KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2012 vp Varhainen puuttuminen koulukiusaamisongelmiin Eduskunnan puhemiehelle Viime aikoina on koulumaailmassa ollut joitakin vakaviakin tapauksia, jotka ovat lähtökohtaisesti liittyneet koulukiusaamisiin. Viimeksi koulupuukotustapauksen yhteydessä keskusteltiin esimerkiksi mahdollisuudesta metallinpaljastimiin kouluille. Tällä menettelyllä olisi ennemminkin kysymys puuttumisesta seurauksiin, ei syihin. Koulukiusaaminen ei ole uusi asia. Pitkään on ollut myös tiedossa, että koulukiusaaminen aiheuttaa kiusatulle pitkäaikaisia ongelmia tulevissa elämäntilanteissa. Tämä näkyy mm. syrjäytymisenä, mielenterveysongelmina, yksinäisyytenä, päihteiden käyttönä ja rikollisuutena. Myös kiusaajassa on tunnistettavissa samoja ongelmia. Vaikka asian vakavuus on yleisesti tiedossa, ei ongelmiin ole osattu tehdä paljon mitään. Vastuuta siirrellään kodin ja koulun välillä, ja lopuksi syyt sysätään yhteiskunnalle. Jos ja kun todellisiin tuloksiin halutaan päästä, olisi panostettava asiassa varhaiseen puuttumiseen. Lastensuojelu tulisi ottaa mukaan heti kun koulukiusaamista huomataan. Tällä pystyttäisiin nopeasti selvittämään, johtuuko kiusaaminen pahasta olosta, joka mahdollisesti on lähtöisin huonoista kotiolosuhteista. Mikäli perheessä todetaan ongelmia kasvatukseen liittyvissä asioissa, voisi perhe saada tukea perhetyöntekijältä ja tällä tavoin luoda turvallisempaa kasvuympäristöä lapsille. Lastensuojelun varhaisella mukaan ottamisella pystyttäisiin puuttumaan yhä aikaisemmin myös perheen muihin vakaviinkin ongelmiin, kuten perheväkivaltaan, päihteidenkäyttöön sekä lasten totaalisiin laiminlyönteihin. Vaikka lastensuojelun mukaan ottaminen todennäköisesti aiheuttaisi lisäresurssien tarvetta lastensuojeluun, siitä olisi kuitenkin hyötyä myöhemmässä vaiheessa, kun tilanteisiin voitaisiin ennakkoon puuttua. Saattaa tietenkin olla tilanteita, joissa perheolosuhteet ovat kunnossa, mutta lastensuojelun mukaan ottaminen toimisi myös perheelle herättävinä toimenpiteinä. Sillä että resurssi suunnattaisiin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ongelmien ytimeen, pystyttäisiin estämään tulevaisuudessa kasaantuneita, moninaisempia ongelmia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella mitään toimenpidesuunnitelmaa nopeasti lisääntyneen koulukiusaamisen ja sen vakavienkin seurauksien vähentämiseen, onko esittämäni varhaisen puuttumisen malli lastensuojelun mukaantulon kautta mahdollista ja onko hallitus valmis antamaan kunnille lisäresursseja lastensuojelun kehittämiseen näillä perusteilla? Versio 2.0
Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 2012 Lea Mäkipää /ps 2
Ministerin vastaus KK 133/2012 vp Lea Mäkipää /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lea Mäkipään /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 133/2012 vp: Onko hallituksella mitään toimenpidesuunnitelmaa nopeasti lisääntyneen koulukiusaamisen ja sen vakavienkin seurauksien vähentämiseen, onko esittämäni varhaisen puuttumisen malli lastensuojelun mukaantulon kautta mahdollista ja onko hallitus valmis antamaan kunnille lisäresursseja lastensuojelun kehittämiseen näillä perusteilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tutkimusten mukaan vajaat 10 % suomalaislapsista joutuu jatkuvan kiusaamisen kohteeksi. KiVa Koulu -ohjelma syntyi tarpeesta saada koulujen käyttöön tehokkaita työkaluja kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tulosten mukaan KiVa Koulu vähentää paitsi kiusaamista ja kiusatuksi joutumista, myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, samalla kun se lisää sosiaalisia taitoja sekä kouluviihtyvyyttä ja -motivaatiota. Tällä hetkellä Suomen perusopetusta antavasta 2 876 koulusta 90 prosenttia toteuttaa ohjelmaa. Kouluilla on käytössään ainutlaatuinen materiaali, joka sisältää niin kiusaamista ennalta ehkäiseviä kuin siihen puuttumiseen tarvittavia työkaluja. Mukana olevien koulujen välillä on eroa ohjelman toteuttamisen asteessa. Parempi toteutus on yhteydessä parempiin vaikutuksiin. Esimerkiksi vuoden KiVakouluiksi viime vuonna valituissa kouluissa (Karamzinin koulu, Polvijärven yläkoulu) kiusaamisongelmat vähenivät jopa 90 prosentilla. Opetusministeriö rahoitti KiVa Koulu -ohjelman kehittämistä ja käyttöönottoa vuosina 2006 2011. Turun yliopisto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sopivat vuonna 2011 siitä, että ohjelman käyttöoikeus siirtyy Turun yliopistolle siten, että yliopisto sitoutuu ohjaamaan tuloja KiVa Koulu -ohjelman kansalliseen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Edelleen sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut kouluterveydenhuollon säädösperustaa vuosina 2009 2011. Terveydenhuoltolain mukaan kouluympäristön ja opiskeluyhteisön terveellisyys ja turvallisuus sekä hyvinvointi on tarkastettava joka kolmas vuosi laajassa yhteistyössä eri tahojen kesken ja puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) täsmentää terveydenhuoltolain säännöksiä. Kyseisen asetuksen mukaan kunnan velvollisuutena on viimeistään 1.1.2011 alkaen järjestää oppilaille määräaikainen terveystarkastus jokaisena kouluvuonna, 1., 5. ja 8. luokalla tarkastuksen on oltava laaja. Laajassa terveystarkastuksessa on selvitettävä vanhempien ja koko perheen hyvinvointia lapsen terveydentilan lisäksi. Oppilaalle ja hänen perheelleen on tarjottava monipuolista terveysneuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveysneuvonnan on myös ehkäistävä koulukiusaamista. Terveystarkastuksissa seurataan kiusaamista ja puututaan siihen. Hyvinvoinnin lisäämiseksi myös oppilas- ja opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa painottaen erityisesti toisen asteen opiskelijoiden opiskeluhuollon pal- 3
Ministerin vastaus veluja. Tavoitteena on lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Laki opiskeluhuollosta säädetään tulevaksi voimaan vuoden 2014 alusta ja lainsäädännön toimeenpanoon on varattu vuosille 2014 ja 2015 yhteensä 13 miljoonaa euroa vuosittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman 2012 2015 (Kaste-ohjelma) yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyötä kehitetään hajanaisten palveluiden yhteensovittamiseksi. Lastensuojelun osaamista viedään peruspalvelujen tueksi lasten päivittäisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kouluun. Tällöin lastensuojelun osaamista voidaan käyttää nykyistä vahvemmin myös koulukiusaamiseen puuttumisessa. Kasteohjelmassa tarkoituksena on myös vahvistaa hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa sekä lapsiperhepalvelujen monialaista, poikkihallinnollista ja yhteen sovittavaa johtamista. Lastensuojelun valtionrahoitus on osa kunnille peruspalvelujen järjestämiseen maksettavaa valtionosuutta. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 133/2012 vp Lea Mäkipää /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 133/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Lea Mäkipää /saf: Har regeringen någon form av åtgärdsplan för att minska den snabbt ökade mobbningen i skolan och för att minska dess rent av allvarliga konsekvenser, är den modell för tidigt ingripande via barnskyddet som jag nämner ett tänkbart alternativ och är regeringen beredd att tilldela kommunerna tilläggsresurser för att utveckla barnskyddet på dessa grunder? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt undersökningar utsätts något under 10 procent av de finländska barnen för ständig mobbning. Programmet KiVa Skola växte fram ur ett behov av att ge skolorna effektiva verktyg för att förebygga och ingripa i mobbning. Resultaten visar att KiVa Skola minskar inte bara mobbningen och risken för att bli mobbad utan också förekomsten av ångest och depression samtidigt som programmet ökar de sociala färdigheterna och trivseln och motivationen i skolan. För närvarande genomförs programmet i 90 procent av de 2 876 skolor i Finland som ger grundläggande utbildning. Skolorna förfogar över ett unikt material, som innehåller både verktyg för att förebygga mobbning och verktyg som behövs för att ingripa i mobbning. Graden för genomförandet av programmet varierar mellan de skolor som deltar. Bättre genomförande är förenat med bättre effekter. Exempelvis i de skolor som valdes till årets KiVa-skolor i fjol (Karamzinin koulu och Polvijärven yläkoulu) minskade mobbningsproblemen med hela 90 procent. Undervisningsministeriet finansierade utformningen och införandet av programmet KiVa Skola åren 2006 2011. År 2011 kom Åbo universitet och undervisnings- och kulturministeriet överens om att användarrättigheten till programmet överförs på Åbo universitet så att universitetet förbinder sig att styra inkomster till den nationella utvecklingen och förvaltningen av programmet KiVa Skola. Dessutom har social- och hälsovårdsministeriet stärkt rättsgrunden för skolhälsovården under 2009 2011. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska man genom vidsträckt samarbete mellan olika aktörer vart tredje år granska att skolmiljön och skolan är sund och trygg och präglas av välbefinnande och ska man varje år följa upp arbetet för att avhjälpa bristerna. Bestämmelserna i hälso- och sjukvårdslagen preciseras i statsrådets förordning om rådgivningsverksamhet, skol- och studerandehälsovård samt förebyggande munoch tandvård för barn och unga (338/2011). Enligt förordningen ska kommunen senast från och med den 1 januari 2011 ordna återkommande hälsoundersökningar för eleverna varje skolår. I årskurserna 1, 5 och 8 ska undersökningen vara omfattande. I den omfattande hälsoundersökningen undersöks inte bara barnets hälsotillstånd utan också föräldrarnas och hela familjens välbefinnande. Eleven och hans eller hennes familj ska erbjudas mångsidig hälsorådgivning utifrån det individuella behovet. Hälsorådgivningen ska också förebygga mobbning. I samband med hälsoundersökningarna följer man med mobbning och ingriper i den. 5
Ministerns svar För att öka välbefinnandet kommer också elev- och studentvården att utvecklas tillsammans med social- och hälsovårdsministeriet med särskild fokus på studentvårdstjänsterna för studerande på andra stadiet. Avsikten är att tjänsterna ska bli planmässigare och i allt högre grad utvecklas i riktning mot förebyggande arbete och främjande av de studerandes välfärd och välbefinnande i ett helhetsperspektiv. Det stiftas en lag som gäller elev- och studentvård och som avses träda i kraft vid ingången av 2014. För genomförandet av lagstiftningen har det för 2014 och 2015 reserverats sammanlagt 13 miljoner euro per år. I samband med det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården 2012 2015 (Kaste) utvecklar samarbetet mellan social- och hälsovårdsservicen, undervisningsväsendet och ungdomsarbetet för att samordna den spridda servicen. För att stödja basservicen förs kompetens inom barnskyddet ut till barnens dagliga uppväxt- och utvecklingsmiljöer, exempelvis till skolorna. Kompetensen inom barnskyddet kan då på ett kraftfullare sätt än för närvarande användas också för att ingripa i mobbning i skolan. Inom programmet Kaste strävar man också efter att stärka verksamhet som främjar välbefinnande och förebygger problem samt förvaltningsövergripande och samordnande ledarskap inom flera branscher när det gäller service för barnfamiljer. Den statliga finansieringen av barnskyddet är en del av den statsandel som kommunerna får för att ordna basservice. Helsingfors den 21 mars 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6