Juha Laasonen 26.8.2013



Samankaltaiset tiedostot
LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

PÖYTÄKIRJA SILVOLAN TEKOALTAAN PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSESTA 2014

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

Kaivospatorakenteet patoturvallisuusviranomaisen näkökulmasta

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Terrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.

ajankohta havainto huomautus on tehnyt laiturin kohtaan toukokuu padon harjalla routavaurioita

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Terrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset PLS -tasausaltaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

Kansainvälinenkysely ja kansainvälinen kokous 2015

Patorakenteiden periaatekuvia

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

RUNSASRIKKISEN RIKASTUSHIEKKA-ALUEEN PATO 1:350 Varastoallas 1 ja 2 Padon tyyppipoikkileikkaus 1

Laserkeilaus ja rakennettu ympäristö, Teemu Salonen Apulaiskaupungingeodeetti Porin kaupunki

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. SEM3- ja SLS2-altaat PVM SEM 3 SLS 2

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Engelinrannan hulevesien hallinta

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

L U I S K A T JA K Y N N Y K S E T

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

RAPORTTEJA Patoturvallisuusopas EIJA ISOMÄKI TIMO MAIJALA MIKKO SULKAKOSKI MILLA TORKKEL (TOIM.)

rantarakentaminen patoalueella

Gps- ja nestepintamittaukset padoilla on suoritettu heinäkuun aikana, maastotarkastukset padoilla on suoritettu elokuun alkupuolella.

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Honnin padon korjaaminen

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

53 Kalajoen vesistöalue

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät


Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Suorakulmainen kolmio

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

Erkki Haapanen Tuulitaito

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

PELASTUSVIRANOMAISEN ROOLI OLEMASSA OLEVAN VÄESTÖNSUOJAN TOIMINTAKUNTOISUUDEN VALVONNASSA

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Trestima Oy Puuston mittauksia

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Vastaanottaja. Stora Enso Oyj. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä Viite KEMIJÄRVI JÄLKILAMMIKON VESITASEEN TARKENNUS

PYHÄNTÄ, VENEENLASKU-SEKÄ VENEENSÄILYTYSPAIKAT ISO-LAMUJÄRVELLÄ,

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Pyörätuoliluiskat. 2

Tuulivoimaa sisämaasta

Pyörätuoliluiskat. 2

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

BATH COLLECTION by Cosentino

Op

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Stena Recycling Oy Vantaan terminaali

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Raasakan voimalaitoksen kalatien rakentamiseen liittyvän työpadon tarkkailuohjelman hyväksyminen. Ii

Range -alueen kehittämissuunnitelma

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

Trestima Oy Puuston mittauksia

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat

11/19 Ympäristöministeriön asetus

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

VAHINGONVAARASELVITYS

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Transkriptio:

1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA 1 LOHIJÄRVEN MAAPADON RAKENTEET Lohijärven järvitoimikunnan omistama Lohijärven maapato sijaitsee Ilolanjoen vesistöalueella (17.001) Porvoon kaupungissa. Valuma-alueen suuruus on 1,5 km 2. Hämeen ELY-keskus (päätös HÄMELY/51/07.02/2011, päivätty 18.6.) on muuttanut maapadon luokituksen patoturvallisuuslain 11 :n mukaisesta luokasta 3 luokkaan 1. Maapato on homogeeninen moreenipato. Maapadon juureen on rakennettu vaakasuodatin Pituusleikkauksen mukaan oikealla reunalla noin paalulla 43 saakka maapato on perustettu kalliolle. Tämän jälkeen on kapea hiekkavyöhyke ja kivinen moreeni. Vasemmalla reunalla maapato on perustettu moreenille, joka on lähellä kalliota. Suunnitelmien mukainen järven vesipinta on tasossa +33,00 m. Maapadon harjan alin taso on +33,40 m. Kuivavara on 0,4 metriä. Harjan leveys on 4,5 metriä ja suurin korkeus 5 metriä. Padon luiskat ovat 1:2 (märkä ja kuiva). Maapadon oikeassa laidassa kalliossa on ylisyöksykynnys, jonka kynnys on tasossa +33,0 m ja aukon leveys on 2,35 m. Lisäksi maapadon läpi menee kaksi lappoa putkea, joilla säädetään järven vedenvaihtuvuutta. Lappoputkien halkaisijat ovat 200 mm ja 100 mm. 2 EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA 8.9.2008 Määräaikaistarkastuksen pöytäkirjassa on todettu seuraavaa: - Silmämääräisesti tarkasteltuna kaikki näytti olevan kunnossa. - Vahingonvaaraselvityksen tekemiseen jälkeen arvioidaan kuivavaran lisäyksen tarve. - Vahingonvaaraselvityksen tarve selvitetään maaliskuun loppuun 2009 mennessä. Pöytäkirjassa on esitetty suositeltu seuraavat toimenpiteet: - tarkkailuohjelman ja maapadon päämittatiedot Hämeen ELY-keskukselle. Pöytäkirjassa on mainittu: - Lohijärven länsi-luode puolelle on suunnitteilla tekoallas, jonka vedet laskisivat Lohijärveen.

2 (6) 3 PATOMESTARIN PÄIVÄKIRJA VV. 2012- Patomestari Jarmo Niemen patopäiväkirja oli käytettävissä. Merkinnät ovat 26.6.2012 alkaen. Lohijärven vedenpintaa säädellään ylisyöksypadon lisäksi lappoputkilla: - Lohijärven korkeus on ollut +33,165 m (+16,5 cm) 28.9.2012, jonka jälkeen molemmat lappoputket on avattu. 4 PADON VUOSITARKASTUKSET VV. 2009-2012 Padon vuositarkastuksia ei ole dokumentoitu. 5 MAASTOKÄYNTI 1.8. Osallistujat: Jari Mustajärvi, Lohijärven järvitoimikunnan puheenjohtaja, Jarmo Niemi, patomestari, Lohijärven järvitoimikunta ja Juha Laasonen, Fortum Power & Heat Oy. Maapadon harja on 4,5 metriä leveä ja se on liikennöitävissä. Ajo padolle on estetty ketjulla ja kieltomerkillä. Maapadon harja on rakennettu suunniteltua alemmaksi. Ylisyöksykynnyksen ja padon harjan välinen korkeusero on verrattain pieni, noin 40-50 cm. Padon harjan vaaitus on tehty vuonna 2008. Padon harjalla ja luiskissa ei ollut havaittavissa suuria muodonmuutoksia ja ne näyttivät olevan hyvässä kunnossa. Padon harjalla oikealla puolella oli pientä puustoa, kun taas vasemman puolen puusto oli poistettu. Padon juurella oli runsas puusto, joka vaikeuttaa padon tarkkailua. Kuva 1. Lohijärven maapato.

3 (6) Maapadon oikeassa reunassa on betoninen ylisyöksyreunus. Maapadon läpi menee kaksi lappoputkea, joilla hoidetaan järven veden vaihtuvuutta ja laatua. Padon harjalla on lapon alipainelaitteet (pumppu) ja padon takana sulkuventtiilit (Kuva 2). Kuva 2. Lappoputkien alipainepumppu ja sulkuventtiilit. Maastokäynnin yhteydessä sovittiin: - Vaaitaan maapadon harjan korkeudet ja - Poistetaan puusto padon juuresta. Padon harjalla oleva vesakko voidaan jättää. 6 PADON MITTAUKSET 6.1 Maapadon harjan vaaitus Maapadon harjan vaaitus suoritettiin 10.8.. Mittauspöytäkirja on esitetty liitteessä 1. Vaaitusten tulokset vuosilta 2004, 2008 ja on esitetty kuvissa 3 ja 4. Maapadon harja on painunut viimeisen viiden vuoden aikana noin 20-30 mm mittaustulosten perusteella. Yksittäisillä kohdilla mittaustulosten ero on 60-80 mm. Maapadon vaaitusten tulokset vuodelta 2004 ovat alempana kuin vuosien 2008 ja tulokset. Mittaustulosten perusteella maapadon harjan korkeus vastaa aikaisempia dokumenttien mukaisia korkeuksia. Maapadon alin korkeus on 430 mm ylisyöksyreunuksen kynnyksen yläpuolella. Maapadon mitoitusvirtaama ennen luokituksen muutosta oli 330 l/s (kerran 500 vuodessa toistuva tulva). Tällöin järven vedenkorkeus on noin 21 cm, jotta 330 l/s purkautuu ylisyöksypadon aukosta (Kuva 5). Padon kuivavara on vain 22 cm. Vuonna 2012 pitkäaikaisten sateiden vaikutuksesta vedenpinta järvessä nousi 16,5 cm.

4 (6) 700 Lohijärven maapadon vaaitus, A linja 650 600 mm ylisyöksykynnyksen yläpuolella 550 500 v. 2004 v. 2008 v. 450 400 350 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 A11 A12 A13 A14 A14 A16 A17 Kuva 3. Maapadon harjan vaaitusten tulokset vuosilta 2004, 2008 ja. 700 Lohijärven maapadon vaaitus, B linja 650 600 mm yli ylisyöksykynnyksen 550 500 v. 2004 v. 2008 v. 450 400 350 B1 B2 B3 B4 B5 B6 B7 B8 B9 B10 B11 B12 B13 B14 B15 B16 B17 Kuva 4. Maapadon harjan vaaitusten tulokset vuosilta 2004, 2008 ja.

5 (6) 450 400 350 300 250 H [mm] 200 150 100 50 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 Q [l/s] Kuva 5. Ylisyöksyaukon purkauskäyrä. 7 PTL 19.2 MUKAINEN ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA Lohijärven maapadon alustava arvio kunnosta perustuu vuonna 2008 pidettyyn määräaikaistarkastuksen, patomestarin päiväkirjaan sekä 1.8. pidettyyn maastokäyntiin. Maapato on rakennettu suunniteltua alempaan tasoon. Maapato on hyvässä kunnossa ja se toimii suunnitellulla tavalla. Padon puutteena on pidettävä pientä kuivavaraa (padon harjan ja tulvan aikaisen vedenpinnan välinen korkeusero on noin 20 cm). Lisäksi padon luokituksen muutos 3 luokasta 1. luokkaan asettaa aikaisempia suurempia vaatimuksia padolle esim. mitoitustulvan suuruus. Maapato padottaa Lohijärveä, jota käytetään virkistyskäyttöön eikä maapadolla ole jatkuvaa vedenkorkeuden valvontaa. Uhkana on maapadon harjan ylivirtaus. Patoturvallisuuskansio tulee täydentää vastaamaan 1-luokan padolle asetettuja vaatimuksia. Maapadon turvallisuuden parantamiseksi Lohijärveen tulee asentaa automaattinen vedenpinnan mittaus, jossa ylärajahälytys ilmoittamaan rankkasateista ja alarajahälytys mahdollisesta pato-onnettomuudesta.

6 (6) Liite 1. Lohijärven maapadon vaaitus 10.8.