Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 523/2008 vp Varusmiesten sosiaalisten etuuksien kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 1993 lopetettiin varusmiesten kotiuttamisraha. Varusmies saa päivärahaa palvelusaikana, mutta kotiutumisen jälkeen hänet jätetään käytännössä taloudellisesti yksin. Esimerkiksi 200 euron maksaminen kotiutuville varusmiehille maksaisi valtiolle noin 5,6 miljoonaa euroa vuodessa (Varusmiesliiton arvio). Varusmiesajasta tai siviilipalvelusta kotiutumiseen tarvitaan muutosturvaa turvaamaan välttämätön talous, vuokra liikkuminen ja ravinto, ensimmäisen kuukauden ajaksi. Kotiuttamisrahalla on merkitystä myös syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisyssä. Eläkekertymää on myös muutettu karttumaan kaikista työsuhteista ja mm. vanhempainvapaalta. Varusmiespalvelun tai siviilipalvelun suorittavat nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa ikätovereihinsa verrattuna, koska palveluajalta ei kerry eläkettä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko valtioneuvosto kehittää varusmiesten sosiaalisia oikeuksia niin, että kotiutumisen turvaksi ennen muun toimeentulon järjestämistä maksetaan kotiuttamisrahaa ja että palvelusajalta kertyy eläkettä? Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2008 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 523/2008 vp: Aikooko valtioneuvosto kehittää varusmiesten sosiaalisia oikeuksia niin, että kotiutumisen turvaksi ennen muun toimeentulon järjestämistä maksetaan kotiuttamisrahaa ja että palvelusajalta kertyy eläkettä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotilasavustuslain (781/1993) mukaan asevelvollisuuslain (1438/2007) tai siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle maksetaan sotilasavustus sekä asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena asumisavustus ja opintolainojen korot siten kuin laissa tarkemmin säädetään. Säännöksestä ilmenevästi sotilasavustuksen ensisijainen tarkoitus on asevelvollisen omaisen asevelvollisen palveluksessa olon aikaisen toimeentulon turvaaminen. Palveluksessa olevalle itselleen avustusta maksetaan vain edellä mainituissa tapauksissa ja erikseen tarkoin määritellyin edellytyksin. Sotilasavustus on taloudellisesti tarveharkintainen etuus, jota kansaneläkelaitos hoitaa. Varusmiesja siviilipalvelun ajalta palvelusta suorittavan päivittäinen taloudellinen toimeentulo turvataan lisäksi päivärahan avulla. Varusmies- ja siviilipalvelun päättymisen jälkeen palveluksesta kotiutettavalle maksettiin kotiuttamisrahaa vuoteen 1993 saakka. Tuen lakkauttamista ehdottaneen hallituksen esityksen mukaan kotiuttamisraha oli menettänyt huomattavan osan yhteiskunnallisesta merkityksestään eikä sitä voitu enää pitää tarkoituksenmukaisena sosiaalietuutena (HE 326/1992 vp). Palveluksesta vapautuvien toimeentulo on tämän jälkeen turvattu muiden vähimmäisturvaetuuksien, tai viimekädessä toimeentulotuen avulla, ellei palveluksesta vapautuva ole muilla tuloillaan voinut saada riittävää toimeentuloa. Hallituksen esityksestä eläkelainsäädännön muuttamiseksi (HE 242/2002 vp) antamaan eduskunnan vastaukseen (EV 298/2002 vp) sisältyi muun muassa lausuma, jossa eduskunta edellytti, että hallitus selvittää työeläkeuudistuksen jatkovaiheessa mahdollisuudet laajentaa valtion varoista suoritettavaa eläkkeen korvaamista varusmies- ja siviilipalveluun osallistuville sekä niille, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa sairauden johdosta. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä ehdotettiin muun muassa säädettäväksi kokonaan uusi laki eli laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta. Tämä laki (644/2003) tuli voimaan vuoden 2005 alusta. Laissa säädetty korvaus ei ole eläkettä, vaikka sen toimeenpano ja maksaminen hoidetaan eläkelaitoksissa. Valtio vastaa eläkelaitoksille korvauksen toimeenpanosta ja maksamisesta aiheutuvista kustannuksista. Eduskunnan lausuman vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuoden 2005 eläkeuudistuksen jatkovalmistelun yhdessä puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa mahdollisuutta saattaa asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaika ansioperusteisen työeläketurvan piiriin. Tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys, voisiko mainituilta palvelusajoilta alkaa karttua työeläkettä. Selvityksen mukaan yksityisten alojen työnantajat ja työntekijät eivät olleet halukkaita 2

Ministerin vastaus KK 523/2008 vp Arja Karhuvaara /kok kustantamaan varusmiesten ja siviilipalvelusta suorittavien työeläketurvaa. Toisaalta ilmeni myös, että jos asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaikainen työeläketurva toteutettaisiin, tältä ajalta karttuisi eläketurvaa vain muutama euro. Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta työeläkejärjestelmässä kertyi vanhuuseläkettä vasta 23 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Tuolloin asevelvollisuusaika jäi siten useimmiten työeläkkeen vanhuuseläkettä kartuttavan ajan ulkopuolelle. Laissa oli lisäksi nimenomainen säännös, jonka mukaan asevelvollisuusaikaa ei luettu yksityisten alojen työeläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä työeläkettä alkaa kertyä 18 vuoden iän täyttymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Vanhuuseläke kertyy maksettujen työansioiden ja niitä korvaavien sosiaalivakuutusetuuksien perusteella. Työeläkkeen karttuminen perustuu työntekoon tai toimintaan, jolla on selkeä yhteys työsuhteeseen. Asevelvollisuus- ja siviilipalvelusaikaa ei siten oteta huomioon. Työkyvyttömyyseläke lasketaan 18 vuoden iän jälkeen kertyneen työeläkkeen ja tulevan ajan eläkeosuuden perusteella. Jos 18 vuotta täyttänyt varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava henkilö on ansainnut 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen työansioita yhteensä vähintään 14 124,97 euroa (vuoden 2008 tasossa) viiden työkyvyttömyyttä edeltäneen viiden kalenterivuoden aikana, työkyvyttömyyseläkkeeseen luetaan mukaan tulevan ajan eläkkeenosa. Eduskunta on uudelleen kiinnittänyt huomiota varusmiespalvelun aikaisen eläketurvan puuttumiseen hallituksen esityksestä asevelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 37/2007 vp) antamassaan vastauksessa (EV 110/2007 vp). Tähän eduskunnan vastaukseen sisältyi lausuma, jossa eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus ryhtyy toimiin varusmiespalvelusajan ottamiseksi huomioon eläkkeen määräytymisessä. Hallituksen esitystä käsitellessään myös eduskunnan puolustusvaliokunta kiinnitti samaan asiaan huomiota. Puolustusvaliokunnan mietinnössä (PuM 1/2007 vp) asiasta todetaan muun muassa: "Lakiehdotus ei kuitenkaan tuo ratkaisua kahteen tärkeään osakokonaisuuteen eli kotiuttamisrahan kohtaloon tai eläkkeen kertymiseen varusmiesaikana". Vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukaan henkilö, joka jatkaa työelämässä 63 vuoden iän täyttymisen jälkeen, saa yhdeltä työskentelyvuodelta työeläkettä kolminkertaisen määrän suhteessa ennen 53 vuoden ikää tekemäänsä työvuoteen. Tämä antaa mahdollisuuden parantaa eläketurvaa, joka ei ole karttunut varusmiesaikana. Sotilastapaturmalain mukainen järjestelmä puolestaan turvaa varusmiespalveluksen aikana työkyvyttömäksi tulleen toimeentulon. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 523/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Har statsrådet för avsikt att förbättra beväringarnas sociala rättigheter för att de för tryggad hemförlovning och försörjning framför allt ska få hemförlovningspenning och för att tjänstgöringstiden ska vara pensionsbildande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Då en värnpliktig fullgör tjänstgöring enligt värnpliktslagen (1438/2007) eller civiltjänstlagen (1446/2007) får enligt militärunderstödslagen (781/1993) de anhöriga militärunderstöd och den värnpliktige själv bostadsunderstöd och räntorna på studielån i form av militärunderstöd enligt vad som närmare föreskrivs i lagen. Av bestämmelsen framgår det att det primära syftet med militärunderstödet är att trygga försörjningen för de anhöriga när en värnpliktig fullgör sin tjänstgöring. Den värnpliktige själv får inte bidrag annat än i de fall som nämns ovan och på särskilda, noga definierade villkor. Militärunderstödet är en behovsprövad ekonomisk förmån som administreras av Folkpensionsanstalten. Dessutom tryggas den dagliga försörjningen under bevärings- och civiltjänsten genom dagspenning. Efter avslutad bevärings- och civiltjänstgöring fick de som hemförlovades en hemförlovningspenning fram till 1993. I den proposition där hemförlovningspenningen förslogs bli avskaffad framhöll regeringen att bidraget hade förlorat en stor del av sin samhälleliga betydelse och inte längre kunde anses vara en relevant social förmån (RP 326/1992 rd). Sedan dess har de som avslutar sin tjänstgöring fått sin försörjning tryggad genom andra minimiförmåner eller i sista hand genom utkomststöd, om inte de övriga inkomsterna har gett tillräcklig försörjning. I riksdagens svar (RSv 298/2002 rd) på regeringens proposition med förslag till ändring av pensionslagstiftningen (RP 242/2002 rd) ingår bland annat ett uttalande, där riksdagen förutsätter att det under den fortsatta beredningen av arbetspensionsreformen utreds om pensionsersättningen av statens medel kunde utsträckas till att gälla dels beväringar och civiltjänstgörare, dels de som har avbrutit sina studier på grund av sjukdom. I propositionen föreslog regeringen bland annat en helt ny lag, det vill säga lagen om pensionsersättning som skall betalas av statens medel för tiden för vård av barn under tre år eller för tiden för studier. Den trädde i kraft den 1 januari 2005 (644/2003). Ersättningen är ingen pension trots att den verkställs och betalas ut av pensionsanstalterna. Staten står för pensionsanstalternas kostnader för att verkställa och betala ut ersättningen. På grund av uttalandet av riksdagen utredde social- och hälsovårdsministeriet i samband med den fortsatta beredningen av pensionsreformen 2005 tillsammans med försvarsministeriet och huvudstaben, om värnpliks- och civiltjänsttiden kunde omfattas av det inkomstrelaterade arbetspensionsskyddet. Syftet var att få fram en samsyn på frågan om värnpliks- och civiltjänsttiden ska vara pensionsbildande. Utredningen visade att arbetsgivarna och arbetstagarna inom den privata sektorn inte var villiga att bekosta arbetspensionsskydd för beväringar och civiltjänstgö- 4

Ministerns svar KK 523/2008 vp Arja Karhuvaara /kok rare. Det kom också fram att pensionsskyddet inte skulle vara mer än några euro. Före pensionsreformen 2005 började ålderspension inom arbetspensionssystemet intjänas först från och med den kalendermånad som följer på den månad då arbetstagaren fyller 23 år. I de flesta fall ingick inte värnpliktstiden i den tid där ålderspension intjänades inom arbetspensionssystemet. Lagen hade dessutom en explicit bestämmelse om att värnpliktstiden inte räknas in i den pensionsbildande tjänstgöringstiden för arbetspension inom den privata sektorn. Efter pensionsreformen 2005 har arbetspension tjänats in från och med den kalendermånad som följer på den månad då arbetstagaren fyller 18 år. Ålderspension tjänas in på grundval av arbetsinkomst och socialförsäkringsförmåner som ersätter den. Arbetspension tjänas in på grundval av arbete eller verksamhet som har ett klart samband med anställning. Värnplikts- och civiltjänsttiden beaktas alltså inte. Sjukpension räknas ut på den arbetspension som har intjänats efter 18 års ålder och pensionsdelen för den återstående tiden. Om den som fullgör sin värnplikt eller civiltjänst har fyllt 18 år och efter den åldern har minst 14 124,97 euro (2008 års nivå) i arbetsinkomster under fem kalenderår innan arbetsförmågan uppstod, räknas pensionsdelen för den återstående tiden in i sjukpensionen. Riksdagen påpekade återigen bristerna i pensionsskyddet under värnpliktstiden i sitt svar (RSv 110/2007 rd) på regeringens proposition med förslag till värnpliktslag samt vissa lagar som har samband med den (RP 37/2007 rd). I ett uttalande förutsätter riksdagen bland annat att regeringen vidtar åtgärder för att beväringstjänstgöringstiden ska beaktas när pension fastställs. I sitt betänkande (FsUB 1/2007 rd) framhåller försvarsutskottet bland annat följande: "Men lagförslaget ger ingen lösning på två viktiga delfrågor, nämligen hemförlovningspenningens öde och pensionsintjäningen under beväringstiden." Enligt pensionsreformen från 2005 tjänar den som fortsätter att arbeta efter att ha fyllt 63 år in tre gånger så mycket arbetspension per arbetsår som de gjorde före 53 års ålder. Detta möjligör att pensionskydd, som inte har tillväxt under värnplikstiden, kan förbättras. Systemet enligt lagen om skada, ådragen i militärtjänst tryggar däremot försörjningen för den som förlorar sin arbetsförmåga under beväringstjänstgöring. Helsingfors den 3 juli 2008 Omsorgsminister Paula Risikko 5