Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve



Samankaltaiset tiedostot
Pienvedet Varsinais-Suomessa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

taimen turun seudun virtavesissä

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Sanginjoen ekologinen tila

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Hirvijoen vesistön toimenpideohjelma

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Heinolan kalastusalue

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Karjaanjoen vesistön ongelmia

AURAJOEN VESISTÖN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Jokitalkkari hanke

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Esitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Mitä ja miksi pienet purot tuottavat Etelä-Suomessa?

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

kunnostustarveselvitys

Puulaveden villi järvitaimen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Simpelejärven verkkokoekalastukset

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Pyhäjärven hoitokalastus

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

KAITAINKOSKIEN JA IHAKSELANJOEN (TEVALAISEN) KUNNOSTUSRAPORTTI

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Istutussuositus. Kuha

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Transkriptio:

Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi

Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket Miten Hirvijoesta tehdään taimenjoki? Missä nyt mennään? Mitä sitten tehdään?

VS-Meritaimen -hanke Ammattikorkeakoulu teki kesällä 2011 Aura-, Hirvi-, Mynä-, ja Laajokien kalataloudellisen kunnostustarveselvityksen Pääpaino taimenkantojen elvyttämiseen ja palauttamiseen tähtäävissä toimenpiteissä Rahoittajina VS-ELY Kalatalouspalvelut, Airisto-Velkuan kalastusalue ja Turun ammattikorkeakoulu Myös West Coast Rtollin Team ja Saaristomeren Uistelijat Ry osallistuivat rahoitukseen Budjetti 33 000 euroa

Hirvijoen merkitys kalataloudellisesti on ollut melko vähäinen 1960-luvulle saakka Askaistenlahdelta on saatu pieniä määriä lohia, joiden on epäilty lisääntyvän Hirvijoessa Varmoja havaintoja taimenen tai lohen lisääntymisestä joessa ei ole 80 luvulle saakka joessa on elänyt jokirapuja Myös vimpa on kuulunut joen kalastoon Ei sovellu koskikalastuspaikaksi Varsinkin lohikaloilla paikalliset populaatiot ja luontainen elinkierto tärkeää Hyvinvoiva ja monipuolinen kalasto lisää joen arvostusta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys

Hirvijoen sähkökoekalastukset kesällä 2011 Hirvijoesta ei saatu taimenia eikä rapuja Yleisimmät lajit kivisimppu ja kivennuoliainen Suurimmassa osassa kohteista, joissa näitä esiintyi läsnä oli useampia vuosiluokkia Mikäli kivisimppu ja kivennuoliainen menestyvät joessa, myös taimen siellä menestyisi Muita lajeja ahven, hauki, särki, made

Hirvijoestako taimenjoki? Lounais-Suomen kalastusalue istutti taimenen pienpoikasia jokeen 90 luvun lopulla Taimen viihtyi hyvin joessa talveen 2002/03 saakka Taimenet katosivat kovan talven aikana Lisääntymisen onnistumisesta ei ehditty saamaan tietoa Ponnistus oli liian lyhyt Onneton sattuma hävitti lupaavan, mutta harvalukuisen populaation

Hirvijoestako taimenjoki? Edellytykset taimenen selviytymiselle ovat olemassa Koskialueet melko hyvässä kunnossa Ongelmina vähäinen alivirtaama ja vaellusesteet Haja-asutuksen jätevesien merkitys vedenlaatua heikentävänä tekijänä korostuu alivirtaama-aikoina Lähteet ja pohjavesi ovat taimenelle tärkeitä Hirvijokeen purkautuvan pohjaveden määrästä ei tarkkaa tietoa

Hirvijoen kosket ja vaellusesteet Hirvijoen pääuoma ja Maskunjoki ovat itsenäisiä kokonaisuuksia Hirvijoessa on kolme muuta merkittävää sivuhaaraa joissa on koskia Fatijoki Paistanoja Hoosoja Yhteensä 21 koskipaikkaa Pinta-ala 2,2 ha Mistä Maskunjoessa 0,3 ha Joessa on kolme täydellistä ja yksi osittainen vaelluseste

Hirvijoen kosket Hirvijoen kosket pääosin hyvässä kunnossa Merkittävimmät koskipaikat Pyykoski Falkinkoski ja Pihlavan koskialue Myllykoski Härkäsuon alapuolinen koskialue Vadanvainion ja Kulolan kosket Paistanojassa Hoosojan alaosan koskialue ja Kakkarinsuon koskialue Maskunjoessa Rapuoja Kurittulankoski Juvan koski

Hirvijoen vaellusesteet Pyykosken myllypato Myllykosken kalliokynnys ja myllyraunio Sahankosken säännöstelypato Villilän settipato maskunjoessa

Miten Hirvijoesta tehdään taimenjoki? Ensimmäiseksi taimenen kotiutusistutuksia pienpoikasilla ja tulosten seuranta Istutuksia siihen saakka kunnes ensimmäiset istukkaat ovat sukukypsiä (4 vuotta) Onnistuuko lisääntyminen? Kahtena ensimmäisenä vuonna enemmän, kahtena seuraavana vähemmän Kustannus vuositasolla 4000 / 2000 euroa Työ ja seuranta tämän lisäksi Vaellusesteiden poisto/ohittaminen Vaatii tarkan suunnitelman ja ammattilaisen toteuttamaan Uomakunnostukset Ainoastaan Pyykoskessa ja Myllykoskessa tarvetta kaivinkoneelle Muuten etupäässä soraistusta, joka voidaan tehdä kevyillä työkoneilla / talkoilla Valuma-alue ja virtaamavaihteluiden vähentäminen Vedenpinnan nosto järvissä Metsäojituksen ratkaisut Kosteikot Pohjavedenoton vähentäminen Haja-asutuksen jätevesien parempi käsittely Käytännössä yhtä kuin vesiensuojelutoimenpiteet

Missä nyt mennään? Kunnostustarveselvitys tehty Hirvijoki ei ole viranomaisten kunnostuslistan kärkipäässä Tämä tarkoittaa hankerahoitusta tai talkootyötä Keväällä Hirvijokeenkin tullaan istuttamaan taimenen pienpoikasia Seuranta ja jatko vielä epäselvää Kunnostukset eivät ole ajankohtaisia vielä tänä vuonna

Mitäs sitten tehdään? Mikäli taimen joessa selviytyy, ovat kunnostukset ajankohtaisia Samoin on nousuesteiden kanssa Eli seurataan tilannetta Istutetaan pienpoikasia jatkossakin Toteutetaan vesiensuojelutoimenpiteitä Turun AMK on mielellään mukana vesiensuojeluun ja kalavesien hoitoon liittyvissä hankkeissa

Teemu Koski 041 502 0207 Kiitos Teemu.Koski@ely-keskus.fi Teemu.Koski@turkuamk.fi Kiitos