SUOJAVYÖHYKKEET Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti suojavyöhykkeille. Esitelty paikkatietoanalyysi on osa KOTOMA-hankkeessa tehtävää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamistyökalua. Suojavyöhykkeet ovat osa vapaaehtoista ympäristökorvausjärjestelmää, eikä niiden perustamiseen ole laissa mainittuja kriteereitä tai velvoitteita. Ympäristökorvausjärjestelmän ehtona suojavyöhykkeen perustamiselle on, että peltolohkon tulee sijaita keskimäärin alle 10m päässä vesistöstä ja suojavyöhykkeen on oltava yli 3m leveä. (MAVI, 2015) Suojavyöhykkeen voi perustaa myös pohjavesialueille ja Natura 2000-alueille (Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, (179/2016)) Suojavyöhykkeitä pyritään ohjaamaan ensisijaisesti sellaisille alueille, joilla on korkea eroosioriski ja sellaisten vesistöjen ääreen, jotka ovat huonoimmassa kunnossa. Suojavyöhykkeiden osalta tässä analyysissä pyritään osoittamaan ne alueet joissa suojavyöhykkeistä on eniten hyötyä (suositeltavaa perustaa) ja erottamaan ne muusta alueesta, johon suojavyöhyke on mahdollista perustaa. Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot (Suojavyöhyke voidaan perustaa ) Suojavyöhyke on suositetltavaa perustaa Peltolohko sijaitsee keskimäärin 10m lähempänä vesistöä ja on vähintään 3m leveä. Peltolohko on pohjavesialueella tai Natura-alueella Peltolohko sijaitsee keskimäärin 10m lähempänä vesistöä ja on vähintään 3m leveä. Alueella on eroosioriski >1t/ha/v Alue on pohjavesialueella tai Natura alueella
Tehtävät analyysit Eroosioherkkyyden laskenta RUSLE 2015 Mallin avulla. Kuvan 4 analyysissä lasketaan RUSLE 2015-eroosiomallin(a.) pohjalta jokaiselle peltolohkolle sen keskimääräinen eroosioarvo Zonal statistics as table työkalulla(b.). Eroosioarvosta määritellään kriittiseksi arvoksi 1t/ha/vuodessa, jonka ylittäviä osuuksia pidetään korkean eroosioriskin alueena ja alueelle ei voi levittää lantaa (c.). Peltolohkojen taulukkoon luodaan sarake eroosio johon merkitään arvo 1(=on suositeltavaa perustaa) jos peltolohkon keskimääräinen eroosio ylittää kriittisen arvon ja nolla jos keskimääräinen eroosio alittaa arvon 1 t/ha/v. a. b c. Kuva 1 Peltolohkoille(keltainen) lasketusta RUSLE2015(vihreä/punainen) eroosioarvosta lasketaan lohkokohtainen keskiarvo, josta valitaan yli 1t/ha lohkot(ruskea).
Peltolohkon sijainti pohjavesialueella a. b. c. d. Kuva 2. Kuvasarja (a-d) pohjavesialueella olevien peltolohkojen valinnasta. Pohjavesialueelta (sininen) valitaan pohjavesialueella (vaalenapunainen) ja pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella olevat peltolohkot (punainen). Analyysissä jaetaan pohjavesialue varsinaiseen muodostumisalueeseen ja koko pohjavesialueeseen. Analyysissä käytetään pohjavesiaineistoa, jota verrataan kasvulohkoaineistoon (a.). Pohjavesiaineistossa on eroteltu koko pohjavesialueen rajat ja sen sisällä oleva varsinainen muodostumisalue. Kasvulohkoaineistosta valitaan Select layer by location työkalulla peltolohkot, jotka leikkaavat pohjavesialueen rajoja (b). Syntyneestä valinnasta valitaan edelleen ne peltolohkot, jotka leikkaavat varsinaisen muodostumisalueen rajat(c.). Varmuusperiaatteen mukaisesti nämä varsinaisen muodostumisalueen rajan molemmille puolille jäävät peltolohkot lasketaan kuuluvan varsinaiseen muodostumisalueeseen (d.). Syntyvän aineiston taulukkoon muodostetaan sarakkeet Pohjavesi jossa lohkot saavat arvon 0, 1 tai 2 riippuen siitä ovatko lohkot pohjavesialueen ulkopuolella(0), pohjavesialueella(1) vai varsinaisella muodostumisalueella(2). Tässä analyysissä suojavyöhyke voidaan perustaa jos lohkon saama arvo on 1 tai 2, eli kun peltolohko sijaitsee pohjavesialueella.
Raakaversio 14.11.2017 Peltolohkon etäisyyden määrittäminen (Peltolohko sijaitsee keskimäärin alle 10 metrin päässä vesistöstä) Analyysissä käytetään luotua vesistöaineistoa johon mitataan peltolohkojen etäisyydet lähimmästä vesistöstä(a.). Peltolohkojen rajat muutetaan viiva-aineistoksi (b.), minkä jälkeen peltolohkojen vesistöjen läheisyydessä oleva rajaviiva muutetaan metrin välein oleviksi pisteiksi(c). Näiden pisteiden etäisyys vesistöstä mitataan Near työkalulla joka antaa jokaiselle pisteelle etäisyyden (d.). Pisteet yhdistetään lohkoaineistoon niiden id tunnuksen perusteella. Zonal statistics työkalulla lasketaan peltolohkon pisteiden keskimääräinen etäisyys, joka toimii ratkaisevana arvona. Luodaan sarake Distu10m johon merkitään 1 jos kohde on alle 10 metrin päässä vesistöstä(= suojavyöhyke voidaan perustaa), muulloin merkitään 0. a. b. c. Kuva 3. Kuvasarja peltolohkon etäisyyden määrittämisestä vesistöihin d.
Peltolohkojen suhde Natura 2000- alueisiin Analyysissä käytetään Natura 2000-SAC Manner-Suomi polygoniaineistoa (a.), sekä haluttua peltolohkoaineistoa (b). Peltolohkoaineistosta valitaan layer by location työkalulla ne peltolohkot, jotka risteävät Natura 2000- alueiden kanssa(c). Valituille alueille muodostetaan sarake Natura johon merkitään 1(=voidaan perusta) jos lohko risteää Natura 2000-aluetta ja 0 jos lohko on Natura 2000 alueiden ulkopuolella (d). a. b. c. d. Kuva 4 Kuvasarja peltolohkojen valinnasta suhteessa Natura 2000 alueisiin. KOTOMA:n hankealueella olevilla Natura 2000-alueilla ei ole runsaasti peltoja, mutta tämä analyysi ottaa mukaan nekin peltolohkot joiden rajat leikkaa Natura 2000-alueen rajan.
Yhteenveto/Tulokset Lopputuloksena olevaan taulukkoon luodaan sarakkeet Suojavyöhyke voidaan perustaa ja Suojavyöhyke on suositeltava. Suojavyöhyke voidaan perustaa koostuu tiedosta että sijaitseeko pelto alle kymmenen metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueella. Laskentalogiikka on esitetty kuvassa 5 Kuva 5. "Suojavyöhyke voidaan perustaa" sarakkeen laskentalogiikka Suojavyöhyke on suositeltava koostuu tiedosta, että jos Suojavyöhyke voidaan perustaa antaa positiivisen tuloksen ja alue sijaitsee eroosioherkällä alueella, niin tulokseksi tulee 1. ilman eroosioherkkyyttä annetaan arvoksi 0. Laskentalogiikka on esitetty kuvassa 6. Kuva 6 "Suojavyöhyke on suositeltava" sarakkeen laskentalogiikka
Taulukossa 2 nähdään analyysin lopputulos. Vesien tilalla saadaan tehtyä vertailua peltolohkokoille eri valumaalueiden välillä. Taulukko 1. Esimerkki suojavyöhykkeen paikkatietoanalyysin taulukosta. tunnus eroosio Pohjavesi distu10m Natura Suojavyohyke voidaan perustaa Suojavyohyke on suositeltava 4774984 1 0 1 0 1 1 4774986 1 0 1 0 1 1 4774987 1 0 1 0 1 1 4774989 0 0 0 0 0 0 4776304 0 0 0 0 0 0 4776467 1 1 1 0 1 1 4776485 0 1 0 0 1 0 4787238 1 1 1 0 1 1 4787239 0 0 0 0 0 0 4787241 0 0 0 0 0 0 4787242 0 0 0 0 0 0 4787243 0 0 1 0 1 0 4787245 0 0 0 0 0 0 4787246 0 0 0 0 0 0 4787247 0 0 0 0 0 0 4787248 0 0 1 0 1 0 4787249 1 1 1 0 1 1 4787250 0 0 0 0 0 0 4787251 0 0 1 0 1 0 Tästä analyysistä viedään eteenpäin sarakkeet Suojavyöhyke voidaan perustaa ja Suojavyöhyke on suositeltava. Tuloksia käytetään rinnakkain muiden vesiensuojelumenetelmien kanssa ja niiden kesken vertaillaan mikä on paras menetelmä kyseiselle pellolle.
Lähdeluettelo MAVI. (2015). Ympäristökorvauksen sitoumusehdot. Noudettu osoitteesta http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/370/article-28418 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. (179/2016). Noudettu osoitteesta 22 : http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160179?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=suoja vy%c3%b6hyke Lisätietoja: Pekka Parkkila Suunnittelija etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Puhelin: 0295023050 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, PL 236, 20101 Turku