Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Samankaltaiset tiedostot
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Asiakkaan asema ja oikeudet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Artikloista arkitodellisuuteen

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Itsemääräämisoikeuslaki

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

Itsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Sote-asiakastietojen käsittely

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL Sanna Ahola 1

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Asumisen palveluiden laatu ja valvonta

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Ajankohtaista lainsäädännössä. Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää

Uudistuva vammaislainsäädäntö

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Ajankohtaista lainsäädännössä. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä, Pori Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto. UEF // University of Eastern Finland

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Tuettu päätöksenteko. Susanna Hintsala Helsinki Esitys henkilökohtaisen avun päivillä

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Lapsen oikeudet säädösvalmistelusta käytäntöön

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Transkriptio:

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017

YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2

17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa olevien ihmisoikeuksien kuulumisen täysimääräisesti myös vammaisille Ei perusta uusia ihmisoikeuksia vammaisille henkilöille YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen yleiskokouksessa 13.12.2006. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008 EU ratifioi sopimuksen 23.12.2010 Suomi allekirjoitti sopimuksen maaliskuussa 2007 ja sopimus ratifioitiin ja tuli voimaan 10.6.2016 3

Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet Itsemääräämisoikeus Yhdenvertaisuus Osallisuus Esteettömyys

17.11.2017 Vammaisuuden määritelmä Sopimuksen 1 artiklan mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vamman määrittely ei perustu diagnoosiin eikä lääketieteelliseen määrittelyyn Vammaisen ihmisen suhde ympäristöön ja siinä oleviin esteisiin; sosiaalinen malli Osallisuus yhteisöön yhdenvertaisesti, vammainen kuvataan ihmisoikeuksien haltijaksi; ihmisoikeusmalli 5

17.11.2017 Sopimuksen tarkoitus Artiklan 1 kohdan mukaan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Sitoo myös yksityisiä toimijoita Valtion velvollisuus edistää, suojella ja taata ulottuu myös yksityisiin toimijoihin 6

Itsemääräämisoikeus 7

Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus on henkilön oikeus määrätä omasta elämästään, tehdä omia valintoja ja toteuttaa niitä. Henkilön toivomusten ja mielipiteen kunnioittaminen Henkilökohtainen koskemattomuus ja liikkumisvapaus Yksityiselämän suoja Oikeus saada tukea, ottaa riskejä, erehtyä ja oppia 8

17.11.2017 Itsemääräämisoikeus vammaissopimuksessa Artikla 3: Yleiset periaatteet Artikla 5: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Artikla 12: Yhdenvertaisuus lain edessä Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä 9

Yleiset periaatteet 3 artikla Yleissopimuksen keskeisinä periaatteina ovat henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen, syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa, mahdollisuuksien yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä. 10

Yhdenvertaisuus lain edessä 12 artikla Lähtökohtana on oikeudellinen kelpoisuus, johon ei ole poikkeuksia tai rajoituksia Oikeudelliseen kelpoisuuteen kuuluu sekä kelpoisuus saada nimiinsä oikeuksia että tehdä oikeustoimia Oikeudellisen kelpoisuuden käyttämiseen on annettava tukea 11

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti 12 artiklasta nro 1 (2014) 1/2 Sijaispäättäjien käyttöön perustuvasta mallista tuetun päätöksenteon malliin Henkilön edun määrittämisen sijaan pyrittävä parhaaseen mahdolliseen tulkintaan tahdosta ja mieltymyksistä Oikeudellinen kelpoisuus on välttämätön edellytys kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien käyttämiselle 12

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti 12 artiklasta nro 1 (2014) 2/2 Sopimuspuolten lopetettava oikeudellisen kelpoisuuden epäävät käytännöt Tuetun päätöksenteon järjestelmien kehittäminen jos edelleen pidetään samanaikaisesti yllä sijaispäättäjän käyttöön perustuvia järjestelmiä ei ole sopimuksen mukaista Vapaus syrjinnästä oikeudellisen kelpoisuuden tunnustamisen yhteydessä palauttaa henkilön itsemääräämisoikeuden 13

17.11.2017 Perustuslaki 1. Ihmisarvon loukkaamattomuus ja yksilön vapaus 7. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. HE 309/1993 (perustuslaki) henkilökohtainen vapaus on luonteeltaan yleisperusoikeus, joka suojaa ihmisen fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan 9 Liikkumisvapaus 10. Yksityiselämän suoja 11 Uskonnon ja omantunnon vapaus 15 Omaisuuden suoja 22. Perusoikeuksien turvaaminen 19 Oikeus sosiaaliturvaan 14

Itsemääräämisoikeus lainsäädännössä Esimerkiksi Sosiaalihuollon asiakaslaki 8 Potilaslaki 6 Sosiaalihuoltolaki 4, 5, 30 36 Kehitysvammalaki 42 ja 42a 15

Osallisuus 16

17.11.2017 Osallisuus Osallisuus toteutuu monella eri tasolla Osallisuus oman elämänsä päätöksentekoon Osallistuminen yhteiskuntaan Osallistuminen vammaisryhmänä päätöksenteko ym. prosesseihin Osallisuus ja täysimääräinen osallistuminen on mainittu sopimuksessa: Yleisenä periaatteena (3 art) Yleisenä velvoitteena (4 art) Oikeutena (19, 29 ja 30 art) Osana seurantamekanismia (33 art) 17

Osallisuus yleisenä periaatteena ja yleisenä velvoitteena 3 artikla Yleiset periaatteet Tämän yleissopimuksen periaatteina ovat b) yhdenvertaisuus, c) täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan 4 artikla Yleiset velvoitteet Vammaisia henkilöitä koskevassa päätöksenteossa tulee neuvotella ja osallistaa aktiivisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt Koskee myös lapsia 33 artikla Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava seurantamenettelyyn täysimääräisesti

Osallisuus oikeutena 19 artikla Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön. 29 artikla Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan tehokkaan ja täysimääräisen osallistumisen poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa 19

Osallisuuden toteutuminen Esteettömyys ja saavutettavuus Tiedonsaanti Kommunikointi Ympäristön esteettömyys 12 artikla Tuettu päätöksenteko Liittyy vahvasti itsemääräämisoikeuden toteutumiseen 20

Osallisuus lainsäädännössä Esimerkiksi: Asiakaslaki 4, 7 Potilaslaki 3 6 Sosiaalihuoltolaki 1, 30, 31, 32, 36 Kehitysvammalaki 42a Hallintolaki 34 Asiakkaan mielipiteen selvittäminen, asiakaslähtöisyys Asiakkaan kuuleminen 21

Kiitos mielenkiinnosta Liisa Murto Lakimies, OTK 040 7716988 Liisa.murto@lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit Oy on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi ja kouluttaa mm sote-lainsäädännön, julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden alueella.