Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 2014 2016 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille 2014 2016 suunnitelman vuoden 2015 toteutumisen arviointi Kallion Ikäneuvosto 5.4.2016 Yhtymähallitus 24.5.2016 44 liite
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallitus ja jäsenkuntien valtuustot hyväksyivät vuonna 2014 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelman vuosille 2014 2016 (myöhemmin IKIS -suunnitelma). Vanhuspalvelulain 5 velvoitti kunnat laatimaan suunnitelman toimenpiteistä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tuli korostaa kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Tältä pohjalta suunnitelman valmistelua ohjasi yhtymähallituksen nimeämä monialainen eri toimijatahoista ja luottamushenkilöistä koostunut työryhmä. Suunnitelman valmisteluun osallistuivat kuntien ja Kallion eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajien lisäksi vanhusneuvostot, kuntalaistapaamisissa kuntalaiset sekä ikäihmiset kyselyyn vastanneina. Suunnitelman toteutumisen seurannan lähtökohtana ovat toimenpideohjelmiin kirjatut asiat. Lisäksi ikääntyvän väestön palveluja seurataan vanhuspalvelualain toimeenpanoon liittyvillä seurantaindikaattoreilla, joita on kuvattu Kallion toimintakertomuksessa 2015. I. IKIS-suunnitelman mukaisesti peruspalvelukuntayhtymän yhtymähallitus perusti kokouksessaan 23.6.2014 74 Kallion ikäneuvoston, jonka tehtävä on suunnitelman mukaan varmistaa suunnitelmatyön jatkuminen, tavoitteiden ja vuositeemojen tarkentaminen sekä niiden toteutumisen seuranta ja arviointi. Ikäneuvoston tehtävänä on järjestää vuosittain kuntakohtaiset kansalaisfoorumit. Toteutuminen: Ikäneuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa. Joulukuun 2014 kokouksessa ikäneuvosto otti kuntatapaamisten pohjalta ensimmäistä kertaa kantaa seuraavan vuoden vuositeemoihin, yksinäisyys ja turvallisuus. Vuoden 2015 ensimmäisessä kokouksessa huhtikuussa arvioitiin edellisen vuoden toimintaa. Kokouksessa muun muassa kerrottiin Kallion ja kuntien maaliskuussa 2015 pidetyn yhteistapaamisen (27 osallistujaa) ja maalis-huhtikuussa pidettyjen kuntalaistilaisuuksien terveiset vuoden 2015 teemoista. Marraskuun 2015 kokouksessa Kallion ikäneuvosto käsitteli IKIS-suunnitelman tavoitteiden ja vuositeemojen toteutumista Kallion ja kuntien välisten tapaamisten pohjalta. Ikäneuvosto päätti tuolloin koota eri toimijoilta tietoa yksinäisyys- ja turvallisuus vuositeemojen toteuttamisesta. Huhtikuussa 2016 Kallion ikäneuvosto hyväksyi vuositeemojen ympärillä toteutetun toiminnan. Kallio järjesti kansalaisfoorumit kaikissa Kallion kunnissa (Sievi 23 osallistujaa, Alavieska 11, Nivala 9, Ylivieska 17, Alavieska 15) maalis-huhtikuussa 2015. Näissä tilaisuuksissa kuultiin kuntalaisten toiveita ja ideoitiin toimenpiteitä suunnitelman tavoitteiden ja vuoden 2015 vuositeemojen suhteen. Vastaavat kuntakohtaiset kansalaisfoorumit järjestettiin myös maaliskuussa 2016 (Sievi 22 osallistujaa, Alavieska 15, Nivala 9, Ylivieska 5). Tilaisuuksissa kuultiin kuntalaisten mielipide siitä, miten vuoden 2015 vuositeemojen toteutus näyttäytyy heidän arjessaan ja kerrottiin yleisellä tasolla, miten eri toimijat ovat vuoden 2015 vuositeemoja toteuttaneet. Kansalaistilaisuuksiin osallistuminen oli Alavieskassa ja Sievissä aktiivista verrattuna Nivalaan ja Ylivieskaan. Etenkään Nivalan tilaisuuksiin ei kumpanakaan vuonna onnistuttu innostamaan osallistujia. 2 (14)
II. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille 2014 2016 -suunnitelman arvot ovat: arvokas ikääntyminen, hyvinvoinnin tasa-arvo, turvallisuus ja itsemääräämisoikeus Toteutuminen: Arvoja käsiteltiin kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa 2015 Arvoja käsiteltiin Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa marraskuussa 2015 Arvoista käytyjen keskusteluiden pohjalta ikäihmisen ihmisarvon ja arvokkuuden säilyminen sekä itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen koettiin tärkeiksi asioiksi. Turvallisuus oli vuoden 2015 teema, josta puhuttiin paljon. Ikäihmiset kokevat sekä fyysisen että psyykkisen turvallisuuden hyvin tärkeäksi asiaksi. Turvalliseksi olonsa kokeva ikääntynyt pärjää pidempään omassa kodissaan toimintakykyisenä. III. Suunnitelman vision mukaan ikäihminen voi ikääntyä Kallion alueella arvokkaasti omassa kodissaan ja elää aktiivista elämää. Hän kokee arjen turvalliseksi ja voi luottaa toimintakyvyn heiketessä saavansa omia voimavarojaan vahvistavia palveluja ja tukea. Ikäihminen ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hän on voimavara paitsi itselleen, myös toisille ja koko yhteisölle. Arjen toiminnassa sekä palvelutoiminnassa korostuvat ikäihmisten osallisuus, ennakointi, varhainen mukaantulo ja aktiivinen tiedottaminen. Suunnitelmassa korostuu asiakkaiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Yleiset kuntien ja muiden palveluntuottajien palvelut ovat ensisijaiset ja sitten vasta verovaroin tuotetut palvelut. Asukkaan oma vastuu rahoituksesta lisääntyy. Toteutuminen: Vision sisältöä käsiteltiin kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa 2015 ja painotettiin ikäihmisen osallisuutta ja vastuuta oman hyvinvointinsa ylläpidosssa. Visiota käsiteltiin Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa 23.3.2015 ja toisen kerran marraskuussa 2015. Eläminen omassa kodissa koettiin arvokkaaksi, koska kodissa voi elää aktiivista elämää haluamallaan tavalla. Toisten varassa eläminen ei välttämättä tunnu yhtä arvokkaalta. Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa keskeistä oli se, miten voidaan turvata asuminen kotona ja kotona asuvan turvallinen osallistuminen kodin ulkopuoliseen elämään. Tässä esimerkiksi kuntien tekninen toimi on ollut auttava osapuoli. Tärkeäksi keskusteluissa koettiin se, että ikäihminen voi luottaa saavansa tarpeellisen avun, jos ei enää omin voimin kotona pärjää. Suunnitelmassa korostuu asiakkaiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja terveydestään, jota korostettiin kaikissa tilaisuuksissa. Samoin ikäihmisen osallisuus tuotiin hyvin laajasti esiin keskusteluissa. 3 (14)
IV. Suunnitelman strategiset tavoitteet ovat: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2) Kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut Toteutuminen: Käsitelty kansalaisfoorumeissa ja keskusteltu tavoitteista maalis-huhtikuussa 2015 Käsitelty Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa 23.3.2015 sekä yksittäisissä kuntien ja Kallion tapaamisissa marraskuussa 2015. Hyvinvointia ja terveyden edistämistä on tuotu keskusteluissa esiin kaikissa tilaisuuksissa ikäihmisten kohdalla, jopa elämän ehtoon lähellä. Kuolemansairaankin elämässä voidaan nähdä hyvinvointia, kun puhutaan poislähtevän turvallisesta, rauhallisesta ja kivuttomasta olotilasta. Jokaisen vastuusta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan iästä huolimatta on korostettu eri tilaisuuksissa huomioiden kuitenkin ihmisten eri sairaudentilat. Yhteenveto on, että ikäihminen haluaa asua omassa kodissaan ja toivoo, että sinne hän saa tarvittavat palvelut. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevat ovat niitä, jota ensisijassa haluaisivat siirtyä palvelutaloon. V. Suunnitelmassa on seitsemän päämäärää, jotka jakautuvat moniin sisältöihin. Suunnitelman päämääriksi on valittu asiat, jotka tukevat vision ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Päämäärissä on otettu huomioon suunnitelman valmistelun yhteydessä yhteisesti sovitut vuositeemat. Kunkin päämäärän tai sen osa-alueen kohdalla on kerrottu, mikä toimijataho on ensisijaisesti vastuussa sen toteuttamisesta. Suunnitelman päämäärät ovat: 1) Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella. 2) Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään. 3) Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään. 4) Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu. 5) Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen. 6) Palveluorganisaatioita kehitetään. 7) Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana. Toteutuminen: Päämääriä on käsitelty kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa 2015 Päämääriä on käsitelty Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa 23.3.2015 ja marraskuussa 2015 - Kunnat haluavat pitää alueensa elinvoimaisina ja tuoda palveluita ja asuntoja kaikille ikäryhmille, myös ikääntyneille. Eri tahojen suunnitelmia on tehty erilaisista senioritaloista ja kylistä ja näitä suunniteltaessa on kuultu palveluiden tuottajien näkemyksiä. Kuntien vanhusneuvostojen ääntä on kuultu kunnissa rakenteita ja toimintoja kehitettäessä. Kunnat pyrkivät tekemään kulkuväylät ja tilat esteettömiksi ja turvallisiksi. 4 (14)
- Kuntien kaikki toimijatahot ovat monin eri tavoin edistäneet ja ylläpitäneet ikäihmisten terveyttä toimintakykyä. Tämä toiminta on ollut hyvin merkityksellistä ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. - Kuntien vanhusneuvostot vastaavat osaltaan ikäihmisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta omiin palveluihinsa. Kuntien hallintokunnat, kuten kulttuuri-, liikunta- ja sivistystoimet sekä eri yhteisöt, ovat lisänneet ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuutta tarjoamalla mitä moninaisempia kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia sekä kulttuurielämyksiä. Kalliossa on osallisuutta lisätty mm. aloittamalla kansalaisraadit kotihoidossa loppuvuodesta 2015 ja keräämällä palautetta säännöllisesti eri tahoilla sekä osallistamalla palveluissa olevia ihmisiä erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. - Kaikki toimijat ovat parantaneet ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja liikkumismahdollisuuksia. - Palveluorganisaatiot ovat jatkuvassa kehittämisen tilassa. Kehittämisen tarkoituksena on luoda mahdollisimman laadukkaat ja turvalliset asiakaslähtöiset palvelut toimien kuitenkin taloudellisten raamien puitteissa. Palvelujen kehittämisessä on kuultu myös asiakasta mm. saadun palautteen pohjalta. VI. Kunnat, Kallio ja muut yhteistyötahot toimivat yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti ja mahdollistavat aktiivisen ikääntymisen ikäystävällisellä Kallion alueella. Kukin toimijataho vastaa suunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta tahollaan. Vuosittain on kuntien ja Kallion kesken kaksi tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuutta. Toteutuminen: Kuntien kanssa käytiin ensimmäinen tavoitekeskustelu tavoitteista ja vuositeemoista 23.3.2015 yhteistapaamisena. Palautekeskustelua näistä käytiin Kallion ikäneuvostossa jo 16.4.2015. Marraskuussa 2015 Kallio kävi kuntien kanssa; Alavieska 23.11. Nivala 25.11. Sievi ja Ylivieska 27.11. arviointikeskustelun vuoden 2015 teemoista, jotka vietiin marraskuun lopulla Kallion ikäneuvostoon. Kukin toimijataho on omalla tahollaan ja osaamisalueellaan toiminut tavoite- ja päämääräsuuntautuneesti ja laatinut omat suunnitelmansa. Vuositeemat ja niiden toteuttaminen ovat olleet keskeiset tapaamisten sisällöt. Taloudellisten resurssien osalta ikääntyvien palveluiden kehittämisessä vuoropuhelu kuntien ja Kallion kesken on jatkuvaa. Kuntatapaamisten koollekutsumisesta on käytännössä vastannut Kallio. VII. Suunnitelman toimeenpanoa varten kukin toimijataho laatii vuosittain oman toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma rakentuu vuositeemoille, jotka jokainen kuntatoimija, yhteistyötaho ja järjestö ottavat huomioon omassa toiminnassaan. Toimeenpano kytketään talousarvioneuvotteluun ja yhteisiin kaksi kertaa vuodessa toteutettaviin tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuuksiin. 5 (14)
Vuoden 2015 vuositeemana olivat yksinäisyys ja turvallisuus. Kaikilla tahoilla ei ole tehty omaa kirjallista toimenpideohjelmaa, mutta eri kansalais- ja kuntatilaisuuksien perusteella eri tahot ovat olleet tietoisia vuositeemoista ja siten kaikilla tahoilla on tavoitteisiin vastattu. Toteutuminen: Ikäneuvosto pyysi kaikkia toimijatahoja listaamaan vuoden 2015 suunnitelman mukaiset toimensa, erityisesti yksinäisyyttä ja turvallisuutta koskevat. Teemojen toteutumista käsiteltiin kuntien tapaamisessa marraskuussa 2015. Kallion ikäneuvostossa keskusteltiin 30.11.2015 vuositeemojen toteutumisesta alustavasti ja 5.4.2016 lopullisen arvioinnin muodossa. Kansalaisfoorumeissa maaliskuussa 2016 käytiin arviointikeskustelua. Vuoden 2015 yksinäisyysteema Yksinäisyys -teeman ympärillä on käyty kaikissa tilaisuuksissa keskustelua siitä, mitä yksinäisyys on. Jokaisella on oma käsitys yksinäisyydestä ja jokainen myös kokee sen omalla tavallaan. Vaikka ihminen asuu yksin, hänen ei tarvitse kokea itseään yksinäiseksi. Ihmiset ovat erilaisia ja joku nimenomaan haluaakin asua yksin kuitenkin hoitaen kanssakäymisen toisten kanssa omalla tavallaan. Yhteiskunnassahan ei voi selvitä tapaamatta muita ihmisiä. Toisaalta ihminen saattaa tavata toisia ihmisiä ja jopa asua muiden asukkaiden ja henkilökunnan keskellä palveluasumisyksikössä ja silti kokea yksinäisyyttä, etenkin läheisten asuessa kaukana. Tiedetään, että yksinäisyyden tunnetta poistaa ihmiskontaktit, vaikka ne olisivat harvoja ja lyhyitäkin, kunhan ne ovat merkityksellisiä. Keskusteluissa tuli esiin ja muistutettiinkin, että joskus ikäihmisen yksin jäämisen ja osallistumattomuuden taustalla voi olla masennus, johon tulee aktiivisesti puuttua. Kokemus oli laajasti siitä, että leskeksi jääminen, etenkin miehillä, on riski kokea syvääkin yksinäisyyttä, joka voi johtaa osalla masennukseen asti. On myös todettu, että muuttaminen sivukylältä keskustaan katkaisee yhteyden lähipiiriin ja tuo mukanaan yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyyttä on, mutta omalla aktiivisuudella on iso merkitys. Puhutuimpia aiheita oli, miten saadaan passiiviset mukaan. Esimerkkinä Ylivieskan Tuokiotuvalla on menossa projekti, jonka pääpainona on, miten kotona olevat saataisiin aktivoitua. Kaikki kunnalliset, vapaaehtois- ja kolmannen sektorin tahot halusivat tuoda apua yksinäisyyteen ja tehdä työtä sen helpottamiseksi tai jopa poistamiseksi. Vuonna 2015 tehtiin hyvin monenlaisia toimia yksinäisyyden helpottamiseksi. Esimerkinomaisesti kooste yksinäisyys -teemasta: Kuntien sivukyliltä ei välttämättä hakeuduta eri tilaisuuksiin tai palveluja hakemaan, joten tiedottamista eri tapahtumista tarvitaan entistä voimakkaammin. Erilaiset kunnissa toimivat kuljetuspalvelut on nähty positiivisena myös yksinäisyyden poistamisessa, sillä ne luovat mahdollisuuden keskusteluun ja yhdessäoloon muiden kanssa. Mm. Nivalassa bussi kuljettaa säännöllisesti ikääntyneitä sivukyliltä keskustaan. Kutsutaksitoimintaa on muissa kunnissa. Esiin on tuotu toive, että jopa vapaaehtoisena ystäväpalveluna yksinäisiä ihmisiä kuljetettaisiin yhteiseen kaveripiiritoimintaan, kuten esimerkiksi kyläkyyti Nivalassa. 6 (14)
Kallion palveluissa: Yksinäisyyttä on myös Kallion palveluiden piirissä, joissa sitä yritetään poistaa erilaisin viriketoimin ja ulkopuolisten käynneillä. Vapaaehtoisia on toivottu vierailemaan palvelutaloissa ja yksinäisyyttä kokevien kodeissa. Kuntien vanhusneuvostot ovat pyytäneet, että Kalliosta ilmoitettaisiin, mihin toimiin vapaaehtoisia tarvitaan. Ns. kynkkärinkiläiset toteuttavat kahta tehtävää: ulkoiluttavat ja samalla toimivat toivottuna ystävänä ikäihmiselle. Eri toimijoiden musiikkihetket ja esiintymiset tuovat iloa yksinäisille, esim. Aamuvirkut -esiintymisryhmän kenraaliharjoitus palvelutalojen asukkaille ja omaisille. Kallion palveluyksiköissä olevia henkilöitä on viety tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Teknisiä apuvälineitä toivottiin palveluiden piirissä olevien avuksi yhteydenotossa omaisiin. Yhteisöt: Ystäväpalvelu on merkittävä apu yksinäisyyteen. Sitä järjestävät seurakunnat ja järjestöt, mutta tarvetta sen lisäämiseen on edelleen. Ystäväpalvelusta esitettiin toive, että esimerkiksi kotihoidon henkilöstö voisi pyytää tietoonsa tulleelta yksinäiseltä henkilöltä puhelinnumeron, joka välitettäisiin ystäväpalvelun henkilöille. Vapaaehtoisia käyntejä yksinäisten ihmisten koteihin tekevät myös ihan yksittäiset ihmiset joka kunnan alueella. Eri kylien kyläyhdistykset tekevät merkittävää työtä yksinäisyyden vähentämiseksi järjestämällä erilaista toimintaa. Samoin Eläkeliiton vapaaehtoistyö, josta esimerkkinä Sievin Eläkeliiton toiminta vuonna 2015 aikana; 562 kertaa ja 1002 asiakasta. Ylivieskan Tuokiotuvalla aloitettiin ensikertalaisten sunnuntaikahvit, jonka tarkoituksena on löytää ja kutsua tuvalle tutustumaan myös niitä ikäihmisiä, joiden ei ole vielä tullut sinne lähdettyä. Yhteisestä ovesta -yhdistykseltä tiedusteltiin myös vapaaehtoisia ystäviä esim. ulkoiluavuksi. Miehet perustivat oman turinapiirin, jossa luottamukselliset keskustelut vertaisten kanssa auttavat osallistujia iloissa ja suruissa. Joka kuukauden viimeisenä tiistaina tuokiotupalaiset ovat vierailleet Kotikartano 2:ssa laulaen ja jutustellen yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteistyössä: Järjestöjen ja kuntien erilaiset kerhot, piirit, erilaiset jumpat, keilausmahdollisuudet, seniorisalitoiminta, ilmaiset uinnit yli 80 -vuotiaille mm. Nivalassa, muut uintimahdollisuudet, vesijumppa, patikoinnit, Menoks liikuntakampanja ja erilaiset retket toimivat yksinäisyyden torjujina. Ylivieskan Akustiikan ja kulttuuritoimen yhteistyönä pidettiin mm. Kulttuurihelmet tapahtuma. Torstaituokioita pidetään Akustiikassa vanhusneuvoston, järjestöjen ja kulttuuritoimen yhteistyönä: mm. vanhusneuvosto järjesti kodinturvallisuus -tapahtuman, myös musiikkitapahtumia järjestettiin (esim. runot ja vanhat laulut). Kotiseutuviikkoja vietettiin kesän aikana. Seurakunnat: Seurakunnat ovat myös merkittävä tekijä yksinäisyyden poistossa järjestäen monia tapahtumia ja käyntejä yksinäisten luona. Seurakunta ohjaa myös vapaaehtoisia kotikäynneille. Varttuneen väen kerhot ja muut kyläkerhot, jumalanpalvelukset kirkkokahveineen, jumalanpalvelusryhmät, lauluryhmät, käynnit vuodeosastoilla, leirit ja Ylivieskassa ikäihmisten ruokailupalvelu seurakuntakodilla auttavat yksinäisyyden ehkäisemisessä ja poistossa. Monet, kuten mieslesket, kohtaavat aterioilla päivittäin toisiaan ja saavat samalla aterioida. Joulu- ja pääsiäisateria tarjotaan Alavieskassa yksinäisille ja lähimmäisen lounas Nivalassa, johon erityisesti on kutsuttu yksinäisiä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ja samoin kotikäyntejä pyritään kohdentamaan juuri noiden ryhmien luokse. Alavieskassa on Turinatupa ja seurakunnilla on myös sururyhmät ns. yksinäisyyden estämiseksi. Yhteistyötä Kallion soten kanssa toivotaan vielä enemmän. Kuntien ja Kallion toiminnassa on myös yksinäisyysteema otettu huomioon. Alueellista vanhusten juhlaa vietettiin Sievissä 5.10.2015. Musiikkiopistolla on palveluita ikäihmisille; tutut koululaulut, soittimet ja uutena i-padillä musiikkia, jatkossa myös vuodepotilaille, saattohoitopotilaille jne. Kirjastokirjoja toimitetaan niille ikäihmisille, jotka eivät pääse itse 7 (14)
kirjastoon. Ylivieskassa n. 70 kirjan siirtokokoelmia viedään Visalaan, terveyskeskukseen, Kotikartanoon. Kirjastoautopalvelut ovat käytössä laajalla alueella. Kirjallisuuspiirejä on järjestetty kansalaisopiston kanssa, myös päiväpiiri on käynnistynyt. Kirjastossa on mm. äänikirjojen määrää lisätty. Silja-kirjaston jalkauttaminen kotikäyttöön on myös ikäihmisille mahdollista internetyhteydellä. Tietokonetta ei osaa monikaan ikäihminen käyttää ja siksi Kansalaisopistolla on opetusta päiväaikaan monen ikäisiä kuntalaisia varten. Kansalaisopistolta toivotaan tietokoneen käytön alkeiskurssia, jossa eläkkeellä olevat voisivat opettaa toisiaan. Nivalan kirjastossa on vihko, jossa voi toivoa lähiopetusta ja samaan vihkoon opettaja laittaa nimensä, näin syntyy lähiparit. Ulkoilureittejä on reititetty. Ikääntyneet kuntalaiset voivat ruokailla Sievin kunnantalolla, missä voi tavata muita ja sitä kautta poistaa yksinäisyyttä. Eläkeläisten toimintapäivää vietettiin yhdessä Kallion kanssa. Liikkeellä voimaa vuosiin -hankkeessa on haastettu monia sektoreita osallistumaan. Kallio haastoi keväällä kunnat Ikäihmiset valtaavat liikuntapuistot -tempaukseen. Syksyllä pidettiin Liisan liukkaat ja Kaisan kaliamat tapahtuma Kallion ja kuntien yhteistyönä. Alavieskasta tuotiin esiin liikunta- ja pyöräilykampanjat, joissa oli 3000 suoritusta. Yksinäisyyden torjumiseksi tuotiin eri tapaamisissa seuraavia toiveita: vanhusten eläinkontaktit mahdollisiksi, esim. kaverikoira -toiminta, Greencare-toiminta eläin- ja puutarhatoimintoineen. Lapset ja vanhukset halutaan yhteen esimerkiksi päiväkoti ja palvelutalot samaan fyysiseen tilaan tai samalle alueelle, jolloin luonteva kanssakäyminen mahdollistuu. Yhteisöasumista tulisi järjestää tulevaisuudessa. Kallion järjestää maanantaisin Omavieskan asukkaille ohjatun viriketoimintaryhmän, johon voisi tulla myös kotoa ikäihmisiä. Nivalassa kehittämisajatuksena tuotiin liukuesteiden kustantaminen ikäihmisille. Myös senioripuiston tarpeesta puhuttiin. Kuntolaitteiden päivittäminen Kotikeskuksen päiväkeskuksen kuntosaliin olisi ajankohtaista, ja sen myötä kuntohuoneen toiminnan kehittäminen. Sievissä tuotiin esiin kuljetustarve sivukyliltä erilaisiin tapahtumiin keskustaan ja eri järjestöjen tarve käyttää Lusiinan tiloja. Ylivieskassa kehittämisajatuksena tuotiin esille, että ikäihmisiä koskevat kaavoitusmuutokset tuotaisiin vanhusneuvostolle kommentoitavaksi. Kotikartanoon on haaveiltu ulkoliikuntalaitteita. Vuoden 2015 turvallisuusteema Turvallisuusteemasta on keskusteltu sekä fyysisenä turvallisuutena että turvallisuuden tunteena ja samoin toiminnat on suunnattu sekä fyysisen turvallisuuden että turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Toisista sekä itsestä huolehtiminen ja välittäminen nähtiin tärkeänä turvallisuuden tuojana. Talviaikaan teiden ja kulkuväylien liukkaus koettiin ikäihmisten keskuudessa haastavana. Ajoittain alueilla liikkuu outoja henkilöitä, jotka ikäihmisten osalta nähtiin turvallisuusriskinä. Eri tilaisuuksissa tuotiin myös esiin toiveita turvallisuuteen liittyen, mm. lepopaikkoja (penkit) pitäisi olla enemmän tarjolla liikkujille, myös kauemmas keskustan alueelta. Yhteisöasumisen tarvetta on turvallisuuden luomiseksi, kotihoidon yöpartiotoiminta auttaisi turvallisuuden tunteeseen, rikolliset ikäihmisten uhkana; hälytysjäjestelmät, lukot kuntoon, turvapuhelimia ja apuvälineitä toivotaan kotiin. Onko palvelutaloissa, kodeissa aidat turvalliset? Onko muistisairaat huomioitu? Pitäisi olla aidatut ulkoilualueet, jotka kunta suunnittelisi ja vapaaehtoiset voisivat toteuttaa. Vanhuksille turvajalkineet / nastat, kuka maksaisi? Siivousapu ehkäisee loukkaantumisia. Kuntouttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Monissa tapahtumissa on puhuttu kodin turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Kunnat ovat omilla toimillaan tehneet paljon ikäihmisten turvallisen liikkumisen ja harrastamisen eteen. 8 (14)
Esimerkinomaisesti kooste toteutuneista tapahtumista: Yhteisöt: Kodinturvallisuudesta vietettiin vanhusneuvoston aloitteesta tapahtumaa ikäihmisille Ylivieskassa 20.5.2015, johon kaikista kunnista sai osallistua. Tuokiotupa Ylivieskassa on ikäihmisten mielestä hyvä turvallisuuden tuoja. Joulukuussa Tuokiotupa lahjoitti kenkiin laitettavat liukuesteet. Liukuesteitä on ollut myös palkintoina tuvan pienarpajaisissa. Erilaisissa tuokioissa on ollut esillä asiaa muun muassa lääkkeistä, liikenneturvallisuudesta, apuvälineistä ja kodin turvallisuudesta, hampaista, unesta, omaishoivasta, luentoja, mm. Ikäihmisten lääkkeet ja uni ja unen merkitys, apuvälineet ja kodin esteettömyys, ikäihmisten suunhoito ja ikäihminen liikenteessä. 4H-kerholaiset suorittavat kauppapalvelua, ikkunanpesua ja haravointia, jottei ikäihminen satuttaisi itseään tällaisissa toimissa toimintakyvyn ollessa heikentynyt. Seurakunnan varttuneen väen leirillä ja näkö- ja liikuntavammaisten kerhossa oli viime vuonna teemana turvallisuus: kodin turvallisuus, kotitapaturmien ehkäiseminen, vanhuuden voimavarat, hengellinen turvallisuus. Kunnat ovat tehneet ikäihmisten turvallisuuden takaamiseksi muun muassa seuraavaa: katujen hiekoitusta, Alavieskassa esim. sairaudellisista syistä pientä avustamista lumen luomisessa, kutsutaksitoiminta ja sen lisäksi ikäihmisillä on Alavieskassa mahdollisuus käyttää myös koululaiskyytejä kyytipalveluna. Nivala on mukana ns. Toimijamallissa, joka on tuonut lisätoimia liikenneturvallisuudesta huolehtimisessa. On mm. jalkauduttu seuraamaan esimerkiksi aamuliikennettä. Kehittävää keskustelua liikenneturvallisuuden teemasta on käyty myös poliisin ja sairaankuljetuksen kanssa. Nivala on mm. mukana liikenneturvallisuustyöryhmissä (kunnallinen, seutukunnallinen ja alueellinen). Nivalan Kansalaisopiston vetämässä Ikäihmiset liikenteessä -koulutuksessa oli noin 60 osallistujaa. Tievalaistusta on tehostettu, liikennevalot on otettu käyttöön kahdessa risteyksessä ja myös kulkureittejä on parannettu esimerkiksi alueilla, joilla asuu ikäihmisiä. Kaupunki auraa sivutiet ja yksityistiet, jos tiematkaa on yli 50 m. Ateriat tuotetaan turvallisesti ja terveellisinä 7 päivänä viikossa. Turvallisuutta tuo myös porrasremontin myötä sulana pysyvät kirjaston ulkoportaat. Penkkejä on keskustan alueella, missä ikäihminen voi levätä. Sievissä on panostettu palveluliikenteen järjestämiseen kutsutaksitoiminnalla ikäihmisten turvallisen liikkumisen parantamiseksi ja mahdollistamiseksi. Kulkuväylien ylläpitoon on kiinnitetty huomiota. Turvallisiin, terveisiin ja esteettömiin tiloihin pyritään. Pääteistä huolehtii kunta. Yksityistiet aurataan muutoin, mutta kunnalta saadaan avusta siihen. Ruokapalvelua viedään kotiin n. 10 000 käynnin verran vuosittain. Ylivieskassa on panostettu liikenneturvallisuuteen. Kampanjatapahtumassa oli lähes 300 osallistujaa. Vanhusneuvoston käynnistämänä valmistellaan monin eri tavoin Senioritalohanketta. Lepopaikkoja esim. penkkejä on keskustan alueelle suunnittelussa. Ihmisten aktivoimiseksi liikkumaan on suunnittelussa puistoalue jokirantaan. Esteettömyys on huomioitu monissa tiloissa. Kaupunki on tehnyt kotona asuville 24 000 ruoka-annosta. Ylivieskassa aurataan yksityistiet omakotitaloihin, jos matka on vähintään 50 metriä. Kallion toiminnassa turvallisuus on potilas- ja asiakasturvallisuutta, mikä on jokaisella sektorilla huomioitu. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä otetaan puheeksi turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten kodin turvallisuus ja lääketurvallisuus sekä apuvälineasiat. Apuvälinearviota on tehty mm. turvalliseen liikkumiseen ja kotona selviytymiseen liittyen (esim. tukikaiteet, syömisen apuvälineet). Kodin muutostyöarviota on tehty siinä vaiheessa, kun ikäihminen on kotiutumassa vuodeosastolta. Seniorineuvonnan 9 (14)
sairaanhoitajan vastaanotolla käydään myös turvallisuuteen liittyviä asioita läpi ja kotihoidossa käsitellään kodin turvallisuutta. Kaikkien sektoreiden kuntoutuksella on pyritty toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen, jotta turvallinen elämä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa olisi mahdollista. Kallion ikäihmisten palvelut ovat osallistuneet erilaisiin liikunnallisiin tempauksiin, joissa on käyty erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita läpi, mm. Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat tapahtuma, jossa paneuduttiin liukastumisten ehkäisemiseen. VIII Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella Suunnitelman vuosille 2014-2016 tiivistelmässä kerrotaan vuoden 2016 loppuun mennessä tavoitteeksi asetetun: - Kallion alueella 91 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa. - säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä on 14 % 75 vuotta täyttäneistä. - omaishoidon piirissä on 7 % 75 vuotta täyttäneistä. - ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä on 9 %. - lyhytaikaishoitopaikkoja varataan 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä. - lyhytaikaishoidon järjestämisestä laaditaan selvitys vuoden 2014 aikana. - ympärivuorokautisesta palveluasumisesta varataan 1 % paikkoja alle 75 vuotta täyttäneille. - erityistä tukea tarvitsevien asumisen vaihtoehdoista laaditaan selvitys vuoden 2015 aikana. - ikäihmisten palveluasumista ja erityisesti lyhytaikaishoitoa kehitetään kuntouttavaksi - Kallion palvelustrategiassa määritellään oman toiminnan ja yksityisten palvelujen suhde, joka on määritetty v. 2014 Arviointia 75 vuotta täyttäneiden peittävyys v. 2015 Palvelu Suositus Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 2015 2015 2015 2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 1 Omaishoidon tuki 6 7 % 2,8 8,2 6,3 6,8 6,8 6,4 7,1 5,6 9,2 7,1 2 Säännöllinen 13 14 kotihoito % 13,9 12,9 17,2 11,6 13,4 15,5 15,9 15,4 21,8 21,1 3 ** Tehostettu palveluasuminen 6 7 % 0 0 0 0 *10,4 *9,8 10,6 10,8 9,4 9,1 4 Palveluasuminen ja laitoshoito yht. 8-10 % 12,9 11,2 10,1 8,8 10,4 10,8 11,9 12,2 11,0 10,6 5 Asuu kotona 91-92% 87,1 88,9 89,9 91,2 89,6 90,2 87,4 SHL:n mukainen 6 laitoshoito 2 3 % 0 0 0 0 0 1,0 1,3 1,4 1,6 1,5 *Tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon ei ole laskettu v. 2014-2015 tilapäishoitoa, koska asiakkaat asuvat kotona, mutta vuosien 2010-2013 luvut sisältävät lyhytaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon, joka vaihtelee kunnittain 3-10 %. **Laitoshoito on lopetettu vuoden 2015 alusta, jonka jälkeen kaikki on tehostettua palveluasumista, ks. rivi 4. 10 (14)
Arviointia: Lyhytaikaishoitopaikkoja on liian vähän suhteessa muuhun tehostettuun palveluasumiseen Nivalassa ja Sievissä ja Ylivieskassa. Lyhytaikaishoidon selvitys on tehty vuonna 2014, sen jälkeen kuntien kanssa yhdessä on keskusteltu lyhytaikaishoidon paikkojen lisätarpeesta. On myös kuvattu lyhytaikaishoidon sisältöä ja kenelle sen palvelu on tarkoitettu. Kotona asumisen tukemisessa on tilapäishoidolla erityinen merkitys sekä omaishoidettaville että muutoin kotona asuville. Kuntoutus on keskeinen toiminta-ajatus tilapäishoidossa. Tilapäisyksikössä voidaan kuntouttaa tilapäisesti toimintakyvyn laskiessa ja myös arvioida, tarvitseeko ikäihminen vielä tässä vaiheessa tehostetun palveluasumisen tai säännöllisen kotihoidon palveluita. Tilapäishoidon toiminnan kehittäminen on vasta alkuvaiheessa ja siihen tulee jatkossa panostaa sekä saada toimintaan asianmukaiset tilat ja laitteet. Kaikissa kunnissa tehostetussa palveluasumisessa asui alle 75-vuotiaita enemmän kuin tavoitteen 1 %:n verran. Erityistä tukea tarvitsevien asumisen vaihtoehdoista ei selvitystä ole tehty. Suunnitelmana oli jossakin vaiheessa tehdä Jokilaaksojen alueella selvitys, mutta tähän ei ole ryhdytty. Kallion palvelustrategia päivitetään vuonna 2015 ja siinä tullaan ottamaan kantaa oman toiminnan ja yksityisten palveluiden suhteeseen. XI. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelman vuosille 2014-2016 Liitteen no 4 seurantaindikaattorit Suunnitelman toimenpideohjelman toteutumisen arvioinnin lisäksi seurattavia indikaattoreita ovat ja niiden arviointia: 1. Palveluihin pääsyn odotusajat Palveluihin pääsyn odotusajat ovat muutoin toteutuneet, mutta tehostettuun palveluasumiseen on osassa kuntia jouduttu odottamaan yli 3 kk. Asiakkaaseen on otettu yhteyttä seitsemän päivän sisällä yhteydenotosta tai hakemuksen saapumisesta. Kotikäynnistä on sovitttu asiakkaan/omaisen kanssa. Kiireellisissä tapauksissa kotikäynti on tehty samana päivänä. Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolle pääsyn odotusajat eivät ole ylittäneet asetettuja odotusaikoja. 2. Kyselyt - Kuntalaiskyselyt kerran valtuustokaudessa - Asiakastyytyväisyyskyselyt, vuosittain Kuntalaiskyselyt ovat toteutuneet kansalaisfoorumien muodossa ja vanhusneuvostojen toiminnan kautta. Eri tahoilla on tehty omia asiakastyytyväisyyskyselyjä, pääasiassa vuosittain. 3. Palvelutarveindikaattorit - väestörakenne - yksin asuvat 11 (14)
Väestörakennetta on seurattu tiiviisti joka toimijataholla. Lähes jokaisen palvelun suunnittelutilaisuudessa on esillä aluksi alueen väestörakenne ja sen kehittymisen vaikutus palveluntuottamiseen. Väestö on ikääntymässä, eri kunnissa hieman eri aikoina, mikä näkyy myös palveluiden suunnittelussa. Ikäryhmä/lukumäärä v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 75 v täyttäneet 2842 2892 2941 2921 2954 Alavieska 320 316 314 301 304 Nivala 1002 1010 1019 1000 1019 Sievi 399 425 446 445 446 Ylivieska 1121 1141 1162 1175 1185 85 v täyttäneet 829 860 892 915 917 Alavieska 82 83 95 99 102 Nivala 302 314 326 333 329 Sievi 133 140 146 143 152 Ylivieska 312 323 325 340 334 Taulukko 1. Väestötiedot vuosilta 2014 ja 2015 (ennakkotieto) sekä ennusteet vuosille 2016 2018. Lähde: Tilastokeskus 2015 Yksin asuvien määrää ei ole Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille 2014-2016 suunnitelman toimenpiteenä kartoitettu, mutta yksin asuvien tilanteesta tiedetään eri tahojen toimijoiden kautta. Kunnissa, seurakunnissa ja väestörekisterin ylläpitäjillä on tietoa yksin asuvista. 4. Palvelurakenneindikaattorit - Kts. erillinen taulukko aiemmin kohdassa VIII. - kotona asuvat - säännöllistä kotihoitoa saavat - omaishoidon tukea saavat - tehostetussa palveluasumisessa asuvat - muu palveluasuminen - pitkäaikaishoidossa olevat Kotona asuvien määrä on lisääntynyt ja osassa kuntia myös Kallion säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä. Osassa kuntia säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrät vaihtelee eri vuosina, johtuen osittain kotihoidon sisällä tapahtuneiden organisaatiomuutosten ja siitä johtuvien laskutapamuutosten vuoksi. Omaishoidon tukea saavien määrä vaihtelee kunnittain ja vuosittain osittain riippuen määrärahasta. Osassa kuntia on päästy valtakunnalliseen ja tässä suunnitelmassa olevaan tavoitteeseen. Kuntien välillä on jonkin verran eroa asukkaiden halukkuudessa omaishoidon asiakkaaksi. Tehostetun palveluasumisen peittävyys yli 75-vuotiailla on korkeampi kuin Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille 2014-2016 suunnitelman tavoitteessa (9) ja selvästi korkeampi kuin valtakunnallinen tavoite. Tulee huomata, että Sosiaalihuoltolain mukaisista laitospaikoista on Kalliossa luovuttu vuoden 2015 alkuun mennessä. Myös alle 75-vuotiaat käyttävät tehostettua palveluasumista enempi kuin Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille 2014-2016 suunnitelman tavoite (1 % yli 75-vuotiaiden määrästä). Muu palveluasuminen on muutettu kotihoidolla tuetuksi asumiseksi. 5. Henkilöstöön liittyvät indikaattorit - henkilöstön määrä ja koulutusrakenne - yksityisten palveluntuottajien henkilöstömäärä 12 (14)
- henkilöstömäärä tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti kotihoidossa ja muissa ikääntyvien palveluissa - henkilöstömitoitus kotihoidossa, palveluasumisessa ja laitoshoidossa Ikäihmisten palveluissa Hoidossa ja hoivassa Kalliossa henkilöstömäärä oli vuoden 2016 alussa n. 350 henkilöä. Koulutukseltaan henkilöstöstä suurin osa on lähihoitajia. Sairaanhoitajia on toiseksi eniten. Lisäksi on kodinhoitajia ja sosionomeja, fysioterapeutti ja kuntohoitaja. Esimiehillä on johtamiskoulutus. Taulukko: Kotihoidon henkilöstö 2016 Hallinto henkilöstö 3,5 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska palvelujohtaja palvelupäällikkö toimistosihteeri 0,5 1 2 Palveluneuvonta 9,55 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Muu kotihoidon henkilöstö toimipisteittäin palveluesimies fysioterapeutti kuntohoitaja lähihoitaja sairaanhoitaja sosiaalityöntekijä Palveluesimies Henkilöstökoordinaattori Sairaanhoitaja 0,2 0,7 0,15 3,5 4 1 Lähihoitaja Kodinhoitaja/ kotiavustaja/ muu Yhteensä Kotihoito 63,7 Alavieska 0,3 1 4 3 8,3 Nivala 1 3 18 22 Sievi 1 2 9 2 14 Ylivieska 0,7 3,3 10,4 5 19,3 Ikäihmisten 11,23 vuokra-asuminen Kotirinne 0,10 2,6 1 3,7 Kotikartano 1 ja 3 0,43 1 6 0,10 7,53 Päivätoiminta 4,10 Alavieska Nivala 0,53 1,2 1,73 Sievi 0,34 0,4 0,74 Ylivieska 0,53 0,6 0,50 1,63 Tilapäishoito 12,13 Nivala 0,33 2 9,8 12,13 Erityisryhmät 0,7 Alavieska 0,08 Nivala 0,23 Sievi 0,11 Ylivieska 0,28 Resurssipooli 31,3 Alavieska 0,35 0,3 1 1,65 Nivala 1 5,6 8 14,6 Sievi 0,40 1,4 2 3,8 Ylivieska 1,05 4,7 5,5 11,25 Kallion kotihoidon tulosyksikkö yht. 136,21 13 (14)
Henkilöstö palvelujohtaja palvelupäällikkö toimistosihteeri 0,5 1 2 Alue/Yksikkö Paikat Henkilöt yhteensä Alavieska yhteensä 36 28 Palveluesimies Sairaanhoitaja Lähi/kodinhoitaja/kotiav Hoito/osastoap. Sisäiset sijaiset *) Mitoitus Omavieska 36 28 1 4 17 1 6 0,61 Nivala yhteensä 78 60,4 Kotikeskus (Mäntykoti, Rantakoti, Suvantokoti) 48 34 1 4 25 5 0,60 Niittykoti 21 13 3 10 0,62 Nivalan hoiva 9 13,4 0,4 2 9 2 ** Sievi yhteensä 42 31 Pajula (Koivula, Käpylä, Pajula) Ylivieska yhteensä 121 86,4 42 31 1 5 21 2 0,62 Kotikartano (2 ja 4) 53 36 1 5 26 4 0,58 Sipilä 52 38 1 7 24 2 5 0,63 (Ranta-Sipilä, Sipilä) Ylivieskan hoiva 16 12,4 0,4 1 9 2 0,62 Taulukko: Palveluasumisen henkilöstö ja mitoitus 2016. *) Sisäisiä sijaisia ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. **) 9 lisäpaikkaa vuonna 2015. Jolloin paikat yhteensä 18 ja mitoitus 0,61. Yksityisten palveluntuottajien henkilöstömääriä ei ole laskettu, mutta mitoitukset ovat suurin piirtein samaa tasoa. Henkilöstöä tuhatta yli 75-vuotiasta kohden kotihoitopalveluissa on 47,2 ja tehostetun palveluasumisen piirissä 71,7. Henkilöstömitoituksia ei ole laskettu muissa kuin tehostetun palveluasumisen piirissä ja vuodeosastoilla. Tehostetun palveluasumisen mitoitus vaihtelee 0,58 ja 0,63 välillä ja vuodeosastoilla 0,69-0,70 välillä. 6. Talousindikaattorit - kotihoitopalveluiden kustannukset - (laitospalveluiden käyttökustannukset) - muiden vanhuspalveluiden kustannukset Kotihoidon nettokustannukset olivat vuonna 2015: 9 921 428 Tehostetun palveluasumisen nettokustannukset olivat vuonna 2015: 14 863 696 Terveyskeskusvuodeosastojen nettokustannukset olivat v. 2015: 7 228 530 14 (14)