S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KARSTULAN KUNTA KOIRAMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAA- VA lausuntojen ja mielipiteiden FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221
lausuntojen ja mielipiteiden 1 (31) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen liitto... 1 2 Keski-Suomen museo... 2 3 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi... 3 4 Pääesikunta, Logistiikkaosasto... 6 5 Saarijärven kaupunki... 7 6 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 8 7 Digita... 9 8 Keski-Suomen pelastuslaitos... 10 9 Fingrid Oyj... 12 10 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus... 14 11 Liisa ja Ilkka Saramäki... 17 12 Kari Muhonen... 22 13 Juha-Matti Lähteenmaa... 23 14 Leena, Pekka ja Ilona Lampinen... 24 15 Raija Saramäki... 26 16 Tapio Kantanen ja Arja Kantanen... 27
1 (27) Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohta: 1.1 Ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. Vastine: 1.1 Tiedoksi. Ei muutosta.
2 (27) 2 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohta: 2.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. 2.2 Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei huomautettavaa osayleiskaavaluonnokseen. Vastine: 2.1 Tiedoksi. 2.2 Tiedoksi. Ei muutosta.
3 (27) 3 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi Lausunnon pääkohta: 3.1 Kaavaselostuksesta tai Melu- ja varjostusmallinnusselvityksestä ei selviä onko melumallinnuksen lähtötietoina käytetyt melupäästöarvot standardin mukaan mitattuja vai valmistajan ilmoittamia takuuarvoja. 3.2 Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. 3.3 Esitetään lisäystä kaavamääräyksiin: Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. 3.4 Esitetään muutosta kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. 3.5 Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa tarvittaessa uudelleen ja tarkemmin. 3.6 Rakennuskohtaisissa melu- ja varjostusmallinnuksissa tulee huomioida myös suunnittelualueen eteläpuolinen asutus, ainakin kiinteistö Kaakonmäki (os. Ahovastingintie 229). 3.7 Haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulisi kirjata lupaehtoihin. Vastine: 3.1 Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan liittyvä melumallinnus on laadittu ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen mukaisesti. Melumallinnus sekä sen tulokset on raportoitu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset. Melumallinnusselvityksen mukaisesti melupäästötiedot perustuvat tuulivoimavalmistajan marraskuussa 2014 päivitettyihin dokumentteihin; Technical Report, Octave sound power levels, F008_246_A04_EN Revision 01 2014-03-11 ja Technical Report, Third octave sound power levels Nordex N131/3000 F008_246_A07_EN Revision 01 2014-03-11. 3.2 Tuulivoimaloiden etäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallin-
4 (27) nukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoittajalla ei ole tiedossa sellaisia säädöksiä, jotka edellyttäisivät 2 kilometrin suojavyöhykettä. 3.3 Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset sekä varjostuksen että lentoestevalojen osalta on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu myös näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko. asiakokonaisuutta. 3.4 Kyseiset asiat ohjaavat jo itsessään tuulivoimayleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointia. Näin ollen itsestäänselvyyksien kirjaamista kaavamääräyksiin päällekkäisenä ohjauksena ei yleisesti ottaen pidetä tarkoituksen mukaisena asiana, koska ne eivät tuo mitään lisäarvoa itse suunnitteluun, kaavan sisältöön tai ohjausvaikutukseen 3.5 Tuulivoimaloiden melu on mallinnettu ympäristöhallinnon ohjeen 2 / 2014 mukaisesti. Kyseisessä oppaassa annettuja ohjeita noudattaen saavutetaan tuulivoimarakentamista ohjaavalta yleiskaavalta sellaisen tarkkuustason melumallinnus, kuin on tarkoituksenmukaista. Mikäli kaavoitusta ohjaavat asetukset tai lain säädökset muuttuvat, melumallinnukset laaditaan tarvittaessa uudestaan. 3.6 Kaava-alueen eteläpuoleinen asutus on huomioitu kaavaa sekä selvityksiä laadittaessa. 35 db:n melualue ei ulotu mainitsemanne kiinteistön läheisyyteen, joten ei ole ollut tarkoituksen mukaista laskea meluarvoa täällä oleville kohteille. Melu- ja varjostusmallinnusselvityksen karttojen perustella voidaan todeta, että laskelmia on tehty vastaaviin kohteisiin ja kyseissä kohteissa meluarvot alittavat käytössä olevat raja-arvot.
5 (27) Laaditun melumallinnuksen mukaan Koiramäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Koiramäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). 3.7 Yleiskaava ei ota kantaa toiminnan aikaiseen mittaukseen ja selvittämiseen. Tätä toimintaa ohjataan muilla ohjausprosesseilla. Yleiskaavan tavoite ja tarkoitus huomioiden olemme tulkintamme mukaan huomioineet riittävässä määrin tuulivoimarakentamista ohjaavalle kaavalle asetetut normaalit sisältövaatimukset sekä MRL:n 10 a luvussa säädetyt erityiset säännökset. Kaavoitusta ohjaava Maankäyttö- ja rakennuslaki ei sisällä ympäristölupamenettelyihin, ympäristöviranomaistoimintaan tai (tuulivoimapuiston) yritystoiminnan valvontaan liittyviä säädöksiä tai asetuksia. Siten kaavakartalla ei voida esittää eri lainsäädännön määräyksiä eikä myöskään kustannusseuraamusmääräyksiä, jotka saattavat aiheutua yritystoiminnan ympäristöviranomaisvalvonnasta ja alueella tarvittavista mittauksista. Ei vaikutusta
6 (27) 4 Pääesikunta, Logistiikkaosasto Lausunnon pääkohta: 4.1 Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). 4.2 Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. 4.3 Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavat, YVA) sekä hankkeisiin liittyen. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimala-hankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. 4.4 Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksen kaavakartasta. Vastine: 4.1 Tiedoksi. 4.2 Tiedoksi. 4.3 Tiedoksi. 4.4 Tiedoksi. Ei muutosta.
7 (27) 5 Saarijärven kaupunki Lausunnon pääkohta: 5.1 Saarijärven kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnosaineistoon. Vastine: 5.1 Tiedoksi. Ei muutosta.
8 (27) 6 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohta: 6.1 Ilmailulain (864/2014) 158 :n edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Lupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvirastolta. 6.2 Pidetään tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. 6.3 Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu yllä mainittuja asioita. Vastine: 6.1 Tiedoksi. 6.2 Tiedoksi. 6.3 Tiedoksi. Ei muutosta.
9 (27) 7 Digita Lausunnon pääkohta: 7.1 Todetaan, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antenni-tv vastaanottoon. Tuulivoimalat voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. 7.2 Pidetään tärkeänä tutkia mahdolliset antenni-tv:n näkyvyyskatvealueet sekä Digitan tiedonsiirron linkkijänteiden sijainti. Esitetään, että alueelta tehdään tvnäkyvyysalue- ja linkkijännetutkimukset ja ne liitetään taustaselvitysmateriaaleihin. Mikäli selvitykset osoittavat antenni-tv:n vastaanotossa häiriöalueita niin hankevastaavan on esitettävä suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi. Vastine: 7.1 Tiedoksi. 7.2 Tuulivoimapuistohankkeeseen liittyen laaditaan tietoliikenneselvitys. Selvityksen tulokset lisätään kaava-asiakirjoihin viimeistään ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat häiriöt pystytään korjaamaan joko kiinteistökohtaisella antennikunnostuksella tai ns. täytelähettimellä. Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittaja ja Digita Networks Oy sopivat keskenään siitä, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan siten, että toimintahäiriöitä ei tule tuulivoimapuiston takia. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan kustannusvastuu on toiminnanharjoittajalla. Ei vaikutusta.
10 (27) 8 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohta: 8.1 Toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. 8.2 Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. 8.3 Toiminnanharjoittajan tulee varautua tuulivoimaloiden konehuonepalojen sammutukseen omatoimisesti. Tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. 8.4 Paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013). 8.5 Pelastustoimen käyttöön tulisi järjestää soveltuvia vedenottopaikkoja pelastustoimien turvaamiseksi (Pel.laki 379/2011; 30 ) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. 8.6 Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. Vastine: 8.1 Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan voimalat sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää. 8.2 Tiedoksi. 8.3 Näkemys kirjattu muistiin ja saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. Osayleiskaavalla ei oteta kantaa tuulivoimaloiden toiminnan poikkeustilanteiden hallintaan.
11 (27) Tuulivoimalat ja niiden ympäristö hoidetaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in laatiman ohjeistuksen Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (CFPA- E No 22:2012 F) mukaisesti. 8.4 Tiedoksi. 8.5 Asia saatetaan hanketoimijalle tiedoksi. 8.6 Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä, että osayleiskaavakarttaan merkitään luonnon vedenottopaikat. Ei vaikutusta.
12 (27) 9 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohta: 9.1 Ilmoitetaan, että Fingrid Oyj on toiminut hankkeesta vastaavana YVAmenettelyssä 400 kv voimajohdon rakentamiseksi Keski-Suomen ja Oulujoen välille. Kaava-alueella uusi 400 kv voimajohto sijoittuisi Fingrid Oyj:n 200 kv itäpuolisen voimajohdon Petäjävesi-Haapaveden paikalle. Läntinen 200 kv voimajohto on suunniteltu otettavan samalla 110 kv käyttöön. 9.2 Pyydetään varautumaan YVA-menettelyssä tutkittavaan 400 kv voimajohtoon. Voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 85 metriä leveälle voimajohtoalueelle. 9.3 Kaavaselostuksesta on korjattava viittaus Elenia Oy:n 110 kv voimajohto Koivisto-Alajärvi. Kyseessä on Fingrid Oyj:n voimajohto. 9.4 Tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii vielä selvityksiä yhteistyössä Fingridin kanssa, koska alueella on lukuisia muita tuulivoimahankkeita. 9.5 Laitoksen liityntätapa, liityntäpiste ja tarvittavien liityntävoimajohtojen sijainti tulisi olla määriteltynä osayleiskaavassa siten, että myös niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan luetettavalla tavalla arvioida. 9.6 Suunnittelussa on huomioitava Ympäristöministeriön julkaisema opas Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön ohjeita 4/2012). 9.7 Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna.
13 (27) 9.8 Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esim. kaapeli, tie, rakennelma tms. Vastine: 9.1 Tiedoksi. 9.2 Tiedoksi. 9.3 Kyseinen korjaus tehdään kaavaselostukseen. 9.4 Tiedoksi. 9.5 Liitynnän eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää, kuin yleiskaavan materiaalissa on nyt tuotu ilmi. Tulkintamme mukaan kaavaan tehdyt kirjaukset ja suunnitteluratkaisut täyttävät MRL 77 b :ssä säädetyn ohjaustarpeen ja tavoitteen. 9.6 Tiedoksi. 9.7 Tiedoksi. Voimalat sijaitsevat riittävällä etäisyydellä voimajohdosta. 9.8 Tiedoksi. Ei vaikutusta.
14 (27) 10 Keski-Suomen Elinkeino- ja liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohta: 10.1 Kaavaluonnoksen laadintaan on käytetty osittain sellaista valmisteluaineistoa, jota ei ole asetettu tässä valmisteluvaiheen kuulemisessa nähtäville. Tästä johtuen ei ole edellytyksiä ottaa kantaa kokonaisvaltaisesti kaavan perusteena olevien tausta-aineistojen ja vaikutusarviointien riittävyyteen ja asianmukaisuuteen eikä myöskään osayleiskaavaluonnokseen. 10.2 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päätöksellään KESE- LY/1592 ja 1594/2014, 20.11.2014 päättänyt, että Koiramäen tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (1994/468) ja sen muuttamisesta annetun lain (2009/1584) mukaista arviointimenettelyä. 10.3 Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan päätöksellään YM7/5222/2012, 5.12.2014. Kyseisessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu nyt laadittavana olevan osayleiskaavan alueelle ulottuva tu1-kaavamerkinnän mukainen turvetuotantoon soveltuva alue. Turvetuotantoalueen osoittamistarpeeseen liittyen tulee ottaa huomioon, että maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaava ja että maakuntakaava ei tule olemaan voimassa nyt laadittavana olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella osayleiskaavan voimaantulon jälkeen. 10.4 Laadittavana olevan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan ja nyt laadittavan olevan osayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin selvitystä. 10.5 Tulee tarkistaa vielä kaavahankkeen vaikutuspiiriin sijoittuvat rantaasemakaavat. 10.6 Koko yleiskaava-aluetta koskeviin yleisiin määräyksiin sisällytetty määräys puolustusvoimien Pääesikunnan hyväksynnän saamisesta hankkeelle ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä tulee poistaa lakiin perustumattomana. Puolustusvoimien kanta tulee selvittää lausuntomenettelyllä kaavoitusprosessin aikana. 10.7 Luontoselvitysraportoinnin ja Natura-arvioinnin puuttumisesta johtuen ei ole mahdollisuuksia ottaa kantaa arvioinnin asianmukaisuuteen eikä arvioinnin johdosta tehtyihin johtopäätöksiin. 10.8 Mainitaan luontoon liittyvien taustatietojen osalta täydentämistarpeista, mm. METSO-ohjelman yhteydessä valtiolle suojelutarkoituksiin hankittuja alueita sijoittuu ympäristöön ja hankealueen läheisyyteen sijoittuu maakunnallisesti arvokas Humpin lintualue (ns. MAALI-alue). Humpin MAALI-kohteen sijoittumisen hankealueen läheisyyteen on katsottava vaativan korostetusti tarvetta selvittää tarkasti kyseessä olevan hankealueen kautta sekä sen läheisyydessä liikkuvien, muuttavien ja levähtävien lintujen esiintyminen. 10.9 Kaavahankkeen vaikutuksia mm. linnuston osalta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muiden ympäröiville alueille sijoittuvien tuulivoimalahankkeiden kanssa muodostuvat mahdolliset yhteisvaikutukset.
15 (27) 10.10 Tuulivoimaa koskevan yleiskaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset sisältövaatimukset huomioon ottaen kaava-asiakirjat ovat puutteelliset myös maisemaselvityksen osalta. Ei ole edellytyksiä kyseisen selvityksen riittävyyden eikä nyt laadittavan tuulivoimalaosayleiskaavan maisemavaikutusten arvioimisen suorittamiseen. 10.11 Koiramäen ja lähellä sijaitsevan, vireillä olevan Mustalamminmäen tuulivoimalahankkeen maisemaan kohdistuvia yhteisvaikutuksia on selvitettävä kaavoitusprosessin yhteydessä. 10.12 Liikennejärjestelyiden osalta tuulivoimalapuistojen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarpeeksi varhaisessa vaiheessa kuljetuksiin ja kuljetusreitillä tarvittaviin mahdollisiin parantamistoimenpiteisiin. 10.13 Sähkönsiirtojärjestelyistä tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin tarpeenmukaiset selvitykset ja vaikutusarviot. 10.14 Tulee tarkistaa vielä ympäröivän alueen tämän hetkinen, vireillä oleva tuulivoimalahanketilanne ja ottaa huomioon mahdollinen muuttunut tilanne tarpeen mukaisella tavalla yhteisvaikutusten arvioinneissa. Vastine: 10.1 Tiedoksi. 10.2 Tiedoksi. 10.3 Osayleiskaavaa tarkistetaan maakuntakaavan tu merkinnällä. 10.4 Karstulaan laaditaan parhaillaan Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavaa. Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Kyseinen kaava ei ole ollut vielä luonnoksena nähtävillä. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laadittaessa on tarkasteltu ne vesistöt, jotka jätetään pois rantaosayleiskaavasta ja jotka esitetään tuulivoimapuiston yleiskaavassa eli yleiskaavojen yhteensovittamisesta on huolehdittu. Tuulivoimapuistoa kehittävä yritys on huomioinut asian myös maanvuokrasopimuksissa tarvittaessa. 10.5 Asia kirjattu muistiin. Kaavahankkeen vaikutuspiiriin sijoittuvat rantaasemakaavat tarkistetaan. 10.6 Asia kirjattu muistiin. Kaavassa esitettyjen määräysten sanamuotoja tarkistetaan ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavan määräysosiossa voidaan asettaa myös suunnittelutavoitteita ja kirjata erilaisia tahtotiloja asioiden ratkaisemisesta. 10.7 Tiedoksi. Selvitykset tulevat nähtäville kaavaehdotuksen kanssa. 10.8 Tiedossa olleet metso-ohjelman kohteet huomioitiin esiselvityksessä (tiedot pyydetty ELYstä), kaava-alueelle ei sijoittunut noiden tietojen mukaan METSOkohteita. Humpin MAALI-alue on huomioitu luontoselvityksessä ja kaavan vaikutukset kohteeseen arvioidaan: arviointi julkaistaan ehdotusvaiheessa).
16 (27) 10.9 Muut lähiseudulla olevat (tiedossa olevat) hankkeet on huomioitu vaikutusten arvioinnissa (luontoselvitys ja kaavaehdotus). 10.10 Kaavaselostuksen erillisasiakirjoissa on ollut jo luonnosvaiheessa liitettynä maisemaselvitys. Aineisto on ollut (ja on edelleen) ladattavissa osoitteessa http://projektitfcg.lisko.verkkovaraani.fi/projektit/karstula_-_koiramaki/. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.10. 30.11.2014. Sivuilta näkee, että maisemaselvitys on ladattu sinne 29.10.2014. 10.11 Asia kirjattu muistiin. 10.12 Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan yksityiskohtaisempaa kuljetusreittiselvitystä tai yleismääräysten tarkistamista tieverkon parantamistoimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman esittämisvaatimuksella rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Pirkanmaan ELY keskukselta haetaan aikanaan erikoiskuljetuslupa, jonka yhteydessä kuljetusreitistö selvitetään ja määritetään. Hanketoimija on yhteydessä ELY-keskuksen L-vastuualueeseen, mikäli erikoiskuljetuslupaa selvitettäessä imenee, että maantieverkolle tarvitaan parannuksia. 10.13 Liitynnän eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiamarkkinavirastoon toimitettavassa hankelupahakemusmenettelyssä. Yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus eivät edellytä näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointia koskien tuulivoimapuiston liittämistä valtakunnalliseen sähköverkkoon enempää, kuin yleiskaavan materiaalissa on nyt tuotu ilmi. Tulkintamme mukaan kaavaan tehdyt kirjaukset ja suunnitteluratkaisut täyttävät MRL 77 b :ssä säädetyn ohjaustarpeen ja tavoitteen. Tuulivoimapuiston hankesuunnittelu etenee kaavoitusprosessin kanssa yhtä aikaa, joten ehdotusvaiheessa tullaan päivittämään myös sähkönsiirtoa koskevia tietoja. 10.14 Asia kirjattu muistiin. Yhteisvaikutusten arvioinnissa tulee huomioida yleiseurooppalainen käytäntö, jossa aina myöhemmin aloitetut hankkeet joutuvat arvioimaan yhteisvaikutuksia aiemmin aloitettuihin hankkeisiin.
17 (27) Osayleiskaavakarttaa tarkistetaan maakuntakaavan tu-merkinnän edellyttämällä tavalla. 11 Liisa ja Ilkka Saramäki Mielipiteen pääkohta: 11.1 Alueen ympärille suunniteltu kilometrin mittainen metsävyöhyke ei ole riittävä eikä toteudu koska lähimmillään kyläasutus on puolen kilometrin päässä. 11.2 Huomautetaan että maanomistajina on yksityisten lisäksi Karstulan kunta. 11.3 On otettava huomioon myös alueen asukkaiden terveydelliset haitat maisemallisen ja taloudellisen näkökulman lisäksi. 11.4 Tiedustellaan kenen kustannettavaksi jää olemassa olevien tieverkostojen parantaminen. 11.5 Lähin ranta-asemakaava on vain 0.5km päässä ja tuulivoimapuiston rakentaminen niin lähelle vaikuttaa merkittävästi jo kaavoitetun alueen virkistyskäyttöön. 11.6 Yhden alkukesän aikana tehtyjä havaintoja luonnosta eivät pidetä riittävinä mm. linnuston, liito-oravan sekä lepakoiden esiintymisten arviointiin. 11.7 Tiedustellaan onko vaikutuksia pohjavesialueeseen riittävästi selvitetty. 11.8 Tiedustellaan miksi suunnitellaan näin lähelle asutusta ja vapaa-ajan asuntoja kun melun terveysvaikutukset ovat jo ennalta tiedossa. 11.9 Melumallinnusten luotettavuutta on vaikea arvioida. Tiedustellaan onko huomioitu alueen itäpuolella oleva vesistö (Löytänä järvi). 11.10 Tiedustellaan onko mietitty kuka vastaa mahdollisista melun vaikutuksista alueen asukkaiden terveyteen. 11.11 Varjostusvaikutuksesta ei ole riittävästi tietoa ja lentoestevalojen vaikutus tulee olemaan voimakas, koska ollaan maaseutualueella. 11.12 Maisemavaikutuksen arviointi on tehty puutteellisesti, lähinnä tieltä käsin. Arvioinnissa on myös selkeitä virheitä mm. paikannimien suhteen. 11.13 Tiedustellaan kuinka ulkopuolinen kaavoittaja voi arvioida haitan astetta, kuulematta vaikutusalueella asuvia tai edes kunnolla tutustumatta alueeseen. 11.14 Tuulivoimalapuisto alueen virkistyskäyttö vaikeutuu ja voi muuttua jopa vaaralliseksi mm. lavoista irtoavan jään vuoksi. 11.15 Tiedustellaan mihin selvityksiin perustuu se, että Koiramäen alueella on hyvät tuuliolosuhteet, vai onko sijainti vain rakentamisen kannalta edullinen ja helppo. 11.16 Vastustetaan Koiramäen osayleiskaavahanketta.
18 (27) Vastine 11.1 Tuulivoimapuiston ympärille ei ole suunniteltu metsävyöhykettä ns. suojavyöhykkeeksi ja näin ei myöskään ole kaava-asiakirjoissa esitetty. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaluonnoksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 11.2 Asiakirjoja täydennetään tältä osin. 11.3 Kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 ja 10.11 on käsitelty tuulivoimapuiston melu ja varjostusvaikutukset kattavasti. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Näkemyksemme mukaan tuulivoimapuisto ei heikennä alueen asukkaiden terveyttä. 11.4 Osayleiskaava ei ota kantaa tieverkon parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Normaalin käytännön mukaisesti hanketoimija kunnostaa tarvittavat tiet omalla kustannuksellaan. 11.5 Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Varjostusvaikutus ulottuu Löytänän ranta-asemakaavan alueelle. Varjostusvaikutus kohteessa on erittäin vähäinen ( ks. kaavaselostus s. 47). Melumallinnuksen mukaan edes 35 db:n mellualue ei ulotu Löytänän ranta-asemakaavan alueelle. 11.6 Lajikohtaiset selvitykset ovat aina vain otos luonnosta tiettynä ajanhetkenä. Asiantuntija osaa kuitenkin myös arvioida alueiden tärkeyttä eri lajien kannalta perustuen elinympäristöön. Liito-oravan, lepakoiden ja linnuston osalta on tiedossa mitkä elinympäristöt ovat eri lajeille erityisen tärkeitä. Esimerkiksi liitooravan esiintymisen kannalta esiintyminen muuttuu jatkuvasti olennaisinta olisi, että sopivia elinympäristöjä olisi tarjolla riittävästi. Voimaloiden ja teiden
19 (27) rakentamista ei toteuteta selvityksen perusteella ko. elinympäristöihin. Tärkein alueella metsälajeihin vaikuttava tekijä on metsätalous ja sen toteutustavat. Linnuston osalta on hyvä yleiskuva Keski-Suomen alueen tärkeistä muuttoväylistä ja levähdysalueista jne., ja tätä tietoa ja selvittäjien asiantuntemusta on hyödynnetty myös tässä luontoselvitystyössä. 11.7 Kaavoitettavalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Osayleiskaavan toteuttaminen ei vaaranna pohjavesialueita. 11.8 Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Koiramäen aluetta on tutkittu kaavan laadinnan yhteydessä ja toistaiseksi mitään sellaisia reunaehtoja tai tekijöitä ei ole noussut esiin, jota edellyttäisivät suunnitelmien ja sijoittelun uudelleenharkinnan tekemistä. Laaditun melumallinnuksen mukaan Koiramäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). 11.9 Kaavaselostuksen kappaleissa 10.10 on käsitelty tuulivoimapuiston meluvaikutukset kattavasti. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaisesti edes 35 db:n melualue ei ulotu Löytänäjärvelle. 11.10 Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaan Koiramäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Koiramäen tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristömi-
20 (27) nisteriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). 11.11 Kaavaselostuksen kappaleessa 10.11 on käsitelty kattavasti tuulivoimapuiston varjostusvaikutus. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Välkehtimisvaikutus lentoestevalojen perusteella on kuvattu näkymäalueanalyysissä, joka kuvaa voimaloiden näkyvyyttä napakorkeudessa. Näissä tilanteissa myös voimalan yläpuolella oleva lentoestevalo on näkyvissä. Tuulivoimaloiden lentoestevaloista määrää Trafi. Näin ollen yleiskaavalla ei voida ohja ko. asiakokonaisuutta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut 12.11.2013 ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. 11.12 Karstulan Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Karstulan kunnan toimeksiannosta :ssä. Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin. Alueelle on tehty maastokäynti 12.-13.6.2014. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Ainestoja Keski- Suomen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiluonnoksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Keski- Suomen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi 2004-2005. Keski-Suomen liitto. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Keski- Suomen liiton maakuntakaavaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä hortisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen.
21 (27) Näkemyksemme mukaan maisemaselvitys on tehty osayleiskaavan ohjaustavoite huomioiden riittävällä tasolla. Paikannimet tarkistetaan selvityksestä. 11.13 Kaavan selvityksiä laadittaessa alueelle on tehty useita maastokäyntejä työryhmän puolesta. Osallisilla on oikeus ottaa kantaa laadittavana olevaan kaavaan kaavaprosessin aikana maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätyllä tavalla. Kaavan laadintaa ohjaavat MRL 39 sekä MRL 77 a. Osayleiskaava on laadittu em. lainkohdat huomioiden. 11.14 Kaavaselostuksen kappaleessa 10.9.1 on arvioitu kattavasti tuulivoimapuiston vaikutuksia virkistykseen. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoima-lasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. 11.15 Tuulivoimapuistoksi soveltuvien alueiden haarukoinnissa rajataan pois tekijöitä, jotka estävät täysin puiston sijoittamisen. Alueen kehittäminen ko. tarkoitusta varten käynnistyi hanketoimijan toimesta ja Karstulan kunta on päättänyt tukia alueen mahdollisuuksia tuulivoimapuistoksi yleiskaavoituksen kautta. 11.16 Tiedoksi. Suomen Tuuliatlaksen sekä hankealueen läheisyydessä suoritettujen mittausten mukaan hankealueella on hyvät tuuliresurssit.
22 (27) Ei vaikutusta. 12 Kari Muhonen Tuulimyllylle nro 8 kulkevan tien ja maakaapelin suunnitelma tilan 226-402-46-0 Pienijoki alueella Mielipiteen pääkohta: 12.1 Ilmoittaa että tuulivoimalan maakaapeli kulkisi omistamaa peltoa pitkin ja voisi katkaista pellon salaojaputket. 12.2 Suunniteltu tie kulkee omistamaa aluetta pitkin noin puolen kilometrin matkalla. Ilmoittaa, että tien runkoa pitäisi vahvistaa merkittävästi. Tien käyttö edellyttäisi myös tien levittämistä, mikä pienentäisi pellon pinta-alaa. Ei tule hyväksymään tien tekemistä ilman korvausta. Tien voisi tehdä samasta suunnasta missä muutkin suunnitellut tuulimyllyt ovat. Vastine: 12.1 Maakaapelit asennetaan ensisijaisesti teiden yhteyteen kaapeliojaan. Tarvittaessa maakaapeli voidaan myös asentaa tiealueelle. 12.2 Hankevastaava vastaa uuden tieverkoston ja maakaapelin rakennuskustannuksista ja mahdollisista tästä aiheutuvista haitoista maanomistajille. Ei vaikutusta.
23 (27) 13 Juha-Matti Lähteenmaa Mielipiteen pääkohta: 13.1 Myllyt 6, 7 ja 8 on sijoitettu liian lähelle Löytänäjärveä ja pitää siirtää alueen pohjoisreunaan. Vastine: 13.1 Näkemys kirjattu muistiin. Koska mielipidettä ei ole perusteltu tarkemmin on siihen mahdotonta ottaa kantaa. Toistaiseksi mitään sellaisia reunaehtoja tai tekijöitä ei ole noussut esiin, jota edellyttäisivät suunnitelmien ja sijoittelun uudelleenharkinnan tekemistä. Ei vaikutusta.
24 (27) 14 Leena, Pekka ja Ilona Lampinen Mielipiteen pääkohta: 14.1 Tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus on käynnistetty kyseenalaisin perustein. Kuntalaisille ei ole tarjoutunut mahdollisuutta valmistaa että kunnassa tehdyt päätökset on tapahtunut laillisessa järjestyksessä. 14.2 Kaavoitettava kohde ei löydy Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavasta, jota varten on kartoitettu teknistaloudellisesti parhaat tuulivoimalle soveltuvat alueet. 14.3 Osayleiskaava muokkaa maaseutumaisia elinympäristöjä teolliseen suuntaan, joiden terveellisyys ja turvallisuus on kyseenalaista. 14.4 Yleiskaavalla korostetaan yksilöiden etuja eikä toteuteta yhteisvastuuta, hyödyt kohdistuvat yksille ja haitat toisille. 14.5 Kaavoitus sotii rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimista vastaan niillä alueilla, joille tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat. Erityisesti Aho-Vastingin kylän ja Länsi-Kalmarin maakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle vaikutukset ulottuvat radikaalisesti. 14.6 Kaava laadinnassa on asiavirheitä. Maisemaselvitykset valokuvineen on laadittu tarkoitushakuisesti. Melu- ja välkemallinnusten pohjat ovat yleisesti tuulivoimayhtiöiden käytössä, joten niiden luotettavuuteen on vaikea uskoa. Lisäksi linnustoselvitys on tehty lyhyellä aikajaksolla, joten sen luotettavuus on vähintäänkin kyseenalainen. 14.7 Tuulivoimapuiston rakentamista ei voida toteuttaa luonnonympäristön ominaispiirteitä ja ympäristövaikutuksia huomioon ottaen. Vastine: 14.1 12.5.2014 / 76 Karstulan kunnanhallitus on päättänyt käynnistää tuulivoimarakentamista ohjaavan osayleiskaavoituksen Koiramäen ja Mustalamminmäen alueilla. Vireilletulot on kuulutettu Viispiikkisessä 2.10.2014. Kunnanhallituksen päätökset ovat julkisia ja asiakirjat ovat saatavissa mm. kunnanvirastosta. Näkemyksemme mukaan päätökset ovat tapahtuneet laillisessa järjestyksessä. 14.2 Maakuntakaavassa esitetään maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistoille soveltuvat alueet. Koiramäen tuulivoimapuistoa ei voida katsoa maakunnallisesti merkittäväksi. Kaavaselostuksessa on tutkittu Koiramäen tuulivoimapuiston suhde maakuntakaavaan sekä vaihemaakuntakaavoihin kohdissa 11.2 ja 11.3. Koiramäen tuulivoimapuiston ei voida katsoa olevan maakuntakaavan vastainen. 14.3 Näkemys kirjattu muistiin. Olemassa olevien säädösten ja ohjearvojen mukaan ei ole havaittavissa sellaisia tekijöitä, jotka estäisivät alueella asumista turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyen. 14.4 Näkemys kirjattu muistiin. Koska mielipidettä ei ole yksilöity tarkemmin, on siihen mahdotonta ottaa kantaa. 14.5 Näkemys kirjattu muistiin. Koiramäen tuulivoimapuistoa varten on laadittu luontoselvitys. Selvityksen perustella nousseet seikat on huomioitu asianmu-
25 (27) kaisesti kaava-asiakirjoissa. Luontoselvitysraportti lisätään kaavan erillisasiakirjoihin ehdotusvaiheessa. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kattavasti kaavaselostuksen kohdassa 10.5. 14.6 Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Havainnekuvat pyritään laatimaan alueilta, joista nähdään, että maisemavaikutusten arvioinnin tueksi tarvitaan kuvamateriaalia. Useimmiten havainnekuvia laaditaan laajahkoilta avoalueilta, joilla liikkuu paljon ihmisiä sekä asutuksen ja arvoalueiden läheisyydestä, mikäli näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita kyseisille alueille näkyisi. Maisemallisia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa riittävällä tasolla kappaleessa 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana käytetään Suomessa noin 8h/a, ellei muita syitä nouse esiin. Huomionarvoinen seikka tässä on se, että välkehtimisestä annettu raja noin 8 h/a ei ole virallinen säädös vaan käytäntö, jota Suomessa soveltaen ja tapauskohtaisesti käytetään arvioinnin yhteydessä. Linnuston osalta ks. vastine 11.6. 14.7 Näkemys kirjattu muistiin. Tulkintamme mukaan hanke ei aiheuta kohtuuttomia vaikutuksia alueella ja se voidaan toteuttaa yleiskaavan mukaisena. Ei vaikutusta.
26 (27) 15 Raija Saramäki Mielipiteen pääkohta: 15.1 Vastustaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaa tuulivoimapuiston aiheuttamien haittojen vuoksi (tuulivoimapuiston näkyminen, kuuluminen ja asunnon arvon aleneminen). Vastine: 15.1 Näkemys kirjattu muistiin. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Tuulivoimapuistojen maisemalliset vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joilta voimalat ovat arkipäiväisessä elämässä selkeimmin havaittavissa. Maisemallisen haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Ympäristöministeriö on julkaissut ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014; Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ohje on tullut voimaan 28.2.2014 ja on voimassa toistaiseksi. Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan melumallinnukset on laadittu ohjetta noudattaen. Tulokset on raportoitu ja arvioitu vaikutusten arvioinnissa (selostuksen kohta 10.10.1 + kaavan liiteaineisto) kyseisen ohjeen mukaisesti. Melun merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi alueella käytettävästä ajasta, tuulen voimakkuudesta sekä suunnasta ja kokemisen subjektiivisuudesta. Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden suhdetta kiinteistön arvoon on käsitelty ruotsalaisessa tutkimuksessa Vindkraftens påverkan på människors intressen (ISBN 978-91-620-6497-6, ISSN 0282-7298. Alla oleva on yhteenveto kyseisen tutkimuksen sivuilta 70-71.: Huoli oman kiinteistön arvon laskusta tuulivoimapuiston läheisyyden johdosta on noussut esille useissa keskusteluissa alueen asukkaiden kanssa. Henningsson (2012) on vertaillut viisi vuosina 2000-2009 tehtyä tutkimusta tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistön arvoon. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa aineistona käytettiin 4352 taloa joista tiedettiin kiinteistön arvo, sijainti ja maisemaominaisuudet. Tutkimuksen tulokset vahvistivat maiseman vaikutusta kiinteistön arvoon, mutta nostivat esille että maisema ja näkyvät yksityiskohdat etäämmällä kuin 100-200 metriä kiinteistöstä vaikuttivat sen hintaan merkityksettömästi. Tutkimuksen mukaan metsällä ja peltomaisemalla oli positiivinen vaikutus kiinteistöarvoon, kun taas lähellä sijaitsevat tiet vaikuttivat kielteisesti kiinteistön arvoon. (Henningson ym. 2012) Henningsonin ym. (2012) mukaan on olemassa vain vähän selvityksiä joissa on tutkittu kiinteistöjen arvoa ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston perustamista alueella. Ruotsissa on vuonna 2010 tehty tutkimus, jossa analysoitiin 42 000 pientalomyyntiä viiden kilometrin sisällä yhteensä 120 voimalasta. Nämä verrattiin referenssikohteisiin vastaavissa kunnissa, tarkoituksena selvittää vaikuttaako tuulivoimaloiden läheinen sijainti kiinteistöjen arvoon negatiivisesti. Tutkimus toteutettiin aikana, jolloin pientalokiinteistöjen arvonnousu oli vahvaa. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon-
27 (27) nousu oli suunnilleen samalla tasolla kuin vertailualueen kiinteistöillä. Niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsivat 1-3 km rakennetuista tuulivoimaloista, voitiin tutkimuksessa todeta noin 2-4 % kiinteistön arvon lasku. Tutkimusta tarkennettiin vielä tutkimalla kiinteistöjen myyntihintoja kolmelta vuodelta ennen kuin tuulivoimalat rakennettiin. Tämä osoitti, että tällä alueella (1-3 km tuulivoimalasta) sijaitsevien kiinteistöjen arvo oli matalampi kuin ympäröivällä alueella myös ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Niiden kiinteistöjen osalta, joiden arvo todettiin laskeneen, ei voitu tarkemmassa tarkastelussa todeta, että arvon lasku olisi johtunut tuulivoimaloiden suorasta tai epäsuorasta vaikutuksesta. Tutkimuksessa ei voitu näyttää, että tuulivoiman läheisellä sijainnilla olisi vahvaa suhdetta kiinteistön hinnan kehitykseen. Ei vaikutusta. 16 Tapio Kantanen ja Arja Kantanen Tila 6:181 Mielipiteen pääkohta: 16.1 Kannatetaan tuulivoimakaavaa. 16.2 Pyydetään alueelta vuokraa. 16.3 Vaaditaan alueelta metsäalan myyntioikeuden ja puunkaatoluvan tarvittaessa. Vastine: 16.1 Tiedoksi. 16.2 Osayleiskaavan rajausta tarkistetaan 40 db:n melualueen mukaiseksi. Tämän seurauksena osayleiskaava ei ulotu tilanne alueelle. 16.3 Osayleiskaavan rajausta tarkistetaan 40 db:n melualueen mukaiseksi. Tämän seurauksena osayleiskaava ei ulotu tilanne alueelle. Osayleiskaavan rajausta tarkistetaan.