Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille suunnitelman vuoden 2015 toteutumisen arviointi Kallion Ikäneuvosto

2 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallitus ja jäsenkuntien kunnallisvaltuustot hyväksyivät vuonna 2014 Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelman vuosille Vanhuspalvelulain 5 velvoitti kunnat laatimaan suunnitelman toimenpiteistä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tuli korostaa kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Tältä pohjalta suunnitelman valmistelua ohjasi yhtymähallituksen nimeämä monialainen eri toimijatahoista ja luottamushenkilöistä koostunut työryhmä. Suunnitelman valmisteluun osallistuivat kuntien ja Kallion eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajien lisäksi vanhusneuvostot, kuntalaistapaamisissa kuntalaiset sekä ikäihmiset kyselyyn vastanneina. Suunnitelman toteutumisen seurannan lähtökohtana ovat toimenpideohjelmiin kirjatut asiat. Lisäksi ikääntyvän väestön palveluja seurataan vanhuspalvelualain toimeenpanoon liittyvillä seurantaindikaattoreilla, joita on kuvattu Kallion toimintakertomuksessa I. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille suunnitelman mukaisesti peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallitus perusti kokouksessaan Kallion ikäneuvoston, jonka tehtävä on suunnitelman mukaan varmistaa suunnitelmatyön jatkuminen, tavoitteiden ja vuositeemojen tarkentaminen sekä niiden toteutumisen seuranta ja arviointi. Ikäneuvoston tehtävänä on järjestää vuosittain kuntakohtaiset kansalaisfoorumit. Ikäneuvostolle on vakiintunut kokoontumiset kahdesti vuodessa. Joulukuun 9. päivänä v pidetyssä kokouksessaan ikäneuvosto otti ensimmäistä kertaa kantaa vuoden 2015 vuositeemoihin yksinäisyys ja turvallisuus kuntatapaamisten pohjalta. Vuonna 2015 Ikäneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran , jolloin arvioitiin vuoden 2014 toimintaa. Kokouksessa tuotiin myös tiedoksi ja keskusteluun Kallion ja kuntien pidetyn yhteistapaamisen (paikalla 27) ja maalis-huhtikuussa v pidettyjen kuntalaistilaisuuksien terveiset mm. vuoden 2015 vuositeemojen suhteen. Kokouksessaan Kallion ikäneuvosto keskusteli Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille suunnitelman tavoitteiden ja vuoden 2015 vuositeemojen toteutumisesta marraskuussa 2015 pidettyjen Kallion ja kuntien välisten tapaamisten pohjalta. Ikäneuvosto päätti tuolloin myös, että eri toimijatahoilta kerätään toimenpiteet vuoden 2015 vuositeemojen yksinäisyys ja turvallisuus toteutumisesta Kallion ikäneuvosto hyväksyi v vuositeemojen ympärillä tehdyn toiminnan. Vuoden 2015 vuositeemoista keskusteltiin Kallion henkilökunnan toimesta kunnittaisissa kansalaisfoorumeissa Sievissä (23), Nivalassa (9), Ylivieskassa (17) ja Alavieskassa (11) ajatuksella kuntalaisten toiveiden kuuleminen ja toimenpiteiden ideoiminen tavoitteiden ja vuoden 2015 vuositeemojen suhteen. Kunnittaiset vuosittaiset kansalaisfoorumit pidettiin maaliskuussa v. 2016, joissa mukana oli kuntalaisia Sievissä (22), Alavieskassa (15) ja päivänä Nivalassa (9) ja Ylivieskassa (5). Tilaisuuksissa ensisijaisesti kuultiin kuntalaisten mielipide, miten vuoden 2015 vuositeemojen kanssa tehty työ näyttäytyy kuntalaisten arjessa ja kerrottiin yleisellä tasolla, mitä eri toimijat ovat vuoden 2015 vuositeemojen osalta tehneet. Kansalaistilaisuuksiin osallistuminen on Alavieskassa ja Sievissä ollut aktiivista verrattuna Nivalaan ja Ylivieskaan. Etenkin Nivalan tilaisuuksiin sekä v että maaliskuussa 2016 ei onnistuttu saada kuntalaisia innostumaan osallistumaan tilaisuuksiin.

3 II. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella vuosille suunnitelman arvot ovat: arvokas ikääntyminen, hyvinvoinnin tasa-arvo, turvallisuus ja itsemääräämisoikeus Käyty läpi, mitä tarkoittavat kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa 2015 ja käyty keskustelua niistä. Käyty läpi Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa marraskuussa 2015 ja käyty keskustelua arvoista. III. Suunnitelman vision mukaan ikäihminen voi ikääntyä Kallion alueella arvokkaasti omassa kodissaan ja elää aktiivista elämää. Hän kokee arjen turvalliseksi ja voi luottaa toimintakyvyn heiketessä saavansa omia voimavarojaan vahvistavia palveluja ja tukea. Ikäihminen ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Hän on voimavara paitsi itselleen, myös toisille ja koko yhteisölle. Arjen toiminnassa sekä palvelutoiminnassa korostuvat ikäihmisten osallisuus, ennakointi, varhainen mukaantulo ja aktiivinen tiedottaminen. Suunnitelmassa korostuu asiakkaiden oma vastuu hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Yleiset kuntien ja muiden palveluntuottajien palvelut ovat ensisijaiset ja sitten vasta verovaroin tuotetut palvelut. Asukkaan oma vastuu rahoituksesta lisääntyy. Vision sisältö käyty läpi kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa 2015 ja painotettu ikäihmisen osallisuutta ja vastuuta oman hyvinvointinsa ylläpidosssa. Visio käyty läpi Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa ja marraskuussa 2015 Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa. IV. Suunnitelman strategiset tavoitteet ovat: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2) Kotona asuminen ja sitä tukevat palvelut Käyty läpi kansalaisfoorumeissa ja keskusteltu tavoitteista maalis-huhtikuussa 2015 Käyty läpi Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa sekä yksittäisissä kuntien ja Kallion tapaamisissa marraskuussa V. Suunnitelmassa on seitsemän päämäärää, jotka jakautuvat moniin sisältöihin. Suunnitelman päämääriksi on valittu asiat, jotka tukevat vision ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Päämäärissä on otettu huomioon suunnitelman valmistelun yhteydessä yhteisesti sovitut vuositeemat. Kunkin päämäärän tai sen osa-alueen kohdalla on kerrottu, mikä toimijataho on ensisijaisesti vastuussa sen toteuttamisesta. Suunnitelman päämäärät ovat: 1) Kallion aluetta kehitetään elinvoimaiseksi ikääntyneiden tuella. 2) Terveyttä ja toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään. 3) Ikäihmisen osallistumista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään. 4) Ikäihmiset ovat innostuneita liikkumaan ja liikkumisen esteet on poistettu.

4 5) Ikäihmisillä on mahdollisuuksia monimuotoiseen asumiseen ja hänen lähiympäristönsä on turvallinen ja terveellinen. 6) Palveluorganisaatioita kehitetään. 7) Kuntien kustannuskehitys pidetään vakaana. Päämäärät on käyty läpi kansalaisfoorumeissa maalis-huhtikuussa Päämäärät on käyty läpi Kallion ja kuntien välisessä tapaamisessa ja marraskuussa Kuntien vanhusneuvostojen ääntä on kuultu kunnissa rakenteita ja toimintoja kehitettäessä. Kalliossa on osallisuutta lisätty mm. aloittamalla kansalaisraadit kotihoidossa loppuvuodesta 2015 ja keräämällä eri tahoilla palautetta. Ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja liikkumismahdollisuuksia on parannettu kaikkien toimijoiden taholta. VI. Kunnat, Kallio ja muut yhteistyötahot toimivat yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti ja mahdollistavat aktiivisen ikääntymisen ikäystävällisellä Kallion alueella. Kukin toimijataho vastaa suunnitelman tavoitteiden toteuttamisesta tahollaan. Vuosittain on kuntien ja Kallion kesken kaksi tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuutta. Kuntien kanssa käytiin ensimmäinen tavoitekeskustelu tavoitteista ja vuositeemoista yhteistapaamisena. Palautekeskustelua näistä käytiin Kallion ikäneuvostossa jo Marraskuussa 2015 Kallio kävi kuntien kanssa; Alavieska Nivala Sievi ja Ylivieska arviointikeskustelun vuoden 2015 teemoista, jotka vietiin marraskuun lopulla Kallion ikäneuvostoon. VII. Suunnitelman toimeenpanoa varten kukin toimijataho laatii vuosittain oman toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma rakentuu vuositeemoille, jotka jokainen kuntatoimija, yhteistyötaho ja järjestö ottavat huomioon omassa toiminnassaan. Toimeenpano kytketään talousarvioneuvotteluun ja yhteisiin kaksi kertaa vuodessa toteutettaviin tavoite- ja arviointikeskustelutilaisuuksiin. Vuoden 2015 vuositeemana olivat yksinäisyys ja turvallisuus. Kaikilla tahoilla ei ole tehty omaa kirjallista toimenpideohjelmaa, mutta eri kansalais- ja kuntatilaisuuksien perusteella eri tahot ovat olleet tietoisia vuositeemoista ja siten kaikilla tahoilla on tavoitteisiin vastattu. Ikäneuvosto pyysi kaikkia toimijatahoja listaamaan vuoden 2015 suunnitelman mukaiset toimensa, erityisesti yksinäisyyttä ja turvallisuutta koskevat. Teemojen toteutumista käytiin läpi kuntien tapaamisessa marraskuussa käytiin Kallion ikäneuvostossa keskustelua vuositeemojen toteutumisesta alustavasti ja lopullisen arvioinnin muodossa. Kansalaisfoorumeissa maaliskuussa 2016 käytiin arviontikeskustelua.

5 VIII. Vuoden 2015 yksinäisyysteema Yksinäisyys -teeman ympärillä on käyty kaikissa tilaisuuksissa keskustelua siitä, mitä yksinäisyys on. Jokaisella on oma käsitys yksinäisyydestä ja jokainen myös kokee sen omalla tavallaan. Vaikka ihminen asuu yksin, hänen ei tarvitse kokea itseään yksinäiseksi. Ihmiset ovat erilaisia ja joku nimenomaan haluaakin asua yksin kuitenkin hoitaen kanssakäymisen toisten kanssa omalla tavallaan. Yhteiskunnassahan ei voi selvitä tapaamatta muita ihmisiä. Toisaalta ihminen saattaa tavata toisia ihmisiä ja jopa asua muiden asukkaiden ja henkilökunnan keskellä palveluasumisyksikössä ja silti kokea yksinäisyyttä, etenkin läheisten asuessa kaukana. Tiedetään, että yksinäisyyden tunnetta poistaa ihmiskontaktit, vaikka ne olisivat harvoja ja lyhyitäkin, kunhan ne ovat merkityksellisiä. Keskusteluissa tuli esiin ja muistutettiinkin, että ikäihmisen kohdalla voi joskus yksin jäämisen ja osallistumattomuuden taustalla olla masennus, johon tulee aktiivisesti puuttua. Kokemus oli laajasti siitä, että leskeksi jääminen ja etenkin miespuolisilla leskillä on riski kokea syvääkin yksinäisyyttä, joka voi johtaa osalla masennukseen asti. On myös todettu, että kun muutetaan sivukyliltä keskustaan, yhteys lähipiiriin katkeaa ja se tuo mukanaan yksinäisyyden tunnetta. Yksinäisyyttä on, mutta omalla aktiivisuudella on iso merkitys. Puhutuimpia aiheita oli, miten saadaan passiiviset mukaan. Esimerkkinä Ylivieskan Tuokiotuvalla on menossa projekti, jonka pääpainona on, miten kotona olevat saataisiin aktivoitua. Kaikilla kunnallisilla, vapaaehtois- ja kolmannen sektorin tahoilla haluttiin tuoda apua yksinäisyyteen ja sen helpottamiseksi tai jopa poistamiseksi tehdään työtä. Vuonna 2015 tehtiin hyvin monenlaisia toimia yksinäisyyden helpottamiseksi, joista seuraava esimerkinomaisesti koosteena: Kuntien sivukyliltä ei välttämättä hakeuduta eri tilaisuuksiin tai palveluja hakemaan, joten tiedottamista eri tapahtumista tarvitaan entistä voimakkaammin. Erilaiset kunnissa toimivat kuljetuspalvelut on nähty positiivisena myös yksinäisyyden poistamisessa, sillä ne luovat mahdollisuuden keskusteluun ja yhdessäoloon muiden kanssa. Mm. Nivalassa bussi kuljettaa säännöllisesti ikääntyneitä sivukyliltä keskustaan. Kutsutaksitoimintaa on muissa kunnissa. Esiin on tuotu toiveena jopa vapaaehtoisena ystäväpalveluna yksinäisten ihmisten kuljettamista yhteiseen kaveripiiritoimintaan. Tällaisena toimii esim. Kyläkyyti Nivalassa. Ystäväpalvelu on merkittävä apu yksinäisyyteen. Sitä on toiminnassa mm. seurakuntien ja järjestöjen toimesta, mutta tarvetta lisäämiseen olisi. Ystäväpalvelusta esitettiin mm, että jos kotihoidon henkilöstölle tulee tietoon yksinäinen, voisi häneltä pyytää puhelinnumeron, joka välitetään sitten ystäväpalvelun henkilöille. Vapaaehtoisia käyntejä yksinäisten ihmisten koteihin tehdään myös ihan yksittäisten ihmisten toimesta joka kunnan alueella. Yksinäisiä on myös Kallion palveluiden piirissä ja erilaisin viriketoimin ja ulkopuolisten käynneillä sitä yritetään poistaa. Vapaaehtoisia on toivottu vierailemaan palvelutaloissa ja yksinäisyyttä kokevien kodeissa. Kuntien vanhusneuvostot ovat pyytäneet, että Kalliosta ilmoitettaisiin, mihin toimiin vapaaehtoisia tarvitaan. Ns. kynkkärinkiläiset toteuttavat kahta tehtävää: ulkoiluttavat ja siinä samalla toimivat toivottuna ystävänä ikäihmiselle. Eri toimijoiden musiikkihetket ja esiintymiset tuovat iloa yksinäisille, esim. Aamuvirkut - esiintymisryhmän kenraaliharjoitus palvelutalojen asukkaille ja omaisille. Teknisiä apuvälineitä toivottiin palveluiden piirissä olevien avuksi yhteydenotossa omaisiin.

6 Eri kylien kyläyhdistykset tekevät merkittävää työtä yksinäisyyden vähentämiseksi järjestämällä erilaista toimintaa. Samoin Eläkeliiton vapaaehtoistyö, josta esimerkkinä Sievin Eläkeliiton toiminta vuonna 2015 aikana; 562 kertaa ja 1002 asiakasta. Eri järjestöjen ja kuntien erilaiset kerhot, piirit, erilaiset jumpat, keilausmahdollisuudet, seniorisalitoiminta, ilmaiset uinnit yli 80 -vuotiaille mm. Nivalassa, muut uintimahdollisuudet, vesijumppa, patikoinnit, Menoks liikuntakampanja ja erilaiset retket toimivat yksinäisyyden torjujina. Ylivieskan Akustiikan ja kulttuuritoimen yhteistyönä pidettiin mm. Kulttuurihelmet tapahtuma. Torstaituokioita pidetään Akustiikassa vanhusneuvoston, järjestöjen ja kulttuuritoimen yhteistyönä: mm. vanhusneuvoston toimesta pidettiin kodinturvallisuus -tapahtuma, myös musiikkitapahtumia järjestettiin (esim. runot ja vanhat laulut). Kotiseutuviikkoja vietettiin kesän aikana. Ylivieskan Tuokiotuvalla aloitettiin ensikertalaisten sunnuntaikahvit, jonka tarkoituksena on löytää ja kutsua tuvalle tutustumaan myös niitä ikäihmisiä, joiden ei ole vielä tullut sinne lähdettyä. Yhteisestä ovesta -yhdistykseltä tiedusteltiin myös vapaaehtoisia ystäviä esim. ulkoiluavuksi. Miehet perustivat oman turinapiirin, jossa luottamukselliset keskustelut vertaisten kanssa auttavat osallistujia iloissa ja suruissa. Joka kuukauden viimeisenä tiistaina tuokiotupalaiset ovat vierailleet Kotikartano 2:ssa laulaen ja jutustellen yhdessä asukkaiden kanssa. Seurakunnat ovat myös merkittävä tekijä yksinäisyyden poistossa järjestäen monia tapahtumia ja käyntejä yksinäisten luona. Seurakunta ohjaa myös vapaaehtoisia kotikäynneille. Seurakunnan varttuneen väen kerhot ja muut kyläkerhot, jumalanpalvelukset kirkkokahveineen, jumalanpalvelusryhmät, lauluryhmät, käynnit vuodeosastoilla, leirit ja Ylivieskassa ikäihmisten ruokailupalvelu seurakuntakodilla auttavat yksinäisyyden ehkäisemisessä ja poistossa. Monet esim. mieslesket kohtaavat aterioilla päivittäin toisiaan ja saavat samalla aterioida. Joulu- ja pääsiäisateria tarjotaan Alavieskassa yksinäisille ja lähimmäisen lounas Nivalassa, johon erityisesti on kutsuttu yksinäisiä ja sosiaalista tukea tarvitsevia ja samoin kotikäyntejä pyritään kohdentamaan juuri noiden ryhmien luokse. Alavieskassa on Turinatupa ja seurakunnilla on myös sururyhmät ns. yksinäisyyden estämiseksi. Yhteistyötä Kallion soten kanssa toivotaan vielä enemmän. Kuntien ja Kallion toiminnassa on myös yksinäisyysteema otettu huomioon. Alueellista vanhusten juhlaa vietettiin Sievissä Musiikkiopistolla on palveluita ikäihmisille; tutut koululaulut, soittimet ja uutena i-padillä musiikkia, jatkossa myös vuodepotilaille, saattohoitopotilaille jne. Kirjastokirjojen toimittamista on niille ikäihmisille, joilla ei ole mahdollista päästä kirjastoon. Ylivieskassa n. 70 kirjan siirtokokoelmia viedään Visalaan, terveyskeskukseen, Kotikartanoon. Kirjastoautopalvelut ovat käytössä laajalla alueella. Kirjallisuuspiirejä on järjestetty kansalaisopiston kanssa, nyt on myös päiväpiiri käynnistynyt. Kirjastossa on mm. äänikirjojen määrää lisätty. Silja-kirjaston jalkauttaminen kotikäyttöön on myös ikäihmisille mahdollista internetyhteydellä. Tietokonetta ei osaa monikaan ikäihminen käyttää ja siksi Kansalaisopistolla on opetusta päiväaikaan, monen ikäisiä kuntalaisia varten. Kansalaisopistolle on tietokoneen käytön alkeiskurssitoivomus, jossa eläkkeellä olevat voisivat opettaa toisiaan. Nivalassa on aloitettu kirjastossa vihko, johon voi toivoa lähiopetusta ja samaan vihkoon opettaja laittaa nimensä, näin syntyy lähiparit. Ulkoilureittejä on reititetty. Ikääntyneet kuntalaiset voivat ruokailla Sievin kunnantalolla, missä voi tavata muita ja sitä kautta poistaa yksinäisyyttä. Eläkeläisten toimintapäivää vietettiin yhdessä Kallion kanssa. Liikkeellä voimaa vuosiin -hankkeessa on haastettu monia sektoreita osallistumaan. Kallion toimesta keväällä haastettiin kunnat Ikäihmiset valtaavat liikuntapuistot -tempaukseen. Syksyllä pidettiin Liisan liukkaat ja Kaisan kaliamat tapahtuma Kallion ja kuntien yhteistyönä. Alavieskasta tuotiin esiin liikunta- ja pyöräilykampanjat, joissa oli 3000 suoritusta.

7 Yksinäisyyden torjumiseksi tuotiin eri tapaamisissa seuraavia toiveita: vanhusten eläinkontaktit mahdollisiksi, esim. kaverikoira -toiminta, Greencare-toiminta eläin- ja puutarhatoimintoineen. Lapset ja vanhukset halutaan yhteen esimerkiksi päiväkoti ja palvelutalo; kiinteistöt samaan fyysiseen tilaan esim. samalle alueelle; luontevaa kanssakäymistä. Yhteisöasumista järjestettävä tulevaisuudessa. Kallion toimesta on maanantaisin Omavieskan asukkaille ohjattu viriketoimintaryhmä, johon voisi tulla myös kotoa ikäihmisiä. Nivalassa kehittämisajatuksena tuotiin liukuesteiden kustantaminen ikäihmisille. Myös senioripuiston tarpeesta puhuttiin. Kuntolaitteiden päivittäminen Kotikeskuksen päiväkeskuksen kuntosaliin olisi ajankohtaista, ja sen myötä kuntohuoneen toiminnan kehittäminen. Sievin osalta tuotiin esiin kuljetustarve sivukyliltä erilaisiin tapahtumiin keskustaan ja Lusiinan käyttötarvetta eri järjestöjen käyttöön. Ylivieskan osalta kehittämisajatuksena tuotiin esille, että tehtävät kaavoitusmuutokset, jotka koskettavat ikäihmisiä, tuotaisiin vanhusneuvostolle kommentoitavaksi. Kotikartanoon on haaveiltu ulkoliikuntalaitteita. IX. Vuoden 2015 turvallisuusteema Turvallisuusteemasta on keskusteltu sekä fyysisenä turvallisuutena että turvallisuuden tunteena ja samoin toiminnat on suunnattu sekä fyysisen turvallisuuden että turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Toisista sekä itsestä huolehtiminen ja välittäminen nähtiin tärkeänä turvallisuuden tuojana. Talviaikaan teiden ja kulkuväylien liukkaus koettiin ikäihmisten keskuudessa haastavana. Ajoittain alueilla liikkuu outoja henkilöitä, jotka ikäihmisten osalta nähtiin turvallisuusriskinä. Eri tilaisuuksissa tuotiin myös esiin toiveita turvallisuuteen liittyen, mm. lepopaikkoja (penkit) pitäisi olla enemmän liikkujille tarjolla, myös kauemmas keskustan alueelta. Yhteisöasumisen tarvetta on turvallisuuden luomiseksi, kotihoidon yöpartiotoiminta auttaisi turvallisuuden tunteeseen, rikolliset ikäihmisten uhkana; hälytysjäjestelmät, lukot kuntoon, turvapuhelimia ja apuvälineitä toivotaan kotiin. Onko palvelutaloissa, kodeissa aidat turvalliset? Onko muistisairaat huomioitu? Pitäisi olla aidatut ulkoilualueet, jotka kunta suunnittelisi ja vapaaehtoiset voisivat toteuttaa. Vanhuksille turvajalkineet / nastat, kuka maksaisi? Siivousapu ehkäisee loukkaantumisia. Kuntouttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Monissa tapahtumissa on puhuttu kodin turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Kuntien toiminnassa on puolestaan tehty paljon ikäihmisten turvallisen liikkumisen ja harrastamisen eteen. Seuraavassa esimerkkejä toteutuneista tapahtumista: Kodinturvallisuudesta vietettiin vanhusneuvoston aloitteesta tapahtumaa ikäihmisille Ylivieskassa , johon kaikista kunnista sai osallistua. Seurakunnan toimesta varttuneen väen leirillä ja näkö- ja liikuntavammaisten kerhossa oli viime vuonna teemana turvallisuus: kodin turvallisuus, kotitapaturmien ehkäiseminen, vanhuuden voimavarat, hengellinen turvallisuus. Ikäihmiset liikenteessä koulutuksessa Nivalan Kansalaisopiston vetämänä oli noin 60 osallistujaa. Tuokiotupa Ylivieskassa on ikäihmisten mielestä hyvä turvallisuuden tuoja. Joulukuussa Tuokiotupa lahjoitti kenkiin laitettavat liukuesteet. Liukuesteitä on ollut myös palkintoina tuvan pienarpajaisissa. Erilaisissa tuokioissa on ollut esillä mm: lääkeasiaa, liikenneturvallisuutta, apuvälinetietoutta ja kodin turvallisuutta, hammasasiaa, uniasiaa, omaishoivaa, luentoja, mm. Ikäihmisten lääkkeet ja uni ja unen merkitys, apuvälineet ja kodin esteettömyys, ikäihmisten suunhoito ja ikäihminen liikenteessä. 4H-kerholaiset suorittavat kauppapalvelua, ikkunanpesua ja haravointia, jottei ikäihminen satuttaisi itseään tällaisissa toimissa toimintakyvyn ollessa heikentynyt.

8 Kuntien toimesta ikäihmisten turvallisuuden takaamiseksi on tehty mm. seuraavia toimia: katujen hiekoitusta, sairaudellisista syistä pientä avustamista Alavieskassa esim. lumen luomisessa, kutsutaksitoiminta ja sen lisäksi ikäihmisillä on Alavieskassa mahdollisuus käyttää myös koululaiskyytejä kyytipalveluna. Nivala on mukana ns. Toimijamallissa, joka on tuonut lisätoimia liikenneturvallisuudesta huolehtimisessa. On mm. jalkauduttu seuraamaan esimerkiksi aamuliikennettä. Kehittävää keskustelua liikenneturvallisuuden teemasta on käyty myös poliisin ja sairaankuljetuksen kanssa. Nivala on mm. mukana liikenneturvallisuustyöryhmissä (kunnallinen, seutukunnallinen ja alueellinen). Tievalaistusta on tehostettu, liikennevalot on otettu käyttöön kahdessa risteyksessä ja myös kulkureittejä on parannettu esimerkiksi alueilla, missä asuu ikäihmisiä. Kaupunki auraa sivutiet ja yksityistiet, jos tiematkaa on yli 50 m. Ateriat tuotetaan turvallisesti ja terveellisinä 7 päivänä viikossa. Turvallisuutta tuo myös porrasremontin myötä sulana pysyvät kirjaston ulkoportaat. Penkkejä on keskustan alueella, missä ikäihminen voi levätä. Palveluliikenteen järjestämiseen Sievissä on panostettu kutsutaksitoiminnalla ikäihmisten turvallisen liikkumisen parantamiseksi ja mahdollistamiseksi. Kulkuväylien ylläpitoon on kiinnitetty huomiota. Turvallisiin, terveisiin ja esteettömiin tiloihin pyritään. Pääteistä huolehtii kunta. Yksityistiet aurataan muutoin, mutta kunnalta saadaan avusta siihen. Ruokapalvelua viedään kotiin n käynnin verran vuosittain. Ylivieskassa on panostettu liikenneturvallisuuteen. Kampanjatapahtumassa oli lähes 300 osallistujaa. Vanhusneuvoston käynnistämänä valmistellaan monin eri tavoin Senioritalohanketta. Lepopaikkoja esim. penkkejä on keskustan alueelle suunnittelussa. Ihmisten aktivoimiseksi liikkumaan on suunnittelussa puistoalue jokirantaan. Esteettömyys on huomioitu monissa tiloissa. Kotona asuville on tehty kaupungin toimesta ruokaannosta. Ylivieskassa talviauraukset tehdään yksityisteillä omakotitaloihin, jos tie taloon on vähintään 50 metriä pitkä. Kallion toiminnassa turvallisuus on potilas- ja asiakasturvallisuutta ja sen takaamista, mikä on jokaisella sektorilla huomioitu. Hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä otetaan puheeksi turvallisuuteen liittyvät asiat, mm. kodin turvallisuus ja lääketurvallisuus sekä apuvälineasiat. Apuvälinearviota on tehty mm. turvalliseen liikkumiseen ja kotona selviytymiseen liittyen (esim. tukikaiteet, syömisen apuvälineet). Kodin muutostyöarviota on tehty siinä vaiheessa, kun ikäihminen on kotiutumassa vuodeosastolta. Seniorineuvonnan sairaanhoitajan vastaanotolla käydään myös turvallisuuteen liittyviä asioita läpi ja kotihoidon asiakkaiden kohdalla käydään kodin turvallisuus läpi. Kaikkien sektoreiden kuntoutuksella on pyritty toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen, jotta turvallinen elämä kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa olisi mahdollista. Kallion ikäihmisten palvelut ovat osallistuneet erilaisiin liikunnallisiin tempauksiin, joissa on käyty erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita läpi, mm. Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat tapahtuma, jossa paneuduttiin liukastumisten ehkäisemiseen.

9 X. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella Suunnitelman vuosille tiivistelmässä kerrotaan vuoden 2016 loppuun mennessä tavoitteeksi asetetun: - Kallion alueella 91 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissa. - säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä on 14 % 75 vuotta täyttäneistä. - omaishoidon piirissä on 7 % 75 vuotta täyttäneistä. - ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä on 9 %. - lyhytaikaishoitopaikkoja varataan 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä. - lyhytaikaishoidon järjestämisestä laaditaan selvitys vuoden 2014 aikana, joka on laadittu. - ympärivuorokautisesta palveluasumisesta varataan 1 % paikkoja alle 75 vuotta täyttäneille. - erityistä tukea tarvitsevien asumisen vaihtoehdoista laaditaan selvitys vuoden 2015 aikana. - ikäihmisten palveluasumista ja erityisesti lyhytaikaishoitoa kehitetään kuntouttavaksi - Kallion palvelustrategiassa määritellään oman toiminnan ja yksityisten palvelujen suhde, joka on määritetty v Arviointia 75 vuotta täyttäneiden peittävyys 2015 Palvelu Suositus Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Omaishoidon tuki 6 7 % 2,8 8,2 6,3 6,8 6,8 6,4 7,1 5,6 9,2 7,1 2 Säännöllinen kotihoito % 13,9 12,9 17,2 11,6 13,4 15,5 15,9 15,4 21,8 21,1 3 ** Tehostettu palveluasuminen 6 7 % *10,4 *9,8 10,6 10,8 9,4 9,1 4 Palveluasuminen ja laitoshoito yht % 12,9 11,2 10,1 8,8 10,4 10,8 11,9 12,2 11,0 10,6 5 Asuu kotona 91-92% 87,1 88,9 89,9 91,2 89,6 90,2 87,4 SHL:n mukainen 6 laitoshoito 2 3 % ,0 1,3 1,4 1,6 1,5 *Tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon ei ole laskettu v tilapäishoitoa, koska asiakkaat asuvat kotona, mutta vuosien luvut sisältävät lyhytaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon, joka vaihtelee kunnittain 3-10 %. **Laitoshoito on lopetettu vuoden 2015 alusta, jonka jälkeen kaikki on tehostettua palveluasumista, ks. rivi 4. Arviointia: Lyhytaikaishoitopaikkoja on varattuna suhteessa muuhun tehostettuun palveluasumiseen liian vähän Nivalassa ja Sievissä ja Ylivieskassa Kaikissa kunnissa tehostetussa palveluasumisessa asui alle 75-vuotiaita enempi kuin tavoite 1 %