Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien



Samankaltaiset tiedostot
Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (7)

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

BIO MOBITEK LÄMMÖNTUOTANTORATKAISUJA BIO LÄMMÖNTUTANTO TEKNIIKKA. BMT PowerCont KW.

BIO MOBITEK LÄMMÖNTUOTANTORATKAISUJA BIO HEATING TECHNOLOGY kw. jopa 95 % PROJEKTI MARTIN 250 KW VUOSI

Lämpökeskuskokonaisuus

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

Pelastustoiminnan tilastoja Suunnittelu valmius pelastustoiminta - arviointi

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE. ARIMAX kW Rappuarinakattila

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio ) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

OPINTOMATKA POHJANMAA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)

Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa

PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA. Martti Härkönen

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Järkivihreä energiapäivä Forssa Sami Ronkainen

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola,

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Jyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

ENERGIATARVESELVITYS

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Taksan määräytymisen perusteet

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

TP201s T42016 T42017

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Hakemus on tullut vireille

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

BIOENERGIAHANKE

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

1. Palamisen perusteet

Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

ORIMATTILAN KAUPUNKI

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT




KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma )

Energiaa ja elinvoimaa

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Matkaraportti Italian opintomatka

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

Meilahden Rantapuisto

Alueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014

BIOLÄMMITYSKONTIT. Farmikontit kw Pellettikontit kw Hakekontit kw

Energiaa ja elinvoimaa

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes Esa Kinnunen Biomas-hanke

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

Transkriptio:

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta)

Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC, K P Metsänomistajien liitto, Metla) Lokala, småskaliga fjärrvärmeverk Nuläge och utveckling (Centria, UmU ETPC, Mellersta Österbottens Skogsägarförbund, Metla)

Energiaosuuskuntien omistamia tai ylläpitämiä lämpölaitoksia 6 kpl (kaikissa vierailtu) Toholammilla on energiaosuuskunta, muttei lämpölaitosta Osakeyhtiöitä 2 kpl (on vierailtu) Martti Härkönen Lestijärvellä on hakkeen kaasutukseen perustuva CHPlaitos

Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Perho (1994) 1400 kw LAKA Y 1,4 8000 i m 3 /a haketta, 1000 i m 3 /a palaturvetta 5500 MWh/a lämpöä Eskola (2001) 120 kw Arimax Bio 120 600 i m 3 /a haketta 420 MWh/a lämpöä

Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Lohtaja (2002) 300 kw Arimax Bio 300S 1200 i m 3 /a haketta 750 MWh/a lämpöä Halsua (2003) 700 kw LAKA PS 700 3500 i m 3 /a haketta 2600 MWh/a lämpöä

Energiaosuuskuntien lämpölaitokset Kälviä 1 (2003) 1600 kw Arimax Bio 1600 Kälviä 2 (2006) 2000 kw Arimax Bio 2000 12000 i m 3 /a haketta 8000 MWh/a lämpöä

Osakeyhtiömuotoiset lämpölaitokset Veteli (2008) 1500 kw Calortec Kyro Bio 5 1900 i m 3 /a haketta + brikettiä 972 t/a palaturvetta 3870 MWh/a lämpöä Pääpolttoaineena turve Kaustinen (1999, 2004) 2000 kw + 2000 kw kattila Thermopoint 2000 15000 i m 3 /a palaturvetta 1000 i m 3 /a haketta 16600 MWh/a lämpöä

Laitos Vuosi Nimellisteho Hakkeen ja palaturpeen käyttö Tuotettu lämpö Perho EOK 1994 1400 kw hake 8000 i m 3 /a 5500 MWh/a turve 1000 i m 3 /a Eskola EOK 2001 120 kw hake 600 i m 3 /a 420 MWh/a Lohtaja EOK 2002 300 kw hake 1200 i m 3 /a 750 MWh/a Halsua EOK 2003 700 kw hake 3500 i m 3 /a 2600 MWh/a Kälviä 1 EOK Kälviä 2 EOK 2003 2006 1600 kw 2000 kw hake 12000 i m 3 /a (yhteensä) 8000 MWh/a (yhteensä) Veteli 2008 1500 kw hake + puubriketti 3870 MWh/a (osakeyhtiö) yhteensä 1900 i m 3 /a turve 1000 t/a Kaustinen 1 Kaustinen 2 (osakeyhtiö) 1999 2004 2000 kw 2000 kw turve 15000 i m 3 /a hake 1000 i m 3 /a 16600 MWh/a YHTEENSÄ 6,12 MW (EOK) 11,62 MW hake 28000 i m 3 /a turve 21000 i m 3 /a 18 20 GWh/a 16 18 GWh/a

Lämpölaitosten muita yleistietoja Laitos Nimellisteho Savukaasujen puhdistus Tuhkan poisto Jäännöshapen mittaus Perho 1400 kw ei märkä kyllä Lohtaja 300 kw ei kuiva ei Halsua 700 kw sykloni kuiva kyllä Eskola 120 kw ei kuiva ei Kälviä 3600 kw ei märkä kyllä Veteli 1500 kw sykloni kuiva kyllä Kaustinen 4000 kw sykloni märkä kyllä

Joitakin huomioita vierailuista Hakkeen syöttö kattilaan tankopurkaimilla ja hakeruuveilla Perhossa tankopurkain + kolakuljetin kattilan päälle, josta pudotus tulipesään Ruuvit joissakin liian pienet tai loppuun kuluneet Hakkeen huono laatu aiheuttaa joskus ruuvien tukkeutumista paljon hälytyksiä Hakevaraston lattialämmitys estää kasan jäätymistä Lämpökanaalit alkavat jo olla vanhoja vesivuotoja Varsinaisia savukaasupesureita ei ole missään Mitään mittauksia ei ole varsinaisesti koskaan tehty missään litk laitoksessa

Mikä on huipputehon käyttöaika?

Pysyvyyskäyrä huipun käyttöaika Tämä osa tuotettava varakattilalla (öljy) Huipun käyttöaika saadaan jakamalla vuodessa tuotettu lämpö kattilan nimellisteholla eli 760 MWh/0,2 MW = 3800 h/a Jos 200 kw kattilaa ajettaisiin nimellistehollaan 3800 tuntia vuodessa, niin tuotettu lämpömäärä olisi sama kuin todellisuudessa! 0,2 MW x 3800 h/a = 760 MWh

Laitosten huipun käyttöaika Laitos Nimellisteho Tuotettu lämpöenergia Huipun käyttöaika (vuodessa 8760 h) Perho 1,40 MW 5500 MWh/a 3920 h/a Lohtaja 0,30 MW 750 MWh/a 2500 h/a Halsua 0,70 MW 2600 MWh/a 3710 h/a Eskola 0,12 MW 420 MWh/a 3500 h/a Kälviä 3,60 MW 8000 MWh/a 2200 h/a Vtli Veteli 150MW 1,50 3870 MWh/a 2580 h/a Kaustinen 4,00 MW 16600 MWh/a 4150 h/a

Vuodessa on 8760 tuntia

Suunniteltuja jatkotoimenpiteitä Mittauskampanja syksy 2009 kevät 2011 kohteena (ainakin aluksi) Kälviän 1,6 MW lämpölaitos Mittaukset pyritään tekemään useammassa jaksossa osakuormalla ja täydellä kuormalla hyvällä ja huonolla hakkeella hkk (polttoaineella) ll Selvitetään muun muassa: savukaasujen hiukkaspäästöjä sk:jen kaasumaisia päästöjä tuhkan ja kuonan koostumusta laitoksen hyötysuhde jne CO, CO2, NOx hiukkasia

Mittaussuunnitelmia Kälviän 1,6 MW lämpölaitos Savukaasujen O2, H2O, hiukkas ja kaasumaiset päästöt sekä p,t Hakkeen koostumus, analyysi, määrä, kosteus, tiheys, lämpösisältö T P,T Ulkoilman olosuhteet: p, T, kosteus, tuulisuus jne Vd Veden massavirta, it meno ja paluuveden T T T T T Ensiö ja toisioilma i il määrät Tuhka ja kuonamittaukset (arina, konvektioosa) Tuotettu (toimitettu) lämpöteho ja lämpöenergia