APUA SINUN AVULLASI Vuosikertomus 2013 Suomen Punainen Risti 16.5.2014 1
Hyväksytty valtuuston kokouksessa 16.5.2014 Kannen kuva: Toimittaja: Kuvaaja: Sydäntalvi-harjoitus onnistui loistavasti. Salossa vanhuksia evakuoitiin turvaan kuvitteellisen talvimyrskyn aiheuttamien vahinkojen varalta. Paula Pihlava Katri Lehtola Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1a, 00140 Helsinki, 020 701 2000 29.4.2014 2
Sisältö Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2013... 4 Johdanto... 4 Kotimaan toiminta... 6 Kansainvälinen toiminta... 6 Viestintä ja varainhankinta... 7 LAITOKSET Veripalvelu... 8 Kontti... 9 Nuorten turvatalot... 10 Kehitystoiminta... 11 Riskienhallinta... 11 Talous... 12 Henkilöstö... 12 Tulevaisuuden näköaloja... 13 Punainen Risti ja ympäristö... 13 Sydäntalvi oli yhteinen seniorivuoden ponnistus... 14 Ystävätoimintaa jo 331 osastossa... 16 Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia... 19 Apua luonnononnettomuuksien ja sodan uhreille... 20 AVUSTUSKOHTEET Aasia... 20 Lähi-itä... 21 Afrikka... 21 Amerikat... 22 Nuorten toimintaa alettiin linjata... 24 Näyttävät tapahtumat ja katastrofit kiinnostivat mediaa... 25 Varainhankinnan tavat monipuolistuivat... 26 Tuloslaskelma... 28 Tase... 29 Tilinpäätöksen liitetiedot... 30 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 32 Tasetta koskevat liitetiedot... 34 Vakuudet ja vastuusitoumukset... 38 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset... 39 Tilinpäätösmerkintä... 39 Tilintarkastuskertomus... 40 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 41 Suomen Punainen Risti... 42 3
Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2013 Johdanto Vuosi 2013 oli Punaiselle Ristille juhlavuosi. Jo 189 maassa toimiva ja kymmeniä miljoonia ihmisiä yhteen kokoava Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike täytti 150 vuotta. Pitkästä menestyksekkäästä historiasta huolimatta tai ehkä juuri sen takia Suomen Punaisen Ristin vuosi 2013 oli onnistunut niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Vapaaehtoiset ja työntekijät toteuttivat järjestön perustehtävää menestyksellisesti kotona ja maailmalla. Kymmenet tuhannet ihmiset saivat apua. Vuoden mittavin avustusoperaatio oli Haiyan-hirmumyrskyn uhrien auttaminen. Järjestön toiminta Filippiineillä osoitti, että Suomen Punainen Risti on kansainvälisestikin yksi nopeimmista ja tehokkaimmista auttajista. Kotimaan auttamisvalmiudesta saatiin hyvä näyttö helmikuussa ystävänpäivänä. SPR järjesti yhdessä viranomaisten kanssa suurimman kotimaan valmiusharjoituksen moneen vuoteen. Sydäntalvi-harjoitus keräsi yhteen yli 12 000 vapaaehtoista ja työntekijää harjoittelemaan vanhusten evakuointia myrskyjen tai muiden kriisien katkaistaessa sähköt ja lämmityksen vanhustentaloista tai kodeista. Vuoden 2013 aikana järjestön toimintaympäristössä tapahtui monia sellaisia asioita, jotka vaikuttavat ja tulevat jatkossa vaikuttamaan Punaisen Ristin toimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 2008 alkanut talouden epävakaus Euroopan maissa kasvatti ihmisten epävarmuuden tunnetta Suomessa. Työttömyyttä ei saatu käännettyä laskuun, ja huoli väestön ikääntymisestä hallitsi yhteiskunnallista keskustelua. Median päivittäin raportoimat uutiset yritysten vaikeuksista, yhteistoimintaneuvotteluista ja irtisanomisista ahdistivat suomalaisia. Punainen Risti sai mm. ystävätoiminnan ja nuorten turvatalojen kautta viestejä siitä, että yhä useampien ihmisten myönteinen usko tulevaisuuteen oli horjumassa. Suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat kiinnittivät huomiota hyvinvoinnin ja varallisuuden jakaantumiseen yhteiskunnassa ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Enemmistö ihmisistä pärjää edelleen hyvin, mutta osa väestöstä uhkaa pudota taloudellisista, sosiaalisista, koulutuksellisista tai alueellisista syistä syrjäytymisloukkuun. Asiantuntijat ovat huolissaan etenkin nuorista ja lapsista. Hyvinvoinnin perusta luodaan useimmiten lapsuudessa. Jos turvallinen elämä järkkyy silloin, on olemassa riski, että tulevien vuosien aikana lapsi syrjäytyy ja jää jo nuorena koulutuksen sekä työelämän ulkopuolelle. Punaisen Ristin hallitus on seurannut taloudelliseen eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen liittyvää keskustelua tiiviisti. Asiaa on käsitelty useissa kokouksissa ja seminaareissa. Hallitus on käynnistänyt selvityksiä ja ohjelmia, joiden avulla järjestö toivoo auttavansa tulevaisuudessa entistä paremmin. Tavoitteena on tarjota myös tehokkaammin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Vapaaehtoistoiminta on hyvä tapa ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä ihmisten osallisuuden sekä tarpeellisuuden kokemusta. Hallitus on valmistellut uutta toimintalinjausta Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukseen, joka pidetään kesäkuussa Turussa. Linjauksessa painotetaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, avointa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa sekä paikallisen katastrofivalmiuden ja auttamismahdollisuuksien vahvistamista. Toiminnalla saataisiin torjuttua syrjäytymistä ja samalla luotua vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Vaikka perinteiset yhteisörakenteet ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet, ihmisillä on edelleen tarve yhteisöllisyydelle. Se luo turvaa ja edistää turvallisuuden tunnetta. Yleiskokousvalmistelujen yhteydessä järjestössä on keskusteltu paljon sen pitkän aikavälin strategiasta. Minkälaista Punaista Ristiä Suomessa tarvitaan 20 vuoden kuluttua ja miten järjestö toteuttaa silloin yhteiskunnan palveluja täydentävää ja viranomaisia avustavaa toimintaansa? 4
Hallitus on useamman vuoden ajan pyrkinyt vahvistamaan järjestön taloudellisia ja toiminnallisia rakenteita. Vakaalla pohjalla oleva talous ja toiminnan rahoitus vaikuttavat ratkaisevasti Punaisen Ristin tämän päivän toimintamahdollisuuksiin, mutta niillä on keskeinen merkitys myös siihen, miten Punainen Risti voi tulevaisuudessa auttaa ihmisiä kotona ja maailmalla. Punaisen Ristin kumppanuudet Suomen ulkoministeriön ja Euroopan unionin humanitaarisen toimiston ECHO:n kanssa kansainvälisessä avustustoiminnassa sekä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa kotimaan valmius-, terveys- ja hyvinvointitoiminnassa ovat vaikuttaneet merkittävästi järjestön toiminnan nopeuteen ja auttamistyön vaikuttavuuteen. Punaisen Ristin hallitus on käyttänyt merkittävästi aikaa myös järjestön johtamisjärjestelmän kehittämiseen ja selkiinnyttämiseen. Vuoden 2012 lopussa valmistunutta johtamisjärjestelmän selvitystyötä jatkettiin ja hallitus sai kertomusvuonna valmiiksi johtamisjärjestelmän toimeenpanosuunnitelman. Hallitus käynnisti myös laajan selvitys- ja linjausprojektin nuorisotoiminnasta ja nuorten parissa tehtävästi työstä. Rahankeräyslain uudistus ja pankkien suoraveloitusjärjestelmästä luopuminen vaikuttavat järjestön talouteen. Rahankeräyslain uudistus on eduskunnan käsittelyssä tänä vuonna. Lain uudistus saattaa tuoda useita uusia ja merkittäviä toimijoita rahankerääjien piiriin, mikä saattaa vähentää nykyisten toimijoiden tuloja. Pankkien suoraveloitusjärjestelmän loppuminen ja ns. SEPA-järjestelmään siirtyminen tammikuun 2014 lopussa on aiheuttanut huolta järjestöjen lahjoitusohjelmille. Nykyisten kuukausilahjoittajien siirtäminen uuteen järjestelmään ja uusien lahjoittajien hankkiminen aiheuttivat varainhankinnassa runsaasti ylimääräistä huolta ja työtä. Hallitus on aktiivisesti seurannut maksujärjestelmämuutoksen etenemistä ja mahdollisia vaikutuksia. Se pyrki omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että muutoksessa otettiin huomioon myös järjestöille aiheutuvat vaikutukset. Suomen Punaisen Ristin hallitus 2014. Takarivissä vas. Hannu Harri, Elisa Bloigu, Alpo Tanskanen, Eero Rämö. Eturivissä vas. Pirkko-Liisa Ollila, puheenjohtaja Erkki Liikanen, Christel von Frenckell-Ramberg, Maria Pietikäinen ja Irmeli Metsänen. Jarkko Mikkonen 5
Kotimaan toiminta Lahden yleiskokouksen päätösten mukaisesti vuosi 2013 oli seniori-teemavuosi. Tavoitteena oli nostaa esiin seniorit, jotka toimivat aktiivisesti yhteiskunnassa ja vahvistavat sen hyvinvointia. Teemavuotena heitä haastettiin vapaaehtoisiksi ja samalla nostettiin esille järjestömme seniorivapaaehtoisia. Punainen Risti haluaa toiminnallaan korostaa ikäihmisten oikeutta saada apua ja olla arvostettu osa yhteisöään. Seniorivuoden näkyvin ja suurin tapahtuma oli Sydäntalvi-harjoitus. Ystävänpäivänä järjestetyssä tapahtumassa harjoiteltiin, miten toimia, kun talvimyrsky iskee tai esimerkiksi sähköt katkeavat. Laitoksessa ja kotona asuvia vanhuksia evakuoitiin turvaan kuvitteellisen talvimyrskyn aiheuttamien vahinkojen varalta. Tarkoituksena oli kerätä huomiota ikääntyvien haavoittuvuuteen ja avun tarpeeseen. Samalla harjoitus esitteli Punaisen Ristin auttamisvalmiutta, josta on hyötyä mm. silloin, kun viranomaisresurssit ovat ylikuormitettuja. Ikäihmiset olivat keskeisesti mukana myös ystävätoiminnassa. Kuluneen vuoden aikana ystävätoiminnan kysyntä jatkoi kasvuaan. Yksinäisyyttä sekä ystävän ja yhteisön tuen tarvetta on kaikissa ikäryhmissä. Ystävätoimintaa toteutettiin jo 331 osastossa, ja ystäväkurssit täyttyivät eri puolilla maata. Kansainvälisen järjestön viettäessä juhlavuotta myös Suomen Punaisessa Ristissä oli useampi syy juhlia vuoden aikana. Omaishoitajatoiminta ja Pluspisteet juhlivat molemmat 20. toimintavuottaan. Omaishoitajien tukitoiminta on antanut apua, iloa ja koulutusta vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan omaisille. Toiminta on avointa kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville. Vuonna 2013 omaishoitajatoiminta tavoitti tuhansia omaishoitajia. Hiv- ja seksuaaliterveysvalistusta sekä hiv-testausta tarjoavat Pluspisteet järjestivät seminaarin juhlan kunniaksi. Ilokaasusta muodostui uusi merkittävä käyttöilmiö keväällä 2013. SPR:n päihdetyö seurasi tilannetta ja oli merkittävässä roolissa tiedottajana. Järjestö antoi koulutusta ilokaasun vaikutuksista ja tuki vapaaehtoisia tiedottamaan aiheesta myös alueellisissa verkostoissa. Terveyspisteitä oli vuoden 2013 lopussa 58. Ne täydentävät kuntien terveyspalveluita tarjoamalla maksuttomia matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Kiinnostus terveyspistetoimintaan vaikuttaa lisääntyneen, ja vuoden aikana perustettiin muutama uusi terveyspiste. Punainen Risti tekee merkittävää työtä myös maahanmuuttajien ja pakolaisten auttamiseksi. Maahanmuuttajaohjelmat ovat laajentuneet vuosi vuodelta. Uusimpana tammikuussa käynnistyi VAPAA-hanke, jossa on mukana 12 erikokoista paikkakuntaa eri puolilta Suomea. Järjestö käynnisti myös uuden rasisminvastaisen hankkeen Ei rasismille!. Se on monialainen valtakunnallinen kumppanuushanke, jossa tehdään rasisminvastaista kansalaistoimintaa, annetaan valistusta ja tuetaan rasismia kohdanneita ihmisiä. Kansainvälinen toiminta Vuotta 2013 leimasivat luonnononnettomuudet ja monimutkaistuneet konfliktit. Suomen Punaisen Ristin suurin kansainvälinen operaatio oli Filippiinien Hayan-taifuunin uhrien auttaminen. Marraskuun alussa yksi historian kovimmista hirmumyrskyistä pyyhkäisi yli Filippiinien keskiosan saarien 6 000 ihmistä kuoli, kymmeniätuhansia loukkaantui. Pari tuhatta on edelleen kateissa ja neljä miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Suomen Punainen Risti lähetti alueelle terveysaseman ja logistiikkayksikön, kymmeniä avustustyöntekijöitä sekä runsaasti avustustarvikkeita. Ne hankittiin lähes kaksi miljoonaa euroa tuottaneen hätäapukeräyksen varoilla pääosin Filippiineiltä ja lähialueilta. Filippiinit kärsi vuoden 2013 aikana lukuisista muistakin rajuista myrskyistä, maanjäristyksistä, maan vyörymistä, tulvista ja muista luonnonmullistuksista, jotka vaikeuttivat jo aiemmin tapahtuneiden katastrofien auttamistyötä. Kansainvälisen avustustoiminnan kannalta huolestuttavin kohde oli Syyria. Jo lähes kolme vuotta kestänyt raaka sisällissota jatkui rajuna. Taistelun osapuolet eivät osoittaneet merkkejä siitä, että ratkaisua ryhdyttäisiin etsimään neuvotteluiden kautta. Suomen Punainen Risti on tukenut syyrialaisia kansainvälisen Punaisen Ristin ja Syyrian Punaisen Puolikuun kautta. Avun perille kuljettaminen on ollut erittäin vaarallista ja vaikeaa. SPR on ollut mukana rakentamassa pakolaisleiriä Jordaniaan ja on toimittanut sinne kenttäsairaalan. Monimutkaisesta poliittisesta tilanteesta johtuen pakolaisleirille ja sairaalaan ei vielä vuoden 2013 aikana tullut pakolaisia. Leiri on osa alueelle rakennettua katastrofivalmiutta ja on valmis aloittamaan toimintansa, jos pakolaisvirta kasvaa. 6
Suomen Punaisen Ristin pitkäkestoinen kehitystyö oli vuonna 2013 kansainvälisestä avusta kolmannes. Sen tavoitteena on auttaa ihmisiä tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja vähentämään heitä uhkaavia kriisejä. Katastrofiavun resursseja ohjataan riskienhallintaan, jonka avulla joko ennaltaehkäistään tai varaudutaan paremmin tuleviin katastrofeihin. Näin kehitystyö on tiiviimmin sidottu katastrofiapuun. Viestintä ja varainhankinta Punaisen Ristin 150-vuotisjuhlavuotena SPR näyttäytyi suomalaisille aktiivisena, laaja-alaisena ja tehokkaana toimijana, joka on edelleen johtava avustusjärjestö kotimaan toiminnassa ja kansainvälisesti. Näkyvyyttä lisäsivät monet juhlavuoden suurtapahtumat ja keräykset. Sydäntalvi-harjoitus kokosi helmikuussa hauskalla tavalla tuhansia vapaaehtoisia. Kesällä Porissa SuomiAreenan yhteyteen pystytetty pakolaisleiri valtavine oheistoimintoineen oli moneen vuoteen mittavin näyteikkuna Suomen Punaisen Ristin auttamisvalmiudesta. Näiden lisäksi Nälkäpäivä ja Punaisen Ristin viikko tavoittivat hyvin ihmiset kotimaan valtakunnallisessa viestinnässä. Näkyvyys ei kuitenkaan rajoitu valtakunnan tason uutisiin. Piirien hoitama alueellinen medianäkyvyys on lisääntynyt. Myös osastojen hoitama paikallinen mediajulkisuus on kasvanut ja tavoittaa jo kiitettävästi osaston alueella asuvia. Sen sijaan osastojen sisäinen viestintä kaipaa tehostamista, vaikka RedNet- ja muut sähköiset viestintäkanavat ovatkin entistä enemmän käytössä. Hallituksen painopisteenä oli järjestön varainhankinta ja sen kehittäminen. Digitaalisen varainhankinnan puolella lisättiin resursseja, jotta järjestö pystyy vastaamaan paremmin kilpailuun ja seuraamaan varainhankinnassa tapahtuvia muutoksia. Punaisen Ristin maine johtavana suomalaisena kansalais- ja avustusjärjestönä on säilynyt. Se näkyy paitsi lahjoitusten ja uusien jäsenten liittymisenä, mutta myös mediaseurannan kautta siinä, miten mittavasti järjestön toiminta on suomalaisissa tiedotusvälineissä esillä. 7
Veripalvelu Verivalmisteiden käyttö on vähentynyt Suomessa viime vuosina samaan tapaan kuin useissa muissa Euroopan maissa. Vuonna 2013 Veripalvelu toimitti sairaaloille noin 210 000 punasoluvalmistetta ja 37 000 verihiutalevalmistetta. Määrä oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Verivalmisteiden käyttö on vähentynyt varsin positiivisista syistä. Kehittyneiden leikkaus- ja hoitomenetelmien avulla verensiirto voidaan välttää aiempaa useammin. Muutokset veren käytössä olivat niin merkittävät, että vuonna 2013 Veripalvelussa käytiin koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut toiminnan uudelleen organisoinnista. Alkuvuonna päätettiin keskittää kaikki valmistustoiminta Helsinkiin ja lopettaa verivalmisteiden tuotanto Oulun toimipisteessä. Myöhemmin kesän ja syksyn aikana korvattiin Porin, Vaasan, Kokkolan, Hämeenlinnan, Mikkelin, Joensuun, Lappeenrannan ja Rovaniemen kiinteät toimistot liikkuvan veripalvelun toiminnalla. Myös muuta toimintaa organisoitiin uudelleen, esimerkiksi lopettamalla istukkaveren keräystoiminta ja luupankkiverkostossa toimiminen. Muutoksen yhteydessä jouduttiin irtisanomaan 61 työsuhdetta. Lisäksi prosessin aikana yhdeksän henkilöä irtisanoutui tai jäi eläkkeelle. Toiminnan uudelleen organisointi oli raskas ja vaikea prosessi, mutta se onnistui. Suljettujen veripalvelutoimistojen paikkakunnilla järjestettävät verenluovutustilaisuudet saatiin pyörimään säännöllisin välein, ja niissä kävi luovuttajia yli tavoitteen. Verta saatiin kerättyä koko Suomessa tarvittava määrä läpi vuoden. Noin 11 prosenttia kaikista Suomessa vuoden aikana verta luovuttaneista oli ensikertalaisia. Kaikkiaan Suomessa luovutti verta vuoden aikana 132 000 henkilöä, ja verenluovutuksia kertyi 228 000. Verenluovuttajien määrä laski edellisvuodesta reilut 11 000 ja luovutusten määrä oli yli 23 000. Syynä on edellä mainittu veren käytön väheneminen sairaaloissa. Verta kerätään vain tarpeellinen määrä potilaiden hoitoon, ei liikaa eikä liian vähän. Suomessa tarvitsee verensiirtoja vuosittain noin 50 000 potilasta. Veripalvelun tutkimus- ja kehitystyö jatkui aktiivisena. Veripalvelun tutkijat olivat mukana 55 tieteellisessä julkaisussa. Yksi kehitystyön kohteista on uudet soluhoidot. Veripalvelun solutuotantokeskuksessa valmistettiin ensimmäiset soluvalmisteet potilaiden hoitoon. Valmisteita tarvittiin potilaille, jotka sairastavat lääkehoidolle reagoimatonta vaikeaa kantasolujen siirron jälkeistä käänteishyljintää. Taloudellinen tulos saatiin käännettyä kahden tappiollisen vuoden jälkeen positiiviseksi. Vuonna 2013 Veripalvelun liikevaihto oli 65,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tilikauden ylijäämä oli 2,4 miljoonaa euroa (-0,8 milj. euroa vuonna 2012). Veripalvelun tulos on osa Suomen Punaisen Ristin tulosta. Veripalvelussa työskenteli vuonna 2013 keskimäärin 585 henkilöä, joiden yhteenlaskettu työpanos vastaa 492 kokoaikaisen henkilön työpanosta. Henkilöstön keski-ikä oli 42,2 vuotta. Luovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma 2013 2500 2000 1500 1000 500 0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 Mies Nainen 8
Kokoverenluovutukset 300 000 250 000 263 408 246 434 222 837 200 000 150 000 Verenluovutusta Espoon veripalvelutoimistossa. Jari Härkönen 100 000 50 000 0 Kontti Vuosi 2013 toi Kontti-kierrätystavarataloketjulle kasvua. Myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 15 prosenttia. Hyvään tulokseen auttoivat seuraavat kolme kehitystä: Ketju laajeni, pitkään toimineilla Konteilla jatkui hyvä vire ja tavaroiden kierrätyksen suosio kasvoi. Toisaalta kilpailu lahjoitustavarasta kiristyi. Sen vuoksi markkinoinnissa korostettiin hyväkuntoisten lahjoitusten merkitystä. Konttiketjun liikevaihto oli 8 160 011 euroa ja tulos 2 541 178 euroa. Siitä jaetaan piireille 50 prosenttia, katastrofirahastoon 25 prosenttia ja ketjun kehittämiseen 25 prosenttia. Asiakkaat ostivat eniten astioita ja sisustusesineitä, huonekaluja sekä naisten vaatteita. Elokuussa tehdyn kyselyn mukaan asiakkaiden tyytyväisyysaste oli poikkeuksellisen korkea. Avoimissa palautteissa korostuivat löytöjen tuoma ilo sekä kehut siisteydestä ja hyvästä asiakaspalvelusta. Tyypillinen asiakas oli 51 65-vuotias nainen. Kontit keräsivät noin 145 500 kiloa vaateapua katastrofialueille. Vaatteet toimitettiin Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen, josta ne lähetettiin apua tarvitseville. Kontit olivat mukana useissa Punaisen Ristin kampanjoissa, jotka näkyivät niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Ketjussa työskenteli kaikkiaan 1 194 henkilöä, joista 57 työnjohto- ja hallintotehtävissä. Työllistämistoiminta sujui odotusten mukaisesti. Jokainen Kontti sai työllistämistoiminnalleen rahoitusta joko Ely-keskukselta tai Euroopan sosiaalirahastosta. Lisäksi yhteistyö kaupunkien kanssa tiivistyi. Oulun Kontin ESRrahoitteinen Väylä tulevaisuuteen -projekti päättyi vuoden vaihteessa. Työntekijöitä kannustettiin opintoihin myös työn ohella. Ammatillisen tutkinnon tai osatutkinnon suoritti 81 tukityöllistettyä työntekijää. Henkilöstön tyytyväisyyskyselyssä työntekijät antoivat hyvän arvosanan erityisesti työyhteisön ilmapiiriä ja yhteistyötä käsittelevissä kysymyksissä. Milj. euroa Konttien asiakasmäärä 800 000 740 482 700 000 662 516 600 000 504 076 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Konttien liikevaihto 9 000 000 8 160 011 8 000 000 7 071 348 7 000 000 5 774 207 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Tavaran vastaanottoa Lahdessa. 9 Lähde: Taloudellinen tilinpito Lähde: Myyntiraportti Kaisa Rautiainen
Tukityöllistettyjen määrä 1200 1099 1137 1000 987 Henkilöä 800 600 400 200 0 Lähde: Taloudellinen tilinpito Vuosi 2013 oli onnistunut Konttiketjulle. Myynti sekä asiakasmäärät kasvoivat. Kaisa Rautiainen Nuorten turvatalot Kuluneena vuonna 526 nuorta käytti joitain Nuorten turvatalon palveluista. Heistä suurin osa oli tyttöjä (66 %). Sukupuolijakauma eri turvataloissa on hyvin samanlainen. Monelle nuorelle oman arjen hallinta on vaikeaa. Osa tarvitsee vahvaa tukea jaksaakseen sekä laaja-alaista ohjausta. Nuoret kokivat ulkopuolisuutta, ja osa heidän vanhemmistaan tarvitsi myös neuvoja perheen asioiden hoidosta. Nuoria hakeutui turvataloihin jäätyään muiden palveluiden ulkopuolelle oman vähäisen elämänhallintansa ja jaksamattomuutensa takia. Nuorten turvatalot tekivät palveluohjausta eli ottivat suoraan yhteyttä eri auttajatahoihin, jotka tarjosivat nuorille erilaisia palveluita. Erityisesti perhetyön tarve korostui kuluneena vuonna. Taloudellinen epävarmuus ja työttömyyden pelko vaikuttivat perheiden hyvinvointiin. Perhetyön tavoitteena oli lisätä hyvinvointia sekä perheen ymmärrystä sen omasta tilasta. Perheitä kannustettiin avoimuuteen ja tuettiin vuorovaikutustilanteissa. Asunnottomien nuorten määrän lisääntyminen näkyi erityisesti Helsingissä ja Tampereella. Vaikea asuntotilanne lisäsi täysi-ikäisten nuorten määrää turvatalopalveluissa. Tampereella asunnottomia täysi-ikäisiä nuoria hakeutui turvataloihin erityisen paljon. Heitä oli kriisimajoitukseen hakeutuneista 23 %. Myös maahanmuuttajanuorten asunnottomuus näytti yleistyneen Helsingissä. Selvittelytyöllä, neuvonnalla, palveluohjauksella ja verkostotyöllä pyrittiin rakentamaan riittävä tuki ja suunnitelma asunnon odottamiseen. Vuonna 2013 näpistelypuhuttelutoiminta tavoitti 100 nuorta, läheisneuvonpitoa käytiin 20 perheessä ja ryhmätoiminnoissa nuoria oli mukana 96. Internetissä Tukinet-keskusteluissa oli 1 044 osallistujaa. Vapaaehtoiset päivystivät kaksi kertaa viikossa sekä joka kuukauden viimeisenä perjantaina Vammala-Huittisten seudun Mielenterveysseuran Kriisikeskus Tukinetissä. Toiminnan tarkoituksena on auttaa nuoria verkossa. Ystävänpäivänä järjestettiin erityischat ystävyys-teemalla. Myös joulupäivänä järjestettiin keskustelumahdollisuus nuorille. Nuorten turvataloilla työskenteli yhteensä 243 vapaaehtoista vuonna 2013. Määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Turvatalojohtaja Anna Laitinen siirtyi vuoden 2013 aikana eläkkeelle ja uudeksi johtajaksi valittiin Pekka Väänänen. 3 000 000 Tulot ja kulut yhteensä 2 500 000 2 000 000 2 030 181 2 320 088 2 387 133 2 187 183 2 016 826 2 509 254 900 800 700 775 Nuorten määrä turvataloissa 705 663 Milj. euroa 1 500 000 1 000 000 Henkilöä 600 500 400 300 500 000 200 100 0 0 Tuotot Kulut 10
Kehitystoiminta Suurin yksittäinen kehittämisprojekti liittyi jo syksyllä 2012 käynnistetyn järjestösovelluksen versiopäivitykseen. Vanha versio oli jo yli 10 vuotta vanha ja aikaisemmin tehdyt räätälöinnit vaikeuttivat järjestelmän jatkokehittämistä. Jäsenrekisteritoimintojen lisäksi järjestelmä tukee järjestön varainhankintaan liittyviä tehtäviä, kuten kuukausilahjoitusten hallinnointia. Päivitystyön ansiosta järjestöllämme on nyt käytössään viimeisimmät toiminnallisuudet sisältävä ratkaisu, jolloin uusien järjestelmäversioiden käyttöönotto on helpompaa ja erilaisten sähköisten ratkaisuiden toteutus on paremmin hyödynnettävissä varainhankinnassa. Samalla asiakashallinnan järjestelmässä siirryttiin niin kutsuttuihin pilvipalveluihin. Maksuliikenne siirrettiin uuteen taloushallinnon tietojärjestelmään, jolla jatkossa korvataan nykyinen jo 20 vuotta vanha tietojärjestelmä. Tietohallinnossa käynnistettiin tietokoneiden ja perusohjelmistojen uusiminen. Tämän jälkeen myös videoneuvottelut saadaan helpottamaan yhteistyötä niin järjestön sisällä kuin sen ulkopuolella. Esiselvitys projektinhallinnan järjestelmän soveltuvuudesta varsinkin kansainvälisen avustustoimintamme tarpeisiin saatiin valmiiksi. Kokemuksia koottiin Britannian Punaisen Ristin käytännöistä projektinhallintaratkaisun kehittämiseksi. Tavoitteenamme on aloittaa järjestelmän käyttöönotto tänä vuonna. Suurin osa toteutetuista hankkeista perustuu aikaisemmin määriteltyihin prioriteetteihin tukipalveluiden kehittämiseksi. Tavoitteena on luoda yhtenäiset valtakunnalliset palvelut tukemaan eri järjestöyksiköiden tarpeita. Valtakunnallisesti yhtenäisten palveluiden luominen ja siihen liittyvien hyötyjen aikaansaaminen edellyttävät erityisesti toimintatapojen muutoksia ja se kestänee koko uuden yleiskokouskauden. Riskienhallinta Järjestön riskienhallinta perustuu hallituksen vahvistamaan riskienhallintalinjaukseen. Riskienhallinta ja siihen liittyvät toiminnan arviointi, suunnittelu ja ohjaus liitetään osaksi johtamisprosessia. Kuluneen vuoden painopisteenä oli aikaisemmin todettujen väärinkäytösten edellyttämät toimenpiteet. Sisäisten kontrollien tarkastuksen tulosten perusteella toteutettiin koko järjestössä sisäisen valvonnan koulutusta joko erillisenä koulutuksena tai osana johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyvää koulutusta. Jatkossa sisäistä valvontaa ja erityisesti tukipalveluiden toimintatapoja kehitetään koko järjestön tukipalvelustrategian mukaisesti. Tukipalveluiden toimintatapoja yhtenäistetään palvelukeskusajattelun pohjalta. Yhtenäisillä tukipalveluilla voidaan myös poistaa sisäisen valvonnan riskejä ja kehittää tukipalveluiden sisältöä tukemaan varsinaisen toiminnan ja sen johtamisen tarpeita. Järjestön maine ja yleinen luottamus järjestömme toimintaan on keskeinen toimintamme lähtökohta. Tämän lisäksi jäsenmäärän kehitys, vapaaehtoistoiminnan muodot ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä ovat edelleen myös riskienhallinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Yhteiskuntamme ikärakenteen kehitys tuo haasteita myös järjestöllemme. Jäsenkunta ja vapaaehtoiset ovat suhteellisen ikääntyneitä ja uusien henkilöiden rekrytointi vaatii ponnisteluja kaikilta vapaaehtoisjärjestöiltä. Suomen ja Euroopan taloustilanteen epävakaus vaikuttaa järjestön taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Pitkään jatkunut rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellinen tila lisää riskiä sijoitustoiminnan tuottojen vaihtelulle. Tätä pyritään hallitsemaan hyödyntämällä laajasti varainhoitajien osaamista. Vaikeasta ympäristöstä huolimatta sijoitustoiminnan tuotot ovat täyttäneet pitkän aikavälin tuottovaatimuksen. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja Suomen talouden budjetin epätasapaino pakottavat valtion etsimään keinoja talouden tasapainottamiseksi, erityisesti säästöjen kautta. Yleensä säästöt vaikeuttavat jo ennestään vaikeassa asemassa olevien ihmisten arkea. Se puolestaan lisää tarpeita järjestömme perustoiminnalle. Nykyisellään järjestömme taloudellinen tilanne ei mahdollista merkittävää toiminnan laajentamista tai kustannusten lisäämistä. Tulorahoituksen kasvattamisen keinot ovat rajalliset. Yleisesti järjestöjen omaa varainhankintaa voi jatkossa vaikeuttaa valmisteilla oleva uusi rahankeräyslain muutos, joka toisi keräyslain piiriin myös kirkkokunnat, yliopistot ja kulttuurilaitokset. Tämä kiristäisi entisestään varainhankinnan kilpailutilannetta. Toiminnan rahoitusvaikeuksia voi syntyä myös, jos Raha-automaattiyhdistys ja EU/ECHO muuttavat olennaisesti rahoituksiaan. Hallituksen aiemmin vahvistamassa sijoitustoiminnan linjauksessa on määritelty järjestömme sijoitusomaisuuden sijoitus- ja riskienhallintaperiaatteet. Keskushallinnon arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu kilpailutuksen kautta valituille varainhoitajille. Sijoitustoiminnan toteutusta valvoo hallituksen nimittämä ja pääsihteerin johdolla toimiva sijoitustoimikunta. Se koostuu järjestömme toimihenkilöistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Sijoitustoimintaan liittyviä riskejä hallitaan yhdessä päävarainhoitajan asiantuntijoiden kanssa. Tällöin on mahdollista hyödyntää myös varainhoitajan erityisiä sijoitusriskien mallintamiseen ja hallintaan tarkoitettuja sovelluksia. Kansainvälisen avustustoiminnan rahoituksessa ei suojata valuuttakurssiriskejä, koska avustuspäätökset tehdään kirjanpitovaluutassa. Järjestön ottamaan pitkäaikaiseen rahoituslainaan sisältyy korkosuojaus riskien hallitsemiseksi. Suojauksella on muutettu 9,5 miljoonan euron pääoman laina vaihtuvakorkoisesta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen markkinaarvo oli tilinpäätöksen hetkellä -310 707 euroa johtuen poikkeuksellisen alhaisista markkinakoroista. 11
Talous Keskushallinnon kirjanpidollinen ylijäämä oli 2,2 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat erityisesti Veripalvelussa ja muualla järjestössä toteutetut toiminnan sopeuttamistoimet, hyvä varainhankinnan tulos ja sijoitustoiminnan tuottojen toteutuminen pitkän aikavälin tuottotavoitteen mukaisesti. Järjestön sijoitusomaisuuden, 129,5 miljoonaa euroa, keskimääräinen vuotuinen tuotto oli 6,25 prosenttia. Keskimääräistä tuottoa pienensi edelleen suhteellisen suuri kiinteistöomaisuuden määrä. Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa. Tuloksen arviointiin vaikuttaa myös se, että keskustoimisto tukee piirejä vuosittain rahaavustuksina ja vastikkeettomina palveluina. Jos piirien taloudellinen tilanne edellyttää keskushallinnolta lisätukea, myönnetty avustus rasittaa keskustoimiston tulosta kyseisenä vuotena. Piireiltä ja osastoilta omat tilinpäätökset Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi. Siten ne tekevät toiminnastaan erilliset tilinpäätökset eikä piirien tilinpäätöksiä konsolidoida keskushallinnon tilinpäätökseen. Suomen Punaisen Ristin laitokset Veripalvelu, Kontti -kierrätystavaratalo ja Nuorten turvatalot ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnon tilinpäätökseen. Tuotot (1 000 euroa) 80000 70000 70122 66615 66580 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Veripalvelu Veripalvelu 23274 21202 19498 11185 13882 9830 Muut varsinaisen toiminnan tuotot Muut varsinaisen toiminnan tuotot UM:n avustukset 3254 3163 3513 2558 2119 2244 RAY:n avustukset Muut avustukset 1447 1484 1560 UM:n avustukset RAY:n avustukset Muut avustukset Korvaukset valtiolta ja kunnilta Korvaukset valtiolta ja kunnilta 16665 8439 10177 8811 8954 7215 3305 2768 3378 3449 4242 2882 Sijoitustuotot Katastrofirahasto Tuotemarkkinointi Jäsenmaksut ja Sijoitustuotot Katastrofirahasto Tuotemarkkinointi muut lahjoitukset Jäsenmaksut ja muut lahjoitukset Henkilöstö Vuoden 2011 henkilöstötutkimuksen perusteella tehdyn kehittämissuunnitelman toteuttamista jatkettiin. Sen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on johtamisen ja esimiestoiminnan kehittäminen. Keskeisen johtamisen prosessin, eli toiminnan ohjauksen ja seurannantyökaluja testattiin keskustoimistossa vuoden 2013 aikana. Esimiehille järjestettiin valmentavan kehityskeskustelun koulutus. Esimiestoiminnan arviointi on tärkeää, ja sitä tehtiin uudistettujen esimies- ja johtamisroolien pohjalta. Vuoden aikana tehtiin myös työhyvinvoinnin ohjelma, jonka toteutuksessa suunniteltiin työyhteisökehittämisen ja johtamisen osuutta. Vuoden 2013 aikana valmistui suunnitelma Yhteisen hyvän talkoista. Hanke on kolmivuotinen ja sen tavoitteena on kehittää myönteistä, palvelualtista, yhteistyökykyistä ja yhteiseen hiileen puhaltavaa järjestökulttuuria. Hankkeen toivotaan antavan entistä myönteisempi kuva vapaaehtoisille ja avunsaajille järjestön toiminnasta. Hanke käynnistyi lokakuussa 2013 pidetyillä toimialapäivillä. Talkoiden rahoittajana toimii Ilmarinen. Palkkahallinnon prosessien kehittämisessä päästiin loppusuoralle. Yhtenäistetyt ja tehokkaat prosessit näkyivät mm. siinä, että vuodenvaihteen 2013 14 aikana säästyttiin aikaisempien vuosien paniikkitunnelmilta. Keskitetyssä palkkahallinnossa on nyt Oulun, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Hämeen, Helsingin ja Uudenmaan, Åbolandin ja Varsinais-Suomen piirit. Keskitetyssä mallissa oli 1 190 palkan- tai palkkionsaajaa ja maksettu palkkasumma on yhteensä 18,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 työterveyshuolto kilpailutettiin yhdessä Veripalvelun, konttiketjun, Helsingin ja Uudenmaan piirin sekä Åbolandin piirin kanssa. Suurella volyymilla tehty kilpailutus toi taloudellisia etuja, ja osaamista pystyttiin yhdistämään kilpailutusprosessissa. Työllistämistoiminnassa on jatkunut tuki työllistämisprojekteille ja konttiketjun esimiehille. Projektin päättymisen jälkeen yksi henkilö tukee koko järjestön työllistämistoimintaa. 12
Henkilöä Tuhatta euroa Palkat ja palkkiot 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 Keskushallinnon työntekijät 2013 2012 2011 Keskustoimisto 158 154 156 Veripalvelu 585 631 590 Kontit 55 51 42 Nuorten turvatalot 43 41 42 Keskushallinto yhteensä 841 877 830 Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot 2013 2012 2011 33 602 613 34 955 054 34 621 627 SPR:n jäsenmäärä 88870 87244 85 971 siihen toimintaan, mikä heitä kiinnostaa. Järjestömme tuleekin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että uudet toimijat toivotetaan tervetulleiksi vanhojen joukkoon. On varmistettava, että järjestö on avoin kaikille kiinnostuneille. Valmistaudumme kesäkuussa Turussa pidettävään yleiskokoukseen. Juuri nyt on tarpeen keskustella siitä, miten perinteistä järjestötoiminnan byrokratiaa voidaan madaltaa niin, että vapaaehtoiset kokevat tekevänsä entistä useammin ihmisten elämänlaatua kohottavia tehtäviä. Punainen Risti on lisännyt yhteistyötään muiden järjestöjen kanssa, ja tulevaisuudessa yhteistyön laajentaminen on entistä tärkeämpää. Näin käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön käytännön auttamistyössä ja järjestöjen resursseihin vaikuttavassa taustavaikuttamisessa. Punainen Risti on huolissaan koko kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien heikkenemisestä. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että viime vuosien aikana järjestöjen toiminnan rahoituspohja on kansainvälisen taloudellisen tilanteen takia pikemminkin heikentynyt kuin vahvistunut. Riittävien resurssien turvaaminen esimerkiksi Punaisen Ristin kotimaan toimintaan on tärkeää, koska Suomessa on enenevä määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat oman elämänsä hallinnassa ulkopuolista tukea ja apua. Yksinäisyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat tuntuvat kasvavan. Jatkossa toteutettavat valtion talouden tasapainottamistoimenpiteet ja säästöohjelmat tuskin tulevat helpottamaan tilannetta. 10000 0 Punainen Risti ja ympäristö Tulevaisuuden näköaloja Punainen Risti nähdään luotettavana järjestönä, jolla on kyky vastata kotimaan tai kansainvälisiin onnettomuuksiin tai kriiseihin silloin, kun apua tarvitaan. Valmiutemme osana kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä on tärkeä osa suomalaisten turvallisuutta. Yli 500 paikallisen osaston vapaaehtoiset ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Järjestön keskittyminen entistä selkeämmin valmiuteen ja terveys- ja hyvinvointiohjelmiin lisää sen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä. SPR:n merkitys suomalaisena avustusjärjestönä näkyy muun muassa siinä, että vuosittain järjestöömme liittyy tuhansia uusia jäseniä. Ihmisillä on vahva käsitys siitä, että Punainen Risti on tehokas auttamisen kanava. Uusien jäsenten määrä ei kuitenkaan merkitse jäsenmäärän kasvua. Järjestön jäsenten keski-ikä ylittää pian 60 vuotta. Jäsenkunnan ja vapaaehtoisten ikääntyminen vaikuttaa monella tavalla järjestön toiminnan resursseihin. Jäsenmäärän kasvun esteenä on myös se, että emme ole toistaiseksi löytäneet tehokkaita keinoja siihen, miten uudet ihmiset todella pääsisivät mukaan Suomen Punaisen Ristin toimintaa voi verrata tyypillisiin valtakunnallisiin, pääasiassa toimistotyötä tekeviin organisaatioihin. Siten järjestö ei omalla toiminnallaan rasita merkittävästi ympäristöä, eikä vapaaehtoistoimintakaan sisällä ympäristöriskejä. Silti keskustoimiston, 12 piirin ja yli 500 paikallisosaston toimintaan liittyy paljon yhteisiä kokouksia ja matkustamista, joten autoilun aiheuttama kuormitus, tarpeeton toimistopaperin käyttö ja syntyvän jätteen määrä on otettava toiminnassa huomioon. Kuluneen vuoden aikana uusittiin keskustoimiston autokalusto kokonaisuudessaan. Nyt käytössämme on työturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kannalta hyvä ratkaisu. Punainen Risti pyrkii teknisillä ratkaisuilla ja myös käytännön toimilla siirtymään entistä enemmän sähköiseen toimistoon ja tiedonvälitykseen. Tätä tukevat myös nyt toteutetut tietohallinnon hankkeet. Järjestöllä on käytössä sähköinen laskutus ja laskujen hyväksymisjärjestelmä ja jo nyt lähes kaikki kokousmateriaalit toimitetaan osallistujille sähköisesti. Punaisella Ristillä ei ole erityistä ympäristöohjelmaa, mutta Veripalvelu ja konttiketju noudattavat omia ohjeistuksiaan. Veripalvelu soveltaa lääketeollisuuden käytäntöjä mm. kertakäyttömateriaalien käsittelyssä. Konttiketju on merkittävä tavaroiden vaatteiden, huonekalujen, astioiden, muiden kodintarvikkeiden sekä urheiluvälineiden kierrättäjä ja myös käytettyjen vaatteiden uusiokäyttäjä. 13
Sydäntalvi oli järjestön yhteinen ponnistus Vuoden 2013 tavoitteena oli nostaa esiin seniorit, jotka toimivat aktiivisesti yhteiskunnassa ja vahvistavat sen hyvinvointia. Teemavuotena heitä haastettiin vapaaehtoisiksi ja samalla nostettiin esille järjestömme seniorivapaaehtoisia. Punainen Risti haluaa toiminnallaan korostaa ikäihmisten oikeutta saada apua ja olla arvostettu osa yhteisöään. Seniorivuotta valmisteltiin tuottamalla piireille ja osastoille virikeaineistoa. Teemavuosi näkyi eri puolilla maata pidetyissä seminaareissa ja tapahtumissa. Seniorivuoden näkyvin yhteinen ponnistus oli Sydäntalvi-harjoitus. Harjoituksessa haluttiin kiinnittää erityisesti huomiota ikääntyneiden haavoittuvuuteen ja avun tarpeeseen luonnononnettomuuksissa ja arjen hätätilanteissa. Sillä tuotiin esille myös Punaisen Ristin auttamisvalmiutta viranomaisten apuna. Harjoituksessa evakuoitiin laitoksessa ja kotona asuvia vanhuksia turvaan kuvitteellisen talvimyrskyn aiheuttamien sähkökatkosten ja muiden vahinkojen varalta. Harjoitus päättyi iloisiin ystävänpäivän tapahtumiin. Sydäntalvi sai huomattavaa julkisuutta, ja siihen osallistui noin 10 000 vapaaehtoista ja 296 osastoa eri puolilta maata. Teemavuosi näkyi myös järjestön ensiapukoulutuksissa, joissa muistutettiin ikäihmisille tapahtuvista tyypillisistä kotitapaturmista sekä keinoista niiden ehkäisemiseksi. Seniorikansalaiset ovat olleet tapaturmien ehkäisytyön kohderyhmänä myös valtakunnallisissa yhteistyöelimissä. Punainen Risti oli mukana useissa hankkeissa, joissa toimintavuoden senioriteema näkyi. Se osallistui SOSTE ry:n vanhustyön verkoston toimintaan. Vuoden alkupuolella valmisteltiin uusi hankehakemus RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeella halutaan vahvistaa eläkkeelle jäävien ihmisten mahdollisuutta osallistua vapaaehtoistoimintaan ja saada tähän uusia toimintamalleja. Yhteistyötä viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa vahvistettiin. Yhteistyön merkitys korostui loppuvuodesta 2013 Viking Linen autolautta Ms Amorellan karille ajautumisessa Maarianhaminan edustalla. Vapaaehtoiset olivat mukana auttamassa perheitä siirtymisessä jatkoyhteyksiin. He jakoivat huopia ja antoivat henkistä tukea sekä aluksella että Maarianhaminan ja Turun satamissa. Laukaan Vihtavuoren suuronnettomuuden vaaratilanteen toiminnassa vapaaehtoisilla oli tärkeä ja kiitelty rooli. Evakuointipaikan järjestelyt saivat onnettomuustutkintakeskuksen tutkimuksen mukaan paljon kehuja. Vapepassa 1 200 hälytysryhmää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun verkosto kattaa 1 200 yksittäistä hälytysryhmää 50 eri järjestöstä ympäri Suomen. Suomen Punainen Risti koordinoi tätä yhteenliittymää. Punaisen Ristin senioritoiminnan teemavuotena nostettiin esille erityisesti eläkeläisten ja senioreiden merkitystä tässäkin toiminnassa. Vapaaehtoisia kehuttiin Laukaan Vihtavuorella Punainen Risti on jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti vahvistanut järjestön auttamisvalmiutta. 5.2.2014 osastojen valmiussuunnitelmista oli valmiita 84 % eli 416 osastolla. Osastoja yhteensä oli valmiuden seurannan mukaan 508 kpl ja niistä aktiivisia osastoja 497 kpl. 250 219 Monet vapaaehtoiset osallistuivat Sydäntalvi-harjoitukseen Seinäjoella. Vapepan hälytystilanteet Harri Hinkka 200 184 190 150 100 72 50 37 48 37 56 47 0 Etsintä Ensihuolto (henkinen tuki, tulipalot ym.) 16 16 12 8 8 2 1 0 0 2 2 2 Liikenneonnettomuus Maastopalo Muu auttamistilanne Valmiushälytys. Ei toimintaa Ympäristöonnettomuus 14
Ensiapuryhmiin rekrytoitiin uusia jäseniä Ensiapuryhmät tarjoavat edelleen eri ikäisille toimijoille tärkeän toimintakanavan Punaisessa Ristissä. Ryhmissä voidaan oppia ja harjoitella ensiapua sekä olla mukana auttamistehtävissä. Yleiskokous on asettanut tavoitteeksi sekä ensiapuryhmien että ensiapuryhmäläisten määrän kasvattamisen. Ryhmien määrä onkin noussut, mutta toimijoiden määrä on huolestuttavasti laskenut. Vuonna 2010 toimijoita oli 3 968 ja vuonna 2013 3 196. Ensiapuryhmäläisten määrän lasku tuntuu erityisesti ensiapupäivystyksissä, joiden määrä vuosittain kasvaa, mutta toimijoiden määrä vähenee. Vuonna 2013 ryhmät hoitivat 2 767 päivystystä ja auttoivat 20 696 henkilöä. Vahvistusta ensiapuryhmiin haettiin sekä yleisellä että kohdennetulla rekrytoinnilla. Erinomainen esimerkki tästä on Sukevalla ja Sonkajärvellä osastojen yhteistyönä perustettu ensiapuryhmä, jossa afgaaninuoret ovat mukana ensiapupäivystyksissä. Oulun ja Lapin piireissä toteutettu kaksivuotinen HUIPPU -hanke päättyi vuonna 2013. Tavoitteena oli kehittää tehokkaita rekrytointitapoja. Lapissa ja Oulussa elvytettiin myös nukahtaneita osastoja. Oulun piirissä perustettiin kolme uutta osastoa. Vuonna 2014 suunnitelmissa on perustaa lisää uusia osastoja. Vapaaehtoisten ensiaputaitoja testattiin kesäkuussa Savonlinnassa. Tehtäviä oli Reddie Kids-, nuoriso-, aikuis-, ensivaste- ja senioriryhmille. Seniorit, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana kisoissa, kokivat osallistumisensa omaa terveyttä ja turvallisuutta tukevana innoittavana tapahtumana. viä. Kaksi järjestön vapaaehtoista tuki Paraguayan Punaista Ristiä. ECHO:lle luovutettiin suositukset koskien vapaaehtoisten rekrytointia, koulutusta, tukea ja ohjausta ennen ja jälkeen kenttäjakson ja sen aikana sekä vapaaehtoisten isännän velvollisuuksista. Myös EU-rahoitteinen hanke kansainvälisen avun vastaanotosta Suomessa käynnistettiin vuoden aikana. Tavoitteena on selvittää mahdolliset pullonkaulat ja kehittämisen paikat Suomen lainsäädännössä kansainvälisen avun vastaanottamiseksi. Oikeudellinen selvitys valmistuu vuonna 2014. 25000 20000 15000 10000 5000 4000 0 2892 Ensiapupäivystykset ja avunsaajat 16731 14522 2316 2767 Päivystykset Avunsaajat Ensiapuryhmiä ja niissä vapaaehtoisia 20696 3500 3170 3334 3196 3000 2500 2000 1500 1000 500 204 195 230 Monet Reddie Kidsit pääsivät näyttämään taitojaan Savonlinnan SM-kilpailuissa. Jani Rutanen 0 Ensiapuryhmien määrä Vapaaehtoiset Hankkeita avustusvalmiuden parantamiseksi SPR osallistui entistä aktiivisemmin alueellisten sisäisen turvallisuuden hyvinvointiohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Vuoden 2013 lopussa Lapin Arjen turvaa kunnissa -hanke voitti Euroopan julkishallinnon järjestämän kilpailun Maastrichtissa. Hanketta vetää Lapin aluehallintovirasto ja järjestömme Lapin piiri on siinä vahvasti mukana. Tavoitteena on kehittää paikalliset voimavarat niin, että ne palvelevat parhaiten kuntalaisten hyvinvointia. Suomen Punainen Risti osallistui EU:n rahoittamaan hankkeeseen Volunteers in Capacity Building osana EU:n omaa humanitaarisen avun henkilöreser- Senioreiden teemavuoden kunniaksi SM-kilpailuihin perustettiin ensimmäistä kertaa oma sarja senioreille. Niklas Meltio 15
Ystävätoimintaa jo 331 osastossa Yksinäisyyttä sekä ystävän ja yhteisön tuen tarvetta on kaikissa ikäryhmissä, mikä näkyi siinä, että ystäväkurssit täyttyivät eri puolilla maata. Ystävätoimintaa toteutettiin jo 331 osastossa. Toiminnan monipuolisuus houkuttelee uusia ihmisiä osallistumaan. Ystävät osallistuivat runsain joukoin Sydäntalvi-harjoitukseen. He oppivat, miten toimia poikkeustilanteessa ja vahvistivat samalla järjestön auttamisvalmiutta. Harjoituksen jälkeen järjestettiin iloisia ystävänpäivätapahtumia, joissa evakuoidut vanhukset saivat nauttia kakkukahveista ja virkistävästä ohjelmasta. Ystävätoiminnassa tehtiin myös yhteistyötä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Ystävät saivat täydennyskoulutusta ikääntyneiden mielen hyvinvointiin liittyvästä teemasta. Loppuvuodesta käynnistyi uusi leikkikulttuurihanke. Koko Suomi leikkii -hanke on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama, 75-vuotisjuhlavuoden (2014) juhlahanke. MLL ja SPR toteuttavat sen. Sen tarkoituksena on luoda sukupolvien kohtaamispaikkoja 5 10-vuotiaille lapsille, heidän perheilleen ja senioreille. Toiminta rakentuu leikin, taiteen ja mielikuvituksen ympärille. Hankkeen pilotointi aloitettiin marraskuussa neljällä paikkakunnalla: Turussa, Tuusulassa, Muuramessa ja Tampereella. Iloa ja hyvää seuraa omaishoitajille Punainen Risti on 20 vuoden ajan tukenut omaishoitajia, ensin ammatillisella lomitustoiminnalla ja nykyään tukemalla omaishoitajien hyvinvointia. Toimintavuoden 2013 tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä. Lisäksi pyrkimyksenä oli herätellä omaishoitajia pitämään huolta myös omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Toiminta oli avointa kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville. 20-vuotisjuhlavuotena panostettiin näkyvyyden ja vaikuttamistyön lisäämiseen. Omaishoitajia tuotiin esille erilaisissa alueellisissa sekä valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Omaishoitajien tukitoiminta on ammatillisesti koordinoitua pääasiassa vapaaehtoisten toteuttamaa toimintaa. Vuonna 2013 toimintaa oli kahdeksan piirin alueella, joista seitsemän piirin alueella työskenteli omaishoitajien tukitoiminnan alueellinen työntekijä. Toiminnassa oli mukana yhteensä 54 osastoa ja lähes 300 vapaaehtoista. Vapaaehtoisia koulutettiin toimintavuonna 233 henkilöä. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Omaishoitajien määrä koulutuksissa 440 435 780 Kyläkerhoissa solmitaan ystävyyssuhteita. Pieksämäen osaston kerhonvetäjä ja kerholainen iloitsivat tapaamisesta. Paula Myöhänen Vapaaehtoiset ystävätoiminnassa 9000 8000 7000 6866 7507 8081 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 On tärkeää, että omaishoitaja pitää huolta myös omasta kunnostaan. Vapaaehtoisen rinnalla tulee lähdetyksi liikkumaan helpommin. Jarkko Mikkonen 16
Pluspisteet täyttivät 20 vuotta Lokakuussa Pluspisteet viettivät Joensuussa 20-vuotisjuhlaa. Juhlaseminaarissa ja kutsuvierasillallisella juhlittiin toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten arvokasta työtä. Tilaisuudessa palkittiin Pluspisteiden vapaaehtoisia ansiokkaasta toiminnasta luottamuksellisen testauksen ja neuvontapalveluiden tuottamisessa. Turvaseksipartiointia jatkettiin syksyllä Helsingin satamissa, joissa hiv/seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset ja Hiv-Tukikeskuksen ammattilaiset tiedottivat turvallisesta seksikäyttäytymisestä matkailijoille. Myös Levillä vapaaehtoiset jakoivat satoja kondomeita. Pluspisteissä ja valtakunnallisessa neuvontapuhelimessa päivystivät vapaaehtoiset, joista valtaosa on terveydenhuollon ammattilaisia. Ilokaasu työllisti päihdetyöntekijöitä Punainen Risti teki päihdetyötä kesällä festivaaleilla ja talvella kauppakeskuksissa sekä oppilaitoksissa. Ilokaasun käyttö on lisääntynyt ja siitä muodostui uusi ilmiö keväällä 2013. SPR:n päihdetyö oli merkittävässä roolissa tilanteen seurannassa, tiedottamisessa ja aiheesta kouluttamisessa. Vapaaehtoiset keräsivät havaintoja valtakunnallisesti ja Punainen Risti toimi asiantuntijana lukuisissa yhteyksissä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikko, jota Punainen Risti koordinoi nyt toisen kerran valtakunnallisesti, innosti osastoja näkymään paikkakunnallaan. 450 400 350 300 250 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 401 80 000 16 000 134 000 Kotimaan apu/euroa 95 707 16 200 115 700 Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa äkillisissä kotimaan onnettomuuksissa 377 89 152 18 500 125 066 25 940 5 000 15 000 Osastojen omista varoista antama apu Osastojen omista varoista Äkillinen apu antama Huono-osaisuutta apu ehkäisevät hankkeet kotimaassa Huono-osaisuutta Äkillinen apu kotimaassa ehkäisevät hankkeet Muut isot onnettomuustilanteet 423 Terveyspisteitä yli viisikymmentä Kiinnostus terveyspistetoimintaa kohtaan vaikuttaa lisääntyneen. Vuoden aikana perustettiin muutamia uusia pisteitä ja vuoden lopussa matalan kynnyksen neuvontapalveluita tarjoavia terveyspisteitä oli 58. Terveyspistetoimintaa voidaan pitää määrätysti vertaisapuna, sillä moni toimija on eläkkeelle siirtynyt terveydenhuollon ammattilainen. Näin seniorivuoden tavoite saavutettiin tässä vapaaehtoisessa toimintamuodossa. 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Käynnit Käynnit terveyspisteessä terveyspisteissä 7504 Defibrillaattorirekisteri 7706 7800 Yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa perustettuun defibrillaattorirekisteriin on lisätty tasaiseen tahtiin laitteita. Suurissa asutuskeskuksissa laitteita on rekisteröitynä enemmän kuin harvaanasutuilla seuduilla, joissa laite olisi usein tarpeellinen. Rekisterin markkinointityö jatkuu. Koulutuksen tueksi uutta materiaalia Vuoden 2013 aikana uudistettiin Hätäensiapukirja. Yhdessä ja samassa niteessä on sekä suomen- että ruotsinkielinen laitos. Kirja on käännetty myös englanniksi. Turvapassin koulutusohjelma 10 vuotta Toimintavuonna järjestettiin kahdeksan ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutusta sekä yksi hätäensiapukouluttajakoulutus. Yksi ETK -koulutus pidettiin ruotsin kielellä ja ETK -täydennyksiä järjestettiin 16. Kaikki koulutetut saivat koulutuksen yhteydessä PPE-D -kouluttajapätevyyden edellisen vuoden tapaan. Vuoden aikana käynnistettiin mittava ETK -koulutuksen uudistus. Sen tavoitteena on koulutuksen muokkaaminen ammatilliseksi koulutukseksi ja saaminen opintopistejärjestelmään. Turvapassin koulutusohjelma täytti 10 vuotta. 200 150 100 50 0 Ensivastekoulutus uudistui Syksyllä 2013 uusittu ensivastekoulutus esiteltiin sairaanhoitopiirien ensihoidon vastuulääkäreille. Pyyntö yhteisen koulutuksen kehittämiseksi oli saatu ministeriöstä. 17
Suomen pelastusalan keskusliitto SPEK ja Suomen meripelastusseura SMPS sekä Punainen Risti tuottavat koulutuksen sisällöt ja toimintaprotokollat. Ne päättävät yhteisistä kriteereistä, joilla uudet ensiauttajat ja kouluttajat valitaan. Lokakuussa pidettiin Punaisen Ristin ensivastekouluttajille täydennyskoulutus. Sisältöjen ja aineistojen uudistus saadaan päätökseen vuonna 2014. Euroopan Elvytyspäivä Lokakuussa vietettiin ensimmäistä eurooppalaista elvytyspäivää. Päivä on Euroopan Elvytysneuvoston aloite muistuttaa elvytystaitojen tärkeydestä. Ensiapu- ja ensihoitosymposiumi järjestettiin 21. 22.11.2013 Finlandia-talossa Helsingissä ja se kokosi paikalle 270 osallistujaa. Päivien teemana oli Yhteiskunta muuttuu - muuttuuko ensiapu?. Autoilijoiden ensiaputaidot selvitettiin Euroopan Punaiset Ristit ja Kansainvälinen Autoliitto selvittivät autoilijoiden ensiaputaitojen tasoa. Tulokset julkaistiin keväällä. Tutkittujen maiden välillä oli suuria eroja. Suomalaisista autoilijoista 91 % muisti tarkastaa, hengittääkö uhri ja peräti 97 % muisti, että vakava verenvuoto tyrehdytetään painesiteellä. Käytännön harjoituksissa kävi ilmi, että 30 % suomalaisista autoilijoista osasi elvyttää ja puolet osasi asettaa tajuttoman kylkiasentoon sekä tarkastaa hengityksen. Tutkimus osoitti, että ihmiset yliarvioivat ensiaputaitojaan ja että kertaluonteinen ensiapukurssi ei riitä ylläpitämään taitoja ikuisesti. Myönteistä oli, että suurimmalla osalla oli halu auttaa. Vapaaehtoisia muistettiin kiitosgaalassa Vapaaehtoisille järjestetty kiitosgaala keräsi 7.12. Hämeenlinnaan viisisataa osallistujaa. Järjestön hallituk- Kiitosgaalassa Mestaripromoksi eli parhaaksi vapaaehtoistoiminnan promoottoriksi valittiin Leila Honkala Sonkajärven osastosta. sen myöntämän kasvattajaosastopalkinnon sai Viinijärven osasto. Kiimingin ja Korsholms norran osastot saivat kunniamaininnat. Kasvattajaosastopalkinto annetaan osastolle, joka on tehnyt merkittävää työtä nuorisotoiminnassa. Kiitosgaalassa palkittiin mestaripromo Leila Honkala Sonkajärven osastosta sekä kuusi eri toimintamuotoihin erikoistunutta mestaripromoa: ensiaputoiminnasta Kalle Kivimaa Tapiolan osastosta, monikulttuurisesta toiminnasta Anneli Saarinen Mäntyharjun osastosta, nuorisotoiminnasta Pilvi Peltola Tampereen osastosta, sosiaalipalvelutoiminnasta Sisko Mäenpää Ilmajoen osastosta, terveys- ja hyvinvointitoiminnasta Tuula Töyrylä Joensuun osastosta sekä valmiustoiminnasta Virpi Laine Nousiaisten osastosta. Kimmo Holopainen Suomen Punaisen Ristin järjestämään vapaaehtois- ja yleisökoulutukseen osallistui kaikkiaan noin 70 000 henkilöä. Viivi Mouhu Vapaaehtoiskouluttajien koulutukseen osallistui 70 uutta henkilöä. Kouluttajien verkkokurssia kehitettiin entistä paremmin vastaamaan järjestökoulutuksen ajankohtaisia perussisältöjä. Tavoitteena on, että kaikki kouluttajat pystyvät vetämään yhteisen lipun alla järjestökoulutuksen. Valtakunnallisilla kouluttajien täydennyskoulutuspäivillä Nynäsissä pätevyyttään jatkoi 57 vapaaehtoiskouluttajaa. Vapaaehtoisten valtakunnallisten koulutusten opintopisteytys aloitettiin kouluttajakoulutuksen opintokokonaisuudesta sekä keskeisistä vapaaehtoisten peruskursseista. Tämän lisäksi uudistettiin kurssikuvaukset sekä valtakunnalliset todistuspohjat. RAY tukee Punaisen Ristin kotimaan toimintaa Yleisavustus sosiaali- ja kansanterveystyön edistämiseen 364000 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminta 588000 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ensihuoltotoiminta 75000 HIV- ja seksuaaliterveystoiminta 202000 Omaishoitajien tukitoiminta 463000 Nuorten turvatalotoiminta 945000 Maahanmuuttajatoiminta 274000 Päihdetyö 134322 Ystävätoiminnan tukipiste Helsingin ja Uudenmaan piirissä -projekti 121907 Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittäminen Länsi-Suomen piirissä -projekti 192621 Ei rasismille -projekti 85203 18
Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia Uusia koulutuksia kotouttamisen tueksi Maahanmuuttajaohjelma kehitti uusia monikulttuurisia koulutuksia kotouttamisen tueksi. Kielikerhon ohjaajien koulutus käynnistettiin Joensuussa, maahan muuttaneita houkuteltiin vapaaehtoisiksi pääkaupunkiseudun oppilaitoksista ja asumisaputoiminnassa kokeiltiin uusia malleja Kouvolan seudulla. Ohjelma käynnistettiin vuonna 2007. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin noin 200, ja niihin osallistui lähes 6 000 ihmistä. Matalan kynnyksen toimintaan, kuten läksykerhoihin, kansainvälisiin klubeihin sekä kielikerhoihin, osallistui yli 1 000 ihmistä. Kaikkeen ohjattuun toimintaan osallistuneiden lukumäärä oli yli 37 000 käynti- ja toimintakertojen mukaan laskettuna. VAPAA-hanke aktivoi pakolaisia ja jo kotiutuneita maahanmuuttajia Vapaaehtoiset pakolaistyössä eli VAPAA -hanke on tukenut uusia osastoja aloittamaan pakolaisten kotouttamista tukevaa toimintaa. Valtakunnallinen hanke käynnistyi 1.1.2013 ja siinä on mukana 12 erikokoista kuntaa ympäri Suomea. Näistä viidellä kunnalla ei ole aiemmin ollut Punaisen Ristin monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisia kannustettiin hyödyntämään paikkakunnalla jo asuvien pakolaisten osaamista heidän auttaessaan uusien pakolaisten vastaanotossa. Näin innostetaan pakolaisia osallistumaan järjestötoimintaan. Hanke pyrkii myös parantamaan pakolaisten työmahdollisuuksia. Heille on järjestetty tutustumiskäyntejä yrityksiin sekä marja- ja maatiloille. Koulutus- ja työllisyyspolkuja on luotu erityisesti sellaisille ihmisille, joilla on heikko pohjakoulutus. Hankkeessa on huomioitu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kiintiöpakolaiset. VAPAA -hanke tukee vapaaehtoisia toimimaan näkyvästi pakolaisten ystävinä ja osallistumaan lähiympäristössä käytävään keskusteluun. Kokemuksen mukaan erityisesti paikallisin voimin voidaan merkittävästi vaikuttaa kunnan päätöksentekijöihin. Toimintaa rasismia vastaan Ei rasismille! -kumppanuushankeen keskiössä ovat rasisminvastainen kansalaistoiminta, kasvatus ja valistaminen sekä rasismia kohdanneiden tukeminen. Hanke käynnistyi keväällä 2013. Rasisminvastaista työtä tehtiin tunnetuksi valtakunnallisesti useissa eri tapahtumissa, tiedotusvälineissä sekä työpajoissa. Vuonna 2013 käynnistettiin myös rasisminvastaiseen työpakkiin tulevien materiaalien kokoaminen yhdessä kumppanijärjestöjen kanssa. Nopean vaikuttamisen Quick Response -ryhmä aloitti myös toimintansa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto jatkui Turvapaikanhakijoiden määrässä ei vuonna 2013 tapahtunut suurta muutosta vuoteen 2012 verrattuna. Hakijoiden määrä on kuitenkin laskenut suhteessa siihen, mihin on oltu varauduttu. Tämän vuoksi Maahanmuuttovirasto päätti lakkauttaa Suomen Punaisen Ristin ylläpitämän Siuntion vastaanottokeskuksen loppuvuodesta 2013. Muissakin keskuksissa tapahtui muutoksia paikkamäärissä ja tilajärjestelyissä. Vuoden aikana vastaanotettiin 674 kiintiöpakolaista, joten vuoden kiintiö jäi alle tavoitteen. Matkajärjestelyjä tehtiin kolmelle perheelle. Perheenyhdistämisohjelman puitteissa maahan saapui yhteensä viisi perheenjäsentä. Yksi perhe järjesti matkansa kokonaan itse. Perheenyhdistämispolitiikkaan ja -hallintoon on viime vuosina tehty paljon muutoksia, jotka vaikuttavat pakolaisten perheenjäsenten asemaan ja oikeuksiin. Tähän perustuen SPR järjesti marraskuussa 2013 Perheenyhdistämisen oikeudet -seminaarin. Tilaisuuteen osallistui 97 henkilöä ja se koettiin tarpeelliseksi, koska yhteisiä keskustelufoorumeita ei ole. Henkilötiedustelussa etsittiin 1 089 kadonnutta perheenjäsentä. Tiedusteluista yli puolet koski Eurooppaan pakomatkalla olevien perheenjäsenten etsintää. Yhteensä käsiteltiin 426 etsintäpyyntöä ja välitettiin 42 Punaisen Ristin viestiä. Rasismin vastaista viikkoa vietettiin maaliskuussa. Rebekka Holm on tuonut rohkeasti esille lasten ja nuorten kohtaamaa rasismia. Kpl Henkilöä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Punaisen Ristin vastaanottamat kiintiöpakolaiset 584 731 Turvapaikkahakemukset 3088 3129 674 3238 Lähde: Maahanmuuttovirasto Kimmo Holopainen 19
Apua luonnononnettomuuksien ja sotien uhreille Vuotta 2013 leimasivat luonnononnettomuudet ja monimutkaistuneet konfliktit. Filippiinejä koetteli marraskuussa maan historian pahimpiin lukeutunut Haiyan-taifuuni. Tuhansia kuoli ja noin neljä miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Kansannousuna keväällä 2011 alkaneelle Syyrian sisällissodalle ei näy loppua. Se on surullinen esimerkki ajallemme tyypillisistä monimutkaistuneista konflikteista, joista kärsittiin vuoden 2013 aikana erityisen pahoin myös Malissa, Kongon Demokraattisessa tasavallassa, Etelä-Sudanissa sekä Keski-Afrikan tasavallassa. Suomen Punaisen Ristin pitkäkestoisen kehitystyön tavoitteena on auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. SPR:n kehitystyön päämääränä on riskejä kestävä perhe tai yhteiskunta, joka pystyy varautumaan katastrofeihin sekä palautumaan niistä mahdollisimman hyvin katastrofia edeltävään tai jopa parempaan tilanteeseen. Kehitystyötä sidotaan entistä tiiviimmin katastrofiapuun siten, että katastrofiavun resursseja ohjataan riskienhallintaan. Sen avulla joko ennaltaehkäistään tulevia katastrofeja tai varaudutaan paremmin niiden vaikutuksiin. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto piti yleiskokouksen marraskuussa Sydneyssä. Kokouksessa nostettiin yhteisöjen joustokyky kestävän kehityksen tärkeäksi osa-alueeksi. Kokouksessa julkaistiin Vuosituhattavoitteiden jälkeistä kehitysagendaa käsittelevä kantapaperi, jossa Punainen Risti sitoutui parantamaan riskialttiilla alueilla elävien yhteisöjen kapasiteettia varautua ja vastata katastrofeihin. AVUSTUSKOHTEET Aasia Hirmumyrskyt runtelivat Filippiinejä Marraskuussa Filippiinit kärsi yhdestä maan historian voimakkaimmista taifuuneista. 8. marraskuuta iskenyt Haiyan aiheutti yli 5 700 ihmisen kuoleman, ja noin neljä miljoonaa ihmistä menetti kotinsa. Vuoden 2013 lopussa yli 1 700 ihmistä oli edelleen kateissa. Suomen Punainen Risti tuki avustusoperaatiota lähettämällä Filippiineille terveysaseman ja logistiikkayksikön. Terveysasema vastaanotti päivittäin noin 80 100 potilasta. Nopeiden avustusyksiköiden lisäksi Punainen Risti toimitti tuhoalueille 500 telttaa, 5 000 huopaa, 4 000 pressua ja 50 000 moskiittoverkkoa suojaksi hirmumyrskyn uhreille. Taifuuni runteli pahoin myös Aklanin aluetta, jossa uhriluvut pysyivät kuitenkin alhaisina Punaisen Ristin tukeman katastrofivalmiushankkeen ansiosta. Aklanissa kyettiin aloittamaan evakuoinnit sekä välitön avustustyö aiemmin saadun valmiuskoulutuksen ansiosta. Tilannetta pahensi se, ettei Filippiineillä oltu toivuttu vielä edellisistä luonnononnettomuuksista. Vain kolme viikkoa ennen Haiyania maan keskiosia ravisteli Bohol-maanjäristys, ja elokuussa 2013 trooppinen myrsky Utor ajoi yli 100 000 ihmistä kodeistaan. Suomen Punainen Risti auttoi hirmumyrsky Haiyanin uhreja mm. lähettämällä alueelle hygieniapakkauksia. Suomen Punainen Risti toimitti alueelle 9 500 terveys- ja hygieniapakkausta sekä kaksi pelastuskäyttöön tarkoitettua moottorivenettä. Myös joulukuussa 2012 Filippiineille iskeneen Bopha-taifuunin jälleenrakennustöitä jatkettiin vuonna 2013. Suomen Punainen Risti lähetti myös avustustyöntekijöitä hirmumyrskyn tuhoalueille. Terveysasemilla työskenteli vuoden 2013 aikana kaikkiaan 20 terveydenhuollon ja teknisen alan ammattilaista. Logistiikkayksikössä oli viisi suomalaista logistiikan osaajaa yhdessä Tanskan Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden kanssa. Lisäksi Filippiineille lähetettiin useita viestinnän ammattilaisia kenttäviestintäyksikössä. Rakhinen osavaltion sisäiset levottomuudet Myanmarin Rakhinen osavaltiossa on jo useiden vuosikymmenien ajan ollut tulenarka tilanne alueen muslimivähemmistön ja buddhalaisenemmistön välillä. Väkivaltaisuuksien seurauksena noin 120 000 ihmistä joutui hakemaan suojaa pakolaisleireiltä. Myanmarin Punainen Risti jakoi pakolaisleirien asukkaille perustarvikkeita ja hygieniapakkauksia Suomen Punaisen Ristin tuella. Terveyttä, vaatteita ja sosiaalipalveluja Terveystyötä jatkettiin Afganistanissa, Itä-Timorissa, Myanmarissa, Kambodžassa ja Pohjois-Koreassa. Afganistanissa käydään presidentinvaalit 2014 ja samalla myös pääosa ulkomaisista joukoista poistuu maasta. Tämän ennakoidaan aiheuttavan haasteita humanitaarisille toimijoille, mutta samalla se saattaa avata uusia tukimahdollisuuksia rahoittajavaltioiden muuttaessa Afganistanin strategioitaan. Vuoden 2013 lopulla Afganistanin Punainen Puolikuu käytti paljon voimavaroja tulevaan vuoteen varautumiseen. Pohjois-Koreassa ja Afganistanissa tehtiin yhteisöperustaisten terveysohjelmien väliarvioinnit, joiden tuloksia hyödynnetään tuen suunnittelussa vuodelle 2014. Jarkko Mikkonen 20