Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana

Samankaltaiset tiedostot
Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja

Turvemaaharvennusten kantavuusluokitus. Tore Högnäs, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Harri Lindeman & Teijo Palander, Joensuun yliopisto

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Suometsien puunkorjuu tänään

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hiljainen tieto lähikuljetuksen ajourasuunnittelussa. Metsätehon tuloskalvosarja 10/2018 Janne Turunen, Lapin AMK Heikki Ovaskainen, Metsäteho Oy

Suometsien puunkorjuu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2018

Toimintaympäristön asettamat vaatimukset Ympäristökysymykset: Ilmasto ja hiilidioksidipäästövaatimukset

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Puunkorjuun laaturaportoinnin automatisointi ja tehostaminen

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Hakkuutähteen paalauksen tuottavuus

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

KORJUU- JA KULJETUSYRITYSTEN KANNATTAVUUS

Metsäkoneiden polttoaineen kulutuksen mittaaminen, esitutkimus

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

TALVIHARVENNUSKOHTEIDEN KORJUU KESÄAIKANA

Asiakaskysely heikosti kantavien maiden kesäkorjuusta

Metsäkoneenkuljettajien näkemyksiä nuorten metsien kunnostushakkuiden laadusta

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen

METSÄKONEIDEN MONIKÄYTTÖISYYS

Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista

AJOSILTAMATTOJEN KÄYTTÖ TURVEMAIDEN PUUNKORJUUSSA

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

KESÄAIKAISTEN TURVEMAAHARVENNUSTEN AJOURIEN RAITEISTUMINEN JA SITÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT

StoraEnso Metsän kehitysjohtajana viime syksynä aloittanut Kalle Kärhä teki edellisessä elämässään - Metsätehon tutkijana - vuosikausia selvitys- ja

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Metsäteiden talvikunnossapito

Kuljettajaa opastavat järjestelmät

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Yritysesittely. Metsäteho Oy 2015

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Vaihtoehtoisia alustarakenteita turvemaiden puunkorjuuseen

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

METSÄTEHON OPAS. Ojitusalueiden puunkorjuu

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala

Kuormatraktorin pintapainetta jakavan lisäpyörän tutkimus. Metsätehon tuloskalvosarja 2/2018 Heikki Ovaskainen Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsänh itoja puunkorjuutöiden. maasto-ja karttamerkit

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen

Energiapuun korjuun laatu 2014

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Hakkuutähteen korjuun työnohjeistus päätehakkuilla

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

METSÄN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Korjuri ainespuun korjuussa

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Ryhmähanke. vuonna Heikki Alanne

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Nykykalustolla turvemaiden puunkorjuuseen

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maaperän vahvistusratkaisut huonosti kantavien maiden puunkorjuussa. Kati Kontinen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

METSÄKULJETUSMATKOJEN VERTAILU

Prosilvan tela-alustaisilla metsäkoneilla suoritettava puunkorjuu

Transkriptio:

Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana Toimintamallit Metsäkoneen varustaminen heikosti kantavalle maalle Konetyön sopeuttaminen heikosti kantavalle maalle

Asiantuntija arviointi Asiantuntijaryhmä: Voitto Suutari, Metsähallitus Arto Kariniemi, Metsäteho Oy Jarkko Keränen, Stora Enso Timo Punttila, Jämsänkosken metsäkonekoulu Kai Siponen, Metsäliitto Ano Teittinen, Pieksämäen ammattiopisto Jouni Valtonen, UPM Kymmene Maastokohteet: Kajaani ja Sotkamo 18.6.2008 Utajärvi 15.8.2008 Tavoitteena hyvien käytäntöjen levittäminen 11.11.2008 Arto Kariniemi 2

Huolellinen suunnittelu, hyvä tulos Suunnittelun merkitys korostuu heikosti kantavalla maalla, etenkin kun lisätään kesäkorjuuta. Suunnitellaan ja käsitellään kokonaisvaltaisesti, kerralla kuntoon: ojitus, tiestö, ennakkoraivaus, korjuu. Suunnittelussa tarkistettava etenkin mahdolliset riskikohdat. Käsittelyajankohta aina metsänhoidollisesti vaikka pyritään hyvään kertymään. Pienialaisia pehmeikköjä ja vähäpuustoisia kuvioita pitäisi voida jättää käsittelemättä, jos on muuten kesäkorjuukohde. Käsitellään kokonaisvaltaisesti, kerralla kuntoon Piennarteiden hyöty on vähäinen: varsitien rakentamistarve ja mahdollisuus selvitettävä suunnittelussa. 11.11.2008 Arto Kariniemi 3

Oikea asenne, hyvä tulos Heikosti kantavan maan korjuu sulan maan aikana asenteellisesti osaksi normaalia puunkorjuuta. Konetyön sopeuttamisessa heikosti kantaviin olosuhteisiin on opettelemista: kuorman koon ja urakohtaisten ajokertojen säätely sekä ajoalustan vahvistaminen. Korjuuketjussa pitäisi olla yksi muita kokeneempi kuljettaja, joka vastaa ketjun työnlaadusta. Kokematonta kuljettajaa ei saa laittaa vaativaan olosuhteeseen ilman tukea ainakin työparin tulee olla kokenut. Hyvä lopputulos on kaikkien yhteinen etu Motivoivat toimintatavat ja arjen käytännöt johtotähdeksi: esimerkiksi käytössä vain peruspuutavaralajit. 11.11.2008 Arto Kariniemi 4

Tarvitaan korjuuketjuammattilaisia Korjuuta on ajateltava korjuuketjuna, ei erikseen hakkuuna ja lähikuljetuksena. Työnopastusjärjestelmä harvennuksiin ja heikosti kantavalle maalle olisi tarpeen. Työhön siirtymistä pitää kehittää, suoraan koulusta ei tule valmiita kuljettajia. Metsäkoneenkuljettajien ammattitaitoon, etenkin metsälliseen, on kiinnitettävä huomiota: kuormatraktorin kuljettajan ammattitaidolla ratkaiseva merkitys korjuujälkeen. Hyvä korjuujälki on korjuuketjun tulos 11.11.2008 Arto Kariniemi 5

Ajouraverkko suunniteltava luovasti Hyvä työmaasuunnittelu, etenkin heikosti kantavalla maalla, edellyttää aina kuljettajan jalkautumista. Ajouraverkko on suunniteltava leimikkokohtaisesti, yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Tilannekohtainen ratkaisu: ajoura voi olla saralla, ojan päällä tai ojan vieressä sekä ojia vasten. Vanhat ajourat voivat olla niin ryvettyjä, ettei niitä voi käyttää toisessa harvennuksessa. Kalaruodolla voi tehdä 30 35 metrin ajouravälejä. Hajautettu varastointi mahdollistaa toimivan ajouraverkon Hakkuu ura on myös mahdollinen ratkaisu (hakkuutähteiden vähäisempi määrä ajouralla on otettava huomioon). 11.11.2008 Arto Kariniemi 6

Ajourat sijoitettava huolella Heikosti kantava maa ei kestä useita ajokertoja: ajetaan mahdollisimman täysiä kuormia, että ajokerrat saadaan vähiin: sekakuormien teko ja purku hallittava. Epäselvä ajouraverkko lisää ajokertoja ja aiheuttaa vajaakuormia. Yhdysuraa (kokoojauraa) käytetään harkiten heikosti kantavalla maalla: hyödynnetään mahdollinen kangasmaa. Kaikki hakkuutähde ajouralle, paksuin osa hyötykäyttöön: telamatto. Ajourien sijoittaminen harkittava tapauskohtaisesti Jyrkät mutkat aiheuttavat raiteistumista ja jopa uppoamisia. 11.11.2008 Arto Kariniemi 7

Varastopaikka korjuujäljen näyteikkuna Metsätielle tultava suoraan ettei tule ajourapainumia. Varastopaikan suunnittelu on tärkeää, etenkin kun puretaan sekakuormia. Varaston lähialue ongelma, ja näkyy ensimmäisenä: ajojälkiä voi maisemoida kuormaimella tai kaivinkoneella maanmuokkauksen yhteydessä. Kun viimeisellä ajokerralla ajaa hiukan eri jälkeä, tasoittuu ajojälki merkittävästi. Jos oja on iso, tielletulo ei onnistu kesällä ilman siltaa purku metsästä harkittava myös. Lähikuljetuksessa huolehditaan metsäteiden kunnon säilymisestä 11.11.2008 Arto Kariniemi 8

Ajoalustan vahvistaminen keinovalikoimaan Sillat ja pitkospuut erikoispaikkojen, hätätapausten keino, ei jokapäiväinen työväline: purojen ja ojien ylitys, lyhyt kosteikko, joka estää muuten kesäkorjuukelpoisen kohteen korjuun. Puutavara autollakin voi käyttää puusiltoja esimerkiksi varastopaikalla. Havutus ja kuitupuutela toimivia perinteisiä ratkaisuja. Toimintatapoja on kehitettävä jatkuvasti Kuvat: Asko Poikela 11.11.2008 Arto Kariniemi 9

Kuljettajan arkea Pehmeä kohta on kierrettävä ajoissa, jos joutuu pehmeikköön, kääntyessä uppoaa todennäköisesti. Hakkuukoneella voi mitata pehmeikön syvyyttä syöttämällä runkoa siihen: tieto kuormatraktorille. Latvuksen voi katkaista kahteen osaan, jotta saadaan ajouran telamattoon materiaalia. Ei ajeta ajourilla orjallisesti samaa jälkeä. Ojien päällä ajaminen vaatii ammattitaitoa, etenkin ojien risteykset ovat vaativia. Maaperän kantavuutta on tarkkailtava ennakoivasti Hakkuukone ei liiku pehmeässä taaksepäin, painojakauma ei sovellu siihen. 11.11.2008 Arto Kariniemi 10

Tekniikka apuna Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä 11.11.2008 Arto Kariniemi 11

mutta kuljettaja (ja toimintatavat) ratkaisevat! Konekuvat koonnut konevalmistajilta: Kalle Kärhä 11.11.2008 Arto Kariniemi 12