Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Suurpetokantojen arviointi

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Suurpetotutkimus/RKTL

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Minne menet Metsäpeura: metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus) kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2018. Susikanta Suomessa maaliskuussa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu TAMPERE p.

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta

IHMISEN VAIKUTUS SUDEN SAALISTUSKÄYTTÄYTYMISEEN

1 of :11

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Kankaan liito-oravaselvitys

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI


Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

METSÄSTYSKOIRAT SUSIREVIIRILLÄ

Petovahinkojen TUNNISTAMISOPAS. Harri Norberg, Ilpo Kojola ja Sauli Härkönen

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Luke LUONNONVARAKESKUS

OTTEITA LUONNOKSESTA SUOMEN SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI:

Myskihärkä, Ovibos moschatus

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

Lasten SUURPETO-OPAS

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Ihminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. Yleensä tilanteissa on ollut kyse jostain seuraavasta:

Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Karhupalaveri Ristijärven Metsästysseuran majalla klo 18.00

ML 41 A :N NOJALLA MYÖNNETTY POIKKEUSLUPA SUDEN PYYNTIIN

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla.

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Villisikakanta-arvio tammikuussa

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Metsäohjelman seuranta

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Saarijärven rhy Hirvikanta

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Transkriptio:

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km 2

Suurpetojen lukumäärät globaalisti Susi (Canis lupus) - pohjoiset lajit kuten susi, säilyneet runsaampina kuin eteläiset - susia noin 180 000 harjasusi täplähyeena juovahyeena vuorisusi etiopiansusi Kuva Seppo Ronkainen punasusi KaKanta-arvio (yks.) Ripple ym. 2014 (Science)

Populaatiotrendit Venäjällä SUSI Bragina et al. 2015 (Cons. Biol.)

Luke/Samuli Heikkinen

Tiet ja rakennukset Suomi Sources: Russia: Openstreetmap Finland: Digiroad, Building registery Venäjä By Kari Mikkola/Luke

Lähtökohtia Yksilön tärkein tavoite on tuottaa mahdollisimman monta elinkelpoista jälkeläistä Sopiva alue pesimiseen, pariutumiskumppani, saalistaminen, reviirin partiointi Suurpedot ovat opportunisteja ja yksilöllisiä Yksittäisen eläimen ei-toivotun käyttäytymisen taustalla olevien syiden pohdinta on usein vain spekulointia

REVIIREJÄ (GPS-paikannukset) ja LAUMAKOKO (lumijäljitykset) 1 366 km 2 1 065 km 2 6 906 km 2 10 5 9 738 km 2 Reviirit 2010-2011 7 1 226 km 2 8 2 5 5 6-7 1 298 km 2 1 630 km 2 8 2

Susikanta koostuu Perhelaumoista (Suomessa 3-15 yks., tav. 5-7 yks. Reviiriä merkitsevistä pareista Yksinään olevista susista (vaeltavat ja paikalliset) Väliaikaisista nuorten muodostamista pienistä laumoistan (harvinaisia)

Suuri susilauma (Kuusamo, Kallioluoma, joulukuu 2009) Uros ja naaras, 4-vuotiaita Kolme yksivuotiasta 10 pentua +? 15 (+1?)

Pesät - synnytyspesät tavallisesti kuusen tyvellä, juurakon tai siirtolohkareen alla, pesäpaikka vaihtuu vuodesta toiseen - tavallisesti melko keskellä reviiriä - ympäröivän metsän ikä tai puustotiheys ei poikkea satunnaispisteiden puustosta - kesä-elokuun aikana pentueella 4-8 muuta olinpaikkaa, joissa suojaa ja juomapaikka

Nuoret sudet lähtevät synnyinlaumoistaan keväällä ollessaan 10-12 kk:n ikäisiä, 1-2 jää usein pentuvahdeiksi. 12 12 10 10 Susia (yks.) 88 66 44 2 0 2 0 II IV VI VIII X XII Synnyinlaumasta lähdön kuukausi HEL MAA HUH TOU KES HEI SYYS MAR JOU Kojola ym. 2006

Keskimääräiset nuorten susien siirtymäetäisyydet 300 200 Alaska_01 Alaska_02 Minnesota (n = 38) (n =21) (n=75) 100 0 km 300 200 100 Rocky Mts 01 Rocky Mts_02 Wisconsin (n=17) (n=31) (n =16) 0 400 300 200 Spain (n = 9) Scandinavia (n=15) Finland (n=50) female 100 male 0

250 Lyhytkestoiset siirtymät Susien vaellukset uudelle alueelle Etäisyys uudelle alueelle (km) 200 150 100 50 0 250 200 150 100 50 400 0 0 2 4 6 8 10 12 Pitkäkestoiset siirtymät 0 2 4 6 8 10 12 Vrk lähtöpäivästä 300 200 100 0 400 300 200 100 0 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 Vrk lähtöpäivästä 0 50 100 150 200

Metsät, sudet ja tärkeimmät saaliseläimet Kojola ym, julkaisematon

Suden paluu ja hirvikannan verotus Talvella susilauma tappaa hirven keskimäärin 6,5 päivän, kesällä 3,5 päivän välein (Suomi, Ruotsissa tahti kaksi kertaa tiiviimpi, mutta myös hirvikannan tiheys 2-3 kertaa suurempi) Susilauman reviirillä tulisi hirvikannan vuosituotosta jättää susille 30-40%. Kuva: S. Ronkainen

Laskelma susien vaikutuksesta: susilauman reviirillä hirvikannan vuosituotosta susille noin 30-40 % 1200km 2 1,2 Susien saaliiksi päätyvä osuus hirvikannan tuotosta 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Hirvikannan tuotto (%) 20 30 40 50 60 70 0 3 4 5 6 7 8 9 10 Hirviä/1000 ha

0 1 970 1 980 1 990 2 000 2 010 2 020 Metsäpeura, Kainuu 2 000 (1700) 1 500 1 000 (700) 500

Elinympäristön soveltuvuus metsäpeuralle ja sudelle I.Kojola I.Kojola S. Ronkainen Metsäpeura Susi Talvisen elinympäristön soveltuvuus Kainuu Suomenselkä Kaartinen ym. (julkaisematon) Kaartinen, Antikainen & Kojola 2015

Susien aiheuttamat vahingot I.Kojola S.Ronkainen I.Kojola - poroja tappavat 1-2 -vuotiaat poronhoitoalueen ulkopuolelta vaeltaneet sudet - koiravahinkojen määrään vaikuttavien tekijöiden taustat tunnetaan huonosti - lammasvahinkoriski on suurin susialueen yksittäistiloilla (Kaartinen 2010)

Alfasuden ikä ja susilauman onnistuminen hirvenpyynnissä Onnistuneiden yritysten osuus (%) uros naaras Alfasuden ikä (vuosia) Sand ym. 2006

Urossuden ikä ja tapettujen koirien lkm 12 10 Parin tai lauman tappamat koirat/susi/vuosi 8 6 4 2 0 0 2 4 6 8 10 12 Uroksen ikä (v.)

Susien vierailut lähellä asuintaloja (< 150 m; suden iän, reviirin talotiheyden ja vuorokaudenajan merkitys) nuoret aikuiset Vierailun todennäköisyys päivä yö kesä aikuiset nuoret talvi aikuiset nuoret Reviirin talotiheys alenee -> Kojola ym. 2016

Reviirillä elävät sudet Suomessa hyödyntävät metsäteitä, mutta uusille alueille vaeltavat sudet eivät Metsäteitä suosivat sudet Metsäteitä välttelevät sudet Reviirillä 18 5 Vaelluksella 1 20 Photos: Ilpo Kojola Kojola et al. (in prep.)

KIITOS KIITOS LÄSNÄOLOSTA! I.Kojola