KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus



Samankaltaiset tiedostot
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

Mielenterveys Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Epilepsian lääkehoito

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti , verkkoesitys

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT

Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO) 2012 MENETTELYTAPAOHJEISTO

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Lapsen. epilepsia. opas vanhemmille

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Vaikea epilepsia ja toimintakyky

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Psykoositietoisuustapahtuma

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Epilepsia ja työkyky. Juhani Ruutiainen

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Tietoa eteisvärinästä

Huimausoire ja. Mikael Ojala LKT, neurologian erikoislääkäri. Liikenteen turvallisuusvirasto

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Traumat ja traumatisoituminen

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Reumataudit ja raskaus

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Migreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.

Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY TAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Epilepsialiitto ry

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Uniapnea liikennelentäjällä

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky

Kelan TYP-toiminta KELA

Työssä vai työkyvyttömänä

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Transkriptio:

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0

VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet ovat tekemisissä aseiden ja räjähteiden kanssa. Henkilö, joka ei turvallisesti voi olla tekemisissä aseiden tai räjähteiden kanssa, ei voi olla varusmies pystyttävä ymmärtämään räjähteiden käsittelyyn liittyvät riskit Koulutettavuus Taistelukoulutuksen tavoitteet on saavutettava yhteenlaskettua sairauspoissaoloa ei saa tulla liikaa Kognitiivisen ja fyysisen suorituskyvyn riittävyys Palveluskelpoisuus myös reservissä Arviointia ei tehdä vain varusmiespalvelusta vaan myös sen jälkeistä reserviin sijoittamista varten 1

Keskimääräisiä marssisuorituksia Marssinopeuksiin on sisällytetty lyhyet tauot. Päivätaipaleen aikana pidetään 0,5-1 tunnin marssitaukoja. 2

Palveluskelpoisuuden arvioinnin yleiset periaatteet - neurologia Useimmiten neurologian erikoislääkärin arvio tarpeen (alle 3-6kk vanha) Oma motivaatio tärkeällä sijalla Kokonaistoimintakyvyn ja kokonaisriskin arvio Valitaan yksilön ja toimintaympäristön kannalta turvallisempi vaihtoehto! 3

PALVELUSKELPOISUUSLUOKAT PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET A-LUOKKA TERVEYDELLISILTÄ EDELLYTYKSILTÄÄN SOPIVAT TAISTELIJAN TEHTÄVIIN KAIKISSA PUOLUSTURHAAROISSA JA ASELAJEISSA. HENKISEN TASAPAINON OLTAVA HYVÄ B-LUOKKA TERVEYDELLISILTÄ EDELLYTYKSILTÄÄN MÄÄRÄTYIN RAJOITUKSIN PALVELUKSEEN SOPIVA PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET E-LUOKKA TERVEYDELLISEN SYYN CUOKSI TOISTAISEKSI PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAKSI TODETTU JA MÄÄRÄAJANKULUTTUA UUDELLEEN TARKASTETTAVAKSI MÄÄRÄTTY C-LUOKKA ASEVELVOLLISUUDEN SUORITTAMISESTA RAUHAN AIKANA TERVEYDELLISIN SYIN VAPAUTETTU 4

Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET A-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: oireettomiksi parantuneet tai korkeintaan lieviä toimintakykyä haittaamattomia jälkioireita (yl. vähintään vuosi sairastamisesta) Krooniset neurologiset sairaudet: ei lääkitystä, oireet lieväasteisia, stabiili tilanne, ei odotettavissa toimintakykyä haittaavia pahenemisvaiheita tai kohtauksellisia oireita eikä sairauden progrediointia Kohtaukselliset sairaudet/oireet: kohtaukset/pahenemisvaiheet eivät aiheuta toimintakyvyn alenemaa( oireet lieviä/oireperiodeja harvoin) 5

Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAVAT ASEVELVOLLISET B-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: syy tiedossa, vähintään 1-2v sairastamisesta, ei uusiutumisriskiä, lievät jälkioireet, toimintakyky tyydyttävä Krooniset neurologiset sairaudet: lievät tautimuodot, enintään lievä haitta, toimintakyky tyydyttävä Kohtaukselliset sairaudet/oireet: toimintakyky säilyy kohtaustenkin aikana tyydyttävänä ja kohtauksia siinä määrin harvoin, ettei aiheudu liiallisesti poissaoloa koulutuksesta 6

Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET E-LUOKKA Akuutit neurologiset sairaudet: Tutkimuksia ja hoitoa varten 1-3v Sairauden etiologia tiedossa, sairastumisesta1-2v ja odotettavissa toipuminen oireettomaksi tai vähäoireiseksi Krooniset neurologiset sairaudet: hoitoa varten 2-3v Ennuste hyvä, odotettavissa toipuminen oireettomaksi tai vähäoireiseksi ilman pysyvää lääkitystä 7

Palveluskelpoisuusluokat PALVELUKSEEN KELPAAMATTOMAT ASEVELVOLLISET C-LUOKKA Etenevät sairaudet Pysyvä selvä haitta, toimintakyky huono 8

Päänsärky Päänsärkyoireilla on taipumus vaikeutua varusmiespalvelusolosuhteissa -> oireisto hoidettava stabiiliksi/mieluiten täysi oireettomuus ennen palveluksen alkua esim. päänsäryn estolääkitykset aloitettava tavallista herkemmin ja hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua Päänsärkykohtauslääkkeet suunniteltava ja testattava teho ennen palveluksen alkua Alla olevat ohjeet ovat vain suuntaa antavia; palveluskelpoisuusarvio päänsärkyoireissa tehtävä aina yksilöllisesti; herkästi neurologin konsultaatio A Lievä oireisto, ei haittaa toimintakykyä: Toimintakykyyn heikentävästi vaikuttavaa päänsärkyä enintään x2/6kk tai lievää päänsärkyä enintään x1/kk viimeisten 1-2 vuoden aikana. B Päänsärkyoireistosta selvä haitta, toimintakyky tyydyttävä: Toimintakykyä alentavaa päänsärkyä keskimäärin enintään x2/1kk tai lievää harvemmin kuin x1/viikko estolääkityksellä tai ilman. Neurologinen arvio melkein poikkeuksetta tarpeen tutkimuksia, hoidon suunnittelua ja luokitusarviota varten. Herkästi E-luokitus. E Tutkimuksia ja hoidon aloitusta varten 2v, tarvittaessa neurologin arvio. C Toimintakyvyttömyyttä aiheuttavaa päänsärkyä enemmän kuin x2/6kk asianmukaisesta estolääkityksestä huolimatta ja huono motivaatio. Aina neurologin arvio ennen luokituspäätöstä ja hoidon tarkistusta varten harvoin puhtaissa orgaanisissa päänsärkyoireistoissa (yleensä mukana psyykkisiä syitä ja/tai huono palvelusmotivaatio 9

EPILEPTISET KOHTAUKSET JA EPILEPSIA EPILEPTINEN KOHTAUS = aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö EPILEPSIA = taipumus saada epileptisiä kohtauksia toistuvasti ilman altistavia tekijöitä 10

Epileptinen kohtaus Ei uusiutumisriskiä: A-luokitus Etiologia avoin: E-luokitus 2v Uusiutumisriski pysyvä, mutta ei epilepsiadiagnoosia: luokitus kuten epilepsiassa 11

Epilepsia tuore epilepsia: E-luokitus 2-3 vuoden ajaksi diagnoosin ja ennusteen tarkentamista varten mahdollinen, yleensä C-luokitus toistuvia kohtauksia saavat (= alle 2 vuotta viimeisestä kohtauksesta) : C-luokitus Oireeton epilepsialääkityksellä vähintään 2 vuoden ajan : B- luokitus mahdollinen, yleensä C-luokitus. täysin oireeton lääkityksen lopetuksen jälkeen vähintään 5 vuoden ajan: A-luokitus. lääkityksen lopetuksesta alle 5v: B- E- tai C-luokitus E: motivoituneet, kunnes 5v täyttyy C: jos motivaatio varusmiespalveluksen suorittamiseen huono B: harvoin mahdollinen (hyvänlaatuinen parantuva lapsuuden epilepsia), vaatii aina epilepsiaan perehtyneen neurologin lausunnon 12

Elimelliset unihäiriöt Unihäiriöiset eivät pääsääntöisesti sovellu koulutettaviksi PV:n erityistehtäviin, vaikka palveluskelpoisuusluokka olisi A uni-valverytmin häiriöt palveluskelpoisuusarvio häiriön vaikeusasteen mukaan, yleensä A-, vaikeissa C-luokka Myöhästyvän univaiheen oireyhtymä (viivästynyt unijakso) Aikaistuneen univaiheen oireyhtymä (aikaistunut unijakso) Epäsäännöllinen uni-valverytmi Uniapnea nuorilla yl. lieväasteinen - > A-luokka Narcolepsia lieväasteinen -> B-luokka; selvää haittaa aiheuttavat / säännöllistä lääkitystä tarvitsevat - > C-luokka Liikaunisuutta aiheuttavat häiriöt (hypersomniat) yleensä C-luokka Levottomat jalat oireyhtymä (restless legs syndrooma, RLS) yleensä A- luokka; jos ilman säännöllistä lääkitystä haittaavanasteista päiväväsymystä -> C-luokka Yöllinen myoclonus (PLMS) yleensä C-luokka, erittäin motivoituneet lieväasteisen oireiston omaavat -> unihäiriöihin erikoistuneen neurologin arvio 13

Huimaus Tuoreissa oireistoissa syy selvitettävä ennen varusmiespalvelun alkua Tavallisimmat nuorten huimausoireen syyt: Niska-hartialihasjännitys Migreeni Sisäkorvaperäiset syyt: hyvänlaatuinen asentohuimaus, vestibulaarineuroniitti Psyykkiset syyt : jännittyneisyys, ahdistuneisuus MS-tauti Palveluskelpoisuus määräytyy huimauksen perussyyn mukaan Hyvänlaatuiset orgaaniset kohtauksittain esiintyvät huimausoireistot eivät vaikuta palveluskelpoisuuteen alentavasti 14

Muut aivojen sairaudet kuten aivovammojen jälkitilat, synnynnäiset kehityshäiriöt Muista älyllisten eli kognitiivisten oireiden vaikeusasteen ja merkityksen arviointi! Tarvitaan aina neurologin ja tarvittaessa neuropsykologin lausunto (pelkkä henkilön itsensä haastattelu ei luotettava mm. sairaudentunnottomuuden takia) Oireeton ja syy tiedossa tai hoidettu, ei uusiutumisriskiä A Lievä haitta ja syy tiedossa tai hoidettu, ei uusiutumisriskiä B Tuoreet vammat (<1v) E Selvä haitta, merkittävä uusiutumisriski tai syy tuntematon - C 15

YHTEENVETO Palveluskelpoisuusarviota ei tehdä vain varusmiespalveluksen suorittamista varten Palveluskelpoisuusarvio = kokonaistoimintakyvyn ja kokonaisriskien arvio Muista toimintaympäristön olosuhteet ja niiden asettamat vaatimukset suhteessa oireisiin/vikaan/vammaan! Oireiden syyt selvitettävä ja hoito toteutettava hyvissä ajoin ennen varusmiespalveluksen alkua - > stabiili tilanne palveluskelpoisuusarvioita tehtäessä ja varusmiespalveluksen alkaessa Neurologin konsultaatio herkästi (esim. PV:n neurologi/puh) 16