7.6 3 5.7.16 6.7 8 14 63 37 77 18 29.1.2.1 13.1 96 < 2 <2 5.9.14 6.5 5 14 6 2 18 7.5.3.1 8.7 75 8.4 6.1 6.1.16 6.2 8 14 83 3 75 17.6.3.1 7.3 72 4.1 2.2 5.5.11 6.4 6 14 61 26 66 6.6 2.9.3.1 8.5 77 5.5 3.4 5.5.12 6.5 5 13 62 29 35 13.4 4.11.3.1 11.5 84 2.4 1.1 5.7.1 6.4 6 14 72 22 28 4.5.4.1 7.2 64 8.3 2.7 6.4.17 6.1 13 21 12 1 36 32 4 19 15.6.4.1 8.9 89 5.6 2.83 5.5.11 6.4 12 7 75 1 98 37 5 11 11.7 2.9.4.1 7.5 77 7 4.3 5.6.11 6.2 1 17 77 3 < 2 36 5 12 32.8 26.1.4.1 11 86 2.6 1.4 5.6.9 6.7 8 15 6 18 3 23 3 51 12.5.5.1 1.6 94 5.5 3.4 5.3.11 6.4 13 18 96 3 11 9.6.5.1 9.6 12 5.6 3.4 5.4.8 6.5 12 18 8 34 11 15.9 18.8.5.1 9 99 6.1 3.9 5.5.9 6.1 13 18 73 34 75 28.1 6.1.5.1 8.4 75 4.3 2.7 5.9.9 6.4 8 15 62 32 68 1.5.6.1 8.7 85 5.3 2.4 5.4.1 6.3 1 18 99 23 88 8.6.6.1 9.6 93 4.7 4.1 5.3.9 6.6 1 16 7 2 66 13.8 3.8.6.1 6.4 73 6.6 3 5.8.13 6.5 1 16 81 43 85 17.1 4.1.6.1 7 63 2.6 1.3 5.9.13 6.6 7 13 68 27 59 8.5.7.1 1.3 91 7.5 4.2 5.5.8 6.4 1 17 92 7 21 24 4 76 6.6.7.1 7.3 83 4.6 2.5 5.8.1 6.3 8 15 66 4 2 27 2 65 9.7 15.8.7.1 6.1 71 4.3 2.9 5.7.11 6.4 8 13 64 2 < 2 28 < 2 48 12.5 9.1.7.1 8.9 78 3.3 2.4 5.7.8 6.3 8 16 75 13 48 24 < 2 42 6.5.8.1 9.9 9 9.9 5.7 5.1 6.4 13 19 1 27 16 3.6.8.1 9.9 1 13 5.7 4.7.12 6.5 14 21 78 34 14 23.7 13.8.8.1 7.6 78 9. 6.2 5.1.11 6.4 1 17 92 65 11 86.1 8.1.8.1 8.9 73 2.4 1.6 5.3.12 6.4 8 14 54 6 7 25 2 74 6.5.9.1 7.2 6 5.1 2.5 5.7.16 6.2 16 19 11 26 17 2.6.9.1 8.1 89 5.3 2.8 5.1.14 6.6 1 18 78 28 11 11.3 12.8.9.1 5.6 6 4.8 2.5 5.4.19 6.5 1 16 66 38 95 12.8 6.1.9.1 9.5 76 2.8 2.1 5.3.15 6.4 7 14 59 3 4 56 4.5.1.1 1.7 87 7 2.9 4.7.12 6.5 16 19 99 22 26 26 4 11 3.6.1.1 6.9 71 3.9 3.1 4.6.13 6.3 1 17 68 13 3 24 < 2 83 9.8 5.8.1.1 4.2 47 8.6 4.9 4.9.16 6.3 12 17 84 27 5 57 < 2 11 19.9 29.9.1.1 9.2 77 4.2 1.6 4.7.1 6.5 6 14 63 18 31 22 3 45 12.5.11.1 1.5 13 8.2 4.4 5..11 6.4 1 16 93 27 79 8.6.11.1 8. 94 5.4 3.9 4.9.12 6.4 1 15 54 21 66 7.3 11.8.11.1 6.9 72 4.9 3.8 5.1.15 6.4 5 13 71 37 47 12.7 2.1.11.1 1.3 83 4. 2.1 5.2.1 6.5 6 33 73 24 49 1994 1. 9.1 84 3.1 1.8 4.5.1 6.3 12 21 66 27 96 8.6 1995 1. 6.5 61 4.7 2.5 4.6.12 6.1 15 18 86 13 86 31 4 14 1996 1 7.4 72 3.8 2 5.2.11 6. 11 14 7 3 98 1997 1 8.3 77 5.3 2.2 5.6.12 5.9 88 14 625 26 833 9.3 1998 1 8.9 81 4.5 3 5.4.1 6 88 15 71 89 75 27 2 63 25 1999 1 1.2 9 4.9 3 5.1.1 6.6 11 16 68 28 84 15 2 1 8.8 89 6.1 4.5 5.1.12 6.8 75 16 11 56 25 11 21 1 8.2 77 5 3 5.4.12 6.6 83 15 67 11 82 31 <2 52 18 22.1 9. 84 5.9 3 5.6.14 6.8 95 16 79 31 15 21 23.1 9. 77 5.1 3.2 5.7.12 6.4 63 14 7 27 51 1. 24.1 8.7 79 5.9 2.8 5.8.12 6.4 11 15 83 33 123 32 4 12 22 25.1 9.4 93 5.4 3.4 5.5.9 6.4 12 17 78 33 91 22 26.1 7.93 78.5 4.8 2.7 5.6.11 7 93 16 8 28 75 15.5 27.1 8.2 81 4.9 3 5.7.9 6.4 85 15 74 6.5 66 26 3 58 1.6 28.1 9.1 85 8.6 4.8 5..11 6.4 11 18 81 6 7 38 2 12 55 29.1 7.6 71 4.5 3 5.4.16 6.4 11 17 78 31 11 12.1 21.1 7.8 71 5.9 3.1 4.7.13 6.4 11 17 79 2 82 32 3 87 14.9 211.1 8.9 88 5.6 3.6 5.1.12 6.4 78 19 73 27 6 1.

Liite 5d jatkuu (Pahakkalanjoen joen tulokset Pivet-tietokannasta) Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Pahakkalanjoki 146 11.5.9 7.9 22.13 6.4 21 25 11 39 12 3.6.9 7.1 6.5 6.7 15 22 8 < 5 < 5 46 6 19 23.7.9 8.5 6.6 6.8 2 21 95 5 8 63 7 23 2.8.9 6.7 6.6 6.9 2 17 61 < 5 8 37 4 22 17.4.7 1 6.2.11 6.2 12 23 1 17 36 4 7 87 26.6.7 6.5 7.5.25 6.7 15 19 71 7 12 41 8 2 14.8.7.3 4.8 7.1.24 6.6 24 29 91 36 31 47 1 23 18.1.7 3.8 7.5.16 6.3 2 32 11 43 15 34 4 12 25.4.6 6.2 5.9.7 5.7 2 39 17 52 1 2.6.6 5. 7..23 6.6 125 21 77 35 14 28.8.6 4.2 7.6.33 6.6 21 69 39 31 18.1.6 4.2 8.3.22 6.6 12 79 35 17 13.4.5.5 6.6 6.1.8 5.7 24 37 17 54 12 14.6.5.5 7.1 6.2.19 6.4 2 24 9 37 13 12.9.5.2 5.9 7.1.22 6.5 18 21 82 36 15 19.1.5.5 5.8 7.5.24 6.6 16 22 9 37 15 21.4.4 7.3 6.1.6 5.5 25 4 17 86 7 57 18 1 9.6.4 6. 6.3.15 6.4 14 25 86 9 71 33 5 12 11.8.4 13. 6.4.18 6.3 24 3 1 17 34 45 9 17 4.1.4.4 5.4 7.4.19 6.3 25 34 11 56 14 38 6 15 22.4.3.4 4.9 9.6.11 5.9 1 34 24 58 1 25.6.3 6.4 7.9.19 6.4 14 23 68 35 15 6.8.3 5.5 7.5.3 6.6 16 19 84 46 23 23.1.3 2.9 7.5.12 6.2 4 33 95 3 12 23.4.2.5 3.6 6.4.8 5.8 2 35 16 42 38 25.6.2.5 5.6 7..25 6.5 16 19 77 47 25 2.8.2.5 6.8 7..27 6.6 16 26 11 55 23 16.5..1 1 5.8 6.9.4 6.4 32 42 1 62 44 12.7..1 5.4 5.4 7.1.3 6.4 16 17 57 46 16 9.8..1 4 3.4 6.4.3 6.3 16 22 61 42 18 3.6.99.2 6.5 <6.5 6.2.14 6. 28 36 65 46 16 28.4.98 6.8 5.5 7.9.7 5.6 2 32 17 12 88 56 12 11 24.6.98 19 19 6.9.1 5.9 24 31 66 14 46 36 14 13 2.9.98 3.4 3.4 6.6.9 5.8 28 4 66 13 33 31 5 16 28.1.98 3.4 3.4 7.3.11 6. 2 35 73 32 12 38 15 13 1998 8.2 7.8 7.2.1 5.8 23 35 94 45 27 4 12 13 1997 5.3 4.4 6.7.2 6.4 15 19 54 45 16 1996 3.9 3.9 6.7.21 6.4 145 2 59 45 15 1995 16.8 16.8 6..17 6.2 133 19 63 2 217 36 11 13 18.5.94 1 9.2 84 3.2 1.7 5.3.12 6.2 1 19 55 26 85 1993 1 4.4 6.1 6.6 15 19 56 33 15 2.9 1991 1 4.1 6.1 6.2 14 24 77 35 11 2.3 1989 1 2.8 5.4 6.1 16 2 625 34 14 3.4 1987 1 3.7 5.9 6. 2 28 78 37 12 2.4 Pahakkalanjoki 69 5.11.8.5 1.1 75 6.9.14 6.3 28 36 1 17 34 14 5.3 17.4.8.5 1.1 74 5.7.1 6. 18 28 13 51 32 85 5.2 4.7.7.5 9.9 72 6.8.1 6. 18 25 12 51 34 9 4.1 29.1.7.5 1.7 85 7.3.17 6.6 15 25 95 15 24 11 3.9 26.4.6.2 1.5 76 5.8.7 5.7 2 35 16 69 48 11 4.2 25.9.6.5 7.2 65 7.4.31 6.7 18 16 75 14 48 28 5.2 14.4.5.5 1.5 73 5.8.7 5.7 24 37 66 13 7.7 3.11.5.5 1.7 81 7.1.19 6.4 16 3 1 33 15 4.3 3.5.4.5 9.5 77 6..9 6. 16 28 11 39 29 87 3.4 12.1.4.5 1.5 79 6.8.17 6.4 2 31 9 1 37 13 4.7 2.5.94.5 9.8 75 4.5.6 5.7 18 26 96 15 52 9 11 4. 26.9.94.5 7.8 67 5.8.11 6. 21 32 81 29 34 4 13 1.7 2.4.95.5 19.2 71 5.8.7 5.6 2 34 14 51 57 21 12 4.4 19.9.95.5 7.9 66 6.7.21 6.3 16 18 78 31 35 1 16 3.1 11.4.96.5 8.8 61 8.6.32 6.3 12 14 11 19 38 16 2 7.7 23.9.96.5 8.2 68 7..27 6.4 12 15 68 37 42 12 2 3.6 17.4.97.5 1.8 76 8.9.24 6.4 1 17 83 23 29 11 3.2 29.9.97.5 7.7 63 8..34 6.5 12 15 59 11 39 41 3.1 3.5.99.5 1 78 5.8.12 6.2 16 25 87 2 33 12 2.9 29.9.99.5 7.2 62 6.7.24 6.4 12 15 8 32 32 13 3. 3.5..5 83 9.9 6.1.11 6.2 18 24 1 35 32 96 2.5 11.1..5 59 7 7.7.27 6.4 15 19 79 47 34 2 5.1 23.4.1.5 1.1 77 6.2 5.9 2 31 14 56 34 2.5 9.1.1.5 8.7 73 7.5 6.5 15 22 75 82 32 4.3 24.4.2.5 1. 76 6..7 5.6 2 38 16 69 46 11 3. 7.1.2.5 9.3 69 7.3.28 6.6 12 16 62 21 38 16 2.7 23.4.3.5 9.3 65 8.9.7 5.6 2 41 25 62 13 6.1 14.1.3.5 9. 73 8.5.8 5.7 25 5 16 45 15 5.3

Liite 5e. Veden laatu Tuusjärven havaintoasemalla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m) ja Kankaistenlampi 93 v. 2-211. Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi 19 13.3. 1 12 85 <2. <2 6.5.16 6.9 6 11 72 9 27.35 5 11 79 <2. <2 6.6.17 6.8 6 11 5 1 32.44 1 9.7 71 <2. <2 6.8.18 6.6 6 11 54 11 35.54 16 7.2 53 <2. <2 6.9.18 6.4 7 12 69 14 53.98 14.6. 1 9.3 91 <2. <2 6.5.15 7.1 6 11 63 14 32 1.1 3.5 5 9.7 95 <2. <2 6.4.15 7.1 6 11 66 13 32 1.1 1 <2. <2 6.4.15 7.1 6 11 64 13 32 1.1 16 9.4 9 2 <2 6.4.15 7.1 6 11 63 14 36 1.2 29.8. 1 8.6 91 <2. <2 6.4.17 7.1 5 1 46 14 24.6 4.8 5 8.8 92 <2. <2 6.5.17 7.1 5 9.9 46 11 24.63 1 7 72 <2. <2 6.5.17 6.9 6 1 48 13 32 1.1 17 2.2 21 3 <2 6.9.19 6.6 7 11 68 17 63 4 1.1. 1 9.9 9 <2. <2 6.7.17 7.2 5 11 51 11 25.83 2.8 5 9.7 88 <2. <2 6.7.17 7.2 5 1 47 12 25.79 1 9.4 86 <2. <2 6.7.17 7.2 5 9.8 48 12 25.83 18 9.8 89 <2. <2 6.7.17 7.2 5 1 45 13 25.98 2.4.1 1 12.4 89 <2 <2 6.8.16 6.7 7 14 64 71 24 13 <2 29.41 5 11.5 82 <2 <2 7.15 6.7 7 12 74 63 25 11 3 32.5 1 9.9 72 <2 <2 7.1.16 6.5 7 13 7 58 26 12 6 38.6 16 8 59 <2 <2 7.2.18 6.4 7 15 76 75 26 18 8 7 1.3 5.6.1 1 9.4 88 <2 <2 6.8.16 7.1 5 12 68 1 28 16 <2 26.54 3.6 5 9.7 89 <2 <2 6.7.16 7.1 5 13 69 1 28 12 <2 28.52 1 9.4 84 <2 <2 6.5.16 7.3 3 12 69 8 28 12 <2 28.58 17 9.3 82 <2 <2 6.7.16 7.1 7 13 7 97 28 14 <2 33.73 9.7.1 1 8.5 99 <2 <2 6.7.15 7.1 7 14 67 1 21 13 <2 26.78 4.3 5 7.6 8 <2 <2 6.7.15 6.8 8 14 69 92 24 13 <2 31.85 1 7.6 72 <2 <2 6.8.14 6.7 8 13 76 85 28 11 <2 36.75 17 7 64 <2 <2 6.8.14 6.7 8 13 73 8 28 13 3 37.8 27.8.1 1 7.6 81 <2 <2 6.9.16 7.1 6 12 69 77 16 14 <2 24.91 4.4 5 8.2 87 <2 <2 6.8.16 7 7 12 61 76 16 13 2 24.99 1 4.9 49 <2 <2 6.9.15 6.6 7 12 69 77 24 13 <2 31.87 18 3.4 32 <2 <2 7.16 6.5 9 13 75 72 29 13 2 42 1 8.1.1 1 9.4 83 <2 <2 6.9.16 7.1 6 11 59 1 16 17 <2 25.97 3.5 5 9.6 85 <2 <2 6.8.17 7.1 6 11 58 1 15 14 2 4.92 1 9.6 85 <2 <2 6.8.16 7.1 6 11 62 82 16 14 3 27.89 18 9.7 86 <2 <2 6.8.16 7.1 6 14 59 68 17 14 <2 27.93 27.2.2 1 11.5 82 <2 <2 7.16 6.9 6 12 6 8 18.26 5 1.5 76 <2 <2 7.17 7 7 12 62 9 22.32 1 9 66 <2 <2 7.3.18 7 8 12 73 1 25.42 16 6.6 5 <2 <2 7.2.19 7 7 12 64 14 33.8 18.6.2 1 9.2 99 < 2 < 2 6.6.16 7.3 7 13 72 19 2.8 7. 5 8.3 86 < 2 < 2 6.7.16 7.2 7 13 78 12 217.8 1 8.4 77 < 2 < 2 6.8.17 7 8 13 81 11 26.7 16 8.3 73 < 2 < 2 6.7.16 7 8 13 75 13 3.7 29.8.2 1 8.4 93 < 2 < 2 6.9.2 7.2 6 11 61 11 18.54 5.3 5 7.2 79 < 2 < 2 6.9.2 7 6 11 55 11 2.48 1 3.8 4 < 2 < 2 6.9.19 6.8 6 13 64 11 22.55 16 2.5 23 < 2 < 2 7.16 6.6 7 12 65 1 41 1.2 29.1.2 1 12.2 88 < 2 <2 6.8.2 6.9 5 11 61 11 17.78 2.7 5 11.9 86 < 2 <2 6.8.19 6.9 5 11 54 11 17.76 1 12 87 < 2 <2 6.8.2 6.9 6 11 53 11 17.8 16 11.7 85 < 2 <2 5.9.19 6.5 6 11 54 11 18.77 24.2.3 1 12 83 <,1 <,1 7.6.21 6.9 5 12 58 9 16.22 5 1.6 76.1 <,1 7.1.19 6.8 5 11 55 8 21.23 1 8.4 63.3 <,1 7.3.21 6.6 4 11 54 9 19.31 16 4.2 33.5.1 7.5.24 6.4 5 1 52 11 32.75 17.6.3 1 8.8 86.9.3 7.1.18 7.1 6 11 61 14 2.91 2.2 5 9 88.9.1 7.18 7 5 11 61 14 2.91 1 8.9 87.9 7.18 7 5 11 64 13 2.88 16 7.4 69.7.6 7.18 6.6 5 1 66 13 28.81 2.9.3 1 8.4 82 1.3.6 7.2 7 4 11 5 11 15.81 3.5 5 8.5 83 1.3.6 7.2 7 4 1 49 11 15.79 1 8.4 83 1.3.5 7.2 7.1 4 1 5 11 14.71 17 8.6 84 2.6 1 7.21 7.1 4 11 54 15 3 1.2 3.11.3 1 11.4 85.9.7 7.19 7 4 11 52 12 18.92 2.1 5 11.7 87 1.1.7 7.19 7.1 4 12 5 12 22.94 1 11.7 87 1..6 7.19 7.1 4 11 51 12 17.94 17 11 82 1..6 7.19 7 4 12 52 15 18.9 16.3.4 1 12.9 9 <,1 <,1 7.5.19 6.8 6 13 59 2 21 13 3 19.32 5 11.7 83.8 <,1 7.8.2 6.6 7 15 68 1 24 1 3 28.55 1 9.7 7.3 <,1 7.8.2 6.5 7 15 62 < 2 23 12 4 3.6 19 3.8 28.7 <,1 8.2.24 6.3 1 21 66 2 23 19 9 66 1.8 15.6.4 1 9.7 93.8.18 7.1.17 6.7 7 14 67 12 22 15 < 2 25.9 1.7 5 9.1 87.9 <,1 7.1.17 6.9 7 13 65 12 22 14 3 3.93 1 9 85.7.35 7.1.17 6.7 7 14 66 15 22 12 2 3.8 17 9.2 82.9.12 7.1.17 6.5 7 14 67 15 23 15 4 33.79 26.7.4 1 8.9 99 1.1.4 7.3.18 7.2 6 12 6 3 17 11 2 22.9 5.2 5 7.9 85 1.1.4 7.2.17 6.8 7 12 6 9 18 12 2 24 1 1 7 71.9.3 7.2.17 6.6 7 12 63 19 19 12 < 2 28.93 17 4.3 39 1.2.4 7.4.19 6.4 7 13 67 25 23 2 9 45 1.5 2.9.4 1 8.4 87 1.2.7 7.18 6.6 7 13 59 8 15 13 < 2 29.84 4.6 5 7.9 81 1.3.6 7.18 6.8 7 13 58 7 15 12 < 2 31.72 1 8 82 1.3.6 7.18 6.8 7 13 6 8 15 14 < 2 33.81 17 1.4 13 1.4.6 7.8.23 6.3 8 13 68 5 26 18 5 74 1.2 26.1.4 1 1.8 88 1.2.6 7.18 7 7 13 58 6 16 13 2 23 1.2 4. 5 1.9 88 1.1.6 6.9.17 7.1 7 13 57 6 16 12 < 2 22 1.2 1 1.7 87 1.5 1 6.9.18 7.1 7 13 58 6 16 14 < 2 23 1.1 18 1.8 88 1.1.5 7.17 7.1 7 13 57 6 16 13 < 2 23 1.1

Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi 19 7.4.5 1 11.3 83.3.3 7.4.18 6.7 1 14 83 11 26.4 5 9.3 7.3.3 8.7.17 6.6 8 14 61 11 25.32 1 7 53.4.4 7.6.19 6.4 8 15 67 14 4.46 16 5.4 42.6.6 7.7.19 6.3 12 18 76 17 4 1.1 9.6.5 1 9.6 95.8.8 6.7.15 6.8 8 16 72 17 33.92 3.9 5 9.4 89.9.7 6.7.16 6.8 8 16 71 14 29.99 1 9.2 88 1.8 6.8.16 6.8 8 15 71 13 29.96 16 8.2 75 1.3.8 6.8.16 6.5 1 15 75 15 35 1.1 18.8.5 1 8.1 86.9.7 6.7.18 6.7 1 15 64 14 32 1 7. 5 8.4 88 1.1.8 6.7.18 6.8 8 14 62 15 31 1.1 1 7.8 82 1.3.8 6.7.18 6.8 8 14 61 14 26 1.1 16 3.2 3 1.1.8 7.1.18 6.5 1 14 68 16 29 1.3 6.1.5 1 9.8 91 1.3.7 6.9.18 6.5 8 14 57 12 31 1.3 4.4 5 9.6 89 1.4.6 6.8.18 6.7 8 14 55 12 32 1.4 1 9.7 9 1.4.7 6.9.18 6.7 8 14 56 13 32 1.5 16 9.4 87 1.5.7 6.9.18 6.8 8 14 56 14 34 1.2 5.4.6 1 12.3 86.2 <,1 7.3.18 6.7 8 14 66 1 31.34 5 1.9 78.2 <,1 7.3.18 6.6 8 14 65 1 33.45 1 9.7 71.3.1 7.6.2 6.6 9 14 67 12 38.6 17 2.3 18.9.4 7.8.25 6.3 12 15 72 27 1 2.3 7.6.6 1 9.4 87 1.7.8 6.9.17 6.8 8 15 71 12 36.94 4.2 5 9.3 87 1.5 <,1 6.9.17 6.9 8 14 74 14 35.9 1 9.3 87 1.6.7 6.9.17 6.8 8 15 73 15 29.9 16 9.4 87 1.8.8 6.9.16 6.8 8 15 73 12 3.9 3.8.6 1 8.2 9 1.4 1 7.19 6.9 6 13 63 14 24 1 4.9 5 7.9 84 1.2.5 7.1.19 6.8 7 13 63 16 25 1 1 4.8 48 1.3.5 7.18 6.5 8 13 68 13 34 1.1 17 4. 38 1.2.5 7.2.18 6.4 8 13 72 15 48 1.3 5.1.6 1 8.9 82 1.7.8 7.1.2 6.9 5 11 58 12 24 1.5 5.9 5 9. 84 1.7.6 7.1.2 7 5 11 58 11 24 1.9 1 8.9 83 1.6.7 7.2.2 7 5 11 59 13 24 2 17 8.9 82 2.5.9 7.2.2 7 6 11 6 14 27 2 28.3.7 1 1.4 77.2.2 7.3.17 6.7 6 13 67 3 26 1 3 28.47 5 1.8 79.7.4 7.3.17 6.7 7 13 68 3 26 9 3 28.44 1 9.5 69 1.3.2 7.5.17 6.6 7 14 69 3 27 11 4 33.62 16 8.3 61 3.5.6 7.7.18 6.5 8 15 76 3 28 14 5 42 1 6.6.7 1 9 95 1.2.7 7.2.16 6.8 7 14 7 3 22 15 2 25.95 2.6 5 8.8 91 1.2.7 7.2.16 6.7 7 13 71 5 22 14 2 26.83 1 8.4 76 1.2.5 7.2.16 6.6 7 13 73 16 25 12 2 28.92 16 8.1 72 1.2.5 7.2.16 6.5 8 13 78 18 25 13 3 31 1.1 24.7.7 1 8.2 88 1.1.7 7.2.16 7 6 12 58 8 14 11 2 22 1.1 3.2 5 7.6 8 1.1.6 7.2.17 6.9 6 12 56 1 16 12 < 2 23.98 1 5.1 5 1.5.6 7.3.16 6.5 7 12 67 7 24 15 3 34 1.3 16 3.7 34 1.6.7 7.4.17 6.4 8 13 71 3 26 2 6 52 1.8 15.8.7 1 8.1 93 1.1.9 7.2.17 7.1 6 11 56 9 11 12 3 16.97 3.5 5 7.2 78.9.6 7.2.18 6.9 6 11 57 1 14 11 2 16 1.2 1 5.9 61.9.5 7.3.17 6.7 6 11 62 6 17 1 2 22 1.1 17 3.5 35 1.1.6 7.4.18 6.5 8 12 68 5 24 15 5 45 1.4 1.1.7 1 1 9 1.6.8 7.2.17 6.7 7 12 58 9 12 13 < 2 25 1.9 4.8 5 9.9 89 1.5.8 7.2.17 6.7 7 12 6 9 12 12 < 2 26.83 1 9.9 89 1.4.7 7.2.17 6.8 6 13 57 9 12 12 < 2 25.9 16 9.9 89 1.4.9 7.2.17 6.7 7 13 58 9 12 11 < 2 24.84 19.3.8 1 11.5 81.2.2 7.5.18 6.7 7 14 62 8 25.33 5 1.6 76.2.2 7.4.17 6.5 8 15 66 1 31.4 1 8.8 64.3 <,1 7.5.18 6.5 8 16 69 11 42.5 16 6.7 5.4.2 7.5.2 6.4 8 17 72 16 51.88 4.6.8 1 1 97 1.6 6.8.16 6.9 8 15 72 12 28.78 3.2 5 9.8 93.8.4 6.8.16 6.8 8 14 7 11 28.82 1 9.6 9.9.5 6.8.16 6.8 8 19 71 1 29.85 16 9 79.8.5 6.8.16 6.7 8 15 73 11 31.71 13.8.8 1 8 83 1.1.5 6.9.17 6.7 7 13 59 1 3.99 3.2 5 8 82 1.4 6.9.17 6.8 7 13 59 11 31.97 1 7.1 72 1.4.7 7.17 6.7 8 13 59 14 36 1 17 2.3 22 1.4.6 7.3.19 6.4 8 14 68 14 81 1.3 9.1.8 1 1.1 87 1.7.8 7.19 6.9 6 13 56 4 15 11 7 22.98 6 5 1.2 88 1.4.6 7.19 7 6 12 56 4 15 11 2 22.99 1 1.2 88 1.7.9 7.19 6.9 6 12 56 3 15 11 < 2 22.92 16 1.2 88 1.7.8 6.9.19 7 6 12 56 4 15 1 < 2 23.98 17.3.9 1 11.3 79.2.1 7.17 6.5 8 16 68 1 35.4 5 1.8 76.4.1 7.3.18 6.4 8 17 71 12 47.61 1 1.1 72.3.2 7.7.2 6.5 8 16 69 11 41.62 17 6.8 49.7.5 7.5.22 6.4 8 16 69 18 65 1 2.6.9 1 9.3 95 1.3.8 6.6.18 6.8 8 15 71 12 29.95 5 9.5 94.9.6 6.6.18 6.8 8 15 7 11 29.89 1 9.5 82.7.4 6.6.18 6.6 8 15 75 11 34.79 17 9.4 79.7.4 6.7.18 6.6 8 15 73 12 37.75-2 4.3 12.8.9 1 7.6 85 1.5 6.9.2 6.8 6 14 62 1 23 1.1 5 7 77.8.3 6.9.2 6.8 6 14 65 13 68 1 1 4.3 42 1.1.4 6.9.19 6.5 8 14 69 12 24 1.2 18 3.2 29 1.2.7 7.1.21 6.4 1 14 72 17 38 1.9-2 3.1 15.1.9 1 11.1 89 1.2.4 6.7.21 6.9 6 12 55 11 < 2 26 1.2 5 1.9 87 1.2.4 6.7.21 6.9 6 12 54 1 < 2 26 1 1 1.7 86 1.1.3 6.7.21 6.9 6 12 55 11 2 26 1.2 16 11 88 1.2.5 6.7.2 7 6 12 54 11 3 26 1.1-2 4.6

Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi 19 17.3.1 1 12 85 <,5.1 6.9.2 6.8 6 13 61 < 2 21 1 3 24.32 5 1.8 78.9.5 7.2 6.7 6 13 62 2 22 1 3 28.37 1 9.3 68 <,5 1.6 7.3.21 6.6 6 13 64 3 22 1 4 29.43 17 5.6 42.7 1.9 7.7.25 6.4 8 13 64 < 2 2 13 3 46.98 1.6.1 1 9.1 91.8.8 4.9.17 5.5 7 15 66 13 18 16 < 2 25 1. 5 8.7 83 1 1 6.3.17 6.8 7 15 72 12 19 12 < 2 25.83 1 8.7 82 1.1.9 6.4.17 6.8 7 15 66 13 2 13 < 2 27.87 16 8.6 7 1.2 1.2 6.3.17 6.6 7 15 67 17 23 12 < 2 31.86-2 2.8 22.7.1 1 8 94 1.7 1.2 6.6.19 7.1 7 13 51 12 19 1. 5 5.7 61 1.1.6 6.6.19 6.6 7 13 56 13 22.91 1 5.5 54 1.3.7 6.6.18 6.5 8 13 6 13 29 1.1 16 4.9 43 1.5.7 6.6.18 6.4 8 14 64 17 39 1.3-2 4.9 5.8.1 1 8.1 94 2 1.3 6.5.19 7.1 7 13 52 2 81 12 < 2 25 1.7 5 7.6 87 1.6.9 6.6.19 7 7 13 52 5 91 9 < 2 25 1.4 1 4.1 41.7.7 6.6.18 6.5 7 13 61 3 22 1 < 2 3 1.1 17 3.8 34 1.2 1.1 6.6.18 6.3 8 13 64 4 24 12 < 2 45 1.3-2 7.2 3.9.1 1 9.7 89 1.6 1 6.6.19 6.9 5 11 5 4 1 12 3 21 1.3 5 9.6 88 1.5.6 6.6.19 7 5 11 49 5 1 11 2 22 1.3 1 9.4 86 1.6.5 6.6.19 7 6 11 49 6 1 11 2 22 1.3 17 9.5 87 1.4.5 6.6.19 7 6 11 49 4 1 11 2 23 1.3-2 3.6 7.4.11 1 11.7 83 <,5 <,5 6.9.18 6.8 5 12 55 8 14.23 5 1.6 77 <,5 <,5 7.18 6.6 6 13 53 8 19.28 1 8.8 65 <,5 <,5 6.9.2 6.5 6 13 52 8 22.42 16 5.9 44 <,5 <,5 7.1.21 6.4 8 14 57 14 45.93 8.6.11 1 8.8 9 1.2 1.2 6.6.19 6.8 8 13 59 13 21.95 5 8.7 88 1.1 1.1 6.7.18 6.8 6 13 59 11 21.94 1 8.7 85 1.2 1.2 6.7.18 6.8 6 13 61 2 23 1. 16 7.4 66 1.1 1.1 6.8.19 6.6 8 13 65 16 31 1.1-2 2.6 11.8.11 1 7.6 82 1.7 1.4 6.8.19 6.9 6 12 52 1 19 1.1 5 7.7 83 1.5 1.1 6.8.19 6.9 5 11 52 1 19 1. 1 2.7 27 1.4.9 7.17 6.4 7 12 63 12 26.97 16 1.6 15 1.8 1.1 7.2.21 6.4 1 13 69 18 58 2.2-2 5.3 19.1.11 1 9.9 84 1.9 <,5 6.3.17 6.9 7 13 52 1 33 1.5 5 1 85 2.4.6 6.6.18 6.8 7 13 53 1 32 1.5 1 9.9 84 1.6 <,5 6.3.17 6.9 8 13 52 1 33 1.6 16 9.9 84 1.9 <,5 6.4.18 6.9 8 13 54 1 33 1.8-2 5.6 Tuusjärvi pohjoispää 51 13.3. 1 11.5 81 <2. <2 7.1.18 6.7 7 12 79 11 42.63 5 9.9 71 <2. <2 7.3.18 6.5 8 13 64 12 54.98 12 6.9 52 <2. <2 7.6.19 6.4 12 14 61 18 91 2.1 14.6. 1 9.4 93 2 <2 6.4.16 7 6 12 64 15 36 1.5 3.8 5 9.5 94 2 <2 6.4.15 7.1 6 11 6 15 37 1.6 13 9.1 87 2 <2 6.4.15 7 6 11 61 16 37 1.3 29.8. 1 9.1 95 <2. <2 6.4.17 7.1 5 9.8 46 13 26.6 5.5 5 8.4 87 <2. <2 6.4.17 7 5 1 46 12 26.75 1.92 9 4.8 2 7.5.26 6.7 7 12 69 18 82 5.7 1.1. 1 9.8 89 <2. <2 6.7.18 7.1 5 9.8 47 14 28 1.6 3.1 5 9.8 89 <2. <2 6.7.18 7.2 5 9.7 5 13 28 1.4 12 9.9 89 2.1 <2 6.7.17 7.2 5 9.5 48 13 3 1.7 2.4.1 1 12.1 86 <2 <2 7.3.15 6.6 8 15 81 63 3 13 <2 42.55 5 9.7 69 <2 <2 7.5.17 6.4 12 16 87 66 4 17 5 73 1.2 12 6.1 46 <2 <2 7.4.18 6.4 1 16 84 63 34 22 8 94 1.9 5.6.1 1 9.6 94 <2 <2 6.7.16 7.2 7 13 69 11 27 15 <2 32 1 5 5 9.4 88 <2 <2 6.7.16 7.1 7 13 71 78 27 12 <2 29.65 13 9.7 86 <2 <2 6.7.16 7 7 13 72 84 28 14 <2 36.94 9.7.1 1 8.4 11 <2 <2 6.7.15 7 8 15 68 11 2 19 <2 31 1 4.4 5 7.7 86 <2 <2 6.8.15 6.9 9 15 68 11 2 19 <2 37 1.3 13 6.3 59 <2 <2 6.8.14 6.6 9 14 9 9 27 15 <2 47 1.4 27.8.1 1 8.4 89 <2 <2 6.8.16 6.9 7 12 58 78 15 15 2 25.93 5.5 5 8.4 89 <2 <2 6.8.16 6.9 7 12 58 83 15 13 2 27 1 12 2 19 <2 <2 7.3.2 6.4 9 13 9 71 29 19 4 71 1.6 8.1.1 1 9.7 85 <2 <2 6.7.16 7.1 6 12 59 17 15 15 3 3 1.2 3.5 5 9.6 84 <2 <2 6.8.17 7.1 6 12 58 81 16 13 <2 31 1.2 12 9.4 82 <2 <2 6.7.16 7.1 6 11 58 73 16 14 2 31 1.3 27.2.2 1 1.9 74 <2 <2 7.6.17 6.5 8 13 74 12 4.83 5 1.4 75 <2 <2 7.2.17 6.7 7 12 7 11 28.73 13 2.1 16 <2 <2 7.9.29 6.8 1 13 73 26 98 3 18.6.2 1 9.2 1 < 2 < 2 6.7.16 7.3 8 13 77 2 23 1.1 7.5 5 8.3 84 < 2 < 2 6.7.16 7.1 8 13 72 15 26 1 12 7.8 71 < 2 < 2 6.7.17 7 8 13 74 12 31.9 29.8.2 1 8.5 94 < 2 < 2 6.9.2 7.2 6 12 54 12 2.45 5.7 5 8.4 93 < 2 < 2 6.8.2 7.2 6 12 55 11 2.38 13 1.2 12 2.6 < 2 7.5.26 6.6 8 13 72 15 71 3.6 29.1.2 1 11.6 84 < 2 <2 6.9.2 6.9 6 11 55 11 18.93 3.1 5 11.9 86 < 2 <2 6.8.2 7 6 11 54 12 18.78 13 11.4 84 < 2 <2 6.9.2 7 6 11 55 11 18.8

Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi pohjoispää 51 24.2.3 1 12.2 84.2.1 8.2.22 6.7 5 12 6 9 17.28 5 1.1 72 <,1 <,1 8.1.2 6.3 5 11 55 8 19.27 13 4.4 33.5.2 7.7.27 6.8 7 11 6 17 81 2.1 17.6.3 1 9.1 89.7.3 7.18 6.8 5 11 61 14 23 1.1 2.7 5 9 87.9.4 6.9.18 6.9 6 11 63 13 22 1.1 13 7.8 73 1.7.9 7.18 6.6 6 11 67 17 32 1 2.9.3 1 8.4 81 1.5.5 7.2 7 5 11 5 12 19 1 4.6 5 8.7 84 1.5.6 7.2 7 5 11 5 12 2 1 13 8.5 82 1.6.7 7.2 7 5 11 5 12 2 1.1 3.11.3 1 11.8 86 1.6.9 7.18 6.9 7 14 57 14 29 1.5 2.6 5 11.6 85 1.5.9 7.1.18 6.9 7 13 58 14 29 1.4 1 11.8 87 1.2.8 6.9.18 7 6 11 56 11 26 1.3 16.3.4 1 11.9 83.3 <,1 7.8.19 6.6 8 18 69 2 25 11 3 3.48 5 9.6 68.2 <,1 8.4.21 6.3 8 18 77 3 29 14 4 58 1.5 13 5.3 4.6 <,1 8.2.21 6.2 1 18 75 3 27 18 7 69 1.8 15.6.4 1 9.1 88 1.3.37 7.1.17 6.9 7 15 67 1 21 13 < 2 36 1.1 2.7 5 8.3 8 1.1.5 7.1.17 6.9 7 14 66 9 21 13 3 37 1.1 13 8.1 75.7.52 7.1.17 6.6 7 14 68 15 22 15 < 2 37.98 26.7.4 1 8.8 99 1.8.8 7.1.18 7.2 7 12 61 3 16 16 3 26 1.3 6.2 5 8.6 96 1.4.5 7.1.18 7 7 13 6 4 16 12 2 24 1.2 14 5 5 1.5.4 7.3.18 6.4 7 13 66 34 19 19 6 55 1.8 2.9.4 1 8.3 86 1.7.9 7.18 6.8 7 14 64 11 14 16 2 39.83 6.3 5 8.2 84 1.4.7 7.18 7 7 14 59 6 14 13 < 2 39.93 13 7.7 78 2 1 7.18 6.8 7 14 63 12 14 17 < 2 52 1.2 26.1.4 1 11 88 1.5.6 6.9.18 7.1 8 14 58 6 16 14 < 2 3 1.4 5.2 5 1.9 87 1.3.6 6.9.17 7.1 8 14 59 7 16 14 < 2 3 1.4 13 1.9 88 1.6.7 6.9.17 7.1 8 13 6 8 16 14 4 32 1.6 7.4.5 1 9.2 66.7.7 7.7.17 6.3 1 16 9 17 71 1.2 5 9.3 69.1.1 7.4.17 6.4 8 16 71 13 47.68 13.7 5 3.7 2.4 9.5.36 6.4 2 2 88 32 23 1 9.6.5 1 9.3 91 1.4 1 6.7.15 6.8 8 16 73 17 38 1.2 4.5 5 9.2 88 1.4.8 6.7.15 6.8 8 16 73 15 4 1.3 13 8.5 8 1.9 1 6.8.15 6.7 8 16 73 16 36 1.4 18.8.5 1 7.8 82.2.2 6.7.18 6.5 1 15 67 17 35 1.3 8.2 5 7.8 81 1.5.8 6.7.17 6.2 1 15 64 17 38 1.4 1 8.1 85 2.3 1 6.6.17 6.4 1 15 62 17 38 1.5 6.1.5 1 9.4 88 1.4.8 6.8.18 6.8 8 14 55 16 36 1.6 4.7 5 9.6 89 1.6.8 6.9.18 6.8 8 14 56 14 36 1.5 1 9.1 84 2.2.9 6.8.18 6.8 8 14 56 16 43 2.2 5.4.6 1 12.1 85.1 <,1 7.7.3 6.7 9 15 72 12 39.38 5 9.8 7.4.1 8.2.21 6.6 9 15 77 18 63.82 13 4.9 37.8.4 8.4.23 6.4 1 15 77 18 11 2 7.6.6 1 9.2 85 1.7 1.7 6.8.17 6.8 8 15 71 13 34.99 4.1 5 9.2 86 1.8.7 6.9.17 6.8 8 15 7 14 33 1.1 13 9.1 84 1.6.4 6.9.17 6.8 8 14 72 12 38 1.1 3.8.6 1 8.1 89 1.5.8 7.19 6.9 6 13 63 14 25 1.1 3.3 5 7.6 8 1.4 1.4 7.1.19 6.8 7 13 62 11 27 1.2 13 2.5 24 2.1 1.9 7.5.22 6.4 8 14 78 2 84 3. 5.1.6 1 9.4 86 2.9 7.1.2 7 5 11 6 14 25 1.5 6.7 5 9.2 85 2.1.8 7.1.2 7.1 5 11 58 15 26 1.6 1 9.2 85 2.2.9 7.1.21 7.1 6 11 58 15 26 2.1 28.3.7 1 9.9 72.2.2 7.8.16 6.4 8 15 79 3 34 12 3 5 1. 5 1 72.4.4 7.9.17 6.4 8 15 8 3 34 12 3 48 1. 13 7.9 58.9.5 8.1.16 6.3 1 17 85 4 36 15 6 77 1.9 6.6.7 1 8.8 93 1.5 1 7.2.16 6.8 7 14 71 5 22 17 2 29.86 3.1 5 8.6 82 1.4.8 7.1.16 6.7 7 13 73 12 23 11 2 27 1.5 13 7.6 68 2.6 1.2 7.2.16 6.5 8 13 71 2 25 18 4 38 1.1 24.7.7 1 8.3 9 1.2.8 7.2.17 7 6 12 56 6 15 16 2 26 1.1 3. 5 8.3 89 1.1.8 7.2.16 7.1 6 12 57 11 15 12 2 34 1. 1 3.1 3 2.6.9 7.4.17 6.5 9 13 69 11 24 2 5 68 2.7 15.8.7 1 8.1 94 1.4 1 7.2.17 7.1 6 12 59 14 92 13 3 18.98 3.5 5 6.8 75 1.2.7 7.2.17 6.8 6 11 57 18 14 11 3 18 1.4 13 4.7 49 1.4.8 7.4.19 6.7 7 11 7 22 17 14 4 4 1.3 1.1.7 1 9.7 87 1.8.9 7.2.16 6.7 8 14 63 9 12 13 2 35 1.2 4.8 5 9.7 87 1.7.8 7.1.16 6.6 8 14 61 1 12 14 2 34 1.2 13 9.7 87 1.9.9 7.2.16 6.6 8 14 61 1 12 14 3 35 1.4 19.3.8 1 11.1 77.2.2 7.6.17 6.5 8 16 75 1 42.54 5 9.7 69.3.3 7.7.17 6.5 1 18 76 11 6.83 12 6 45.7.5 7.6.18 6.3 12 2 83 16 83 1.6 4.6.8 1 1.2 97 1.3.6 6.8.15 6.8 8 16 73 12 31 1.1 2.7 5 9.4 89 1.4.5 6.8.16 6.8 8 16 7 12 32 1 13 8.7 79 1.3.5 6.8.16 6.6 8 16 74 13 34.89 13.8.8 1 8.3 86 1.4.7 7.17 6.8 8 14 57 13 35 1.1 4. 5 8.2 85 1.3.6 6.9.17 6.9 8 13 57 12 33 1.1 13 5.1 51 2.8 1.1 7.3.21 6.7 1 15 83 19 11 1.9 9.1.8 1 1.1 86 1.7.9 7.19 7 6 12 55 3 15 11 < 2 35 1.1 6.1 5 1.1 86 1.8.9 7.19 7 6 16 55 3 14 11 < 2 26 1.2 13 1.3 87 2.3 1 6.9.19 7 6 12 6 3 14 12 < 2 28 1.1 17.3.9 1 11.7 81.2 <,1 7.2.18 6.6 8 17 7 11 39.4 5 1.4 74.6.4 7.6.19 6.5 1 17 76 13 69.93 13 3.3 25 1.7.8 7.9.23 6.3 12 17 75 2 13 3.3 2.6.9 1 9.3 9.9.5 6.5.18 6.8 8 15 7 11 32.81 5 9.2 87 1.4 6.6.18 6.8 8 14 7 12 33.72 13 9.1 78 1.4 6.6.18 6.6 8 15 72 12 39.72-2 2.1 12.8.9 1 7.7 86 1.8.7 6.8.2 6.9 6 13 59 11 27 1.6 5 7.7 85 1.7.6 6.8.2 7 6 14 59 12 27 1.2 13 1.8 17 2.1.8 7.2.23 6.4 1 16 73 23 94 2.6-2 3.4 15.1.9 1 11.1 87 1.3.5 6.7.2 6.9 6 12 55 11 < 2 3 1.3 5 1.7 83 1.3.4 6.7.2 7 6 12 53 12 < 2 31 1.4 1 11 86 1.3.5 6.7.21 7 6 12 54 11 < 2 3 1.3-2 4.2

Liite 5e jatkuu (a-klorofylli -2 m kokoomanäytteistä). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l O 2 /l Tuusjärvi pohjoispää 51 17.3.1 1 11.9 83 <,5 1.8 7.4.21 6.7 7 14 65 3 23 12 3 33.46 5 1.1 74.6 2.1 7.6.22 6.6 8 15 69 2 24 12 3 41.65 13 1.2 9 1.4 3.2 8.4.31 6.4 8 15 71 3 23 2 7 99 2.7 1.6.1 1 8.8 88 2 1.7 6.3.17 6.9 7 15 63 9 17 16 < 2 31 1.5 5 8.4 79 1.5 1.2 6.3.17 6.7 7 15 63 14 19 13 < 2 3 1.2 1 8.4 7 1.3.9 6.3.17 6.5 7 16 69 22 23 16 3 31.99-2 2.8 22.7.1 1 7.8 93 2.2 1.1 6.6.19 7.1 7 13 51 12 28 1.8 5 7.5 89 2.2 1 6.5.19 7.1 7 13 51 11 22 1.7 1 4 38 2.3 1.1 6.6.18 6.5 8 13 64 21 63 2.1-2 6 5.8.1 1 7.8 91 2.7 1.4 6.6.19 7 7 13 51 3 65 13 < 2 32 2.1 5 7.8 9 2 1.3 6.6.19 6.8 7 13 51 5 83 9 < 2 29 1.9 13 2.2 21 1.7 1 6.8.2 6.3 8 14 69 8 24 16 2 67 2-2 6.6 3.9.1 1 9.6 87 2.9 6.7.19 7.1 5 11 51 5 98 14 2 26 1.7 5 9.5 87 1.9.7 6.6.19 6.9 5 12 49 7 92 12 2 27 1.7 12 9.6 89 2.2.6 6.6.19 7. 6 11 5 5 97 13 2 27 1.9-2 4. 7.4.11 1 11.8 83 <,5 <,5 6.9.18 6.8 7 13 55 7 19.24 5 8.8 63 <,5 <,5 7.4.2 6.5 8 14 6 8 43.9 14.5 4.7.5 8.2.3 6.4 1 14 66 19 11 4.3 8.6.11 1 8.9 94 2.2 2. 6.8.18 6.6 8 13 63 18 25 1.5 5 8.6 88 1.4 1.4 6.8.18 6.9 8 13 65 14 24 1.4 1 7.6 72 1.9 1.4 6.7.18 6.9 8 13 65 16 39 1.9-2 1.5 11.8.11 1 7.8 85 2.1 1.3 6.8.19 7. 6 12 49 14 24 2 5 7.7 84 1.8 1.4 6.8.19 7. 6 12 51 12 24 1.5 1 1 9 2.9 1.8 7.4.23 6.5 8 13 71 16 71 2.5-2 6.1 19.1.11 1 1 83 2.5 6.6.17 6.9 8 15 57 9 41 1.9 5 9.9 83 2.2.6 6.8.17 6.9 8 14 55 8 44 2 13 1 83 2.1.6 6.5.17 6.8 9 14 57 8 38 1.8-2 5.1 Kankaistenlampi 93 3.6.9 1 6.4 67 2.4 1.9 4.4.7 5.7 4 47 92 46 15 1.8-2 22.5 13.8.9 1 6.1 66 4.5 3.8 4.7.11 5.9 5 5 11 97 29 1.8-1 31.9 6.1.9 1 1 79 2.4 1.5 6.11 6 4 48 96 89 25 2.4-2 1.6 17.3.1 1 1.4.9 7.21 5.6 4 59 14 35 19 11 8 51 3 3.6.1 1 4.7 49 1.6 1.1 4.6.4 5.3 3 52 12 36 51 81 36 16 2-2 4. 22.7.1 1 5.2 63 4.1 3.2 4.8.8 5.8 4 55 11 14 3 2.4-2 13.9 5.8.1 1 6.7 8 3.3 2.8 4.9.7 5.8 6 58 12 8 < 2 15 68 34 3.4-2 25.8 3.9.1 1 8.2 72 1.4 1.3 5.9.8 5.8 35 54 12 14 12 11 59 25 2.4-2 2. 6.4.11 1 4.1 2.3 8..32 6 5 55 18 25 5 14 8.6.11 1 8.3 95 9.5 9.5 6.5.38 5.4 3 34 94 93 15 3.7-2 76.8 11.8.11 1 6.7 72 3.2 2.8 7.3.13 5.4 3 28 77 97 28 3.6-2 14.4 2.1.11 1 7.3 59 4.6 3.3 8.5 <,1 4.7 5 62 16 82 48 11-2 2.9 211 1 5.6 57 5.4 4.5 7.6.1 5.4 4 45 13 13 35 8.1 31 21 1 5. 53 2.4 1.9 5.4.9 5.7 41 56 12 13 48 12 61 31 2.6 11.4 29 1 7.5 71 3.1 2 5..1 5.9 43 48 99 77 23 2. 18.7

Liite 5f. Keskimääräinen veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi 19 1m 211 1 9.5 85 1.3.9 6.7.18 6.9 65 13 55 1 22.95 4.5 21 1 9.4 91 1.3.88 6.3.19 6.7 64 13 56 5.3 143 12 3 23 1.1 4.6 29 1 9.8 87.93.45 6.8.19 6.8 7 14 64 11 28.91 4. 28 1 9.9 87 1..5 7.1.18 6.8 7 14 62 1 26.77 4.1 27 1 9.1 89 1..7 7.2.17 6.9 64 12 62 6 17 12 2 23 1.1 3.5 26 1 9.7 86 1.3.68 7.1.19 6.8 68 13 65 12 29.95 5. 25 1 9.7 89.8.6 6.9.17 6.7 9 15 69 14 31.9 5.1 24 1 1.1 91.88.4 7.2.18 6.9 66 13 61 6 182 13 2 24.8 3.9 23 1 1.2 84.8.4 7.2.2 7. 48 11 55 12 17.72 2.6 22 1 1.3 91 <2 <2 6.8.18 7.1 6 12 64 12 18.6 5. 21 9.5 88 2 2 6.8.16 7. 62 13 65 9 21 15 2 26.72 4. 2 1 89 2 2 6.5.16 7.1 55 1.8 58 12 27.72 3.7 1999 1.7 9 2.2 2 6.7.16 6.9 73 12 58 13 32.72 3.6 1998 1 9 5.6 2 6.5.15 6.4 6 11 55 66 11 13 3 27.84 4.8 1997 1.1 91 2 2 6.3.15 6.7 55 1.7 49 12 28.64 3.4 1996 1 89.8.5 5.8.14 6.6 73 13 56 13 35.64 5.7 1995 9.1 86 1..8 5.8.14 6.8 96 16 64 6 15 15 3 39.9 4.4 1994 1.3 87.9.8 6..14 6.7 65 14 53 14 35.8 7.9 1993 1.1 89.8 6.4 6.8 5 12 53 11 27.39 1991 1.2 88.3 6.3 6.8 6 11 46 13 17.41 1989 9.8 87 1. 5.6 6.5 8 14 57 15.7 1987 1.2 84.8 5.7 6.7 8 13 55 18 39.76 5m 211 5 9.3 83 1.4.83 6.8.18 6.8 6 13 54 9.8 23.93 21 5 8.5 79 1.2.72 6.6.19 6.8 64 13 58 6 15 11 2 24.96 29 5 9.6 84.83.35 6.9.19 6.7 7 15 65 12 43.88 28 5 9.7 85.9.4 7..17 6.8 73 14 63 11 28.8 27 5 8.9 83 1.1.6 7.2.17 6.8 66 12 62 7 18 12 2 24.86 26 5 9.3 83 1.2.33 7.1.19 6.8 7 13 65 13 29 1.1 25 5 9.2 84.9.6 7.2.17 6.7 8 15 62 13 29 1. 24 5 9.5 85 1..36 7.2.18 6.8 7 13 62 8 19 12 2 27.9 23 5 1. 83.5.9.4 7..19 7. 45 11 54 11 2.72 22 9.5 82 <2 <2 6.9.18 7. 63 12 62 11 2.59 21 9.3 85 2 2 6.8.16 6.9 66 12 66 86 22 13 2 31.76 2 9.8 89 2 2 6.6.17 7.1 55 1.5 52 12 28.74 1999 1.3 88 2 2 6.6.16 6.9 73 12 54 13 33.63 1998 9.7 88 2 2 6.5.15 6.4 62 11 51 61 11 13 2 29.81 1997 1 88 2 2 6.3.15 6.7 55 11.4 5 11 29.66 1996 9.3 82.8.5 5.8.14 6.6 8 12 55 12 35.56 1995 8.7 81 1.2.8 5.8.14 6.7 96 16 62 63 15 14 3 41.9 1994 1. 85.9.8 6.2.15 6.8 65 14 5 13 37.9 1993 8.4 75.8 6.4 6.6 5 12 5 1 27.51 1991 9.5 83.5 6.3 6.8 6 12 45 14 19.46 1989 9.6 85.9 6. 6.5 9 15 58 13.57 1987 1.2 84.7 6. 6.6 8 14 475 19 455.78 1m 211 1 7.5 65 1.2.78 6.7.18 6.7 68 13 57 13 26 1. 21 1 7.4 66 1.88 6.7.19 6.7 68 13 6 6.3 185 11 3 27.96 29 1 8.7 71.8.33 7..2 6.6 75 14 67 11 31 1. 28 1 8.9 79 1.1.6 7.1.18 6.7 75 15 64 12 32.82 27 1 7.8 69 1.3.5 7.3.17 6.6 66 13 66 8 21 12 3 28.97 26 1 8.2 72 1.2.5 7.2.19 6.7 75 13 67 13 31 1.2 25 1 8.4 78 1.7 7..18 6.7 8 15 64 14 32 1. 24 1 9 79.94.47 7.2.18 6.7 7 13 62 1 19 13 2 29.9 23 1 9.4 8.9.3 7.1.2 7. 43 11 55 11 18.71 22 8.3 68 <2 <2 7..19 6.9 7 12 68 11 23.62 21 8.3 72 2 2 6.8.15 6.8 62 12 69 76 24 12 3 32.74 2 8.7 76 2 2 6.6.17 7. 58 1.5 54 12 31.89 1999 9.3 79 2 2 6.7.16 6.8 75 12 57 14 35.71 1998 8.2 72 2 2 6.5.15 6.2 76 12 54 65 13 14 3 41 1.1 1997 9.2 78 2 2 6.3.15 6.4 65 12. 49 12 35.68 1996 8.5 74 1.6 5.8.14 6.4 8 13 55 12 4.63 1995 8.1 72 1.1.7 5.8.14 6.6 1 16 65 55 17 15 3 46.9 1994 9.6 85 1..7 6.3.15 6.7 68 14 49 14 38.8 1993 7.7 7 1.1 6.7 6.6 65 14 62 13 42.65 1991 7.5 67.5 6.4 6.6 6 12 49 14 24.55 1989 7.2 64 1. 6.1 6.3 8 14 59 15.64 1987 9.7 8.8 6.1 6.6 85 14 52 2 495.82 16-18m 211 16 6.2 52 1.3.8 6.9.2 6.6 85 13 61 15 42 1.5 21 17 6.5 55 1.2 1.1 6.8.19 6.5 74 13 62 6.8 193 13 2 37 1.1 29 17 7.6 61.95.53 7..2 6.6 8 14 67 15 42 1.2 28 16 7.1 6 1.1.5 7.1.19 6.6 75 15 67 13 47.97 27 16 6.7 58 1.8.7 7.4.17 6.5 78 13 7 7 23 15 4 39 1.2 26 17 6.2 56 1.6.65 7.3.2 6.6 85 14 69 17 51 1.6 25 16 6.6 59 1.1.7 7.1.18 6.5 1 15 69 16 35 1.2 24 19 6 5 1.1.34 7.5.2 6.5 78 15 65 11 222 17 6 48 1.3 23 16 7.8 67 1.2.6 7.1.21 6.8 45 11 56 14 27.92 22 7.3 58 <2 <2 6.7.18 6.8 7 12 65 12 31.87 21 7.5 65 2 2 6.9.16 6.8 74 14 71 78 26 14 3 42.95 2 7.2 63 2.3 2 6.7.17 6.8 63 11 61 15 44 1.8 1999 7.6 63 2 2 6.8.18 6.7 88 14 64 16 6 1. 1998 6.1 54 2.1 2 6.7.18 6.1 86 12 59 68 17 2 6 8 2.2 1997 6.9 58 2 2 6.4.16 6.3 65 11.9 54 14 48.83 1996 7.7 67 1.1.6 5.9.14 6.4 83 13 54 13 45.78 1995 6.8 59 1.5.9 5.8.15 6.4 11 16 64 59 19 16 4 6 1. 1994 8.8 75 1.3.8 6.3.16 6.6 73 14 5 14 45 1.1 1993 4.5 38 1.4 7. 6.3 7 21 66 16 66.85 1991 4.7 39.8 6.5 6.3 7 12 55 16 4.68 1989 5.5 48 1.2 6.3 6.1 1 17 6 16.73 1987 7.5 64 1. 6.2 6.4 11 15 595 2 655 1.1

Liite 5f jatkuu. Keskimääräinen veden laatu Tuusjärven havaintoasemilla 19 ja 51 (a-klorofylli -2m). Syv. O 2 O 2 Kiinto- Org. Johto- Alkal. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 3 -N Kok-PPO 4 -P Fe Sama-klor m mg/l % aine k.aine kyky mmol/l Pt mg O 2 /l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l FTU ug/l mg/l mg/l ms/m mg/l Tuusjärvi 51 1994 1 1.3 87 1.3.8 6.6.14 6.7 78 16 53 17 41.9 7.4 5 9.6 82 1.2.8 6.2.15 6.7 75 15 5 14 48.9 1 8.3 7 1.8 1. 6.3.16 6.5 8 16 52 18 7 1.4 1995 1 8.5 81 1.8 1.1 5.9.15 6.7 1 17 65 73 17 18 4 55 1.3 5.3 5 8.2 76 1.5 1. 5.8.14 6.6 1 16 61 66 17 16 3 52 1.3 1 7.2 65 1.5.7 5.9.15 6.5 11 16 63 6 19 19 4 69 1.3 1996 1 9.9 89 1.1.6 5.9.14 6.6 8 13 53 14 37.9 5.1 5 9.4 84 1..6 5.9.14 6.5 78 12 51 13 4.8 1 7.4 64 2..9 6.16 6.4 9 13 61 16 7 1.4 1997 1 9.8 89 2 2 6.5.15 6.6 65 12.5 55 15 39.9 3.8 5 9.5 83 2 2 6.5.15 6.5 63 12.2 52 14 39.8 1 8.3 7 2 2 6.5.15 6.3 73 12.8 54 15 51 1.1 1998 1 9.9 88 2.1 2 6.6.15 6.4 7 12 52 6 1 15 2 34 1.1 5.2 5 9.1 83 2.2 2 6.5.15 6.4 7 13 54 6 11 14 3 39 1.2 1 6.4 55 2.6 2 6.9.17 6 88 13 6 74 16 2 6 74 2.2 1999 1 1.5 89 2 2 6.8.16 6.8 78 13 61 14 39.75 4.1 5 1 85 2 2 6.7.16 6.8 83 13 56 14 39.84 12 7.2 59 2.4 2 7.19 6.6 12 14 66 19 84 1.8 2 1 1 9 2 2 6.7.17 7 58 1.9 59 13 33 1.1 4.1 5 9.4 85 2 2 6.7.17 7 6 1.9 55 13 36 1.2 12 6.7 59 2.7 2 7.1.19 6.8 75 11.6 6 16 6 2.7 21 1 9.6 91 2 2 6.8.16 7 72 13 67 11 21 15 2 32.9 4.6 5 9 83 2 2 6.9.16 6.9 82 14 68 84 24 15 3 39 1.1 12 6.7 58 2 2 7.17 6.7 82 13 79 76 27 17 4 56 1.4 22 1 1.1 88 <2 <2 7..18 7. 7 12 65 14 25.8 5.4 5 9.8 85 <2 <2 6.9.18 7. 68 12 63 12 23.7 13 5.6 46 <2 <2 7.3.23 6.9 8 13 69 16 55 2.1 23 1 1.4 85 1..5 7.3.2 6.9 55 12 57 12 22.97 3.3 5 9.85 82 1..5 7.3.19 6.8 58 12 57 12 23.94 13 8.13 69 1.3.7 7.2.21 6.9 6 11 58 14 4 1.4 24 1 9.8 89 1.3.55 7.2.18 6.9 74 15 64 6 184 14 2 32 1. 5.1 5 9.1 83 1.1.48 7.3.18 6.9 74 15 64 6 192 13 3 38 1.2 13 7.4 66 1.3.54 7.3.18 6.6 78 14 66 14 196 17 4 49 1.5 25 1 8.9 82.9.7 7..17 6.6 9 15 71 17 45 1.3 5.8 5 9. 82 1.2.6 6.9.17 6.6 85 15 66 15 4 1.2 13 6.6 64 2.5 1.3 7.4.22 6.6 12 16 7 2 87 3.8 26 1 9.7 86 1.3.88 7.2.22 6.9 7 14 67 13 31.99 4.7 5 9. 8 1.4.75 7.3.19 6.8 73 14 67 15 37 1.2 13 6.4 58 1.7.9 7.5.21 6.7 8 14 71 16 65 2.1 27 1 9. 87 1.2.8 7.3.16 6.8 7 13 66 7 184 14 2 32 1. 3.6 5 8.7 81 1.2.7 7.3.16 6.7 7 13 66 11 196 12 2 32 1.2 13 6.6 58 1.9.9 7.5.17 6.5 84 14 71 13 228 16 4 52 1.7 28 1 9.9 87 1.2.6 7.1.17 6.8 75 15 65 12 2 36.96 4.3 5 9.4 82 1.2.6 7.1.17 6.8 8 16 65 12 2 38 1. 12 7.5 66 1.8.8 7.2.19 6.7 9 16 75 15 2 64 1.4 29 1 1. 86 1.1.45 6.8.19 6.8 7 14 64 11 32 1. 3.2 5 9.5 82 1.2.45 6.9.19 6.8 75 14 65 12 4 1.1 13 6.3 52 1.5.63 7.1.21 6.6 9 15 69 17 73 2. 21 1 9.2 88 1.9 1.4 6.7.19 7. 66 13 56 5 141 13 2 3 1.5 4.9 5 8.7 84 1.6 1.3 6.7.19 6.8 68 14 57 7 151 11 2 3 1.4 13 5.1 45 1.8 1.4 6.9.21 6.5 74 14 65 9.5 199 17 4 57 1.9 211 1 9.6 86 1.7 1.1 6.8.18 6.8 73 13 56 12 27 1.4 4.2 5 8.8 8 1.5.98 7..19 6.8 75 13 58 11 34 1.5 14 4.8 42 1.9 1.1 7.2.22 6.7 88 14 65 15 65 2.6

Liite 5g. Vuotsinsuon, Lenninsuon ja Lakeanrahkan käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 26/211/1 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISAVI/175/4.8/2 TYÖMAAN NIMI Vuotsinsuo KOK.PINTA-ALA ha 125 SIJAINTIKUNTA Joroinen TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 63 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA x MUU TUOTTEET JT X PT YT X MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.5. LOPETUS PVM 29.8. Tuotantopäivien lkm 28 PUMPPAUS ALOITETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 43 jaksolla 1.5. - 31.8. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 15.9.-3.9.23-24.1., 1-1 Lietetaskujen puhdístus tarvitttavat 16.6.-3.6., 18.8.-31.8. Laskeutusaltaiden puhdistus kem. puhd. 1.6-9.6,23.9-29.9. massansiirto lohko 6 15ha 14-15.1., 16-31.1., 1-8 veto-ojan puhdistus 8.7.-18.7., 5-7.11. kunnostusjyrsintä 27 ha 15-3.1 VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm TUOTANNON AIKANA PÄIVITTÄIN ja26.4., 5.5., 1.6., KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO 6/35/3 TYÖMAAN NIMI Lenninsuo KOK.PINTA-ALA ha 31 8112/6/5115 SIJAINTIKUNTA Joroinen TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Vapo Oy YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 28 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU x MEK.VAUNU PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 11.5. LOPETUS PVM 29.8. Tuotantopäivien lkm 34 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 521 jaksolla 1.5. - 31.9. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 28ha 1-6.8., 15-3.8. Lietetaskujen puhdístus 28 1.6.-9.6. Laskeutusaltaiden puhdistus 1 23-29.9. seuraojan kaivuu 2,5 km 1.1.-2.1. kunnostusjyrsintä 28 ha 15-3.5, 15-3.8. sarkojen ruuvaus ja muotoilu 28 ha 1-15.8. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 14.4., 3.8.,

KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 45/7/2 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISY-25-Y-144 TYÖMAAN NIMI Lakearahka KOK.PINTA-ALA ha 184 ha SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 15 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 15.5. LOPETUS PVM 28.8. Tuotantopäivien lkm 38 PUMPPAUS ALOITETTU PVM kemiallinen vedenpuhdistus ympärivuoteinen PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm52 jaksolla 1.5.-3.9. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 9ha, 45km 15.1-31.1. Lietetaskujen puhdistus 55ha 1.6.-9.6., 18.8.-31.8. altaiden puhdistus 23.9.-29.9. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 12.4., 6.5., 16.5., 15.6., 15.7., 18.7., 3.8.,

Liite 6a. Karjalansuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 26-211. Syv. Lämp. K.aine ph Väri COD Mn Kok.N NH4-N Kok.P Rauta m C mg/l mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l P1, Kalliokoskenpuro 22.5.6.1 13.2 3.9 6.2 21 27 83 15 33 29 6.6.6.1 1.2 4.9 6.2 24 29 89 13 32 32 17.8.6.1 17. 9.9 6.3 5 37 13 92 63 6 7.5.7.1 7.2 2.4 5.4 2 34 11 27 21 18 2.6.7.1 14.1 28 5.3 5 79 21 2 14 1 28.8.7.1 11.6 7.7 6.1 5 42 12 16 77 64 21.5.8.1 11. 5.1 6.3 28 25 71 14 31 3 18.6.8.1 15.9 28. 6. 4 44 12 25 63 43 28.8.8.1 1.8 7.6 6.5 4 3 91 17 53 49 18.5.9.1 12.1 4.2 6.4 24 28 75 11 29 29 17.6.9.1 12.1 6.6 6.3 33 3 87 23 41 38 24.8.9.1 16. 9. 6.3 2 17 92 44 34 33 17.5.1.1 15.5 4.1 5.6 28 35 95 16 27 2 14.6.1.1 12.1 5.2 6.1 24 3 66 64 32 34 16.8.1.1 16.2 7.5 6.5 35 23 65 49 45 61 26.5.11.1 1.2 5.6 5.5 2 26 85 11 26 21 22.6.11.1 13. 11. 4.3 3 42 11 41 33 29 24.8.11.1 14.2 15. 4.1 13 13 84 28 24 33 26.1 6.2 6.2 32 31 1 12 43 4 27.1 12.7 5.6 4 52 15 21 79 61 28.1 13.6 6.3 36 33 9 19 49 41 29.1 6.6 6.3 26 25 8 26 35 33 21.1 5.6 6.1 29 29 8 9 35 38 211.1 1.5 4.6 21 27 9 27 28 28 P2, Taikinajoki 22.5.6.1 13. 1.9 6.7 13 2 69 19 24 85 6.6.6.1 11.3 1.1 6.6 14 21 8 12 17 74 17.8.6.1 16.9 7.3 6.5 35 35 11 2 56 42 7.5.7.1 7. 1.6 5.7 2 35 11 98 16 11 2.6.7.1 14.4 49 5.8 28 5 16 37 12 63 28.8.7.1 11.4 4.6 6.5 4 5 12 51 79 59 21.5.8.1 9.2 1.3 6.6 2 25 64 25 17 12 18.6.8.1 14.6 3.3 6.3 35 38 8 52 29 18 28.8.8.1 12.4 2 6.7 18 2 7 13 26 12 18.5.9.1 12.4 1.8 6.6 15 22 64 23 19 11 17.6.9.1 11.4 3.1 6.6 3 32 74 44 3 23 24.8.9.1 13.3 4.5 6.6 25 23 76 82 33 24 17.5.1.1 16.7 <,5 6.1 16 26 69 21 2 82 14.6.1.1 12.1 1.7 6.2 2 27 59 6 19 13 16.8.1.1 14.4 1.5 6.5 24 23 64 6 43 39 26.5.11.1 1.6 1.5 6.2 16 22 69 15 14 7 22.6.11.1 12.4 1.6 5. 4 44 85 6 23 14 24.8.11.1 14.4 2.3 5.9 2 25 6 29 18 11 26 3.4 6.6 21 25 9 1 32 19 27 18.4 6. 29 45 13 6 72 44 28.1 2.2 6.5 24 28 7 3 24 14 29.1 3.1 6.6 23 26 7 5 27 19 21.1 1.6 6.3 2 25 6 1 27 2 211.1 1.8 5.7 25 3 7 3 18 11

Liite 6b. Karjalasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO 19/5/2 ISY-24-4-2 TYÖMAAN NIMI Karjalansuo KOK.PINTA-ALA ha 85 SIJAINTIKUNTA Juva TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 9.touko LOPETUS PVM 28.8. Tuotantopäivien lkm 35 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm 425 jaksolla 1.5. - 31.8. VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus 6ha 1.-15.11 Lietetaskujen puhdístus 7 16.5.-31.5., 23.9.-27.9. Laskeutusaltaiden puhdistus 23.loka massansiirto lohko 4-5 15ha 1-15.5.,21.9.-3.9. 1.1.-14.1. vetoojan puhdistus 3.1.-4.1. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 21.5,4.6.,17.6.,21.6.,23.6.,29.6.,28.7,16.8.

Liite 7. Savisuon tarkkailun tuloksia Liite 7a. Savisuon vedenlaatutulokset v. 26-21 (ei vesistötarkkailua v. 211) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Savisuo, lask.alt.alapuoli 6.5.8.1 7 4.5 6.1 27 81 28 31 1 15 3.6.8.1 12.3 5.1 6.6 24 71 3 44 16 23 22.7.8.1 16.5 5.5 6.1 45 14 88 61 23 23 12.8.8.1 5.2 5.9 38 11 51 46 15 19 9.9.8.1 9.1 4.5 5.9 37 88 54 38 15 19 7.1.8.1 6.8 4.1 6.4 34 68 29 36 15 17 25.8.8.1 26 6.3 36 9 23 76 45 32 22.9.8.1 2 6.5 24 59 12 47 29 14 16.1.8.1 21 6.1 34 1 12 42 21 14 2.5.8.1 21 6.8 21 64 3 57 31 22 4.7.8.1 2 6.9 3 82 6 82 44 28 17.6.8.1 19 6.6 33 97 4 66 32 21 18.5.9.1 36 6.8 26 96 3 82 45 24 12.6.9.1 26 6.9 33 71 4 15 88 46 14.7.9.1 1 6.1 53 14 37 17 11 16 14.8.9.1 29 6.7 26 73 6 1 71 94 14.9.9.1 19 6.2 28 97 19 95 63 23 14.1.9.1 26 6.3 2 8 23 45 34 2 5.5.1.1 4.4 17 5.9 3 13 17 5 19 23 2.6.1.1 19 6.6 3 11 4 11 52 35 4.8.1.1 21 7.4 6.9 29 87 22 17 11 56 29.9.1.1 6.2 5.4 5.7 34 15 52 41 11 14 21.1 1.5 12 6.3 31 12 18 93 48 32 29.1 39 6.5 31 938 13 11 69 43 28.1 1.3 13 6.4 32 88 35 52 25 21 27.1 1.9 19 6.7 23 84 6 69 35 23 26.1 15.3 6.9 6.5 31 97 91 64 32 23 P1, Kummunoja 66 5.5.1.1 2.1 3.4 5.4 2 33 11 76 26 96 2.6.1.1 1.6 4.4 6 24 33 79 4 28 15 4.8.1.1 17 3.7 6.8 24 23 55 14 78 32 21.1 9.9 4 6.1 23 3 81 31 44 19 28.1 9.6 4.1 6. 23 32 91 32 3 17 27.1 12. 4.1 6.1 15 22 63 2 32 17 26.1 12.6 14 6. 21 28 82 16 43 21 P2, Rauvanjärvi 2.6.1.5 18.5 7.3 78 4 2.1 5.9 16 3 75 6 33 11 4.8.1 1 25.6 5.1 62 33 2 6.3 2 35 14 58 95 21 29.9.1.5 8.7 1.4 9 6.9 5.9 6.4 1 18 73 8 36 69 21 1 17.6 7.6 77 15 9.3 6.2 15 28 96 24 55 13 28.1 1.4 7.5 68 2.9 2.5 6.3 16 24 79 61 25 12 27 1 15.7 5.9 59 3.1 2.9 6.1 25 36 11 42 38 2 26 5.8 57 6.5 2.9 5.8 16 3 1 23 56 13 P3, Rauvanjärven laskuoja, mts 5.5.1.1 5.3 1.7 5.6 2 29 73 5 29 99 2.6.1.1 16.1 2.1 6 16 29 85 7 25 8 4.8.1.1 17.5 4 6.2 25 35 11 17 65 21 21.1 13. 3 5.9 2 31 89 1 4 13 28.1 12.6 3.2 6. 18 27 74 9 25 11 27 1 15.7 5.9 59 3.1 2.9 6.1 25 36 11 42 38 2 26.1 14.4 4. 6. 23 34 1 98 56 3 P4, Hepojoki 38 5.5.1.1 5. 2.5 5.8 16 28 8 6 29 12 2.6.1.1 16.4 1.8 6.1 2 31 83 1 26 85 4.8.1.1 22.3 2.5 6.6 8 12 53 18 39 85 21.1 14.6 2 6.2 15 24 72 11 31 97 28.1 12.5 3. 6.1 18 27 76 9 26 12 27.1 18.4 2.3 6. 13 21 61 8 22 88 26.1 15.3 6.8 6.1 21 3 97 2 9 34 P5, Puruvesi 135 18.3.8 1.7 12.7 89 <,1.15 6.9 5 2.3 23 17 4 5 6.5 18.3.8 5 1 12.1 85 <,1.19 6.9 5 2.6 23 2 5 17 18.3.8 9 1.5 1.8 77 <,1.36 6.7 1 3 27 22 5 81 3.6.8 1 8.9 11.8 11.7.36 6.8 5 3 23 6 6 38 3.6.8 5 8.8 11.8 11.7.39 6.9 5 2.8 23 7 5 39 3.6.8 9 8.4 11.7 1.6.35 6.9 1 2.8 23 7 6 44 12.8.8 1 17.2 9.1 95.7.5 6.9 1 2.7 23 3 8 54 5.5 12.8.8 5 17.1 9. 93.8.46 7 1 2.8 21 3 8 57 12.8.8 9 16.9 9. 93.9.39 7 1 2.7 21 4 6 8 7.1.8 1 9.5 1.1 88.9.62 6.9 1 3 23 4 7 65 4.7 7.1.8 5 9.5 1.2 89.9.72 7 1 3 22 3 7 66 7.1.8 9 9.5 1. 88.9.6 6.9 1 3 21 3 6 8

Liite 7a jatkuu. Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l P5, Puruvesi 135 18.3.1 1.6 13.2 92 <,5.19 6.9 < 5 2.6 23 2 6 7 6. 5 1 12.7 89 <,5.16 6.9 5 2.8 25 19 5 22 6. 9 1.5 11.7 84 <,5.25 6.7 5 2.8 23 19 5 48 6. 2.6.1 1 13.4 1.1 96 <,5.51 7.1 1 3.3 25 4 5 26 5.5 5 1.4 1.7 96.7.52 6.9 1 3.2 22 15 5 23 5.5 9 8 1.9 92 <,5.41 6.9 1 3.2 25 15 4 26 5.5 4.8.1 1 24 8.1 97.8.85 7 1 2.9 23 6 8 47 5. 5 23.9 8.1 96 1.4.89 7.1 1 2.8 24 7 7 6 5. 9 19 6.2 67 1.4 1.1 6.7 1 2.8 22 8 8 64 5. 29.9.1 1 12.3 9.9 92 1.9.63 6.9 5 2.9 27 6 7 34 6.5 5 12.3 1 93.9.76 7 5 2.8 23 5 6 33 6.5 9 11.9 1 93 1.3.64 6.8 5 3 22 5 7 51 6.5 21 1 12.6 1.3 94.93.55 7. 7.5 3 25 9 7 29 5 11.9 1.4 94.88.58 7. 7.5 3 24 12 6 35 9 1.1 9.7 84 1.6 6.8 7.5 3 23 12 6 47 28 1 9.1 1.9 93.6.41 6.9 7.5 2.8 23 8 6.3 41 5 9.1 1.8 92.6.44 7 7.5 2.8 22 8 6.3 45 9 9.1 1.4 9.6.43 6.9 1 2.9 23 9 5.8 71 27 1 13.1 1.4 96.6.44 6.8 11 3.4 23 6 7 31 5 12.1 1.5 96.7.44 6.9 2 2.8 22 7 7 33 9 1.5 1.2 89.7.46 6.9 11 2.5 23 8 6 36 26 1 1.9 1.5 93.9.48 7. 8 2.4 25 1 8 23 5 1.5 1.3 91.7.51 7. 8 2.4 22 11 7 25 9 1.3 9.9 87 1..65 7. 8 2.3 23 1 8 47

Liite 7b. Savisuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Nro 11/5/2 VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO Dnro ISY-24-Y-269 TYÖMAAN NIMI Savisuo KOK.PINTA-ALA ha 65 SIJAINTIKUNTA Kerimäki TUOTTAJA/LUVANHALTIJA YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 36 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU X PALA MUU TUOTTEET JT X PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM ei tuotantoa v11 LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm PUMPPAUS ALOITETTU PVM ei tuotantoa 211 PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Lietetaskujen puhdístus Laskeutusaltaiden puhdistus 2 kpl 1.12.-12.12 massansiirto lohko 3 8 ha 1-22.12. VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm 15.4., 27.4., 5.5., 19.5., 1.6., 7.6., 8.9.,

Liite 8. Lahnasuon tarkkailun tuloksia Liite 8a. Lahnasuon vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Lahnasuon pumppuallas (tuleva) 8.4.11.1 4.1 2.6 45 29 63 12.4.11.1 7.4 4.5 37 23 11 18.4.11.1 9.7 3.8 4 12 47 25.4.11.1 66 31 47 2 74 1.5.11.1 21 6.2 34 12 39 25.5.11.1 5.1 3.2 35 12 33 6.6.11.1 7.2 5.7 4 1 43 21.6.11.1 6.1 4.6 46 11 37 5.7.11.1 9.8 8 56 19 6 28.7.11.1 12 7.1 61 21 61 8.8.11.1 13 9.6 56 22 76 22.8.11.1 6.2 4.6 55 22 43 5.9.11.1 4.3 3.6 46 2 36 19.9.11.1 4.1 2.7 62 24 38 3.1.11.1 14 5.7 54 17 51 17.1.11.1 2.6 2.2 56 2 35 211.1 12 6.6 48 18 53 21.1 12 5.2 48 2 67 29.1 14 9 56 21 59 Lahnasuo mittapato (lähtevä) 8.4.11.1 2.5 2.5 5.3 39 24 96 7 43 15 91 12.4.11.1 4 3.3 5.5 53 17 97 23 67 19 97 18.4.11.1 3.5 2.4 5.5 33 13 33 21 49 9 72 25.4.11.1 1.5 1.5 5.3 38 16 37 19 56 2 71 1.5.11.1 2.2 2.2 5.3 42 11 12 < 2 55 22 92 25.5.11.1 1.1 1.1 47 11 6 6.6.11.1 5.9 5.3 5.3 1 26 15 3 25 79 33 21.6.11.1 4 4.2 5.6 71 14 12 21 1 35 15 5.7.11.1 11 1 5.8 85 23 36 8 23 73 35 28.7.11.1 5.8 5.3 5.6 73 18 16 9 12 33 28 8.8.11.1 6.4 6.6 69 18 97 22.8.11.1 3.1 3.5 5.4 61 14 65 7 56 6 19 5.9.11.1 3.9 2.9 5.5 59 12 47 11 3 6 15 19.9.11.1 1.4 1.4 5.5 62 18 38 51 35 7 18 3.1.11.1 3.2 2.6 58 17 4 17.1.11.1 1.7 1.7 5.6 58 21 61 22 32 5 18 211.1 3.8 3.5 5.5 59 17 36 128 83 25 17 21.1 13.7 2.9 2.4 4.6 75 21 4 84 11 43 17 29.1 13 11 6. 59 21 81 56 56 7 34 Lahnasuon alapuoli P1 3.11.5.1 4.6 1.3 79 2.1 6.5 25 38 76 32 43 25 23.9.8.1 6. 2.6 6.5 24 38 91 81 45 31 4.5.9.1 3.4 4.1 5.7 2 32 1 96 4 97 1.6.9.1 12.6 11 6.6 25 36 11 12 45 34 22.9.9.1 9.1 7.4 6.5 35 37 14 32 53 57 3.5.1.1 2.1 1 5.3 25 39 12 74 55 97 31.5.1.1 1.5 4.6 5.8 24 38 81 7 29 98 16.8.1.1 12.1 5 5.9 8 87 22 33 15 7 1.5.11.1 8.8 2.9 7.1 2 31 77 29 29 98 6.6.11.1 1.9 7.7 6.4 3 4 96 66 55 33 22.8.11.1 13.5 3.6 6.1 3 47 11 22 43 2 211.1 11.1 4.7 6.5 27 39 94 39 42 21 21.1 8.2 6.5 5.7 43 55 14 14 78 3 29.1 7.5 6.3 27 35 12 18 46 34 Kekrinpuro P2 3.11.5.1 4.4 1.8 83 2.5 6.6 16 21 53 17 25 16 23.9.8.1 7. 2.1 6.6 2 31 67 7 36 21 4.5.9.1 3.4 2.8 5.6 2 29 82 38 34 97 1.6.9.1 15.7 3 6.7 16 24 59 4 3 15 22.9.9.1 9.5 3.8 6.6 24 27 7 < 2 53 33 3.5.1.1 2.5 2.7 5.4 24 33 91 22 34 82 31.5.1.1 1.4 2.8 6 2 37 69 4 27 1 16.8.1.1 14.5 4 6.1 4 53 12 47 89 38 1.5.11.1 1.4 3. 6.7 15 26 6 7 23 87 6.6.11.1 13.6 3.4 6.4 2 27 56 3 3 13 22.8.11.1 14 2.6 6.3 2 35 75 6 37 15 211.1 12.7 3 6.5 18 29 64 5.3 3 12 21.1 9.1 3.2 5.8 28 41 93 24 5 19 29.1 3.2 6.3 2 27 7 15 39 19

Liite 8. jatkuu Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P PO 4 -P Fe Näkö m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l syv. m mg/l O 2 /l Perkainjoki P3 23.9.8.1 9.1.8 6.4 17 27 6 8 2 13 4.5.9.1 6.5 1.5 5.6 2 28 7 11 28 79 1.6.9.1 19.6 1.2 6.6 16 21 58 9 19 96 22.9.9.1 1.5 2 6.4 1 14 39 < 2 23 11 3.5.1.1 4.9 1.3 5.5 2 29 69 6 32 75 31.5.1.1 13.5 1.9 6 2 27 57 6 2 71 16.8.1.1 16.3.8 6.8 1 13 32 11 19 93 1.5.11.1 12.3 4. 6.6 13 23 6 4 18 67 6.6.11.1 16. 1.4 6.3 13 2 46 8 17 67 22.8.11.1 15.5 1.6 6.4 15 22 53 3 19 1 211.1 14.6 2.3 6.4 14 22 53 5 18 78 21.1 11.6 1.3 6.1 17 23 53 8 24 8 29.1 12.2 1.6 6.2 15 21 56 7 23 95 Iso-Perkai 1 (P4) 27.8.8 1 15.1 6.3 62 2.8 1.8 6.1 24 31 7 5 25 12.8 21.1.8 1 6.9 1.2 84 5 2.2 6.4 2 34 74 9 3 12 1. 23.3.9 1 2 7. 5.9 2. 6.1 16 24 59 4 16 11.7 24.8.9 1 17 8.5 88 5.8 2.5 6.5 1 17 54 3 22 84 1. 5.1.9 1 6.2 1.4 84 2.7 1.8 6.7 8 15 5 3 25 63 1.5 15.3.1.5.5 6.5 45 2.7 2.4 6.1 8 15 54 12 22 11.5 16.8.1.5 21 7.4 83 5.1 4 6.5 18 24 62 4 26 13.8 27.9.1 1 1.4 9. 8 3.6 2 6.6 1 17 54 3 21 67 4.4.11 1 2 3.4 25 2.2 4.7 6.2 14 15 57 12 12 21 1 22.8.11 1 19.2 7.8 85 3.1 1.7 6.5 1 19 53 4 2 89 1.2 3.1.11 1 9.5 8.6 76 2.3 1.8 6 2 32 63 5 2 1 1 211 1 1.2 6.6 62 2.5 2.7 6.2 15 22 58 43 17 13 21.5 1.6 7.63 69 3.8 2.8 6.4 12 19 57 6 23 1 29 1 8.4 8.6 74 3.1 2.1 6.4 11 19 54 15 21 86

Liite 8b. Lahnasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO ISY-26-Y-244 TYÖMAAN NIMI Lahnasuo KOK.PINTA-ALA ha 66.4 SIJAINTIKUNTA Pieksämäki TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Vapo Oy YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Kalevi Koponen TUOTANTOPINTA-ALA ha 56.7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU PALA MUU TUOTTEET JT PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA SADANTA jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus Lietetaskujen puhdístus Laskeutusaltaiden puhdistus VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm

Liite 9. Lintusuon tarkkailun tuloksia Liite 9a. Lintusuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-PPO 4 -P Fe a-klor N-syv m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Lintusuo pintavalutukseen tuleva 25.4.11.1 1 3.8 5.5 34 18 75 21 4 9 17 11.5.11.1 15 7.8 6.2 48 22 79 74 84 21 58 26.5.11.1 29 17 5.9 63 24 11 7.6.11.1 21 17 6.2 74 2 8 < 2 15 34 69 22.6.11.1 24 19 5.8 84 36 13 5.7.11.1 3 24 6.5 6.1 94 31 65 11 24 4112 27.7.11.1 23 18 6.4 5.8 97 34 23 1 9.8.11.1 19 13 5.7 6.2 8 22 47 3 15 61 84 25.8.11.1 11 7.4 6.1 5.8 83 29 11 7 7.9.11.1 12 8.8 6.6 5.7 75 29 74 55 83 22 56 2.9.11.1 21 11 6.8 5.1 87 49 93 31 6.1.11.1 8.6 6 7.3 5.7 71 33 16 25 88 33 49 211.1 18 11 6.5 5.7 65 27 74 254 11 28 53 21.1 12.2 28 14 5.7 75 27 75 137 15 35 57 29.1 2 14 5.5 79 21 33 165 12 24 54 Lintusuo pintavalutuksesta lähtevä 8.4.11.1 4.3 2.5 5 21 18 87 48 36 12 75 12.4.11.1 3.1 2 5.2 28 17 76 35 43 15 8 18.4.11.1 9.8 2.5 5 34 2 64 38 52 11 91 25.4.11.1 1.5 1.4 4.7 43 16 66 11 68 34 93 11.5.11.1 1.8 2.6 4.5 69 18 45 13 11 66 13 26.5.11.1 2.4 2.4 4.6 79 17 13 11 7.6.11.1 7.3 7 4.8 12 24 18 < 2 32 18 39 22.6.11.1 2.2 2.4 4.6 95 16 11 12 5.7.11.1 6.1 7.1 5.1 5.1 13 32 28 15 33 17 58 27.7.11.1 1 11 5.3 4.9 15 35 42 29 9.8.11.1 9.9 9.5 4.5 4.7 13 24 27 4 21 62 31 25.8.11.1 1 8.8 4.3 4.8 98 25 39 18 7.9.11.1 2.7 2.7 4.3 4.8 87 17 35 22 9 28 27 2.9.11.1 1.6 1.6 5 4.7 75 18 12 51 6.1.11.1 1.4 1.4 5.6 4.7 73 2 63 29 45 11 21 211.1 4.9 4.3 4.9 4.8 82 21 34 141 14 59 22 21.1 13.9 5.6 4.3 4.7 88 24 39 78.8 21 62 21 29.1 7.4 6.1 6.1 4.6 93 2 19 89 17 87 34 Roitonlampi 12 23.3.21Jäässä pohjaan saakka Roitonlampi laskujoki 329 (koord. 68644-351627) 6.4.11.1.5 2.5 17 4.5 3.6 6.5 5.3 4 57 2 66 25 1 3 35 5.7.11.1 17.5 5.6 58 3 23 3.9 5.1 35 45 15 23 4 68 3 17 51 9.8.11.1 17.2 7.8 81 5.1 6 3.6 5.3 35 42 12 7 4 61 3 12 122 211.1 11.7 5.3 52 13 11 4.7 5.2 37 48 16 23 86 76 12 21 87 21.1 2.8 4.6 52 6.6 5.5 3.4 5.3 37 49 12 23 2 72 12 17 5.8 29.1 21.5 5.6 63 8.5 6.4 3.6 5.2 45 5 12 14 2 54 3 19 19 Papinjoki 33 (valtatie 72-silta) ( koord. 6864835-351455) 5.4.11.1.4 5 34 4.5 2.7 8 5.4 27 43 16 46 19 7 19 27 5.7.11.1 15.2 5.9 59 4.2 3.7 4.8 5.3 5 52 13 53 27 92 37 33 9.8.11.1 14.4 4.6 45 7.3 5.6 4.5 5.6 4 43 12 76 34 1 44 31 211.1 1 5.17 46 5.3 4 5.8 5.4 39 46 14 2 83.7 87 33 3 21.1 16.5 6.8 69.5 15 12 4.35 5.8 7 65 17 11 8.5 23 6 65 29.1 1.7 7.1 61 5. 3.9 4.8 5.7 48 55 14 2 66 11 52 41 Hietajärvi eteläpää 27 5.4.11 1 1.4 5.1 36 1.4.9 9.4 5.6 2 29 95 14 24 25 9 17.8 5.7.11 1 19.2 5.4 59 4.2 3.6 6.4 5.7 25 36 1 11 3 48 4 17.35 5.7.11-1 25.5.35 1.8.11 1 18.5 5.8 62 4.3 3.2 6.3 5.9 3 33 1 22 6 56 5 18 1.8.11-1 4.3 29.6.1 1 19 8.8 95 3.9 3.2 4.8 6 3 37 88 6 < 2 43 4 16.4 29.6.1-1 2.5.4 3.8.1 1 23.5 6.3 74 3.7 2.1 5.2 6.1 28 36 9 7 < 2 48 2 18 2 3.8.1-1 21.1 2 23.3.9 1 1.7 5.2 38 1.4.9 7.4 5.8 25 42 11 12 19 39 18 29 29.6.9 1 2.5 4.8 54 5.2 4.1 4.9 6.1 3 36 85 8 < 2 4 4 15 29.6.9-1 24.4 11.8.9 1 2 3.7 41 4.1 3.5 5. 6. 25 36 86 7 < 2 44 4 23 11.8.9-1 3.3 211 1 13 5.43 52.3 3.3 2.6 7.4 5.7 25 33 98 16 83 43 6 17 33 21 1 14.9 5.5 59.7 5.5 4.6 5.83 5.9 29 4 1 54 54.7 45 8 21 21 29 1 14.1 4.6 44 3.6 2.8 5.8 6. 27 38 94 45 65 41 9 22 27

Liite 9a jatkuu. Lintusuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja vuosikeskiarvoja Kyyvesi, Ala-Sitro Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sam. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-PPO 4 -P Fe a-klor N-syv m /C mg/l % mg/l mg/l FNU Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l 5.4.11 1 1.5 8. 57 1.4.9 7.6 5.6 24 32 11 62 3 27 11 18.8 5.7.11 1 2.5 6.4 71 3.1 2.8 5.5 6.3 2 26 84 14 2 32 < 2 11.5 5.7.11-1 14.2.5 1.8.11 1 19 7.1 77 3.5 2.5 5.4 6.3 18 24 73 18 5 29 3 12 1.8.11-1 16.9 16.3.1 1 1.1 7.5 53.7.6 7.1 5.7 24 54 16 52 37 38 13 21.2 29.6.1 1 2.3 8.1 9 2.9 2.4 4.4 6.4 2 28 71 3 < 2 28 3 11.5 29.6.1-1 35.8.5 3.8.1 1 24. 7.6 9 2.6 1.9 4.7 6.7 16 27 66 4 < 2 28 < 2 12 1 3.8.1-1 12.3 1 23.3.9 1 2.5 4.5 33.9.6 5.9 5.8 25 41 1 45 22 3 12 19 29.6.9 1 21.5 7.7 87 4.5 4.5 4.3 6.5 2 29 79 6 < 2 33 2 92 29.6.9-1 63.7 11.8.9 1 22. 7.2 83 3.1 3. 4.6 6.6 16 25 71 6 < 2 29 2 13 11.8.9-2 32.9 211 1 13.7 7.2 68 2.7 2.1 6.2 6.1 21 27 89 31 12 29 5.3 14 16 21 1 15.1 7.7 78 2.1 1.6 5.4 6.3 2 36 99 2 125 31 6 15 24 29 1 15.3 6.5 68 2.8 2.7 4.9 6.3 2 32 83 19 75 31 5 14 48

Liite 9b. Lintusuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Lintusuo KOK.PINTA-ALA ha 11 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA JHM-Service YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hnnu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 95 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU X MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT x MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 6.touko LOPETUS PVM 8.elo Tuotantopäivien lkm 5 PUMPPAUS ALOITETTU PVM Jatkuvaa ympäri vuoden PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h 366 SADANTA mm jaksolla Koko käyntiaika vuodesta 21 lähtien VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa lokakuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa 8,9,1,11,ja 12.9 Laskeutusaltaiden puhdistus koko työmaa 3.syys Kunnostusjyrsitty Lohkot 4,5 ja 6 48 Syyskuu VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm Keväällä huhtikuussa, sitten 2 viikon välein

Liite 1. Pyöreäsuon tarkkailun tuloksia Liite 1a. Pyöreäsuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja keskiarvoja (klorofyllit -2 m kokoomia) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N NO 23 Kok-P Fe a-klor N-syv. m /C mg/l % mg/l mg/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Py1 Pyöreäsuo pintaval. tuleva vesi 25.2.11.1 21.3.11.1 18.4.11.1 16 4.7 5.1 2 35 14 19 35 46 74 11.5.11.1 4.2 2.7 6.3 28 35 13 36 31 3 24 7.6.11.1 13 8.8 6.7 6 62 25 11 49 87 75 27.7.11.1 12 9.2 6.5 67 81 31 14 38 88 92 9.8.11.1 6.8 6.6 6.7 8 63 2 76 33 59 65 7.9.11.1 6.4 5.1 6.3 6 72 31 17 1 47 48 18.1.11.1 3.6 3.6 6.1 6 7 36 21 34 52 36 21.11.11.1 6.4 3.7 6.3 4 6 35 24 2 49 52 12.12.11.1 5.2 4.3 6.2 5 57 35 21 35 45 34 211.1 8.2 5.4 6.2 52 59 27 13 166 56 48 21 3.4 1 4.8 6.3 47 57 29 16 225 53 46 29.1 9.5 32 14 6.3 51 7 33 16 16 85 44 Py2 Pyöreäsuo pintaval lähtevä 25.2.11.1 21.3.11.1 18.4.11.1 1.8 1.2 4.8 2 34 12 71 29 46 45 11.5.11.1 <,5 <,5 4.7 28 45 94 52 < 2 29 51 7.6.11.1 1.4 1.4 4.9 5 71 13 1 < 2 62 14 27.7.11.1 28 22 5.5 67 78 25 78 12 12 77 9.8.11.1 4.8 4.2 5.1 6 77 18 23 2 13 27 7.9.11.1 1.2 1.2 4.4 5 87 14 15 7 37 12 18.1.11.1 1.3 1.2 4.7 5 74 24 96 16 33 14 21.11.11.1 1.2 1.1 4.8 3 66 21 75 32 28 13 12.12.11.1 1.2 1.2 5.3 35 6 31 15 49 32 16 211.1 4.6 3.8 4.9 43 66 19 49 143 57 2 21.1 3 2.5 5.4 38 63 23 86 163 73 15 29.1 8.4 6. 6.1 44 62 26 12 96 86 34 P1 Susioja, laskuojan yläpuoli 11.5.11.1 7.8 7.5 63.7 5.3 2 35 72 27 14 93 7.6.11.1 13.4 3.6 35 3.3 5.9 25 36 89 81 31 17 9.8.11.1 13.7 2 2 13 6.3 35 35 19 11 67 45 211.1 11.6 4.37 39 5.7 5.8 27 35 12 4 37 24 21.1 9. 5.4 42 8 6.2 33 43 21 1 55 36 29.1 9.9 4.9 46 1 6. 32 45 14 36 46 45 P2 Susioja, laskuojan alapuoli 11.5.11.1 9.8 7.5 66 2.5 5.3 3 4 96 12 27 16 7.6.11.1 16 4.7 48 8 5.7 5 6 14 15 57 36 9.8.11.1 14.2 1.3 12 23 6 6 58 25 12 12 75 211.1 13.3 4.5 42 11 5.7 47 53 16 49 68 42 21.1 1.6 6.1 52 6 5.8 39 49 19 71 64 53 29.1 11.6 4.7 41 11 6.1 38 56 19 49 91 4 Orilampi (P3) 6.4.11.3.5 6.6 45 2.8 6 24 32 15 35 39 22 9.8.11.3 18 6.2 65 6 6.6 4 41 11 21 58 37 211.3 9.25 6.4 55 4.4 6.3 32 37 13 19 49 3 21 11.5 6.1 57 5 6.3 3 36 12 38 41 4 29 1 1.8 3.1 32 2.5 6.2 38 5 13 14 43 38 Syrjälampi (P4) 6.4.11 1 1.5 2.9 21 1.7 6.1 2 28 13 47 39 27.5 6.4.11 5 4.1 13 6.1 4 29 12 47 41 99.5 9.8.11 1 18.6 6.9 74 4.6 6.7 24 26 82 4 41 24 9.8.11 3 7.5 12 5.8 5 37 95 4 46 11 211 1 1.1 4.9 48 3.2 6.4 22 27 11 24 4 26 5 5.8 13 6 45 33 11 24 44 1 21 1 11.8 5. 5 1.8 6.4 23 29 95 12 32 34 5 5.3.1 1 11 6. 38 33 1 24 42 76 29 1 11.3 3.9 4 2.5 6.3 27 33 88 15 34 26 4 5.9.1 1 13 6. 55 39 11 2 42 93 Kyyvesi Koiraselkä 143 5.4.11 1 1.3 11 78 <,5 6.4 8 15 7 45 9 51 1.5 5.4.11 26 3.5.3 2 2.5 6.3 2 19 77 7 58 37 1.5 1.8.11 1 19.5 7 76 1.8 6.6 9 15 59 26 12 33 1.8.11 26 5.7 3 24 1.8 6 15 21 88 4 22 12 1.8.11-2 8.9 211 1 1.4 9 77 1.2 6.5 85 15 65 36 11 42 8.9 26 4.6 1.65 13 2.2 6.2 18 2 83 5.5 4 25 21 1 12.5 9.7 89 1.4 6.8 12 2 62 5.5 17 65 11.2 25 4.7 2.9 22 5.1 6.1 21 25 89 4.5 43 23 29 1 11.2 9.4 83 1.3 6.6 15 26 71 6 17 72 13.1 26 4.7 3.8 29 2.1 6.1 25 31 96 7 44 2

Liite 1b. Pyöreäsuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Pyöreäsuo KOK.PINTA-ALA ha 7 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA Kone ja Kuljetus P. Eskelinen YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 7 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM LOPETUS PVM Tuotantopäivien lkm 45 PUMPPAUS ALOITETTU PVM PUMPPAUS LOPETETTU PVM PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h SADANTA mm jaksolla VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Joulukuu Lietetaskujen puhdístus koko työmaa Syyskuu Laskeutusaltaiden puhdistus 3.loka Kunnostusjyrsintä koko työmaa Lokakuu VESIENSUOJELURAKENTEIDEN TARKISTUKSET, pvm Keväällä tuotannon alkaessa, sitten 2 viikkon välein

Liite 11. Pohjasuon tarkkailutuloksia Liite 11a. Pohjasuon tarkkailun vedenlaatutulokset v. 211 ja keskiarvoja (klorofyllit -2 m kokoomia) Syv. ltila O 2 O 2 k.aine Org.ka Sähk. Alkail. ph Väri KHT Kok-N NH 4 -N Kok-P Fe N-syv. m /C mg/l % mg/l mg/l ms/m mmol/l Pt mg :g/l :g/l :g/l :g/l m mg/l O 2 /l Pohjasuo, pintavalutus tuleva 11.5.11.1 3 52 43 98 39 7.6.11.1 8.6 5 44 62 45 5.7.11.1 3 95 43 14 66 9.8.11.1 17 73 33 77 46 7.9.11.1 6.3 64 3 49 43 18.1.11.1 16 76 35 9 5 211.1 18 68 38 86 48 Pohjasuo, pintavalutus lähtevä 5.7.11.1 2. 2.7 7.3 4.3 1 15 27 43 86 22 9.8.11.1 8.2 8.2 6.2 4.1 8 12 26 15 3 7.9.11.1 2. 2. 5.2 4.2 6 74 2 62 43 17 18.1.11.1 2.7 2.8 5. 4.4 4 7 25 1 51 16 211.1 3.7 3.7 5.9 4.3 7 1 25 68 83 21 Verijärvi 289 9.8.11 1 19.4 7.5 82 4.6.9 6.5 1 2 65 12 21 57 1.3 9.8.11 3 18.9 6.6 72 4.6.9 6.3 13 2 65 23 16 63 1.3 18.1.11 1 7. 9.5 78 1.7 4.6.9 6.2 18 29 76 11 17 87 1.5 18.1.11 3 7. 9.2 76 1.7 4.7.9 6.2 18 26 73 11 18 81 1.5 211 1 13.2 8.5 8 1.7 4.6.9 6.4 14 25 71 12 19 72 3 13. 7.9 74 1.7 4.7.9 6.3 16 23 69 17 17 72 Verijärvi 156 9.8.11 1 19.5 7.7 84 4.6.9 6.4 1 2 64 15 18 57 1.5 9.8.11 19 5. 1. 8 5..2 5.8 16 23 97 4 21 16 1.5 18.1.11 1 7.1 8.8 73 1.4 4.7.9 6.2 15 23 69 11 17 74 1.5 18.1.11 21 5.1.1 1 6.1 5.3.16 6. 3 23 86 13 23 35 1.5 211 1 13.3 8.3 79 1.4 4.7.9 6.3 13 22 67 13 18 66 19 5.1.6 5 6.1 5.2.13 5.9 23 23 92 67 22 26

Liite 11b. Pohjasuon käyttö- ja hoitotietoja KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO VUOSI 211 YMPÄRISTÖLUVAN NRO TYÖMAAN NIMI Pohjasuo KOK.PINTA-ALA ha 58 SIJAINTIKUNTA Mikkeli TUOTTAJA/LUVANHALTIJA JHM-Service YMPÄRISTÖASIOIDEN VASTUUHENKILÖ Hannu Mikkanen TUOTANTOPINTA-ALA ha 2 KUNNOSTUSVAIHEESSA ha 15 TUOTANTOMENETELMÄT HAKU IMUVAUNU MEK.VAUNU x PALA MUU TUOTTEET JT x PT YT MUU TUOTANNON ALOITUS PVM 15.touko LOPETUS PVM 22.elo Tuotantopäivien lkm 55 PUMPPAUS ALOITETTU PVM 21.huhti PUMPPAUS LOPETETTU PVM Pumppaus on ympärivuotista PUMPPAAMON KÄYNTIAIKA h 866 SADANTA 26 jaksolla 1.5.8-31.8.8 VUOSI- JA PERUSKUNNOSTUKSET, OJITUKSEN MUUTOKSET, MASSANSIIRROT, YM. KUNNOSTUSTOIMI SIJAINTI ( lohko tms.) PINTA-ALA ha Pvm Sarkaojien puhdistus koko työmaa Mass. siirr. yht. kesä Lietetaskujen puhdístus koko työmaa 13-15.9 Laskeutusaltaiden puhdistus Rakennettu pumppaamo ja pintavalutuskenttä, käyttöön huhtikuun lopulla 3.loka

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 1.1..2 2.4. 8.1.2 6.5 2.1..2 2.4. 8.1.2 6.4 3.1..2 2.4. 17.6.2 6. 4.1..2 2.3. 17.6.2 5.8 5.1..2 2.1. 17.6.2 5.3 6.1..2 1.9. 17.6.2 5.3 7.1..1 1.7. 17.6.2 5.5 8.1.. 1.6. 17.6.2 5.9 9.1.. 1.5. 17.6.3 5.9 1.1..1 1.5. 17.6.3 6.2 11.1..1 3.. 17.6.4 6.3 12.1..1 5.6. 17.6.4 6.2 13.1..1 5..8 6.1.4 6.7 14.1..1 4.4 2.1 6.1.4 7. 15.1..1 3.9 2.7 23.3.5 6.6 16.1..1 3.5 2.8 23.3.4 6.3 17.1..1 3.7 2.2 23.3.5 6.4 18.1..1 3.6 2.3 23.3.5 6.9 19.1..1 3.5 2.2 23.3.4 6.7 2.1..1 3.5 1.2 23.3.5 6.7 21.1..1 3.5 2.4 23.3.5 6.2 22.1..1 3.5 2.4 23.3.5 6.6 23.1..1 3.6 1.2 1.1.5 6.5 24.1..1 3.9 2.5 1.1.5 7.1 25.1..1 4. 2.5 1.1.6 7.9 26.1..1 3.8 1.3 4.7.6 7.5 27.1..1 3.4 2.6 4.7.6 6.6 28.1..1 3.6 1.3 4.7.6 4.7 29.1..1 3.5 2.6 4.7.6 1.6 3.1..1 3.6 1.3 4.7.6 1.1 31.1..1 3.4 2.7 4.7.6.8 1.2..1 3.3 1.3 4.7.6 2.6 2.2..1 3.4 1.3 4.7.6 13.3 3.2..1 3.4 2.7 4.7.6 9.8 4.2..1 3.5 1.3 4.7.6 8.9 5.2..1 3.5 2.5 4.7.7 8.7 6.2..1 3.6 1.3 4.7.7 8.5 7.2..1 3.6 2.7 4.7.7 8.5 8.2..1 3.6 1.4 4.7.7 8.2 9.2..1 3.5 2.7 4.7.7 8.2 1.2..1 3.5 1.3 4.7.7 8. 11.2..1 3. 1.3 4.7.7 7.5 12.2..1 3.2 2.6 4.7.7 7.8 13.2..1 3.2 1.2 4.7.6 7.7 14.2..1 3.1 2.5 4.7.6 6.8 15.2..1 3.2 1.2 4.7.5 7.6 16.2..1 3.2 2. 4.7.5 6.9 17.2..1 3.1 1.6 4.7.4 7.2 18.2..1 3. 1.1 4.7.3 6.7 19.2..1 2.9 2.1 4.7.3 6.5 2.2..1 3. 1. 4.7.2 6.8 21.2.. 2.8 2. 4.7.2 5.9 22.2.. 2.9 1. 4.7.2 6.2 23.2.. 2.8 1.9 4.7.2 5.9 24.2.. 2.9.9 4.7.1 5.5 25.2.. 2.7 1.7 4.7.1 5.9 26.2.. 2.9 1.6 4.7.1 5.5 27.2.. 3.1 1.6 4.7.1 5.5 Liite 12. Sivu 1 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 28.2.. 3.1.8 4.7.1 5.8 1.3.. 3.1 1.5 4.7.2 5.4 2.3.. 3.2 1.4 4.7.2 5.6 3.3.. 3.2 1.5 4.7.2 6.2 4.3.. 3.3 2.3 4.7.2 6.1 5.3.. 3.8 2. 4.7.3 7.8 6.3.. 3.7 2.1 4.7.3 6.8 7.3.. 3.7 1.6 4.7.4 6. 8.3.. 3.6 2.3 4.7.4 5.7 9.3.. 3.6 1.6 11.7.5 6.5 1.3.. 3.6 2.4 11.7.5 6.4 11.3.. 3.7 1.6 11.7.6 6.5 12.3.. 3.7 2.3 11.7.6 6.6 13.3.. 3.7 2.1 11.7.6 6.7 14.3.. 3.8 2.1 11.7.6 5.6 15.3.. 3.9 2. 11.7.5 6.3 16.3.. 3.8 2. 11.7.5 5.4 17.3.. 3.7 1.8 11.7.4 5.6 18.3.. 3.7 1.8 11.7.4 6.1 19.3.. 3.8 1.7 11.7.4 6.3 2.3.. 3.9 2.5 11.7.4 6.1 21.3.. 4. 1.9 11.7.5 6.7 22.3.. 4.6 3.4 23.7.5 5.3 23.3.. 6. 3.7 23.7.8 1.5 24.3.. 6.5 3.9 23.7.8 2.1 25.3.. 6.6 4.2 23.7.7 7.5 26.3.. 6.6 4.2 23.7.6 7.2 27.3.. 6.6 3.9 23.7.6 7.3 28.3.. 6.5 3.8 23.7.6 7.1 29.3.. 6.3 3.2 23.7.6 6.4 3.3.. 5.8 3.1 23.7.6 7. 31.3.. 5.4 2.2 23.7.7 5.7 1.4.. 5.1 2.9 23.7.7 5.9 2.4.. 5.3 3.4 23.7.7 7.1 3.4..1 6.2 9.5 23.7 1.6 2. 4.4..6 9.5 34.8 42.4 7. 39.5 5.4. 1.2 53.8 6.9 42.4 25. 58.1 6.4. 1.3 166.6 81.8 54.8 54.5 62.6 7.4. 1.5 252.2 86.1 79.1 73.9 62.8 8.4. 1.7 221.7 88.7 77.1 79.6 71.6 9.4. 2. 177.6 9.7 77.1 78.3 86.2 1.4. 2.8 157.2 92.2 77.1 65.9 63.4 11.4. 4.1 159.1 92.4 87.2 59.8 42.6 12.4. 5.8 136.5 91.3 89.2 67.7 19.1 13.4. 11.5 127.3 91.4 89.2 61.8 28.6 14.4. 15.2 124.1 91.8 89.2 6.6 67.6 15.4. 17.9 122.8 91.2 89.2 56.3 73. 16.4. 23.6 122.6 9.5 89.2 57.4 82.4 17.4. 29.5 122. 9. 87.2 54.9 97.6 18.4. 31.9 12.6 89.2 91.3 61.9 124.6 19.4. 28.6 117.8 87. 91.3 49.3 72.7 2.4. 3.7 91.9 39.9 91.3 55. 21.4. 33.4 49.1 24.7 91.3 6.7 22.4. 35.5 41.8 19.4 91.3 74.2 23.4. 36.6 37. 21.6 91.3 8.6 24.4. 36.6 34. 2.4 91.3 77.6 25.4. 37.4 3.7 9.3 91.3 71.2 26.4. 36.7 25.2 8.9 91.3 6.9 Liite 12. Sivu 2 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 27.4. 36.9 22. 8.7 79.1 49.8 28.4. 35.6 17.6 8.5 83.1 36.2 29.4. 35. 15.1. 83.1 27.4 3.4. 33.5 11.6 8.4 83.1 22.4 1.5. 3.6 12.1. 83.1 18.2 2.5. 2.1 29.7 9.1. 12.2 15.1 3.5. 1.3 29.9 8. 8.7 18.3 13.3 4.5. 1.3 29.9 8.6. 18.3 11.8 5.5. 3.4 29.6 7.1 7.1 26.4 1.7 6.5. 12.9 24.7 1. 2.5 28.4 9.8 7.5. 15. 21.4 8.7. 28.4 8.6 8.5. 14.2 19.5 1.3 8.4 28.4 7.6 9.5. 4.2 18.6 8.4. 8.1 7. 1.5. 14.2 18.1 6.4. 8.1 6.4 11.5. 8.2 21.8 5.5. 8.1 5.8 12.5. 1.3 29. 5.3 7.9 22.3 6.2 13.5. 2.1 3.4 6.9. 21.2 8.6 14.5. 6.3 29.9 5.8. 2. 6.7 15.5. 1.4 29.6 5.. 12.2 5.3 16.5. 16.7 31.2 4.9. 3.2 5.1 17.5. 16.7 33.2 8.8 8.1 31.2 1.4 18.5. 16.7 24.4 1.3. 33.2 14.7 19.5. 2.1 14.8 7.7. 44.9 2.5 2.5. 25. 9.7 5.8. 1.1 16.1 21.5. 1.4 9.4 5.. 13.6 1.6 22.5. 1.4 27.1 4.3. 15. 7.7 23.5. 1.4 38.2 3.9. 21.1 7.3 24.5. 8.3 43.7 5.3 23.5 24.7 6.7 25.5. 1.4 43. 22.2 1.7. 6.7 26.5. 8.3 29.8 14.8.1 19.7 6.1 27.5. 8.3 19.7 11.4 8.4 15.1 4.7 28.5. 8.3 22.5 11.9. 15.1 4.1 29.5. 8.3 21.7 9.7 7.7 15.1 7.2 3.5. 8.3 19.4 12.9. 2. 6.9 31.5. 8.3 27.2 1.1 7.5 3.4 7.6 1.6. 2.1 25.1 11.7. 11.7 5.3 2.6.. 16.5 6.8. 11.7 3.6 3.6. 2.1 1.9 4.6. 6.2 3. 4.6.. 7.5 3.8. 6.2 2.4 5.6.. 5.5 4.4 7.2 8.2 1.8 6.6. 8.3 4.9 4.7. 6.8 1.4 7.6.. 3.9 3.6. 8.8 1.2 8.6.. 3.1 3.3. 7.5.9 9.6. 3.4 2.4 3.1. 5.5.7 1.6. 2.1 1.9 3.. 5.4.5 11.6.. 1.6 3.. 5.4.4 12.6. 12.9 1.5 3.. 13..4 13.6. 14.2 1.9 3.4. 15.8 1. 14.6. 14.2 3. 5.1 7.8 19.9 5.6 15.6. 12.9 3. 14.7 8.7 22.6 12.7 16.6. 11.5 2.7 17.6 8.2 22.6 8.1 17.6. 1.2 2.3 11.9. 4.1 8.1 18.6. 1.2 2.4 12.2 7.5 5.5 8.1 19.6. 1.2 2.6 9.7. 6.9 3.5 2.6. 12.1 5. 14. 17. 1.2 27.6 21.6. 14.2 6.7 26.3 17.7 34.1 44.4 22.6. 43. 7.5 32.8 18.1 34.1 26.7 23.6. 36.9 5.3 17.3 7.8 3.7 18.3 Liite 12. Sivu 3 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 24.6. 36.9 5.9 8.8 7.8 27.3 16.3 25.6. 36.9 6.2 7.3 16.7 4.1 18.7 26.6. 38.2 6.6 1.4 8.5 2.5 44. 27.6. 4.3 6.1 9.8 17.7 37.5 26.5 28.6. 1.2 5.6 7.1 7.1 13.1 14.9 29.6. 8.1 4.9 4.4. 8.3 9.2 3.6. 13.5 3. 1.7. 25.3 5.7 1.7. 9.4 2.7.6 5. 6.9 6.6 2.7. 8.1 2.2.9 1.6 5.5 5. 3.7. 4. 2.2.7. 5.5 3.7 4.7. 4.8 3..4. 5.5 3.7 5.7. 12.1 3..3. 5.5 4.2 6.7. 17.5 2.8.2. 4.1 3.8 7.7. 12.1 2.4.2 6.5 8.3 3.3 8.7. 9.4 2..2. 8.3 2.4 9.7. 9.4 1.7.2. 8.3 1.7 1.7. 8.1 1.5.2. 8.3 1.5 11.7. 9.4 1.4.1. 5.5 1.4 12.7. 1.8 1.9.2. 4.1 1.8 13.7. 14.8 2.6.2 6.5 9.7 3.1 14.7. 16.2 3..4. 8.3 2.4 15.7. 16.2 3.1.2. 4.1 1.8 16.7. 14.8 3.4.2. 4.1 1.7 17.7. 5.4 3.9.1. 1.4 1.5 18.7. 5.4 3..2 6.5 5.5 1.5 19.7. 4. 3.7.3. 5.5 2.2 2.7. 18.9 11.6.4. 19.4 25. 21.7. 2.2 15.7.1. 68.2 11.9 22.7. 2.2 2.7.1. 78.4 4.7 23.7. 4. 15.7.1. 5.4 2.6 24.7. 2.7 12..2 6.7 1.4 2.1 25.7. 14.8 1.5.8. 2.8 1.9 26.7. 12.1 7.7.6 6.1 8.3 1.3 27.7. 1.8 5.8 1.4. 31.8.9 28.7. 12.1 7.2.5. 6.9.7 29.7. 1.8 4.8.2. 9.7.7 3.7. 9.4 3.5.1. 4.1.6 31.7. 9.4 2.7.1. 2.8.4 1.8. 6.1 2.3.. 2.8.2 2.8. 4. 1.9.. 2.8.1 3.8. 4. 1.5. 7. 2.8.1 4.8. 4. 1.2.. 5.5.1 5.8. 4.8 1.3.. 1.4.1 6.8. 4.8 1.3.. 1.4.1 7.8. 5.4 1.1.. 5.4.1 8.8. 6.7 1.1.6 7. 16.5.1 9.8. 6.7.5 3.1 6.4 9.6.1 1.8. 6.7 1. 3.5 6.5 5.5.4 11.8. 5.4.9 3.2 6.3 4.1.3 12.8. 1.3.8 2.8. 9.7.2 13.8. 2.7.7 1.. 4.8.1 14.8. 6.1.7.3. 4.8. 15.8. 4..6.3 6.2 6.2. 16.8. 4..6.9. 4.8. 17.8. 5.4.6.4. 7.6. 18.8. 12.9 1.3 1.1 12.4 1.3. 19.8. 34.8 2.3 1.8 27.6 13.1 15.6 2.8. 23.8 2.6 11.6 6.7 35.5 11. Liite 12. Sivu 4 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 21.8. 16.2 2.8 6.8 6.5 8.3 5.4 22.8. 14.8 2.7 4.6. 5.5 2.6 78.9 23.8. 16.2 2.1 2.6 6.4 9.7 1.4 39.4 24.8. 17.5 2.2 2.3. 12.4 4.3 57.6 25.8.. 2.1 2.3 6.7 8.3 8.2 55.4 26.8. 5.4 2.1 1.6. 9.7 4.9 55.9 27.8. 5.4 1.8.8 6.2 5.5 2.7 39.9 28.8. 3.4 1.6 1.1. 2.8 1.6 24.5 29.8. 9.4 1.4.9. 4.1 1. 17.9 3.8. 9.4 1.4 1.1 6.2 4.1.8 15.2 31.8. 1.8 2.4 2.7 6.8 5.5.9 21.3 1.9. 1.8 3. 3.8 6.6 8.3 1.8 33.1 2.9. 16.2 3.1 4.1 3.7 13.8 2.1 39.6 3.9. 16.2 3.3 4.1 1. 11.1 9.1 38.4 4.9. 16.2 2.7 4.4 6.9 15.2 1.5 31.1 5.9. 14.8 2.9 3.9. 18. 6.6 21.8 6.9. 13.5 2.3 2.2. 18. 3.9 18.3 7.9. 15.7 1.9 2. 6.5 5.5 2.7 16.9 8.9. 14.3 1.8 1.2. 8.3 1.7 14.9 9.9. 6.7 2.8.3. 6.9 1.7 14.1 1.9. 6.7 2.6.1 1.2 5.5 1.7 12. 11.9. 8.1 2.1.2 6.4 8.3 1.7 11.4 12.9. 7.5 2.5.5. 6.9.7 1.2 13.9. 6.1 3..4. 5.5 1.6 13.5 14.9. 15. 3.2 1.4 13.2 2.7 9.4 35.2 15.9. 16.3 4.8 12. 44.7 2.7 5.3 57.1 16.9. 15.6 8.2 46. 6.8 31.8 96.5 55.6 17.9. 14.8 9.4 28.4 23.7 63.4 61.8 52.9 18.9. 29.3 9.6 16.3 8. 44.3 37. 46.7 19.9. 29.3 8.5 1.2 15.1 44.3 22.9 25.8 2.9. 49.4 9.6 18. 52. 45.7 55.1 43. 21.9. 71.4 11.8 32.6 29.2 28. 68.4 53.3 22.9. 51.5 32.2 4.4 65.9 12.4 71.2 58.8 23.9. 44.6 43.1 61.6 87.1 32.9 16.5 57.7 24.9. 49.8 45.1 59.7 62.2 35.5 15.8 55.8 25.9. 42.2 4.7 41.5 31.1 12.3 98.6 52. 26.9. 4.1 3. 22.3 18.3 5. 57.7 52.1 27.9. 53.6 23.1 18.2 38.1 33.3 48.1 54.8 28.9. 51.5 17.2 22.7 19.5 21.9 45.2 5.4 29.9. 63.7 17. 13.3 8. 52.7 32.1 5.2 3.9. 26. 17.1 7.8 8.1 74.4 25. 53. 1.1. 23.9 13.1 6.1 7.8 66. 2.2 41.9 2.1. 23.9 1.3 4.6 7.2 45. 16.4 27.1 3.1. 13. 8.8 3.6 7.7 47.1 14. 23.8 4.1. 25.2 7. 3.2 7.8 49.8 12.7 2.9 5.1. 36.9 6.5 3.5 7.2 51.9 14.8 28.7 6.1. 29.4 6.4 4.1 1.7 26.1 18. 27.8 7.1. 26. 8.2 1.3 22.3 55.4 37.3 3.7 8.1. 23.9 7.4 12.6 17.3 39.8 29.5 25.9 9.1. 22.5 5.2 8.8 8.4 35.7 22.2 2.9 1.1. 3.8 8.5 7.2 21.8 19.4 21.2 22.4 11.1. 32.1 11. 32.4 71.6 3.4 62.7 45.1 12.1. 25.4 7.9 41.3 3.6 33.6 61.5 45.1 13.1. 21.9 25.7 21. 2. 48.5 38.9 44.2 14.1. 39.1 33.5 13.1 19. 5.5 27.3 41.4 15.1. 41.2 14.6 9.6 9.2 49.1 21.1 4.9 16.1. 39.1 7.9 7.2 9. 47.1 17.8 41.1 17.1. 46.7 5.3 5.7 8.8 15.8 15.7 35.2 Liite 12. Sivu 5 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 18.1. 22.5 5.5 4.9 8.6 15.8 13.9 29.1 19.1. 27. 14.1 4.8 9.4 13.7 16.6 29.3 2.1. 29. 25.8 7.8 16.2 13.7 22.5 33.2 21.1. 28.9 13.1 9.4 12.3 8.2 18.9 3.5 22.1. 28.9 7.7 7.9 18.5 6.8 18.9 29.7 23.1. 28.9 5.7 14.9 22.8 6.8 32.2 32.6 24.1. 2. 4.2 13.9 14.5 6.8 25.8 35.5 25.1. 17.9 3.3 1.1 14.1 8.9 2.2 31. 26.1. 17.9 2.6 7.9 8.9 1.3 16.7 26.1 27.1. 17.8 6.2 6.3 8.8 1.3 15. 23.1 28.1. 15.7 23.4 5.4 3. 12.4 14.5 23.2 29.1. 15.7 22.2 4.9 5.9 13.7 14.1 23.8 3.1. 17. 11.3 4.4 8.5 13.7 13.3 22.2 31.1. 11.6 1.9 4.4 14.2 12.4 18.1 27.5 1.11. 9.6 1.6 6.5 22.3 12.4 17.5 28.2 2.11. 23.9 7.5 13.7 12.4 3.7 15.1 29.4 3.11. 26. 1. 8.9 8.3 23.9 13.6 23.4 4.11. 26. 8.2 5.9 8.4 21.8 12.2 2.6 5.11. 26. 7.8 4.9 2.6 15.2 11.3 19.5 6.11. 17.5 7. 2.8 3.7 18. 1.3 18.1 7.11. 2.5 7.2 4.1 8.8 16.6 11.2 18.3 8.11. 23.2 8.1 4.2 8.8. 12.3 16.9 9.11. 17.5 7.1 3.1 3.6. 1.4 11.7 1.11. 17.5 5.8 2.1 8.2. 8.2 8.5 11.11. 17.5 6.1 3.3.. 9.5 12.8 12.11. 18.9 5.4 2.9 9.2 38.9 12.1 13.6 13.11. 16.2 5.2 2.7 9.2 3.7 9.9 13.3 14.11. 17.5 5.3 3.3. 9.9 12.2 15.11. 18.9 4.8 2.3 9. 8.4 8.1 16.11. 18.9 6.1 1.8. 6.7 9.2 17.11. 18.9 5.7 1. 2.8 7.5 9.4 18.11. 6.7 4.1 1.7 8.7 7.2 7.5 19.11. 6.7 3.9 2.3. 8.3 11. 2.11. 6.7 3.1 1.8 8.4 7. 7.3 21.11. 6.7 2.7.9. 4.8 3.9 22.11. 2.9.4. 6.5 6.7 23.11. 2.7.2 7.5 8. 7.6 24.11. 3.9 2.5 1.4 13.2 14.7 25.11. 5.2 4.9 9.5 18.8 19.7 26.11. 7.6 5.7 2.1 22.4 22.2 27.11. 7.8 2.7. 19.4 16. 28.11. 9.7 2.4 3. 3.2 15. 29.11. 9. 1.9 8.6 28.7 14.6 3.11. 1.9 13.6 39.4 45.3 21.5 1.12. 12.4 41. 55.2 8.5 34.6 2.12. 26.2 38.3 46.4 61.3 38. 3.12. 33.2 36.8 38.7 59.2 35.4 4.12. 35.2 21.4 22. 42.6 36.4 5.12. 36.1 17. 23.2 42.7 35.3 6.12. 34.4 12.6 18.1 33.1 28.2 7.12. 35.1 9.3 1.5 25.6 2.1 8.12. 31. 7.2 8.9 21.2 17.4 9.12. 2.3 5.9 8.5 18.3 15.8 1.12. 14.6 5.1 8.2 16.4 14.4 11.12. 12.7 4.8 8.8 2. 15.9 12.12. 11.5 4.9 2.3 18.8 14.5 13.12. 11.3 4.4 6.2 17.4 13.8 14.12. 11.6 5.3 18.1 19.7 15.4 Liite 12. Sivu 6 / 7

Liite 12. Turvetuotantoalueiden valuma-arvoja l/s/km 2 v. 211 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo 15.12. 16.1 3. 72.9 51.3 24.3 16.12. 27.8 57.7 82.6 74.3 35.2 17.12. 33.3 57.8 56.4 8.1 34.9 18.12. 41.9 49.5 73.6 93.6 39. 19.12. 44.1 54.2 54.5 11.2 36.3 2.12. 43.4 42.3 48.5 92. 35.8 21.12. 41.5 29.5 29.5 69.6 35. 22.12. 41. 16.4 15.1 5.9 33.8 23.12. 39.1 1.7 9.5 38. 23. 24.12. 32.6 7.8 9.7 31.9 21.8 25.12. 24.1 6.9 17.2 28.3 2.7 26.12. 23.8 24.1 59.9 73.8 28.9 27.12. 3.4 59.9 84.9 112. 3. 28.12. 2. 51. 4.1 81. 1.5 29.12. 26.2 17.7 13.6 53.5 31.1 3.12. 47.4 23.5 45. 69.3 36.6 31.12. 43.2 26.3 17.4 69.1 33.4 Keskivalumat l/s/km 2 Ropolansuo Rajasuo Pakinsuo Vuotsinsuo Viransuo Huppionsuo Lahnasuo Tammi.1 3.2 1.2 15.2.4 Helmi.1 3.2 1.7 4.7.5 Maalis. 4.4 2.4 13.5.5 Huhti 18.9 86.1 51.2 76.4 51.1 Touko 9.2 26.1 8.6 3. 2.6 9.1 Kesä 13.3 6.3 9.3 5.5 13.9 1.8 Heinä 11. 5.4.4 1.3 12.1 3.6 Elo 8.4 1.5 2.1 3.8 7.3 2. 42.7 Syys 26.7 11.7 15.8 2.8 22.9 33.8 36.6 Loka 26.3 11.3 9.8 14.4 29.9 23.2 31.8 Marras 6.4 3.8 7.2 15.8 12.6 14.9 Joulu 29.1 25.1 32.4 53.4 26.1 K.arvo 5-1 15.8 7.7 8.1 17.8 K.arvo 1-12 14.3 22.4 Liite 12. Sivu 7 / 7

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Ropolansuo Asema: Ropolansuo kemikalointiasema Pinta-ala ha: 68 (kemikaloitu ala) Valuma-alue ha : 68. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Kemikaloinnin aika 2.5.-22.11.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.5.11 19 2.5. - 22.5. 21 9.3 14.2 26 9.2 55. 3.1 185 11 13 6 32 2.7 7.4 9 1..4 25.7 25.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 6. 1.4 7.7 4.6 49.9 3.1 7 11.5 83 6 2 4. 2.4 6.4.3 1.3 6.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 7.9 8.3 19. 8.9 54.6 3. 175 9.4 57 15 215 12.9 6. 6.4.1 14.6 21.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 22.3 14.2 19.5 1.5 53.7 3.1 2 13.5 195 1 265 37.5 2.2 26 3.8.19 51. 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 11.3 12.1 4.4 3.7 33.4 3.3 65 1.7 14 1 12 4.3 3.6 1 1.4.1 11.7 26.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 8.1 12.1 26.5 11.5 43. 3.2 25 14. 215 12 185 18.4 8. 1 1.5.8 12.9 8.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 9.8 6.7 13.7 6. 51.8 3.1 75 9.1 12 7 21 11.6 5.1 8 1..6 17.7 22.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 1.8 14.8 27. 14. 44.5 3.2 165 13.5 2 7 23 25.3 13.1 13 1.9.6 21.5 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 13.2 14.8 26.5 12. 56.2 3.1 175 13.5 19 6 475 3.2 13.7 15 2.2.7 54.1 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 44.3 29.3 22.5 12.3 49.4 3.1 187.5 15. 275 9 13875 86.2 46.9 57 7.9.33 531.5 4.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 29. 25.2 18.5 12.5 42.6 3.2 2 16.5 225 11 23 46.4 31.4 41 5.6.28 577. 17.1.11 42 17.1. - 22.11. 37 19.6 46.7 26. 21.5 12.4 4.3 625 59.5 29 76 13 44.1 36.5 11 4.9.129 22.1 Aritm. k.arvo 16. 17.4 2 1.6 45.5 3.2 198 16 171 14 5313 28.5 16.2 25.2 2.7.2 112.5 Jakson painotettu k-arvo 16. 21 12.8 24 243 24 69483 29.1 17.7 32.7 2.8...33. 95.9 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 29.1 17.7 32.7 2.82.33 95.9 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.8 1.4 24.9.69.28 3.2 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 26.4 16.3 7.8 2.13.5 92.8 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jakso K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16. 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 291 177 327 28.2.33 959 netto 264 163 78 21.3.5 928 Kemikaloidun veden laatu laskettu kemikalointialtaiden 1 ja 2 veden laatujen keskiarvona. Kemikaloinnin aika 2.5.-22.11.211 Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 198.1 12.6 222 19.2.223 652.4 19.9.211 pitoisuudet edell. ja seuraavan keskiarvoja kg jaksolla 461 24714 45536 3933 45.8 133746 (tuolloin altaita puhdistettiin, ei lähtevän näytettä) netto kg/d 179.3 111.2 53 14.5.4 63.8 kg jaksolla 36751 22789 1888 2971 7 129319

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Ropolansuo Asema: Ropolansuo kemikalointiasema Pinta-ala ha: 68 (kemikaloitu ala) Valuma-alue ha : 68. Ulkop. aluetta ha: Kemikaloinnin aika, kemikalointiin tuleva Kemikaloinnin aika 2.5..-22.11.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.5.11 19 2.5. - 22.5. 21 9.3 14.2 11. 43 18 7 44 # 8.8. 34 1.4.56 3.5 25.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 6. 1.4 34. 52 16 98 11 # 17.5. 27.8.5 5.7 6.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 7.9 8.3 33. 55 14 13 89 # 22.4. 37 1..88 6. 21.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 22.3 14.2 24. 57 27 14 64 # 46.2. 11 5.2.269 12.3 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 11.3 12.1 33. 7.7 5.1 91 24 22 19 # 32.1. 89 2.3.214 18.5 26.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 8.1 12.1 3. 9. 5.1 83 38 29 17 # 2.9. 58 2.6.22 11.8 8.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 9.8 6.7 29. 9.1 4.7 5 19 14 11 # 24.5. 42 1.6.118 9.3 22.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 1.8 14.8 22. 9.3 5.4 5 27 12 91 # 2.6. 47 2.5.112 8.5 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 13.2 14.8 12. 1. 5.4 44 25 99 67 # 13.7. 5 2.8.113 76.3 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 44.3 29.3 6.3 11.8 5.2 38 31 69 33 # 24.1. 146 11.9.264 12.6 4.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 29. 25.2 4.9 1.6 4.7 49 29 68 465 12.3. 123 7.3.171 11.7 17.1.11 42 17.1. - 22.11. 37 19.6 46.7 7.6 9.9 4.8 51 28 63 6 # 12.9. 87 4.8.17 1.2 Aritm. k.arvo 16. 17.4 21 9.7 5.1 55 2467 126 13979 21.3. 7.7 3.69.15 15.5 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 16. 15. 52 2669 13 1592 2.3. 71.9 3.7.142 14.6 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 2.3. 71.9 3.69.142 14.6 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.8 1.4 24.9.69.28 3.2 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 17.6-1.4 47. 3..114 11.5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jakso K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16. 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 23 719 36.9 1.42 146 netto 176-14 47 3. 1.14 115 Kemikaloidun veden laatu laskettu kemikalointialtaiden 1 ja 2 veden laatujen keskiarvona. Kemikaloinnin aika 2.5.-22.11.211 Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 138.2. 489 25.1.964 99.5 19.9.211 pitoisuudet edell. ja seuraavan keskiarvoja kg jaksolla 28336 ##### 5138 197.6 2389 (tuolloin altaita puhdistettiin, ei lähtevän näytettä) netto kg/d 119.4-9.4 32 2.4.78 77.9 kg jaksolla 24486-1925 65546 4175 159 15962

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Huppionsuo Asema: Huppionsuo mittakaivo Pinta-ala ha: 212 Pinta-ala on mittapadon valuma-alue Valuma-alue ha : 212.4 Sisältää tuotannosta poistunutta aluetta, josta Ulkop. aluetta ha: TAMMI-JOULUKUU osa on kasvittumatonta, osa metsätaloudessa ja peltoenergialla. Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 18.1.11 3 1.1. - 6.2. 37.4.5 14 8.2 1.3 6. 6 37 33 23 11.5.3 1.4.1.9.4 25.2.11 8 7.2. - 6.3. 28.4.1 19 9.9 11.6 6.1 6 29 37 23 11.6.3.9.1.7.3 21.3.11 12 7.3. - 4.4. 29.8.45 19 1 1.8 6. 6 35 36 24 12 1.4.7 2.26.17.9 18.4.11 16 5.4. - 27.4. 23 62.5 61.9 17 11 5.2 4.6 24 4 17 58 16 91.8 59.4 216 9.18.313 8.6 11.5.11 19 28.4. - 22.5. 25 12.5 5.8 9.9 6.8 7.5 5.7 25 29 15 11 4 1.7 7.3 31 1.62.119 4.3 26.5.11 21 23.5. - 19.6. 28 4.5 6.1 17 13 7.6 5.8 4 39 17 15 62 6.6 5.1 15.66.58 2.4 22.6.11 25 2.6. - 24.7. 35 1. 26.7 11 9.4 8.4 5.3 4 5 33 13 49 9.5 8.2 43 2.86.113 4.3 27.7.11 3 25.7. - 21.8. 28 1.4.9 42 29 8.1 6.1 13 73 33 32 17 5.2 3.6 9.1.41.4 2.1 24.8.11 34 22.8. - 18.9. 28 11.8 4.3 12 9.5 1.4 5.4 5 34 19 18 83 12.2 9.6 34.5 1.93.183 8.4 19.9.11 38 19.9. - 16.1. 28 41.9 22.9 9.8 7.5 1. 5.2 5 48 26 15 62 35.4 27.1 174 9.4.543 22.4 17.1.11 42 17.1. - 2.11. 35 13.9 15.7 5.9 5.4 7. 5.5 4 39 22 14 57 7.1 6.5 47 2.63.168 6.8 22.11.11 47 21.11. - 11.12. 21 29.4 6.5 12 7.8 9.2 6. 35 38 3 2 82 3.5 19.8 97 7.63.59 2.9 13.12.11 5 12.12. 31.12. 2 61.7 17.4 6 4.1 7.9 5.8 35 36 23 13 57 32. 21.9 192 12.27.694 3.4 Aritm. k.arvo 19.3 13. 15 1.1 8.8 5.7 499 41 2623 174 7831 18.7 13.1 66.4 3.78 #DIV/! #DIV/!.21 #DIV/! 8.6 Painotettu k-arvo 16.9 11 7.9 4 2279 129 5228 16.4 11.6 58.7 3.3...188. 7.6 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 16.4 11.6 58.7 3.32.188 7.6 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.9 1.5 26.2.73.29 3.4 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 13.5 1.1 32.5 2.59.159 4.3 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16.9 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 164 116 587 33.2 1.9 76.2 netto 135 11 325 25.9 1.6 42.7 Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 34.8 24.6 125 7.1.399 16.2 kg tarkkailujaksolla 1274 8981 45515 2575 146 597 netto kg/d 28.6 21.5 69 5.5.34 9.1 kg tarkkailujaksolla 1444 7851 25178 21 123 338

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Viransuo Asema: Viransuo allas 1 Pinta-ala ha: 452 Valuma-alue ha : 452 Ulkop. aluetta ha: Koko vuosijakso Pumppausta tehty myös talvella. Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.1. - 3.4. 12 27.5 *) 13 51 23 121 51 29.7. 121 5.5.287 12.1 11.5.11 19 1.5. - 22.5. 22 22.9 8.9 1.9 1.1 38.5 3.3 35 5.3 13 7 15 3.8 2.2 1 2.6.14 29.7 26.5.11 21 23.5. - 19.6. 28 11.7 21.7 2.8 2.1 43.1 3.2 7 7.8 11 6 18 2.8 2.1 8 1.1.6 18.2 7.6.11 23 ei vettä alapuoliseen vesistöön..... 22.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 18. 37.6 7.7 6.4 23.7 3.5 8 16 12 13 84 12. 1. 25 1.9.2 13.1 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 12.8 6.1 2.1 1.8 27.5 3.4 4 8.5 12 7 98 2.3 2. 9 1.3.8 18.7 27.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 6.3 35.1 56 38 16.7 3.9 4 32 2 12 14 3.6 2.7 17 1.1.65 7.6 1.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 1.1 6.1 18 11 2.7 3.6 18 11 8 12 76 15.6 9.6 1.7.1 6.6 24.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 8.3 13.7 14 7.6 31.7 3.3 2 13 14 1 14 1. 5.4 9 1..7 1. 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 18.9 19.8 13 11 3 3.4 2 18 16 9 21 21.2 17.9 29 2.6.15 34.2 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 39.6 48.9 13 11 25.4 3.5 2 27 31 14 8 44.5 37.6 92 1.6.48 27.4 4.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 41.7 54.9 12 9.7 25.9 3.4 2 22 25 11 23 43.3 35. 79 9..4 83. 17.1.11 42 17.1. - 14.11. 29 13.4 17.4 16 13 26.8 3.5 15 17 2 12 11 18.6 15.1 2 2.3.14 12.8 15.11. - 31.12. 47 21.6 *) 13 51 23 121 51 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 19.5 14 1.2 28.2 3.5 16 22 1754 36 1992 18. 12.1 33.2 3.1.41 28. Touko-lokakuun painotettu k-arvo 21.4 1 3.7 29 181 57 11587 18.6 6.8 53.2 3.3...15. 21.4 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 18.6 6.8 53.2 3.33.15 21.4 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 3.7 1.8 33.3.92.37 4.3 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 14.9 5. 2. 2.41...68. 17.2 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 21.4 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 186 68 532 33.3 1.5 214 netto 149 5 2 24.1.68 172 Huom! Pumppausta ympärivuoden. Virtaamatietoja 1.1.-13.11.211 Loppuvuoden virtaamatiedot Lahnasuon valuman perusteella. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla 1.5. - 14.11.211 brutto kg/d 84.1 3.9 24.6 15.5.476 96.8 *) Alku ja loppuvuoden veden laatu arvioitu kemikaloimattoman veden laadusta kg tarkkailujaksolla 375 11275 87834 5492 173.6 35333 (11.5. ja 17.1. veden laadun keskiarvona) netto kg/d 67.4 22.5 9.3 1.9.39 77.6 kg tarkkailujaksolla 2466 8226 32947 3968 112.6 2832

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Viransuo Asema: Viransuo allas 1 Pinta-ala ha: 452 Valuma-alue ha : 452 Tuleva vesi Ulkop. aluetta ha: Kemikaloinnin aika 1.5.-14.11.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe - 11.5.11 19 1.5. - 22.5. 22 22.9 8.9 14 35 18 15 65 27.7 69 3.6.297 12.9 26.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 12.7 21.7 17 42 15 17 79 18.7 46 1.7.187 8.7 7.6.11 23 6.6. 19.6. 14 1.7 52 55 26 36 11 48.1 51 2.4.333 1. 22.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 18.8 37.6 36 63 16 28 65 58.5 12 2.6.455 1.6 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 12.8 6.1 26 6.9 6 54 19 33 12 28.8 6 2.1.366 13.3 27.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 6.3 35.1 34 9.6 5.8 67 26 29 13 18.5 37 1.4.158 7.1 1.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 1.1 6.1 13 6 6.2 41 13 19 89 11.3 36 1.1.165 7.7 24.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 8.3 13.7 25 6.7 5.6 7 34 3 11 17.9 5 2.4.215 7.9 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 18.9 19.8 11 6.9 5.4 66 23 12 27 17.9 18 3.7.196 44. 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 39.6 48.9 7.5 8 4.6 83 39 88 4 25.7 284 13.3.31 13.7 4.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 41.7 54.9 7.2 7.1 4.7 61 32 9 22 26. 22 11.5.325 79.4 17.1.11 42 17.1. - 14.11. 29 13.4 17.4 11 6.3 4.8 67 28 92 37 12.8 78 3.3.17 4.3 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 18. 21 7.2 5.4 59 248 25 13 26. 95. 4.1.259 17.5 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 17.7 16. 59.8 2.6. 6 258 165 1597 25.2. 91.4 3.9...253. 16.2 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 25.2. 91.4 3.94.253 16.2 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 3.1 1.5 27.5.76.31 3.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 22.1-1.5 63.9 3.18...222. 12.7 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.7 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 252 914 39.4 2.53 162 netto 221-15 639 31.8 2.22 127 Huom! Pumppausta ympärivuoden. Virtaamatietoja 1.1.-13.11.211 Loppuvuoden virtaamatiedot Lahnasuon valuman perusteella. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla 1.5. - 14.11.211 brutto kg/d 113.7. 413.3 17.82 1.141 73.2 kg tarkkailujaksolla 22519 81832 3529 226. 14496 netto kg/d 99.9-6.9 288.9 14.4 1.3 57.3 kg tarkkailujaksolla 19783-1368 5729 2845 198.6 1135

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Rajasuo Asema: Rajasuo pintavalutuskentältä lähtevä Pinta-ala ha: 38 JAKSO 1.1.-31.12.211 Valuma-alue ha : 38 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 2.2. 51.1.1.7.4 17.3 3.5 7 2 44 6 67.1..2... 25.2.11 8 21.2. 2.3. 28...5.5 19. 3.5 8 23 49 6 32.1..3... 21.3.11 12 21.3. 3.4. 14...5.5 18.5 3.5 7 24 44 8 33...5... 8.4.11 14 4.4. - 17.4. 14 8.5 1.7 1.5 1.5 8.3 3.9 15 29 58 13 85 1.1 1.1 21.43.1.6 18.4.11 16 18.4. - 8.5. 21 31.6 31.9 9.1 8.1 5.2 4.4 16 29 11 28 16 24.8 22.1 79 3..76 4.4 1.5.11 19 9.5. - 23.5. 15 24.4 18.1.5.5 9.1 4.1 8 17 57 7 54 1.1 1.1 36 1.2.15 1.1 25.5.11 21 24.5. - 5.6. 13 22.5 43..5.9 9.9 4. 7 19 49 9 51 1. 1.7 37.95.17 1. 6.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 2.7 4.9.9 1.4 1.8 3.9 5 15 4 13 76.2.3 3.9.3.2 21.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 5. 6.7 7.4 7.1 7.4 4.1 4 54 1 39 26 3.2 3.1 23.43.17 1.1 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 5.6 3. 11. 1 8.8 3.9 12 1 19 59 78 5.3 4.9 49.92.29 3.8 26.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 3.8 7.7 13. 13 8.6 4.1 2 15 23 64 17 4.2 4.2 49.75.21 5.5 8.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 1.2 1.1 7.6 7.1 6.2 4.3 33 5 12 36 36.8.7 5.12.4.4 22.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 2.3 2.7.9 1.4 8.4 4.1 2 31 75 19 12.2.3 6.15.4.2 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 4.1 2.9 1.8 2.1 6.8 4.3 15 38 84 22 15.6.7 13.3.8.5 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 22.8 8.5.5.5 8.5 4.3 1 36 7 18 92 1. 1. 71 1.38.35 1.8 3.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 11.3 8.8.5.5 15.2 4.1 5 17 12 8 59.5.5 17 1.17.8.6 17.1.11 42 17.1. - 2.11. 35 8.3 5.3.5.5 16.3 4. 7 16 13 9 52.4.4 11.93.6.4 22.11.11 47 21.11. - 4.12. 14 12.1 2.9.7.7 17.6 4. 4 13 17 6 44.7.7 14 1.78.6.5 12.12.11 5 5.12. - 31.12. 27 29.4 11.5 1.9 1.6 15.1 4.1 12 2 2 18 11 4.8 4.1 51 5.8.46 2.8 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 1.3 8.5 3 3.1 11.4 4. 284 37 121 #DIV/! #DIV/! 2 ##### 2255 2.6 2.5 25.5.98 #DIV/! #DIV/!.16 #DIV/! 1.3 Jakson painotettu k-arvo 9.8 3 2.9 27.9 1.2. 28 122 19 1463 2.7 2.5 23.5 1.3...16. 1.2 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 2.7 2.5 23.5 1.3...16. 1.2 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.7.8 15.2.42.2.4.17.4 1.9 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 1. 1.6 8.4.61 -.2 -.4 -.1 -.4 -.7 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 9.8 3 2 18 5 2 45 2 5 23 brutto 26.9 25 235 1.3...16. 12.3 netto 1. 16.4 84 6.1 -.2 -.4 -.1 -.4-7.1 Huom.! Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 1.2 9.4 89.5 3.91...6. 4.7 kg tarkkailujaksolla 3727 3437 32662 1426 21.8. 171 netto kg/d 3.8 6.2 31.8 2.3 -.1 -.1 -.4 -.16-2.7 kg tarkkailujaksolla 1389 2268 11621 841-23 -53-1.6-5.8-979

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Rajasuo Asema: Rajasuo pintavalutuskentälle tuleva Pinta-ala ha: 38 JAKSO 1.1.-31.12.211 Valuma-alue ha : 38 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 2.2. 51.1 11 87 29 14 6 15 92 31.9 1.2.1.3 25.2.11 8 21.2. 2.3. 28. 77 79 28 13 6 18 13 3.1... 21.3.11 12 21.3. 3.4. 14. 41 68 25 19 25.1... 8.4.11 14 4.4. - 17.4. 14 8.5 61 39 24 62 3 44.7 29 1.76.45 2.2 18.4.11 16 18.4. - 8.5. 21 31.6 29 25 16 73 27 4 9 16 79.2 68 4.37.19 4.4 1.5.11 19 9.5. - 23.5. 15 24.4 17 3 24 12 12 35.8 63 5.5.253 2.5 25.5.11 21 24.5. - 5.6. 13 22.5 16 3 18 55 24 31.1 58 3.5.17 4.7 6.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 2.7 47 47 12 14 86 1.8 1.8.28.32 2. 21.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 5. 21 56 21 12 53 9.1 24.2.91.52 2.3 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 5.6 42 67 16 16 12 2.4 32.5.78.78 5.8 26.7.11 3 25.7. - 7.8. 14 3.8 34 33 96 11 42 11.1 1.7.31.36 1.4 8.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 1.2 34 4 13 12 67 3.4 4.13.12.7 22.8.11 34 22.8. - 4.9. 14 2.3 3 62 12 13 64 5.9 12.24.25 1.3 5.9.11 36 5.9. - 18.9. 14 4.1 26 54 15 13 67 9.1 19.53.46 23.6 19.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 22.8 6.3 38 31 69 33 12.4 75 6.1.136 6.5 3.1.11 4 3.1. - 16.1. 14 11.3 18 22 23 38 34 17.6 22 2.25.37 3.3 17.1.11 42 17.1. - 2.11. 35 8.3 14 37 31 44 35 1. 27 2.22.32 2.5 22.11.11 47 21.11. - 4.12. 14 12.1 37 37 26 86 81 38.7 39 2.72.9 8.5 12.12.11 5 5.12. - 31.12. 27 29.4 64 35 32 78 69 162.7 89 8.13.198 17.5 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 1.3 38 47 2135 1143 94 16 77 1284 26.5 3.7 2.7.68 4.7 Jakson painotettu k-arvo 9.8 33. 35 249 74 5239 27.7. 29.1 2.3...62. 4.4 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 27.7 29.1 2.3.62 4.4 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.7 15.2.42.17 1.9 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 26. 13.9 1.61.46 2.5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 9.8 3 2 18 5 2 45 2 5 23 brutto 277 291 2.3.62 44.1 netto 26. 139 16.1.46 24.8 Huom.! Valumat mittapadon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 15.2 11.5 7.72.237 16.8 kg 384 4339 2816 86.6 6124 netto kg/d 98.8 52.9 6.1.173 9.4 kg 3662 19299 2232 63.2 3435

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lenninsuo Asema: Lenninsuon alapuoli Pinta-ala ha: 36 Valuma-alue ha : 36. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 12.5.11 19 1.5. - 5.6. 36 8.3 7.4 6.4 4.9 5.7 3 5. 12 55 15 # 5.3 4.6 36.86.39 1.1 9.6.11 23 6.6. - 3.7. 28 8.6 13. 13 4.9 6. 5 76. 19 11 27 # 9.6 9.6 56 1.41.82 2. 28.7.11 3 4.7. - 7.8. 35.2 8.7 9 6.2 5.5 83 11. 46 21 28 81 9 32 #.2.2 2.9.2.1 1.8.11 33 8.8. - 4.9. 28 3. 12. 11 5.1 6.1 5 71. 25 51 28 # 3.1 2.8 18.64.13.7 6.9.11 37 5.9. - 16.1. 42 15.5 51. 51. 4.2 5.1 75 92. 37 12 94 68 5 14 # 68.4 68.4 123 4.96.91 1.9 19.1.11 41 17.1. - 31.1. 15 7.5 8.2 8 5.1 5.4 4 66. 21 58 83 34 5 21 # 5.3 5.3 43 1.36.22 1.4 Aritm. k.arvo 7.2 17 16.4 5.1 5.6 547 78 2667 1293 68 67 6 2283 15.3 15.2 46.4 1.6.4 1.2 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 7.6 29 28.8 77 266 69. 1796 19. 18.9 5.4 1.7...45. 1.2 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 19. 18.9 5.4 1.74.45 1.2 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3.7 11.8.33.13 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 17.7 18.2 38.6 1.41...32. -.33 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.6 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 19 189 54 17.4...45. 12 netto 177 182 386 14.1...32. -3.3 -Lenninsuon valumina käytettiin Pakinsuon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 6.9 6.8 18.6.16.4 kg touko-lokakuu 1262 125 3338 115 3. 78 netto kg/d 6.4 6.6 14.5.1 -.1 kg touko-lokakuu 1175 127 2558 94 2.11-22

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Vuotsinsuo Asema: Vuotsinsuo altaan alapuoli Pinta-ala ha: 126 Valuma-alue ha : 126 Ulkop. aluetta ha: Jakso 13.5. - 2.11.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 12.5.11 Ei vettä vesitöön Ei vettä vesistöön, vedenpinta 1 cm alle padon reunan 9.6.11 Ei vettä vesitöön Ei vettä vesistöön 28.7.11 3 13.5. - 24.7. 73 1.3 4.9 2.5 71.9 2.9 8 9.9 25 5 24.6.3 1.1.3.1 2.8 11.8.11 32 25.7. - 4.9. 42 5.6 86 44 59.8 3.2 5 42 4 34 63 41.7 21.3 2 1.9.16 3.5 6.9.11 36 5.9. - 16.1. 42 22.9 43 21 61.8 3 25 2 5 9 77 85.2 41.6 4 9.9.18 152.5 2.1.11 42 17.1. - 2.11. 35 4.3 5.1 3.4 6.2 5.5 5 7 3 67 38 1.9 1.3 26 1.1.25 1.4 Aritm. k.arvo 8.6 35 17.7 49.9 3.7 333 35 3625 29 4195 32.3 16.1 21.8 3.3.1 46.8 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 7.5 43 21.7 28.1 4.5. 28 4459 19 63484 28.3 14.1 18.3 2.9...12. 41.4 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 28.3 14.1 18.3 2.91.12 41.4 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3.7 11.7.33.13 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 27. 13.5 6.6 2.58.. -.1. 39.9 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.5 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 283 141 183 29.1.12 414 netto 27 135 66 25.8 -.1 399 Huom! Valumat laskettu pumppujen käyntituntien perusteella Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla 13.5. - 2.11.211 brutto kg/d 35.7 17.8 23 3.7.15 52.1 kg tarkkailujaksolla 685 3413 4433 73 3. 16 netto kg/d 34. 17. 8 3.3 -.1 5.2 kg tarkkailujaksolla 6534 3255 1595 624 -.2 9644

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Vuotsinsuo Asema: Vuotsinsuo kemaikalointiin tuleva vesi Pinta-ala ha: 126 Valuma-alue ha : 126 kemik. tuleva Ulkop. aluetta ha: Jakso 13.5. - 2.11.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 12.5.11.... 9.6.11 3 13.5. 26.6. 3.1 13 67 18 13 79.... 28.7.11 3 13.5. - 24.7. 73 1.3. 46 9.9 5.8 64 81 19 53 5.3 7.9.22.6 11.8.11 32 25.7. - 4.9. 42 5.6 1.7 25 11.7 4.6 2 72 21 52 121.2 97 3.5.12 25.2 6.9.11 36 5.9. - 16.1. 42 22.9 17.2 19 8.8 5. 63 71 67 146 37.6 125 14.1.133 2.9 2.1.11 42 17.1. - 2.11. 35 4.3 15.2 6.9 6.3 5.6 7 34 77 37 2.6 26 1.3.29 1.4 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 8.6 67 9.2 5.3 93 552 135 1472 27.8 42.5 3.3.48 5. Touko-lokakuun painotettu k-arvo 7.5 57. 86 6797 1 1177 37.2. 56.1 4.4...65. 6.6 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 37.2. 56.1 4.43.65 6.6 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3.7 11.7.33.13 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 35.9 -.7 44.4 4.1...52. 5.1 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.5 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 372 561 44.3...65. 66 netto 359-7 444 41....52. 51 Huom! Valumat laskettu pumppujen käyntituntien perusteella Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 46.9. 7.7 5.58...82. 8.4 Kuivatusvedet kemikaloitiin ajalla 13.5. - 2.11.211 kg touko-lokakuu 98 1357 171 15.7. 164 netto kg/d 45.3 -.8 55.9 5.2...65. 6.5 kg touko-lokakuu 8693-158 1733 993 12.6. 1242

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lakeanrahka Asema: Lakeanrahka kemikaloinnista lähtevä Pinta-ala ha: 196 (mittapadon valuma-alue) Valuma-alue ha : 196. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 3.1. 3.......... 25.2.11 8 31.1. - 27.2. 28.......... 21.3.11 12 28.2. - 3.4. 35.1......... 18.4.11 16 4.4. - 4.5. 31 18.7 24.5 11 7.7 24.1 3.4 13 13 13 14 97 # 17.7 12.4 21 2.1...23. 15.6 12.5.11 19 5.5. - 22.5. 18 7. 5.3 3.2 2.4 24.9 3.5 6 8.4 49 7 98 # 1.9 1.5 5.3...4. 5.9 26.5.11 21 23.5. 5.6. 14 9.5 14.8 27 6.2 6. 5.5 5 48 15 11 28 22.2 5.1 4 1.2...91. 2.3 7.6.11 23 6.6. 12.6. 7 3.4 3.6 2.6 2.7 8.9 6.9 3 8.5 6 13 58.8.8 2.2...4. 1.7 21.6.11 25 13.6. 21.6. 9 12.8 26.3 6.2 5.7 21.2 3.6 9 16 62 19 69 6.8 6.3 18.7...21. 7.6 22.6.11 25 22.6. 3.7. 12 8.5 32.8 9.7 8.4 23.7 3.5 1 21 72 23 69 7.1 6.2 15.5...17. 5.1 4.7.11 27 4.7. 17.7. 14.2.4 12 1 18.2 3.7 1 18 88 32 36.2.2....1..1 18.7.11 29 18.7. 22.7. 5.2.2 18 17 2.1 3.7 18 23 1 35 49.4.3....1..1 27.7.11 3 23.7. 27.7. 5.6 1.4 15 13 21.8 3.6 18 19 82 27 52.8.7 1....1..3 28.7.11 3 28.7. 5.8. 9.1.5 15 13 21.5 3.6 13 22 86 27 53.1.1......1 9.8.11 32 6.8. 9.8. 4 1. 3.1 9.6 7.3 19.6 3.7 1 13 63 18 36.8.6 1.1...1..3 1.8.11 32 1.8. 14.8. 5 2.2 3.5 7.3 5.8 19. 3.7 8 12. 56 15 36 1.4 1.1 2.1...3..7 23.8.11 34 15.8. 23.8. 9 4.3 2.6 22. 17. 22.5 3.6 25 22. 94 21 64 8.2 6.4 8.4...8. 2.4 24.8.11 34 24.8. 4.9. 12 2.4 2.3 15 12 22. 3.6 2 18 8 18 67 3.1 2.5 4.2...4. 1.4 6.9.11 36 5.9. 6.9. 2 3. 2.2 24 2 23.9 3.6 2 26 14 22 67 6.3 5.3 7.4...6. 1.8 7.9.11 36 7.9. 18.9. 12 9.1 2. 12 12 23.2 3.6 2 24 13 19 33 9.4 9.4 19 1....15. 2.6 2.9.11 38 19.9. 2.1. 14 25.6 18. 16 13 23.5 3.6 2 33 18 25 86 35.5 28.8 73 4....55. 19.1 6.1.11 4 3.1. 16.1. 14 12.7 4.1 32 25 12.7 4.2 75 65 21 91 12 35.1 27.5 71 2.3...1. 13.2 19.1.11 42 17.1. 2.11. 35 5.5 4.8 4 23 15.6 3.9 8 74 22 12 11 18.9 1.9 35 1....57. 5.2 21.11.11 47 21.11. 11.12. 21 11.6.9 15 11 16. 4. 13 17 16 21 44 15. 11. 17 1.6...21. 4.4 13.12.11 5 12.12. 31.12. 2 29. 4.4 2 15 15.1 3.9 16 23 14 35 53 5.1 37.6 58 3.5...88. 13.3 Aritm. k.arvo 7. 16 11.8 19.2 3.9 218 25 112 #DIV/! #DIV/! 34 #DIV/! 631 1.1 7.3 16.6.8...22. 4.3 jakson painotettu k-arvo 7.8 17 12.2 28 1424 37 749 11.7 8.2 18.6 1....25. 5. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 11.7 8.2 18.6.96...25. 5. Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3.7 12.1.34.1.3.13.3 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 1.4 7.5 6.5.62 -.1 -.3.12 -.3 3.5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.8 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 117 82 186 9.6...25. 5 netto 14 75 65 6.2 -.1 -.3.12 -.3 35 Huom! Valumat 1.1.- 2.5.211 Valumat Lakeanrahkalta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Valumat 3.5.-31.12.211 Pakinsuolta brutto kg/d 23. 16.1 37 1.9...49. 9.9 kg tarkkailujaksolla 8379 5876 13336 685. 18.. 361 Vuonna 211 Lakeanrahkalla ympärivuotinen kemikalointi netto kg/d 2.3 14.8 13 1.2. -.6.2 -.1 6.8 kg tarkkailujaksolla 7417 5395 4681 444-1 -21.64 8-2 2495

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lakeanrahka Asema: Lakeanrahka kemikalointiin tuleva Pinta-ala ha: 196 (mittapadon valuma-alue) Valuma-alue ha : 196. Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 3.1. 3.. 25.2.11 8 31.1. - 27.2. 28.. 21.3.11 12 28.2. - 3.4. 35.1. 18.4.11 16 4.4. - 4.5. 31 18.7 24.5 16 5 2 97 1 25.8 81 3.2.156 1.6 12.5.11 19 5.5. - 22.5. 18 7. 5.3 29 43 12 12 3 # 17.6 26.7.73 1.8 26.5.11 21 23.5. 5.6. 14 9.5 14.8 1 52 17 2 38 82.4 43 1.4.165 3.1 7.6.11 23 6.6. 12.6. 7 3.4 3.6 23 63 14 29 51 6.8 19.4.85 1.5 21.6.11 25 13.6. 21.6. 9 12.8 26.3 46 69 17 19 31 5.7 76 1.9.21 3.4 22.6.11 25 22.6. 3.7. 12 8.5 32.8 28 78 18 19 28 2.5 57 1.3.139 2.1 4.7.11 27 4.7. 17.7. 14.2.4 2 7.4 6.3 81 78 39 67.4 1.4..7.1 18.7.11 29 18.7. 22.7. 5.2.2 14 7.1 5.9 77 18 32 51.3 1.5..6.1 27.7.11 3 23.7. 27.7. 5.6 1.4 8.9 7.8 6.3 76 21 23 41.5 4..1.12.2 28.7.11 3 28.7. 5.8. 9.1.5 11 6.9 5.8 84 21 19 41.1.8..2. 9.8.11 32 6.8. 9.8. 4 1. 3.1 11 6.5 6.3 7 14 21 44.9 6.1.17.4 1.8.11 32 1.8. 14.8. 5 2.2 3.5 9.3 6.2 6.1 64 15 18 42 1.7 12.3.34.8 23.8.11 34 15.8. 23.8. 9 4.3 2.6 6. 7.3 5.8 74 16 12 33 2.2 28.6.45 1.2 24.8.11 34 24.8. 4.9. 12 2.4 2.3 4.9 7.3 5.7 72 15 13 36 1. 15.3.27.8 6.9.11 36 5.9. 6.9. 2 3. 2.2 6.3 8.5 5.5 7 2 1 26 1.7 18.5.26.7 7.9.11 36 7.9. 18.9. 12 9.1 2. 5.8 8.3 5.7 7 18 11 26 4.6 55 1.4.86 2. 2.9.11 38 19.9. 2.1. 14 25.6 18. 79 9.2 5.1 73 23 15 31 175.1 162 5.1.332 6.9 6.1.11 4 3.1. 16.1. 14 12.7 4.1 6.4 7.6 5.5 64 2 13 36 7. 7 2.2.143 4. 19.1.11 42 17.1. 2.11. 35 5.5 4.8 32 7.4 5.3 67 2 13 34 15.2 32.9.62 1.6 21.11.11 47 21.11. 11.12. 21 11.6.9 14 7 27 21 53 14.3 7 2.7.211 5.3 13.12.11 5 12.12. 31.12. 2 29. 4.4 23 55 2 15 36 57.6 138 5..376 9. Aritm. k.arvo 7. 3 7.5 5.8 68 178 183 3738 29.2 43.6 1.3.15 2.2 jakson painotettu k-arvo 7.8 42. 61 2 145 346 28.2. 4.9 1.3...98. 2. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 28.2 4.9 1.34.98 2. Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3 12.1.34.13 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 26.9. 28.8 1.1...84..5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.8 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 282 49 13.4.98 2 netto 269 288 1.1.84 5 Huom! Valumat 1.1.- 2.5.211 Valumat Lakeanrahkalta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Valumat 3.5.-31.12.211 Pakinsuolta brutto kg/d 55.4 8 2.6.191 4. kg tarkkailujaksolla 229 29243 962 69.8 1465 netto kg/d 52.7 56 2..16 1. kg tarkkailujaksolla 19248 2588 721 6 359

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pakinsuo Asema: Pakinsuo kasvillisuuskentän alapuoli Pinta-ala ha: 156 Valuma-alue ha : 18. Ulkop. aluetta ha: 36.8 Jakso: 1.1.-31.12.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 13.2. 44 3.3 3.7 7.2 4.8 1.7 6.1 82 3 19 85 49 74 2. 1.4 23.8.5.24.1 2.1 25.2.11 8 14.2. - 2.3. 35 3.4 2.7 32. 21 12.3 6.1 1 39 23 85 18 17 9.3 6.1 29 1.1.7.25.1 4.9 21.3.11 12 21.3. - 4.4. 15 6.1 4. 14 9.9 11.7 6.1 9 37 27 79 26 12 7.3 5.2 47 1.9 1.4.41.1 6.3 18.4.11 16 5.4. - 1.5. 27 95.2 12.6 3 1.6 7.9 4.7 15 15 96 2 3 51 25 13.2 123 12.3 7.9.164.2 4.2 12.5.11 19 2.5. - 22.5. 21 7.2 5.3 7.7 5.6 8.8 4.9 25 82 32 41 5 12 4.8 3.5 16.5..26..7 26.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 9.5 14.8 8.6 7.7 7.4 5.2 45 14 5 61 9 26 7.1 6.3 37 1.2..5.1 2.1 7.6.11 23 6.6. 19.6. 14 7. 3.6 7.7 6.7 7. 5.5 67 14 6 53 5 38 4.7 4.1 41.9..32. 2.3 22.6.11 25 2.6. 3.7. 14 1.1 32.8 8.5 7.4 7.2 5.6 77 16 75 17 14 47 7.5 6.5 67 1.4.1.149.1 4.1 5.7.11 27 4.7. 24.7. 21.2.3 58 45 1.5 5.5 13 29 14 12 4 19 1..8 2.1..2..3 27.7.11 3 25.7. 7.8. 14.3 1.4 12 11 7.3 5.8 88 2 62 78 5 45.3.3 2...2..1 1.8.11 32 8.8. 21.8. 14 3.3 3.5 1 8.3 7.3 6. 79 18 15 69 1 38 2.9 2.4 23.5..2. 1.1 24.8.11 34 22.8. 4.9. 14 2.6 2.3 16 11 11.7 5.7 72 15 21 48 6 48 3.6 2.5 16.3..11. 1.1 7.9.11 36 5.9. 18.9. 14 8.2 2. 4 3.3 11.2 5.9 46 11 13 33 5 39 2.8 2.3 33.8..23. 2.8 2.9.11 38 19.9. 2.1. 14 25.6 18. 7.6 7 18.4 4.7 36 24 12 35 2 14 16.8 15.5 8 5.3 2.7.78. 3.1 6.1.11 4 3.1. 16.1. 14 12.7 4.1 7.2 6.5 16.6 4.4 39 24 15 4 3 14 7.9 7.1 43 2.6 1.6.44. 1.5 19.1.11 42 17.1. 13.11. 28 6.3 4.8 8.3 6.7 17.4 4.5 57 3 19 28 2 13 4.6 3.7 31 1.6 1..15..7 21.11.11 47 14.11. 11.12. 28 9.2.9 7.6 6.5 14.4 4.9 47 33 23 33 11 2 6. 5.2 37 2.6 1.8.26.1 1.6 13.12.11 5 12.12. 31.12. 2 29. 4.4 4.6 3.9 12.3 5.1 39 31 21 25 7 16 11.5 9.8 98 7.8 5.3.63.2 4. Aritm. k.arvo 13.3 12 9.7 11.1 5.4 63 2268 95 61 5162 6.9 5.3 41.6 2.3 1.3.44.7 2.4 Vuoden painotettu k-arvo 14.3 6 4.2 34 219 1176 35 6 1989 7.1 5.2 41.4 2.5 1.4.43.8 2.5 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 7.1 5.2 41.4 2.49 1.45..43.8 2.5 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.5 1.2 22.2.62.2.6.25.6 2.8 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 4.6 4. 19.2 1.87 1.42 -.6.18.2 -.4 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 14.3 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 83 62 463 29.7 18.2 -.1.48.8 24 netto 58 5 241 23.5 17.9 -.7.23.2-5 Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 12.9 9.7 72 4.6 2.8..74.13 3.7 kg tarkkailujaksolla 471 3528 26285 1686 13-8 27.1 4.8 1336 netto kg/d 9. 7.7 38 3.7 2.8 -.1.4. -.7 kg tarkkailujaksolla 332 2828 13694 1336 116-4 13 1-273

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pakinsuo Asema: Pakinsuo pintavalutukseen tuleva vesi Pinta-ala ha: 156 Valuma-alue ha : 175. Ulkop. aluetta ha: 8.7 Kursivoidut luvut ovat arvioita JAKSO: 1.1.-31.12.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 3 1.1. - 13.2. 44 3.3 18 7.1 11.9 6.2 55 34 23 12 67 86 5.1 2. 16 1..6.34.2 2.4 25.2.11 8 14.2. - 2.3. 35 3.4 12. 6.9 13.9 6.3 5 38 26 95 49 83 3.5 2. 14 1.1.8.28.1 2.4 21.3.11 12 21.3. - 4.4. 15 6.1 13 7.6 13.6 6.2 64 4 33 1 51 8 6.8 4. 34 2.1 1.7.52.3 4.2 18.4.11 16 5.4. - 1.5. 27 95.2 7.6 4.2 9.6 4.3 22 19 12 31 4. 94 62.5 34.5 181 15.6 9.9.255.3 7.7 12.5.11 19 2.5. - 22.5. 21 7.2 16 12 7.6 6.1 5 24 1 95 18 36 1. 7.5 31 1.5.6.59.1 2.2 26.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 9.5 18 13 1.2 6.2 46 21 64 11 25 44 14.8 1.7 38 1.7.5.91.2 3.6 7.6.11 23 6.6. 19.6. 14 7. 14. 9.4 8.7 6.4 58 17 27 14 49 64 8.5 5.7 35 1..2.85.3 3.9 22.6.11 25 2.6. 3.7. 14 1.1 36 22 1.3 5.3 99 44 23 13 1 49 31.6 19.3 87 3.9 2..114.1 4.3 5.7.11 27 4.7. 24.7. 21.2 31 24 1.2 6.1 95 39 1365 21 65 12.5.4 1.7.1..4..2 27.7.11 3 25.7. 7.8. 14.3 17 13 7.7 6.1 73 22 43 16 62 1.4.3 1.7.1..4..2 1.8.11 32 8.8. 21.8. 14 3.3 29 21 9.4 6.2 73 26 69 18 44 87 8.3 6. 21.7.2.52.1 2.5 24.8.11 34 22.8. 4.9. 14 2.6 6.4 3.8 9.4 5.9 7 31 15 96 22 38 1.4.8 16.7.3.21..8 7.9.11 36 5.9. 18.9. 14 8.2 22 18 17.4 5. 5 31 18 57 5. 12 15.6 12.8 36 2.2 1.3.4. 8.5 2.9.11 38 19.9. 2.1. 14 25.6 42 38 26 4. 74 53 34 6 2. 45 93.1 84.2 164 11.7 7.5.133. 1. 6.1.11 4 3.1. 16.1. 14 12.7 25 21 21 4.4 4 34 23 4 2. 28 27.5 23.1 44 3.7 2.5.44. 3.1 19.1.11 42 17.1. 13.11. 28 6.3 32 28 15.5 4.9 58 37 23 55 5. 36 17.5 15.4 32 2. 1.3.3. 2. 21.11.11 47 14.11. 11.12. 28 9.2 22 15 15.2 6.1 58 42 28 68 21 41 17.5 11.9 46 3.3 2.2.54.2 3.3 13.12.11 5 12.12. 31.12. 2 29. 1 6 11.2 6. 5 31 18 54 19 32 25.1 15. 125 7.8 4.5.135.5 8. Aritm. k.arvo 13.3 21 15. 12.7 5.7 6 3239 1778 1 612 19.4 14.2 51.2 3.3 2. #DIV/!.69.14 3.9 Jakson painotettu k-arvo 14.3 15 1.4 4 2743 1674 55 12 2976 18.2 12.8 49.7 3.4 2.1..68.15 3.7 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 18.2 12.8 49.7 3.38 2.6.68.15 3.7 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.5 1.2 22.2.62.2.25.6 2.8 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 15.8 11.5 27.5 2.76 2.4.43.9.8 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) jaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 14.3 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 191 134 511 35.2 21.7.7.16 37 netto 166 121 29 29.1 21.5.45.1 9 Virtaamat mittapadon valumia, koska pumpun valumat mittapatoa alhaisempia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 29.6 2.8 8 5.5 3.4.19.25 5.8 kg jaksolla 1818 7593 2926 21 1232 39.7 9. 216 netto kg/d 25.8 18.9 45 4.5 3.3.7.2 1.4 kg jaksolla 9419 6893 16435 1651 1218 26 6 498

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Jylhäsuo Asema: Jylhäsuo Pinta-ala ha: 75.9 Valuma-alue ha : 75.9 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 5.5.1 19 1.5. - 2.6. 33 15.7 3.6 3.1 3.9 5.8 35 54 25 1 14 33 4 21 4.9 4.2 73 3.4 1.4.2.45.1 2.9 3.6.1 23 3.6. - 4.7. 32 9.1 19 17 5.7 6.2 7 6 23 73 22 84 26 79 14.9 13.3 47 1.8.6..66.2 6.2 22.7.1 3 5.7. - 18.7. 14 4.6 31 21 9 6.3 8 71 34 1889 11 2 164 18 12.2 8.3 28 1.3.7..79.6 7.1 17.8.1 33 19.7. - 29.8. 42 2.7 18 11 12.3 6.6 8 48 27 15 9 22 18 2 4.1 2.5 11.6.3..51.4 4.6 2.9.1 37 3.8. - 29.9. 31 14.4 11 7.8 6.8 6.1 7 81 46 31 13 89 4 67 13.6 9.7 11 5.7 3.8.2.11.5 8.3 3.9.1 41 3.9. - 31.1. 32 18.6 23 19 6.5 6 6 72 37 22 37 9 5 67 36.9 3.5 116 5.9 3.5.6.144.8 1.8 Aritm. k.arvo 1.8 18 13.2 7.4 6.2 658 64 32 1736 114 119 77 1233 14.5 11.4 62.6 3.1 1.7.16.83.44 6.6 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 11. 15 11.8 66 3325 1831 177 85 43 6784 14.1 11.2 63. 3.2 1.7.17.81.41 6.5 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 14.1 11.2 63. 3.16 1.74.17.81.41 6.5 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.9 1. 17.1.48.2.4.19.5 2.2 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 12.2 1.3 45.9 2.69 1.72.13.62.36 4.3 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 11. 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 141 112 63 31.6 17.4 1.7.81.41 65 netto 122 13 459 26.9 17.2 1.3.62.36 43 Huom! Valumat Ropolansuon, Viransuon ja Pakisnuon valumien keskiarvoja Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 1.7 8.5 48 2.4 1.3.1.61.31 4.9 kg touko-lokakuu 1964 1566 882 442 243 24 11.3 5.8 91 netto kg/d 9.2 7.8 35 2. 1.3.1.5.28 3.2 kg touko-lokakuu 1698 1433 6412 375 241 18 9 5.9 595

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Jylhäsuo Asema: Jylhäsuo kemikal. tuleva vesi Pinta-ala ha: 79.8 Valuma-alue ha : 79.8 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16.5.11 2 16.5. - 22.5. 7 6.7 13 6.2 6.5 44 18 56 75 7.5 25 1..32 4.3 24.5.11 21 23.5. - 29.5. 7 11.3 11 58 19 57 54 1.8 57 1.9.56 5.3 3.5.11 22 3.5. - 5.6. 7 7.7 14 16 17 71 58 9.4 11 1.1.48 3.9 6.6.11 23 6.6. - 8.6. 3 3.9 28 71 25 13 14 9.4 24.8.44 4.7 9.6.11 23 9.6. 19.6. 11 7.9 15 85 21 15 39 12.3 58 1.4.12 26.6 21.6.11 25 2.6. 3.7. 14 1.1 13 86 45 83 41 11.4 75 3.9.73 3.6 4.7.11 27 4.7. 17.7. 14.2 3 7.5 6.2 73 22 13 15.5 1..2.3 18.7.11 29 18.7. 24.7. 7.2 29 9. 6.2 53 17 13 15.5 1..2.3 26.7.11 3 25.7. 27.7. 3.9 25 7.7 6.1 69 25 11 12 2. 6.2.9 1. 28.7.11 3 28.7. 7.8. 11.1 26 8.8 6.1 64 21 12 15.2 1..1.1 9.8.11 32 8.8. 21.8. 14 3.3 2 8.1 6.3 49 16 94 11 5.7 14.5.27 3.2 23.8.11 34 22.8. 24.8. 3 3.2 16 7.7 6.2 74 36 96 11 4.4 2 1..26 3. 25.8.11 34 25.8. 31.8. 7 1.5 13 8.2 6.1 67 31 1 11 1.7 9.4.13 1.4 6.9.11 36 1.9. 6.9. 6 3.7 11 6.5 5.9 72 41 71 55 3.5 23 1.3.23 17.7 7.9.11 36 7.9. 18.1. 42 15.6 8.1 6.1 6.2 87 53 7 78 1.9 118 7.2.95 1.5 2.1.11 42 19.1. 31.1. 13 7.8 2.4 4.7 5.8 62 31 32 29 1.6 42 2.1.22 2. Aritm. k.arvo 5.3 26 #DIV/! 7.3 6.1 #DIV/! 64 2738 #DIV/! #DIV/! 94 #DIV/! 14469 11.4 3.2 1.4.36 5.5 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 7.6 19. 76 493 75 9963 12.6. 49.7 2.7...49. 6.5 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 12.6 49.7 2.67.49 6.5 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.3 11.7.33.13 1.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 11.3. 38. 2.34...36. 5. Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 7.6 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 126 497 26.7.49 65 netto 113 38 23.4.36 5 Huom! Valumat Pakinsuon valumia. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Kemikalointijakso: 16.5.-31.12.211 brutto kg/d 1.1 4 2.1.39 5.2 kg touko-lokakuu 172 673 36 6.6 877 netto kg/d 9. 3 1.9.3 4. kg touko-lokakuu 1526 5119 316 5 674

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lahnasuo Asema: Lahnasuo pintavalutuksesta lähtevä Pinta-ala ha: 66.4 Valuma-alue ha : 66.4 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.1. - 2.4. 92 6.3 2 49 225 38 1.2. 27 1.23...21.. 8.4.11 14 3.4. - 1.4. 8 58.1 71.6 3 3 5.3 39 24 96 7 43 15 91 12.5 12.5 196 12.4 4.82 3.51.216.75 4.6 12.4.11 15 11.4. - 17.4. 7 58.7 19.1 4. 3 5.5 53 17 97 23 67 19 97 2.3 16.7 269 8.62 4.92 1.17.34.96 4.9 18.4.11 16 18.4. - 24.4. 7 1. 124.6 3.5 2 5.5 33 13 33 21 49 9 72 3.3 2.7 285 11.24 2.85 1.82.424.78 6.2 25.4.11 17 25.4. - 8.5. 14 59.4 1.6 1.5 1.5 5.3 38 16 37 19 56 2 71 7.7 7.7 195 8.21 1.9.98.287.13 3.6 1.5.11 19 9.5. - 22.5. 14 2.5 8.9 2.2 2 5.3 42 11 12 2 55 22 92 3.9 3.9 74 1.95.21..97.39 1.6 25.5.11 21 23.5. 5.6. 14 14.. 1 1.5 47 11 6 1.3 1.8 57 1.33.73. 6.6.11 23 6.6. 19.6. 14 11.8 7.5 6 5.3 5.3 1 26 15 3 25 79 33 6. 5.4 12 2.65.15..255.81 3.4 21.6.11 25 2.6. 3.7. 14 2.7 37.6 4 4.2 5.6 71 14 12 21 1 35 15 7.2 7.5 127 2.51.21.4.179.63 2.7 5.7.11 27 4.7. 24.7. 21 14.2 6.1 11 1 5.8 85 23 36 8 23 73 35 13.5 12.2 14 2.81.44.1.281.89 4.3 28.7.11 3 25.7. 7.8. 14 15.2 7.6 5.8 5.3 5.6 73 18 16 9 12 33 28 7.6 7. 96 2.36.21.1.158.43 3.7 8.8.11 32 8.8. 21.8. 14 11.1 18.2 6.4 6.6 69 18 97 6.1 6.3 66 1.72.93. 22.8.11 34 22.8. 4.9. 14 39.1 78.9 3.1 3.5 5.4 61 14 65 7 56 6 19 1.5 11.8 26 4.73.22.2.189.2 6.4 5.9.11 36 5.9. 18.9. 14 27.2 21.8 3.9 2.9 5.5 59 12 47 11 3 6 15 9.2 6.8 139 2.82.11.3.7.14 3.5 19.9.11 38 19.9. 2.1. 14 48.3 25.8 1.4 1.4 5.5 62 18 38 51 35 7 18 5.8 5.8 259 7.51 1.58.21.146.29 7.5 3.1.11 4 3.1. 16.1. 14 32.8 23.8 3.2 2.6 58 17 4 9.1 7.4 164 4.82..113. 17.1.11 42 17.1. 31.1. 15 28.8 35.2 1.7 1.7 5.6 58 21 61 22 32 5 18 4.2 4.2 144 5.23 1.52.55.8.12 4.5 1.11. - 31.12. 61 2.5 2 49 225 38 3.7. 86 3.98.66. Aritm. k.arvo 32.6 4 3.6 5.5 58 1767 357 128 78 25 1718 8.9 7.7 144.2 4.8 1.4.556.17.53 3.2 Vuosi painotettu k-arvo 22.9 3 2.3 53 181 263 15 6 13. 17 6. 14.9 3.6.119 2. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 6.. 14.9..119 2. Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 3.9 2. 35.5.9.39 4.5 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 2. -2. 69.3.. -.9.79. -2.6 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 22.9 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 6 149... 1.19. 2 netto 2-2 693.. -.9.79. -26 Jaksoilla 2.4.-3.7. ja 4.8.- 21.8. valumat Viransuolta muut valumat Lahnasuolta Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 4.. 7....79. 1.3 kg touko-lokakuu 1444 25412. 28.8. 482 netto kg/d 1.3-1.3 46.. -.6.5. -1.7 kg touko-lokakuu 487-479 16798-21.5 19.23. -618

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Lahnasuo Asema: Lahnasuo, pintavalutukseen tuleva vesi Pinta-ala ha: 66.4 Valuma-alue ha : 66.4 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 8.4.11 14 3.4. - 1.4. 8 58.1 71.6 4 2.6 45. 29 63 # 2.6 13. 226 14.55.316. 12.4.11 15 11.4. - 17.4. 7 58.7 19.1 7 5 37. 23 11 # 37.5 22.8 188 11.67.558. 18.4.11 16 18.4. - 24.4. 7 1. 124.6 9.7 4 4. 12 47 # 83.8 32.8 346 1.37.46. 25.4.11 17 25.4. - 8.5. 14 59.4 1.6 66. 31 47. 2 74 # 338.8 159.1 241 1.27.38. 1.5.11 19 9.5. - 22.5. 14 2.5 8.9 21. 6.2 34. 12 39 # 37.2 11. 6 2.13.69. 25.5.11 21 23.5. 5.6. 14 14.. 5.1 3 35. 12 33 # 6.2 3.9 42 1.46.4. 6.6.11 23 6.6. 19.6. 14 11.8 7.5 7 5.7 4. 1 43 7.3 5.8 41 1.2.44. 21.6.11 25 2.6. 3.7. 14 2.7 37.6 6 4.6 46. 11 37 1.9 8.2 82 1.97.66. 5.7.11 27 4.7. 24.7. 21 14.2 6.1 9.8 8 56 19 6 12. 9.8 68 2.32.73. 28.7.11 3 25.7. 7.8. 14 15.2 7.6 12 7.1 61 21 61 15.8 9.3 8 2.76.8. 8.8.11 32 8.8. 21.8. 14 11.1 18.2 13 9.6 56 22 76 12.5 9.2 54 2.11.73. 22.8.11 34 22.8. 4.9. 14 39.1 78.9 6.2 4.6 55 22 43 21. 15.6 186 7.44.145. 5.9.11 36 5.9. 18.9. 14 27.2 21.8 4.3 3.6 46 2 36 1.1 8.5 18 4.7.85. 19.9.11 38 19.9. 2.1. 14 48.3 25.8 4.1 2.7 62 24 38 17.1 11.3 259 1.1.158. 3.1.11 4 3.1. 16.1. 14 32.8 23.8 14 5.7 54 17 51 39.7 16.1 153 4.82.144. 17.1.11 42 17.1. 31.1. 15 28.8 35.2 2.6 2.2 56 2 35 6.5 5.5 139 4.98.87. Aritm. k.arvo 35. 12 6.6 #DIV/! #### #DIV/! 48 1838 #DIV/! #DIV/! 53 #DIV/! #DIV/! 42.3 21.4 142.1 5.8 #DIV/!.17. Touko-lokakuun painotettu k-arvo 3.7 15 7.8 49 1913 54. 4.5 2.7 129.1 5.1...142.. Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 4.5 2.7 129.1 5.7.142. Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 5.3 2.7 47.7 1.33.53 6.1 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 35.2 18.1 81.3 3.75...89. -6.1 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 3.7 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 45 27 1291 5.7 1.42 netto 352 181 813 37.5.89-61 -5.4.-1.7. Pakinsuon valumia, loppuvuosi Lahnasuon valumia Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe brutto kg/d 26.9 13.8 86 3.4...94.. kg touko-lokakuu 576 2917 18166 714. 2.. netto kg/d 23.4 12. 54 2.5...6. -4.1 kg touko-lokakuu 4959 2544 11447 527. 12.53. -859

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Lintusuo Asema: Lintusuo pintavalutuksesta lähetevä Pinta-ala ha: 132 Valuma-alue ha : 132 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jakso 4.4.-31-1.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 8.4.11 14 4.4. - 1.4. 7 54.9 4.3 3 5. 21 18 87 48 36 12 75 2.4 11.9 1 8.54 4.13 2.28.171.57 3.6 12.4.11 15 11.4. - 17.4. 7 59.8 3.1 2 5.2 28 17 76 35 43 15 8 16. 1.3 145 8.78 3.93 1.81.222.78 4.1 18.4.11 16 18.4. - 24.4. 7 65.6 9.8 3 5. 34 2 64 38 52 11 91 55.6 14.2 193 11.34 3.63 2.15.295.62 5.2 25.4.11 17 25.4. - 8.5. 14 25.9 1.5 1.4 4.7 43 16 66 11 68 34 93 3.4 3.1 96 3.58 1.48.25.152.76 2.1 11.5.11 19 9.5. - 22.5. 14 9.4 1.8 3 4.5 69 18 45 13 11 66 13 1.5 2.1 56 1.46.36.1.89.53 1.1 26.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 5.2 2 2.4 4.6 79 17 13 11 26 1.1 1.1 36.77.6.5 1.2 7.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 3.5 7 7. 4.8 12 24 18 2 32 18 39 2.2 2.1 37.73.1..98.55 1.2 22.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 4.9 4.2 2.2 2.4 4.6 95 16 11 12 485.9 1. 4.68..51 2.1 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 3.8. 6.1 7.1 5.1 13 32 28 15 33 17 58 2. 2.3 43 1.6.9..19.56 1.9 27.7.11 3 25.7. - 7.8. 14.. 1 11 5.3 4.9 15 35 42 29 445...... 9.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 7.4.3 9.9 9.5 4.5 4.7 13 24 27 4 21 62 31 6.3 6.1 83 1.53.2..134.4 2. 25.8.11 34 22.8. - 18.9. 28 11.8 4.2 1 8.8 4.3 4.8 98 25 39 18 31 1.2 9. 1 2.54.4.183 3.2 2.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 37.6 64.4 1.6 1.6 5 4.7 75 18 51 31 5.2 5.2 243 5.84.166 1.1 6.1.11 4 3.1. - 31.1. 29 18.9 16.2 1.4 1.4 5.6 4.7 73 2 63 29 45 11 21 2.3 2.3 119 3.27 1.3.5.74.18 3.4 Aritm. k.arvo 22.1 5 4.4 4.8 82 2143 38 154 14 62 2692 9.1 5. 92.2 3.6 1.1.728.13.55 2.9 Tarkkailujakson painotettu k-arvo 16.8 4 3. 61 1942 464 16 81 2.3 1939 6.3 4.3 87.7 2.8.117 2.8 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 6.3 4.3 87.7 2.81.117 2.8 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.9 1.4 26.1.72.29 3.3 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 3.4 2.9 61.6 2.9...88. -.5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16.8 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 63 43 877 28.1.. 1.17. 28 netto 34 29 616 2.9...88. -5 Valumat: 1.1.-18.6. Huppionsuo Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 19.6.-31.12.211 Lintusuon valumia brutto kg/d 8.3 5.7 116 3.7.154 3.7 kg tarkkailujaksolla 1747 121 24376 782 32.6 781 netto kg/d 4.5 3.8 81 2.8.12 -.7 kg tarkkailujaksolla 942 798 17127 581 24.5-145

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Lintusuo Asema: Lintusuo Pinta-ala ha: 132 Valuma-alue ha : 132 TULEVA VESI Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jakso 4.4.-31-1.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 8.4.11 14 4.4. - 1.4. 7 54.9 3.5 2 5.4 21. 18 88 45 56 35 61 # 16.6 8.1 1 8.54 4.17 2.13.266.166 2.9 12.4.11 15 11.4. - 17.4. 7 59.8 16. 5 5. 3. 18 84 42 48 14 11 # 82.7 23.3 155 9.3 4.34 2.17.248.72 5.7 18.4.11 16 18.4. - 24.4. 7 65.6 31. 7 4.7 36. 19 65 44 58 11 16 # 175.7 4.3 24 1.77 3.68 2.49.329.62 9.1 25.4.11 17 25.4. - 8.5. 14 25.9 1. 3.8 5.5 34. 18 75 21 4 9 17 # 22.4 8.5 76 4.3 1.68.47.9.2 3.8 11.5.11 19 9.5. - 22.5. 14 9.4 15. 8 6.2 48. 22 79 74 84 21 58 # 12.1 6.3 39 1.78.64.6.68.17 4.7 26.5.11 21 23.5. - 5.6. 14 5.2 29 17. 5.9 63. 24 11 635 13.1 7.7 29 1.9..5 2.9 7.6.11 23 6.6. - 19.6. 14 3.5 21 17. 6.2 74. 2 8 2 15 34 69 6.4 5.2 23.61...46.1 2.1 22.6.11 25 2.6. - 3.7. 14 4.9 4.2 24 19 5.8 84 36 13 945 1.2 8.1 36 1.53..55 4. 5.7.11 27 4.7. - 24.7. 21 3.8. 3 24 6.1 94 31 65 11 24 41 12 9.9 7.9 31 1.2.21.4.79.14 4. 27.7.11 3 25.7. - 7.8. 14.. 23 18 6.4 5.8 97 34 23 1....... 9.8.11 32 8.8. - 21.8. 14 7.4.3 19 13 5.7 6.2 8 22 47 3 15 61 84 12.1 8.3 51 1.4.3.2.96.39 5.4 25.8.11 34 22.8. - 18.9. 28 11.8 4.2 11 7.4 6.1 5.8 83 29 11 7 11.2 7.5 84 2.95..112 7.1 2.9.11 38 19.9. - 2.1. 14 37.6 64.4 21 11 6.8 5.1 87 49 93 595 68.2 35.7 282 15.9..32 19.3 6.1.11 4 3.1. - 31.1. 29 18.9 16.2 8.6 6 7.3 5.7 71 33 16 25 88 33 49 14.1 9.8 116 5.4 2.62.41.144.54 8. Aritm. k.arvo 22.1 19 11.2 5.7 64 2664 738 221 113 29 584 32.5 12.6 87.5 4.6 1.3.866.13.45 5.6 Tarkkailujakson painotettu k-arvo 16.8 16 7.5 56 2716 663 222 81 16.9 422 23.1 1.8 81. 3.9 1..322.117.24 5.8 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Tarkkailujakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 23.1 1.8 81. 3.93.96.32.117.24 5.8 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.9 1.4 26.1.72.3.7.29.7 3.3 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 2.2 9.4 54.9 3.21.93.26.88.17 2.5 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 16.8 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 231 18 81 39.3 9.6 3.2 1.17.24 58 netto 22 94 549 32.1 9.3 2.6.88.17 25 Valumat: 1.1.-18.6. Huppionsuo Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 19.6.-31.12.211 Lintusuon valumia brutto kg/d 3.5 14.2 17 5.2 1.3.42.155.32 7.7 kg tarkkailujaksolla 643 35 22523 194 267 89.5 32.6 6.8 162 netto kg/d 26.7 12.3 72 4.2 1.2.34.12.23 3.3 kg tarkkailujaksolla 5624 262 15275 892 259 71.4 24.6 4.79 694

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 21 Tuotantoalue: Pyöreäsuo Asema: Pyöreäsuo, pintavalutuksesta lähetevä Pinta-ala ha: 74 Valuma-alue ha : 74 1.1.-31.12.211 LÄHTEVÄ Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 1.1. - 3.1. 3 #....... 25.2.11 31.1. - 27.2. 28 #....... 21.3.11 28.2. - 3.4. 35 #....... 18.4.11 4.4. - 24.4. 21 15 1.8 1.2 4.8 2 34. 12 71 29 46 45 # 23.3 15.6 441 15.55.92 3.76.596 5.8 11.5.11 25.4. - 5.6. 42 6.5.5 4.7 28 45. 94 52 2 29 51 #.3.3 23.49.3..15.3 7.6.11 6.6. 24.7. 49 1.7 1.4 1.4 4.9 5 71. 13 1 2 62 14.2.2 11.2...9.2 27.7.11 25.7. 7.8. 14.3 28. 22. 5.5 67 78. 25 78 12 12 77.7.6 2.7.2..3.2 9.8.11 8.8. 4.9. 28 1.1 4.8 4.2 5.1 6 77 18 23 2 13 27.5.4 7.17.2..12.3 7.9.11 5.9. 16.1. 42 2.6 1.2 1.2 4.4 5 87 14 15 7 37 12.3.3 19.31...8.3 18.1.11 17.1. 2.11. 35 9.9 1.3 1.2 4.7 5 74 24 96 16 33 14 1.1 1. 63 2.5.82.14.28 1.2 21.11.11 21.11. 4.12. 14 1.1 1.2 1.1 4.8 3 66 21 75 32 28 13.1.1 6.2.7.3.3.1 12.12.11 5.12. 31.12. 27 17.2 1.2 1.2 5.3 35 6 31 15 49 32 16 1.8 1.8 89 4.62 2.23.73.48 2.4 Aritm. k.arvo 15.8 5 3.8 4.9 433 66 186 485 143 57 229 2.4 1.7 55.2 2..3.388.6.9 Touko-lokakuun painotettu k-arvo 12.2 1.6 1.2 43 1492 29 27 43. 79 1.7 1.3 45.2 1.6.3.285.46.7 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 1.7 1.3 45.2 1.57.31.28.46.7 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.1 1.1 19..53.2.5.21 2.4 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d -.4.2 26.2 1.5.28.24.25-1.7 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 12.2 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 17 13 452 15.7 3.1 2.8.46 7 netto -4 2 262 1.5 2.8 2.4.25-17 Valumat näytekertojen valumia mittapadolta Huhtikuun virtaamaa pyöristetty Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Toukokuun virtaama arvioitu brutto kg/d 1.3.9 33 1.2.2.21.34.6 kg touko-lokakuu 469 343 12216 425 83 76.9 12.3 22 netto kg/d -.3.2 19.8.2.18.2-1.2 kg touko-lokakuu -11 58 788 283 77 64.1 6.62-453

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pyöreäsuo Asema: Pyöreäsuo Pinta-ala ha: 74 Valuma-alue ha : 74 TULEVA Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat arvioita Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.1.11 1.1. - 3.1. 3 #....... 25.2.11 31.1. - 27.2. 28 #....... 21.3.11 28.2. - 3.4. 35 #....... 18.4.11 4.4. - 24.4. 21 15 16. 4.7 5.1 2 35. 14 19 35 46 74 # 27.4 6.9 454 18.14 2.46 4.54.596 9.6 11.5.11 25.4. - 5.6. 42 6 4.2 2.7 6.3 28 35. 13 36 31 3 24 # 2.2 1.4 18.67.19.2.16 1.2 7.6.11 6.6. 24.7. 49 1.7 13. 8.8 6.7 6 62. 25 11 49 87 75 2. 1.3 9.38.17.1.13 1.1 27.7.11 25.7. 7.8. 14.3 12. 9.2 6.5 67 81. 31 14 38 88 92.3.2 2.8.4..2.2 9.8.11 8.8. 4.9. 28 1.1 6.8 6.6 6.7 8 63 2 76 33 59 65.6.6 6.19.7..6.6 7.9.11 5.9. 16.1. 42 2.6 6.4 5.1 6.3 6 72 31 17 1 47 48 1.4 1.1 16.69.38.2.1 1.1 18.1.11 17.1. 2.11. 35 9.9 3.6 3.6 6.1 6 7 36 21 34 52 36 3.1 3.1 6 3.7 1.79.29.44 3.1 21.11.11 21.11. 4.12. 14 1.1 6.4 3.7 6.3 4 6 35 24 2 49 52.6.4 6.33.23.2.5.5 12.12.11 5.12. 31.12. 27 17.2 5.2 4.3 6.2 5 57 35 21 35 45 34 7.7 6.4 85 5.21 3.13.52.67 5.1 Aritm. k.arvo 15.8 8 5.4 6.2 517 59 2667 1346 166 56 4816 18.8 6.3 54.6 2.4.7.451.6 1.9 Jakson painotettu k-arvo 12.2 13 4.6 42 1859 614 316 46. 1625 13.6 4.8 44. 2..6.334.49 1.7 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Touko-lokakuun kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 13.6 4.8 44. 1.96.65.33.49 1.7 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 2.1 1.1 19..53.2.5.21 2.4 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 11.4 3.8 25. 1.43.63.29.28 -.7 Valuma K.aine Org.ka COD Mn Kok.N NH4 NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) touko-lokakuu K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 12.2 2 1 18 5 2 45 2 5 23 brutto 136 48 44 19.6 6.5 3.3.49 17 netto 114 38 25 14.3 6.3 2.9.28-7 Valumat näytekertojen valumia mittapadolta Huhtikuun virtaamaa pyöristetty Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Toukokuun virtaama arvioitu brutto kg/d 1. 3.6 33 1.5.5.25.36 1.3 kg touko-lokakuu 3662 13 11894 53 175 9.1 13.2 463 netto kg/d 8.5 2.8 19 1.1.5.21.2 -.5 kg touko-lokakuu 393 115 6765 387 169 77.3 7.52-192

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pohjasuo Asema: Pohjasuo pintavalutuskentältä lähtevä Pinta-ala ha: 52.5 Valuma-alue ha : 52.5 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan 1.1.-31.12.211 Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.1. 31.3. 9....... 11.5.11 3 1.4. - 3.4. 3....... 7.6.11 8 1.5. 14.6. 45....... 5.7.11 12 15.6. 7.8. 54 12.6 5.5 2. 2.7 7.3 4.3 1 15 27 43 86 22 2.2 3. 164 2.95.47.94 2.4 9.8.11 14 8.8. - 4.9. 28 2.5 9.6 8.2 9.2 6.2 4.1 8 12 26 525 15 3 14.5 16.3 213 4.61.93.266 5.3 7.9.11 16 5.9. - 16.1. 42 49.2 14.5 2. 2 5.2 4.2 6 74 2 62 43 17 8.5 8.5 315 8.51 2.64.183 7.2 18.1.11 19 17.1. - 31.12. 76 39.5 22.1 2.7 2.8 5 4.4 4 7 25 1 51 16 9.2 9.6 239 8.53 3.41.174 5.5 Aritm. k.arvo (touko-lokakuu) 17.4 12.9 4 4.2 5.9 4.3 7 14 245 644 83 2125 4.9 5.3 132.9 3.51 1.6.12 2.9 Jakson painotettu k-arvo 17.3 3 3.1 84.5 2.4.8 84 2367 771 61 1825 4.3 4.7 126.5 3.55 1.15..92. 2.7 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 4.3 4.7 126.5 3.55 1.15.92 2.7 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 3. 1.5 27..75.3.3 3.4 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 1.3 3.2 99.6 2.8 1.12..62. -.7 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 17.3 3 2 18 5 2 45 2 5 23 brutto 43.4 47 1265 35.5 11.5..92. 27.3 netto 13.4 31.6 996 28. 11.2..62. -7.1 Huom.! Vedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle 1.4.211 alkaen. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe touko- ja kesäkuun kerroilla ei vettä vesistöön brutto kg/d 2.3 2.4 66.4 1.86.61..48. 1.4 Valumat 19.8.-31.12. Pohjasuolta kg tarkkailujaksolla 831 892 24245 679 221 17.5. 524 Valumat 15.6.-18.8. Viransuolta netto kg/d.7 1.7 52.3 1.5.6..32. -.4 kg tarkkailujaksolla 257 65 198 536 216 11.8. -136

Vapo Oy, kuormitustarkkailun tulokset v. 211 Tuotantoalue: Pohjasuo Asema: Pohjasuo pintavalutuskentältä tuleva Pinta-ala ha: 52.5 Valuma-alue ha : 52.5 Ulkop. aluetta ha: Kursivoidut luvut ovat alle määritysrajan Jaks. Jakson N.otto Org. Sähk. Väri COD Jakson valumaan perustuvat N.otto pit. valuma vrk.val. K-aine k.aine joht. ph Pt O2 Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe ainehuuhtoumat kg/km2/d Pvm. Vko Jakso vrk l/s/km2 l/s/km2 mg/l mg/l ms/m mg/l mg/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l K-aine Org.ka COD Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 1.1. 31.3. 9..... 11.5.11 3 1.4. - 3.4. 3..1 3 52 43 98 39.... 7.6.11 8 1.5. 14.6. 45.. 8.6 5 44 62 45.... 5.7.11 12 15.6. 7.8. 54.. 3. 95 43 14 66.1.1.. 9.8.11 14 8.8. - 4.9. 28 8.5 1.7 17. 73 33 77 46 12.5 54 2.42.56 3.4 7.9.11 16 5.9. - 16.1. 42 31.6 31.9 6.3 64 3 49 43 17.2 175 8.19.134 11.7 18.1.11 19 17.1. - 31.12. 76 24.4 18.1 16. 76 35 9 5 33.7 16 7.36.189 1.5 Aritm. k.arvo 9.2 8.6 18 68 38 #DIV/! 86 4817 9.1 55.5 2.57 #DIV/!.54 3.7 Jakson painotettu k-arvo 9.4 12. 71.1 3.3. 71 3292 73 471 1.. 57.5 2.66...59. 3.8 Ominaiskuormitusta laskettaessa tuotantoalueen ulkopuolisen alueen oletettiin edustavan luonnontilaista aluetta Jakson kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ainehuuhtouma kg/km²/d 1. 57.5 2.66.59 3.8 Luonnonhuuhtouma kg/km²/d 1.6 14.6.4.16 1.9 Taustakuormituksen arvioinnin perusteet Nettohuuhtouma kg/km²/d 8.3. 43. 2.26...43. 1.9 Valuma K.aine Org.ka COD Mn N NH4 NO 23 -N P PO 4 -P Fe l/s/km2 mg/l mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ominaiskuormitus (g/ha/d) tarkkailujaksolla K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe 9.4 3 2 18 5 2 45 2 5 23 brutto 99.6 575 26.6...59. 38. netto 83.4. 43 22.6...43. 19.4 Huom.! Vedet alettiin johtaa pintavalutuskentälle 1.4.211 alkaen. Turvet. aiheuttama kuormitus K-aine Org.ka COD Kok.N NH4-N NO 23 -N Kok.P PO 4 -P Fe touko- ja kesäkuun kerroilla ei vettä vesistöön brutto kg/d 5.2. 3.2 1.4...31. 2. Valumat 19.8.-31.12. Pohjasuolta kg tarkkailujaksolla 198 1127 51 11.3. 729 Valumat 15.6.-18.8. Viransuolta netto kg/d 4.4. 22.6 1.2...23. 1. kg tarkkailujaksolla 1598 8237 433 8.2. 372

Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailuraportti vuodelta 211 Lähetämme ohessa Etelä-Savon ELYn alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailuraportin vuodelta 211. Jyväskylässä 16.11.212 Heikki Veijola tutkija Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus puh. 4 66 296 heikki.t.veijola@jyu.fi Jakelu sähköpostilla Etelä-Savon ELY, Teemu Tuovinen Etelä-Savon ELY, kirjaamo Vapo Oy, Heikki Torpström Mikkelin kaupunki, ympäristöpalvelut, Heikki Tanskanen Keski-Savon ympäristötoimi, Hanna Kakriainen Rantasalmen kunta, Juvan kunta ja Joroisten kunta, Pekka Sorjonen Kerimäen kunta, ymp. sihteeri Paula Pulkkinen Jakelu paperikopiona Etelä-Savon ympäristökeskus, Teemu Tuovinen Vapo Oy, Heikki Torpström Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus PL 35 (YAD), 414 Jyväskylän yliopisto Ambiotica, D-rakennus www.ambiotica.fi