Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella
|
|
- Simo Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica hanke: Biomassan tehostettu hyödyntäminen Osahankkeet 9 ja 11 sekä hyötysuhde Lasse Jansson Martti Härkönen Kari Manninen Anu-Sisko Perttunen Raportti: Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa Pentti Etelämäki KP:n energiaosuuskunnat, erityisesti Kälviän EO: Heikki Kykyri ja Perttu Suonperä Dan Boström Jonathan Fagerström Christoffer Boman
2 Energiaosuuskuntien omistamia tai ylläpitämiä hakelämpölaitoksia on 6 kpl (120 kw 2000 kw) Energia- ja hakeosuuskuntien sijainti kartalla Maakunnassa on energia- ja hakeosuuskuntia yhteensä 7+1=8 kpl Kälviällä on kaksi erillistä 2 MW lämpölaitosta - osuuskunnan jäsenmäärä 65 - hakkeen kulutus on ollut viime vuosina noin i-m 3 /a - lämpöenergian myynti on reilut 8000 MWh/a
3 a) hake tehdään pääasiassa EO:n jäsenten omien harvennusmetsien mänty- ja koivupuiden rangoista hakkuutähteitä ei juurikaan käytetä b) haketus tienvarressa ja sieltä kuljetus laitokselle Iso hakevarasto on tarpeen, koska hakkeen kulutus on kylminä talvipäivinä luokkaa i-m 3 eli noin 3 i-m 3 tunnissa Hake tuodaan laitokselle joko kuorma-auton tai traktorin lavalla Iso hakeruuvi siirtää hakkeen kattilahuoneessa olevaan syöttökammioon, josta kaksi erillistä syöttöruuvia siirtävät hakkeen tulipesään poltettavaksi Hakkeen kosteus ja irtotiheys mitataan periaatteessa joka kuormasta 2,0 MW arinakattila uudemmalla laitoksella
4 2,0 MW arinakattila vanhemmalla laitoksella Hakkeen STD-kaavan mukainen energiasisältö on noin kwh/i-m 3 riippuen pääasiassa hakkeen kosteudesta todellinen noin kwh/i-m 3 Lämpö toimitetaan asiakkaille kaukolämpöputkistoilla, joita osuuskunnan kahdella laitoksella on yhteensä vajaa 5 km Kälviän molemmilla lämpölaitoksilla on ns. märkä tuhkanpoistosysteemi. Tuhka ja sen seassa oleva arinalla palamatta jäänyt aines poistetaan kattilan alla sijaitsevasta tuhkaaltaasta lietemäisenä. Erillinen kuljetin siirtää lietteen kuiva-aineen lopuksi kattilahuoneen ulkopuolelle, josta se aika-ajoin viedään pois.
5 Mitä mitattiin: a. lämpölaitoksen savukaasujen kaasu- ja hiukkaspäästöt erilaisilla kattilakuormituksilla ja hakkeen koostumuksilla (CENTRIA, ETPC) b. tuhkan ja lämpöpintoihin kerääntyneen kuonan analysointi (ETPC) c. lämpölaitoksen hyötysuhde (CENTRIA) Savukaasut sisältävät pieniä kiinteitä partikkeleita ja lisäksi kaasumaisia komponentteja, kuten: O 2, H 2 0, CO 2, CO, SO 2, NO x, CH 4 jne... Mittauksia tehty Kälviän 2 MW lämpölaitoksella syksyn 2009 ja kevään 2011 aikana (5 kertaa) CO (click) CH4 H2O NOx 150 Mitä ovat päästöt (kaasumaiset ja kiinteät) ja mikä on lämpölaitoksen hyötysuhde? 2000 kw hakekattila Mittausten loppuyhteenveto loppuvuodesta 2011 Raportti: Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa
6 Hakelämpölaitoksen hyötysuhde- ja päästömittaukset Kälviällä sekä kostean hakkeen eräitä ominaisuuksia Kokkola Martti Härkönen, CENTRIA Kälviä 2,0 MW Lohtaja 0,3 MW Hyötysuhdemittaukset ovat periaatteessa MITÄ MITATAAN: helppoja ja yksinkertaisia savukaasujen kaasumaiset täytyy päästöt vain selvittää savukaasujen kattilaan hiukkaspäästöt viedyn hakkeen tuhkan ja kuonan ominaisuuksia energiasisältö lämpölaitoksen ja mitata hyötysuhde tuotetun lämpöenergian määrä! Paljonko hakkeessa sitten on energiaa? (kwh/kg tai kwh/i-m 3 ) Hakkeessa oleva ja siitä poltettaessa saatava energia riippuu monista seikoista: mistä puusta hake on tehty: kuivan puun lämpöarvo haketyyppi: kokopuuhake, rankahake, hakekattila: ajotapa, lämpöpintojen puhtaus, Hakkeen kosteus on tärkein yksittäinen tekijä lämpöarvo/energiasisältö ja hakkeen irtotiheys Hakkeen kosteus vaihtelee noin välillä % (50 %) Mittausten analysointia ja simulointilaskelmia varten täytyy hakkeen tärkeimmät ominaisuudet osata mallintaa eli on oltava laskentakaavat mm. hakkeen irtotiheydelle ja energiasisällölle kosteuden funktiona kaikkeahan ei voi aina mitata!!!
7 Kuinka suuri on puun lämpöarvo? Puun kuiva-aineen kalorimetrinen eli ylempi lämpöarvo (qylempi) on kaikilla puulajeilla suunnilleen sama eli 19,5-20,5 MJ/kg ka. eli noin 5,6 kwh/kg ka. Puun vedettömän kuiva-aineen alkuainekoostumus on keskimäärin: Hiili C: % Vety H: 5,9-6,3 % Rikki S: alle 0,01 % Typpi N: 0,2-0,3 % Happi O: % (loput) Tuhkaa on lisäksi noin 0,5 1,5 % ka:sta Kuiva-aineen tehollinen eli alempi lämpöarvo ottaa huomioon puun sisältämän vedyn palaessaan muodostaman veden höyrystämiseen kuluvan energian qalempi = qylempi 0,21987 x H% qalempi = 18,68 MJ/kg ka. = 5,2 kwh/kg ka. 1 kg kuivaa puuta poltetaan syntyy 540 g vettä KOSTEUS alentaa hakkeesta saatavaa todellista lämpöenergiaa, 4H + O koska kaikki 2 2H 2 O hakkeen sisältämä eli vesi täytyy 1 kg vetyä 9 kg vettä vesihöyryksi ja tämä vaatii tai paljon energiaa 1 kg kuivaa puuta poltetaan 540g vettä Miten otetaan huomioon puun (hakkeen) sisältämän kosteuden vaikutus? Standardikaava kostean puun energiasisällölle saapumistilassa (qalempi = 18,68 MJ/kg) qstd = qalempi(100 X)/100 0,02443*X jossa X = kosteusprosentti ja yksikkönä MJ/kg puuta (haketta) (tätä laskentakaavaa käyttävät mm. kaikki energiaosuuskunnat) Esimerkki: Olkoon puun kosteus X = 40 % ja alempi lämpöarvo 18,68 MJ/kg. q = 18,68(100-40)/100 0,02443*40 = 10,23 MJ/kg 10,23/3,6 = 2,84 kwh/kg puuta (sama Tällä kaavalla kaava käy saadaan myös hakkeelle) selville puun (tai hakkeen) laskennallinen energiasisältö ennen kattilaa ns. saapumistilassa! Mutta paljonko lämpöenergiaa kosteaa puuta/haketta poltetaan?
8 Hakkeesta poltettaessa saatava todellinen lämpöenergia arinalla Standardikaavassa on oletettu vertailulämpötilaksi vakio 25 C ja se ei ota huomioon: hakkeen ja siinä olevan veden sekä palamisilman todellista alkulämpötilaa irroittamiseen tarvittavaa todellista lämpöenergiaa (on loppuvaiheessa jopa kaksin- tai kolminkertainen alkutilanteeseen verrattuna) puun kutistumista/turpoamista Esimerkiksi talvella -20 C hakkeen sisältämästä vedestä osa on todennäköisesti jäässä tämä jää joudutaan sulattamaan kattilassa kattilaan syötetyn kylmän hakkeen ja siinä olevan kosteuden eli veden sekä kylmän palamisilman lämmittämiseen tarvitaan myös energiaa suurilla kosteuksilla, esim. 40 % 30%, veden höyrystäminen vaatii noin 0,68 kwh/kg, kun taas vaikkapa kosteudesta 10 % 0 %, energiantarve on jo noin 1,81 kwh/kg (eli %)! Hakkeen palaessa arinalla, siitä todellisuudessa vapautuva lämpöenergia jää selvästi pienemmäksi kuin mitä standardin mukainen laskentakaava olettaa tarvitaan tarkempia laskentayhtälöitä mittaustulosten analysointiin ja mahdollisten simulointilaskelmien tekemiseen! Esimerkki: 100 kg puuta poltetaan (kosteus 40 %). Paljonko lämpöä tarvitaan puussa olevan veden poistamiseksi ja höyrystämiseksi? Ratkaisu: Puussa on vettä 0,40*100=40 kg, josta 17 kg on vapaata vettä ja loput 23 kg sidottua vettä. Vapaan veden poistaminen vaatii 17*0,68=11,56 kwh lämpöenergiaa ja sidotun veden poistaminen 23*1,36=31,28 kwh eli yhteensä 42,84 kwh lämpöenergiaa tarvitaan siis 42,84 kwh/40kg vettä = 1,07 kwh/kg vettä (+57 %) Energian tarve on keskimäärin 1,36 kwh/kg vettä PSK-rajana on käytetty arvoa U = 0,30 kg vettä/kg kuivaa puuta, mikä vastaa kosteutta X = 23 % 0,68 kwh/kg vettä Sidottua vettä (soluonteloiden seinämissä) Vapaata vettä (soluonteloissa)
9 Hakkeen energiasisältö hakekiloa kohti Kalorimetrinen lämpösisältö per hakekilo Alempi lämpösisältö per hakekilo 3,45 3,20 Hakkeen todellinen lämpösisältö ARINALLA per hakekilo (kesä/talvi) 3,05 Hakkeen energiasisältö irtokuutiota kohti
10 Esimerkki kuorman energiasisällöstä alemman lämpöarvon mukainen määrä eli 858 kwh/i-m 3 *15 i-m 3 = 12,9 MWh (tämä arvo ei riipu kosteudesta, jos X > 23 %) Hakkeen tuojalle maksetaan standardimallin mukaisesti 775 kwh/i-m 3 eli 11,6 MWh perusteella! Kattilassa poltettuna tästä saadaan kwh/i-m 3 x 15 i-m 3 = 11,1 MWh ja tästäkin vielä osa menee kattilan savukaasu-, tuhka- ym. häviöihin. KL-veden lämmittämiseen jää ehkä noin 9 MWh tästä miinustetaan vielä KL-verkon lämpöhäviöt jää noin 8 MWh, josta asiakas maksaa energiaosuuskunnalle!!! 4275 kg x 2,72 kwh/kg = noin 11,6 MWh energiaa tästä maksetaan hakkeen tuojalle 4275 kg x 2,61 kwh/kg = noin 11,1 MWh energiaa tämän verran lämpöä irtoaa arinalla Lämpölaitokselle tulee 15 i-m3 haketta (Ko2Mä98 ja T = +2 C). Hakkeen kosteus on 42 % (0,42 kg vettä per kg haketta). Tiiviys v = 0,40. Kattilan hyötysuhde- ja savukaasujen päästömittaukset (CENTRIA/ETPC) 11/2009 2/2010 3/ /2010 5/2011 Jonathan Mittauksia tehtiin yhteensä 5 kertaa, Uumajan Yliopiston ETPC-laitos oli mukana 3 kertaa omine mittauslaitteineen ETPC: kaasu- ja hiukkaspäästöt ja lisäksi tuhkan sekä kuonan analyysi CENTRIA: hyötysuhde ja kaasumaiset päästöt Perttu
11 Hyötysuhdemittaukset Kälviällä 1 Hyötysuhdemittaukset on tehty Kälviän energiaosuuskunnan 2 MW lämpölaitoksella (otettu käyttöön 2003) 3/2010: Polttoaineena oli hyvälaatuinen ja kuiva (27%) pääasiassa mäntypuusta tehty rankahake (Ko2Mä98) 5/2011: Polttoaineena oli hyvälaatuinen ja kuiva (21 %) mänty- ja kuusipuiden sahauspinnoista tehty hake (Mä50Ku50) Poltettu hakemäärä saatiin mittaamalla hakkeen tilavuus lavalla ennen ja jälkeen mittausten (3/2010) tai suoraan punnitsemalla hakkeen massa (5/2011) haketta poltettiin 3,9 i-m 3 (3/2010) haketta poltettiin 415 kg (5/2011) Hyötysuhdemittaukset Kälviällä 2 Hakkeen irtotiheys saatiin punnitsemalla useita 100 litran hake-eriä 3/2010: irtotiheys oli 222 kg/i-m 3 poltettiin 3,9*222 = 866 kg 5/2011: irtotiheys oli 205 kg/i-m 3 poltettiin 415/205 = 2,0 i-m 3 hakkeen kosteus mitattiin jälkikäteen CENTRIAn laboratoriossa kosteus 26,8 % (3/2010) kosteus 21,2 % (5/2010) Hake syötettiin ruuville käsin lapioimalla. Hake värjättiin ennen ruuvia siniseksi, jolloin kattilahuoneessa tiedettiin, koska mitattavaa hake-erää alkaa tulla poltettavaksi kellot käyntiin! tai kannettiin suoraan kattilahuoneen syöttöruuveille sankoilla (5/2011).
12 Hyötysuhdemittaukset Kälviällä 3 3/2010: mittausjakson pituus noin 2 tuntia poltettiin 3,9 i-m 3 eli 866 kg haketta noin 1620 kw pa-teho (81 %) hakkeen energiasisältö 3131 kwh 5/2011 mittausjakson pituus 5,5 tuntia poltettiin 415 kg eli 2,0 i-m 3 haketta noin 300 kw pa-teho (15 %) hakkeen energiasisältö 1684 kwh Lisäksi mitattiin: kattilaan syötettävän hakkeen ja palamisilman alkulämpötila KL-veden meno- ja paluulämpötila kattilahuoneen ja ulkoilman lämpötila kattilan pintalämpötila savukaasujen lämpötila Kattilassa tuotettu lämpöenergia mittausjakson aikana selvitettiin lämpölaitoksen omien energiamittareiden avulla Hyötysuhdemittaukset Kälviällä 4 Samanaikaisesti mitattiin kattilasta poistuvien savukaasujen koostumusta GASMET-kaasuanalysaattorilla: happi (O 2 ), häkä (CO), hiilidioksidi (CO 2 ), vesihöyry (H 2 O), metaani (CH 4 ), rikkidioksidi (SO 2 ) jne O 2 : 7,814,6 % CO: ppm CO 2 : 1012 % SO 2 : 28 ppm CH 4 : 350 ppm H 2 O: 715 % Näytteitä otettiin hakkeen kosteuden määrittämistä varten. Lisäksi otettiin näytteitä myös kattilan tuhka- siinä olevien palavien ainesten määrittämistä varten palavaa ainesta oli jopa 2 x varsinaisen tuhkan määrä!
13 Hyötysuhdemittaukset Kälviällä 5 Virhemahdollisuuksia oli mittauksissa useita: poltetun hakemäärän mittaus hakkeen irtotiheyden mittaus tuotetun lämpöenergian mittaus kosteuden määritys jne Herkkyysanalyysi kosteuden ja tilavuuden mittausvirheille 3/2010 3,82 i-m 3 85,5 %
14 Savukaasujen kaasumaiset päästöt GASMET-kaasuanalysaattorilla mitattiin jatkuvatoimisesti mm. seuraavien kaasukomponenttien pitoisuuksia: Häkä, CO Hiilidioksidi, CO2 Rikkidioksidi, SO2 Rikkivety, H2S Typen oksidit: NO, NO2, N2O jne Jäännöshappi O2 Metaani CH4 Ammoniakki NH3 + noin 10 muuta kaasukomponenttia Savukaasujen hiukkaspäästöt Emissions (mg/nm3 dry at 10 % O2) EW 50% L EW 100% L EW/FR 75 % L 0 PM tot PM 9 PM 1
15 Hiukkasten kokojakautuma tarkemmin Dm/d log(dp) (mg/nm 3 ) 250 nov-09 feb nov ,01 0,10 1,00 10,00 Particle diameter Dp (μm) 1436
16 Kiitoksia! Energiailta energiaosuuskunnille Kannuksessa (MSO) tervetuloa!
Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kaustinen 22.9.
Keski-Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitokset: kartoitus ja mittauksia Yliopettaja, k Martti Härkönen, CENRIA Kaustinen 22.9.2010 Halsua 700 kw Kälviä 2 x 2000 kw Lohtaja 300 kw Energiaosuuskuntien
LisätiedotKeski Pohjanmaan energiaosuuskuntien
Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,
LisätiedotPuun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa
2012 Puun polttoainekäyttö pienissä aluelämpölaitoksissa MARTTI HÄRKÖNEN KPAMK, CENTRIA tutkimus ja kehitys 1 ALKUSANAT Tämä hakelämmitysraportti on laadittu yhteispohjoismaisen EU-Bothnia-Atlantica -
LisätiedotPUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA. Martti Härkönen
PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA Martti Härkönen C: CENTRIA TUTKIMUS JA KEHITYS PUUN POLTTOAINEKÄYTTÖ PIENISSÄ ALUELÄMPÖLAITOKSISSA Martti Härkönen KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU,
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotEnergiatehokkuuden analysointi
Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
Lisätiedot1. Palamisen perusteet
1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotKuva 1. Nykyaikainen pommikalorimetri.
DEPARTMENT OF CHEMISTRY NESTEIDEN JA KIINTEIDEN AINEIDEN LÄMPÖARVOJEN MÄÄRITYS Matti Kuokkanen 1, Reetta Kolppanen 2 ja Toivo Kuokkanen 3 1 Oulun yliopisto, kemian laitos, PL 3000, FI-90014, Oulu, matti.kuokkanen@oulu.fi
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotSivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit
Sivutuotteiden hyödyntäminen energiantuotannossa liiketoimintamallit Case: Bioinno-Patu kuivuri haketta tuottavalla sahalla tai metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella Puun käytön laaja-alaistaminen-
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotPUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI
PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 SAMPO.TUKIAINEN@CARBO FEX.FI CARBOFEX OY - HIILEN TEKIJÄ Toimitusjohtaja Sampo Tukiainen, hiilen polttoa ja biojalostusta
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotKANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta
KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia
LisätiedotLaatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011
Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotKertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat
Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotAgroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä.
Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma, joka löytyy netistä. Alla on a)-vaiheen monivalintakysymyksiä. Pääsykokeessa on joko samoja tai samantapaisia. Perehdy siis huolella niihin.
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotSivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit
Sivutuotteiden kuivaus ja hyödyntäminen energiantuotannossa - Liiketoimintamallit Case 1: Kerroskuivuri tuoretta purua ja haketta tuottavalla sahalla Case 2: Kerroskuivuri metsähaketta käyttävällä kaukolämpölaitoksella
LisätiedotViljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat
Viljankuivaus ja siihen liittyvät energianäkökulmat Esimerkki kaurantuotannon kokonaisenergiankulutuksesta Panos MJ/ha kwh/ha % työkoneiden energiankulutus 1449 402 7 % Kuivaus 3600 1000 18 % Lannoite
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotHenkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus
Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT
LisätiedotSelvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta
Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotMetsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotTaksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotHake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
LisätiedotENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotPilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Pilkkeiden keinokuivaus Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 11.12.2014 2 Yleistä Polttopuun tärkeimmät ominaisuudet
LisätiedotJyväskylän Postiosoite/ Puhelin/Tel. Faksi/Fax Internet ammattikorkeakoulu Address JAMK University of Applied Sciences
1 (11) MITTAUSSUUNNITELMA 26.6.2015 Tekijät: Jaakko Tukia Kimmo Puolamäki Mari Vasara 2 (11) Sisällys 1 Mittaussuunnitelman tavoite 3 2 Mitattavat kohteet 3 3 Mittausten toteutus 4 3.1 Mitattavat suureet
LisätiedotMATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010
MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotViljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti
Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotVAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET
VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET 26.2.2007 Raportti nro 07R022 Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite:
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
Lisätiedot