KSL ry:n toimintakertomus vuodelta 2003
Kansan Sivistystyön Liitto ry Kansan Sivistystyön Liitton opintokeskus KSL RY Toimintakertomus 2003 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan puheenvuoro 2. Puheenvuoro /pääsihteeri 3. KSL:n organisaatio 4. Hallinto ja kokoukset 5. Sivistysliiton jäsenet 6. Jäsenyydet 7. Taloudesta 7.1. Talouden rakenne 7.2. Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.4. Tilintarkastajat 8. Henkilöstö 2003 9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-Lähiradio 2003 9.2.Työelämän hankkeet 9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen 9.5. Tiedotustoiminta 9.6. Muut hankkeet ja projektit 10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta 11. Kansainvälinen toiminta 12. Opintokeskustoiminnan ylläpito 13. OPINTOKESKUKSEN TOIMINTA 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta 13.2. Opintokeskuksen toiminta 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Elinikäinen oppiminen järjestöissä 13.3.2. Opintokeskusten arviointihanke 13.3.3. Muut hankkeet 14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2003 15. KSL-talous vuodelta 2003, tilinpäätösasiakirjat liitteineen 2
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomus 2003 1. KSL: virtaviivainen, muttei valtavirrassa Maailman muutokset ja haasteet ovat kääntyneet siihen suuntaan, että poliittisen vasemmiston aikaan saamia toimintoja, rakenteita ja niiden tuottamia palveluja on jo pitkään kyseenalaistettu. Edistyksellisenä muutosvoimana toiminut vasemmisto on joutunut puolustuskannalle, ja vainolaisen rooli on langennut sekä kotikutoiselle oikeistolle että anglosaksisesta maailmasta vyöryville näkemyksille, jotka lähtökohtaisesti pyrkivät siirtämään julkiselta vallalta lähes kaiken toiminnan yksityisille yrityksille. Mystiset markkinavoimat on päästetty temmeltämään vapaasti, ja nyt ihmetellään kädet levällään ns. Kiina-ilmiön tuhoisuutta, se kun vie meiltä työpaikat sinne, missä työ voidaan ostaa polkuhintaan. Kun vasemmisto on perinteisesti perustanut oppinsa talouden ensisijaisuuteen, niin nyt sekin lienee mennyt mukaan siihen, mitä uutisvirta meille opettaa: ensisijaista ei ole fi nanssipolitiikka vaan pörssikeinottelijoiden intressit, ei tulonsiirrot vaan veronalennukset. Tämä maailman meininki heijastuu tietysti työelämään ja opintotoimintaan. Palkkatyössä olevien on kehitettävä taitojaan ja yksilönä sitouduttava työnantajan tavoitteisiin. Heille on opetettu, että fi rman edut ovat myös työntekijöiden etuja. Päinvastaisesta edunvalvonnasta ei voi olla puhe. Palkkatyöstä sivuun joutuneet huomaavat, että uuden työpaikan saamisessa vaaditaan yhä enemmän taitoja, eivätkä nekään välttämättä auta. Mutta KSL:n kannalta on tärkeää myös kysyä, miten voi opettaa työelämän taitoja, kun vaatimuksia hämmennetään jatkuvasti uuteen muotoon, ja opettavan pitäisi olla askelen edellä reaalimaailmaa. Vuoden 2003 aikana toteutetut, ja uutena aloitetut työssä oppimisen hankkeet ovat hyvä osoitus siitä, miten ongelmaan on tartuttu ja miten KSL on pystynyt järjestämään jäsenjärjestönsä (SEL) erityistehtäviin ja ongelmiin liittyvää koulutusta. Toinen hyvä esimerkki KSL:n ja jäsenjärjestön yhteistyöstä on Rakennusliiton pyrkimys remontoida liiton koko tähänastinen koulutusjärjestelmä KSL:n tuella ja myötävaikutuksella. Sivistysliiton hallituksen ja edustajakokouksen keskeinen rooli on toimia yhdyssiteenä jäsenjärjestöjen ja sivistystoiminnan käytännön järjestäjän välillä ja välittää jäsenten toiveita ja vaatimuksia opintotoimintaan. Minusta näyttää, että tässä tehtävässä hallinto on pystynyt toimimaan aiempaa paremmin ja tehokkaammin. Tärkeää on myös jatkossa varmistaa järjestöjen ja KSL:n yhteisesiintymiset erilaisten opintohankkeiden parissa. Ne hankkeet luovat kuvaa siitä, mitä vasemmistolaisen arvomaailman käytännön kehittäminen on ja miten poliittisen vasemmiston, ammattiyhdistysliikkeen ja sivistystoiminnan intressit ovat paljolti yhteiset. Lisäksi yhteishankkeiden avulla voi jopa ylittää uutiskynnyksen. Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on myös kehittää työyhteisön toiminnan perusedellytyksiä niin, että työntekijät tuntevat puurtavansa mielekkäitä hankkeita ja jopa viihtyvät työssään. Tässä mielessä ei kai koskaan voi tehdä riittävästi, mutta se vaikutelma minulle on jäänyt, että henkilökunnan työssä on tekemisen meininki eikä sitä tehdä piiskan pelossa. Lisäksi muutamat yhteiset riennot viime vuoden aikana osoittivat, että KSL on myös ihmisyhteisö, joka voi nauttia yhdessä olostaan, niin kuin esiintymisemme Forssan kokouksen satavuotisjuhlissa osoitti. Myönteistä on myös se, että monissa yhteyksissä KSL:n toiminta ja mahdollinen yhteistyö herättää kiinnostusta. Tästä on osoituksena lokakuulla TSL:n ja Karl Marx seuran kanssa yhteisvoimin järjestetty seminaari Forssan kokouksen aateperinnöstä. Seminaarisali pullisteli osallistujien paljoudesta eikä keskustelu ottanut loppuakseen. Mitä sitten pitäisi tehdä paremmin ja lisää, missä pitäisi pyrkiä toimimaan nopeammin, pääsemään korkeammalle, olemaan voimakkaampi? Mitään yhtä taikasanaa ei kannata etsiä, vaan toiminnan kokonaisuus sen ratkaisee, mihin KSL lähivuosina pystyy. Talous on ollut viime vuodet terveellä pohjalla, ja Kaikkein Tärkein Tehtävä on huolehtia siitä, että riskit pysyvät pieninä myös jatkossa. Jäsenjärjestöyhteistyö on toinen vaalimisen arvoinen seikka, koska siitä koko KSL:n olemassaolo ja etenkin omaleimaisuus riippuu. 3
Opintojärjestötoiminnassa on kehitettävä meillä olevia vahvuuksia ja uudistettavakin niitä, samoin kuin huolehdittava siitä, että ohjelma on monipuolinen. Lisäksi opintokeskuksen on jatkuvasti muistettava tehdä itsensä tykö, niin että sitä on helppo lähestyä ja että asiakkailla on selkeä mielikuva, millaisten toimintojen toteuttajan kanssa he ovat tekemisissä. Tässä suhteessa on menty erittäin hyvään suuntaan. Kulttuuritoiminta on parina viime vuonna ollut ilahduttavassa nousussa, ja sen monipuolistuttaminen ja vilkastuttaminen palvelee myös opintojärjestötoimintaa. Tämä ei ole pelkkä KSL:n sisäinen valinta, vaan suurempana tehtävänä on vasemmiston arvomaailmaan perustuvan kulttuuritoiminnan saattaminen uuteen nousuun pitkällisen hiljaisen kauden jälkeen. Tietotekniikan opetus on kehittämistä vaativa alue, koska ohjelmisto- ja sitä kautta laitteistovaa- timukset tuppaavat muuttumaan nopeasti. Samoin oppijoiden tarpeet vaihtuvat niin, että samalla tarjonnalla ei pitkään tule toimeen. Uusien oppijaryhmien löytäminen ja heidän palveleminen on konkreettinen haaste KSL:n toiminnassa. Tapani Kaakkuriniemi liittohallituksen puheenjohtaja 2. Osaamiserojen tasaamista, sivistystarpeen tyydyttämistä ja osallisuuden tukemista Yksilökeskeinen, voiton ja riiston sekä kilpailun riivaama yhteiskunta tuottaa itse sivistystarpeen toi- minnallaan. On pakko miettiä myös vaihtoehtoja, jonkun on tarjottava rauhanomainen mahdollisuus niille, jotka haluavat muutoksia, kehittää itseään, yhteisöjään ja yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Sivistystyön on tarjottava vaihtoehtoja ja KSL:n on oltava luomassa yhteistoiminnan yhteiskuntaa. On vahvistettava osaamiserojen tasaamista. Se edellyttää sitä, että kansalaisella on käytettävissään pe- rustiedot ja -taidot osallistuakseen omaa elämäänsä koskevaan arkipäivän suunnitteluun, toimintaan ja myös päätöksentekoon riippumatta siitä, mikä hänen koulutustaustansa, tietotekninen osaamisensa, kulttuurinen, sosiaalinen tai ekonominen asemansa yhteiskunnassa on. Sivistynyt yhteisö varmistaa sen, että kaikilla jäsenillä on yhteinen käsitys siitä, miten yhteiskunta toimii. Sivistystyön on turvattava jokaisen mahdollisuus tiedon tasapuoliseen saamisen. Tiedon on palveltava ensi sijassa kansalaista, ei valtaa, sillä eikö juuri tietoon perustuva valta estä vapaan tiedon saannin parhaiten. Toimintaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulee uusia piirteitä koko ajan, suurimmat haas- teet tulevat globalisaation myötä. Moniarvoinen, monikulttuurinen yhteiskunta, Eurooppa ja maailma tuovat sivistystyön ruohonjuuritasolle asti valtavasti vaatimuksia. Tällä perussivistystyöllä vastataan perusihmisoikeuksiin sekä samalla arvomaailmaan liittyviin, ihmisyyden, tasa-arvon, vapauden, ja yhteisvastuun vaatimuksiin. Kansallisella tasolla tärkeimpiä asioita on se miten sivistysjärjestöt mahdollistavat kansalaisilleen positiivisen ja tarpeellisen osallisuuden kokemuksen, välittävät kansalaisyhteiskunnan hyviä puolia sekä rakentavat näin osaavia ja tietoisia toimijoita hyvinvointiyhteis- kunnan rakentajiksi. Tehtävänä on myös luoda osallisuuden ilmapiiriä, kansalaisen halua käyttää taitojaan ja mahdolli- suuksiaan yhteiskunnan rakentamisessa. Näin sivistysjärjestö madaltaa kynnystä osallistumiseen ja oppimiseen. Sivistystyön on oltava mahdollisuuksien tarjoamista. Niitä mahdollisuuksia voi lisätä tarjoamalla oppimisalustoja mm. järjestöissä, siis myös ulkopuolella perinteisen koululaitoksen. Myös KSL:n tehtävänä on tukea monentasoista demokratiaa, ja kehittää sitä houkuttelevammiksi ja luoda valmiuksia siihen, että niissä osataan toimia. Siinä tehtävässä auttaa 40 vuoden kokemus suomalaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa. Erkki Koskiniemi pääsihteeri 4
3. KSL:n organisaatio Kuvaus organisaatiorakenteesta Jäsenet Edustajakokous Liittohallitus Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta Työsuojelu ja luottamusmiestoiminta KV-toiminta Henkilökunta Ylläpitäjän tehtävät Radiotoiminta Jäsentoiminta Jyväskylä Tietotekniikka Ay-toiminta, Järjestöt, yhteisöt Tukijat Opintojärjestötoiminta Hankkeet, projektit, kokeilut Ammatillinen koulutus Henkilökunta Oppilaitostoiminta Opintokerhotoiminta Opintokeskuskurssit Oulu, Helsinki Palvelusopimustoimistot Hankkeet, projektit,kokeilut 4. Hallinto ja kokoukset Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 21.5.2003. Kokous antoi suuntaviivat loppuvuoden toiminnalle ja vahvisti edelleen toiminnan painopisteiksi talouden elvyttämisen ja perustoimintojen vahvistamisen. Edustajakokous valitsi Tapani Kaakkuriniemen jatkamaan liittohallituksen puheenjohtajana sekä Erkki Koskiniemen liiton pääsihteerinä. Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Jukka Asikainen, Veli-Matti Kauppinen, Ari Myllyviita, Eija Piipponen, Hannu Rosengren, Pirjo Rosengren ja Pirjo Vainio. Liittohallituksen varajäseninä ovat toimineet Pekka Ristelä ja Jenni Pasanen. Kokouksiin ovat kutsuttuna osallistuneet myös opintojohtaja Jukka Tainio, luottamusmies Pirjo-Riitta Reiman henkilökunnan edustajana sekä Sirkka-Liisa Lahtinen kokousten sihteerinä. KSL ry:n liittohallitus toimii myös KSL-opintokeskuksen johtokuntana. Liittohallitus kokoontui kauden aikana 7 kertaa. Liittohallituksen apuna toimiva johtotiimi johon kuuluivat Ari Myllyviita, Erkki Koskiniemi, Jukka Tainio ja Tapani Kaakkuriniemi kokoontui kolme kertaa, kerran keväällä ja kaksi kertaa syksyllä. 5
5. Sivistysliiton jäsenet Jäsenmäärä säilyi ennallaan, liitolla on 17 yhteisöjäsentä: Eläkeläiset ry, Folkets Bildningsförbund FBF rf, Vasemmistoliitto rp, Parasta Lapsille ry, Vasemmistonuoret ry, Rakennusliitto ry, Yleinen Lehtimiesliitto YLL ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto SDPL ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto SMKL ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Tapaturma- ja sairausinvalidien Liitto ry, Tutkijaliitto ry, Työväen Näyttämöiden Liitto ry ja Yrjö Sirolan Säätiö. 6. Jäsenyydet KSL on jäsenenä 16 yhteisössä; Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto HYO, Informaatio-osuus- kunta Katto Meny, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA ry. Maailman musiikin keskus ry, Opintokeskusseura, Osuuskunta Vastapaino, Palvelutyönantajat ry, Rauhankasvatusinstituutti ry, Suomen Kirjastoseura ry, Suomen YK-liitto ry, Suomi-Venäjä-Seura, Tradeka-Yhtymä Osuuskunta, Työväenperinne-Arbetartradition ry, Vapaansivistystyön Yhteisjärjestö, Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö, Työväenperinne Arbetartradition ry. 7. Taloudesta Vuodelle 2003 asetettiin tavoitteeksi jatkaa toiminnallisesti ja taloudellisesti vakaata kehitystä. Liiton kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 42,5 tuhatta euroa. Tulos ylitti näin reilusti asetetun muutaman sadan euron tulostavoitteen. 7.1 Talouden rakenne KSL:n liikevaihto muodostui opintotoiminnan valtionosuuksista, jäsen- ja tukimaksutuloista, radiotoi- minnan omista tuotoista, liiton sivistysjärjestömäärärahasta, erilaisista avustuksista ja apurahoista sekä projekti- ja hankekohtaisista erillisrahoituksista. Varsinaisen toiminnan kokonaistuotot olivat n. 2 milj. euroa jossa lisäystä edelliseen vuoteen n. 7,9 %. Varainhankinnan tuotot kasvoivat 27 %. Muiden tuottojen ja yleisavustusten osalta ei tapahtunut oleellista muutosta. Liiton kokonaiskulut olivat vajaa 2,3 milj. euroa joissa on lisäystä n. 8,4 %. 7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä opintokeskuksen kanssa. Talouden ja toiminnan ennakoivaan suunnitteluun, ajantasaisen raportointiin ja talouden ohjausjär- jestelmiin kiinnitettiin edelleen erityistä huomiota. 7.3. KSL-talouden kehittäminen Vuoden aikana jatkettiin taloushallinnon järjestelmien yhteensovittamista ja edelleen kehittämistä. Erityisesti kehiteltiin talouden suunnittelun järjestelmiä ja vuoden 2003 talouden suunnittelussa otettiin käyttöön yhä tarkemmin jaksoteltu ja toiminnan kausivaihtelut paremmin huomioonottava talous- arvion laadintamalli. 7.4. Tilintarkastajat KSL:n tilintarkastajina toimivat Matti Pirnes (HTM) ja Matti Niinimäki ja heidän varamiehinään ja Timo Vilen (HTM) ja Matti Tokkari. Tilintarkastajien kokouksia pidettiin yhteensä 6 kappaletta. Tilintarkastajien kokouksissa seurattiin tavallistakin tarkemmin talouden kehittymistä ja talouteen vaikuttavien toimintojen uudistustyötä. Vuoden viimeinen kokous oli yhteinen KSL:n taloudesta vastaavien henkilökunnan edustajien kanssa. 6
8. Henkilöstö 2003 Sivistysliiton vakinaiset: Koskiniemi Erkki, Sormunen Heikki, Lahtinen Sirkka-Liisa, Tynkkynen Kalevi, Sydänmaa Olli ja von Etter Sebastian. Opintokeskuksen vakinaiset: Tainio Jukka, Reiman Pirjo-Riitta, Karjalainen Eila, Kärki Riitta, Kejonen Eeva, Huhtala Tiina, Hukkila Pirjo, Haikara Arja 11.8.2003 alkaen, Tossavainen Marja-Liisa (osa-aikaeläkkeellä), Korhonen Liisa jäi eläkkeelle 31.7.2003. Muut henkilöresurssit: Tikka Jaana, projektityöntekijä Veeran Verstas (Oulu), Järvinen Jami, tiedotusstrategia-projekti, osa-aikaisena 17.9.2003 saakka (Helsinki), Kujala Ilari lopetti siviilipalvelun 17.12.2003, Aho Ville aloitti siviilipalvelunsa 6.10.2003, Datanomi-opiskelija Malmberg Jenny oli työharjoittelussa 19.8.- 20.12.2003, Myllyviita Ari toimi osa-aikaisena HYO:ssa 6.10-31.12.2003. 9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-Lähiradio 2003 KSL ylläpitää yhtenä luvanhaltijana pääkaupunkiseudulla kuuluvaa paikallista yhteisöradiota. KSL- Lähiradion ohjelmiston pääosa on koostunut ikääntyneille ja maahanmuuttajille suunnatuista oh- jelmista. KSL-Lähiradio on välittänyt ohjelmaa omasta ja jäsenjärjestöjensä toiminnasta. Radio oli mukana toteuttamassa Ammatti opitaan työssä hankkeen radio-ohjelmia. Radio oli mukana Forssan kokous 1903 kiertueella kuvaten ja äänittäen esityksiä. Esityksestä koostettiin cd-levy. Pioneeriliiton kanssa yhteistyössä tehtiin radio-ohjelmia Stadi 2003 tapahtumasta. Lähiradion pu- heohjelmia siirrettiin nettiin mm. Ilmastonmuutos ohjelmasarja ja HYO.n Studia Stoa luentosarja. KSL-Lähiradion lähetyspäivät ovat torstai ja lauantai. KSL Lähiradion tuottaja Olli Sydänmaa on toiminut myös Maailman musiikin keskus ry.n hallituksen jäsenenä. Olli Sydänmaa koosti kevään aikana opiskelunsa yhteydessä Kansan Sivistystyön Liiton toimintaa esittelevän CD-ROM levyn. 9.2.Työelämän hankkeet Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupan Työnantajaliiton kanssa aloitettiin ESR hankkeen Ammattitaito opitaan työssä toteutus. Tiedotuksessa ja materiaaleissa hankkeesta käytetään nimeä Top-kauha. Hankkeessa tuotetaan työssäoppimiseen liittyvää materiaalia. Työssäoppimista ohjaava video ja DVD julkaistiin ja aloitettiin radio-ohjelmasarjan suunnittelu. Hanketta hallinnoi KSL. 9.3. Ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet Suomen Elintarviketyöläisten Liiton kanssa jatkettiin johtokuntien koulutushanketta ja uudistettiin nii- den ohjelma. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen opiskelujärjestelmä, jossa lähiopetus ja netin kautta tapahtuva etäopiskelu yhdistyvät. Pilottihankkeiksi on sovittu Varsinais- Suomen ja Kainuun alueet. SEL:n järjestövaliokuntaan osallistuttiin koulutustoimintaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2002 alkanut SEL ja työssäoppijat-hankkeen ensimmäinen osuus saatettiin alkuvuodesta päätökseen ja hankkeen jatko-osa hoidettiin KSL:n Jyväskylän toimistosta. Kumpikin hanke rahoitettiin ESR:n tuella. Rakennusliiton kanssa käynnistettiin alueellisen koulutuksen kehittämishanke. Hanke liittyy RL: n koulutusjärjestelmän uudistamiseen, jossa myös opintokerhotoiminnalle tulee merkittävä osuus ammattiliitoissa keskeisenä olevan lyhytkurssikäytännön lisäksi. Myös Rakennusliitossa tullaan viemään entistä suurempi osuus opiskelusta netin kautta tapahtuvaksi. 7
RL:n Kainuun aluetoimiston kanssa toteutettiin alueen osastojen hallituksen jäsenille suunnattu kurssi. Siikaranta-opiston kanssa tehtiin yhteistyötä puheenjohtaja-sihteerikurssin ja ammattiosastojen tapaamisen järjestelyissä sekä osallistuttiin Rakennusliiton järjestö- ja tiedotusvaliokunnan työskentelyyn koulutustoiminnan merkeissä. Puutyöväen valistusyhdistyksen kanssa järjestettiin valtakunnallinen tilaisuus Tampereella ja Rautatieläisten Liiton vasemmistoryhmän kanssa Lahdessa. Paperiliiton vasemmistoryhmän kanssa jatkettiin vuonna 2002 alkanutta kurssisarjaa. Vantaan työttömien yhdistyksen kanssa järjestettiin kaksi hallituksen jäsenille tarkoitettua koulutustilaisuutta. 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen KSL järjesti henkilöstöpäivät 25.-27.3.Peeran majalla, teemana oli osaamisen siirtäminen. Teemaan johdatteli Liisa Korhonen. Syksyllä henkilöstöpäivät pidettiin Pärnussa Tervis kylpylässä 24.-26.11. Pärnussa hoitojen ohella painopisteenä oli KSL:n tiedotustoiminta ja henkilökunnan koulutustoiminta. Asiantuntijana vieraili toimittaja Matti Lahtinen. 9.5. Tiedotustoiminta KSL osallistui Valkeakosken musiikkitapahtumaan ja järjesti Forssan puoluekokouksen 100-vuo- tisjuhlatapahtumia yhteistyössä paikallisjärjestöjen Vasemmistoliiton ja Kansan Uutisten kanssa. sekä tuotti Forssan kokous 03 -draamaesityksen jota esitettiin Forssassa, Kemissä, Helsingissä ja Jyväskylässä. Esityksien yhteydessä järjestettiin teemaan liittyen keskustelusarja joka herätti laa- jaa kiinnostusta. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin valmistettiin runsaasti erilaista materiaalia; ilmoituksia, standeja, käsiohjelmia, lennäkkejä, t-paitoja, rintamerkkejä. Vuoden päätapahtumasta Forssassa 16-17.8 tiedotettiin laajasti lehdissä, radiossa ja televisiossa. 9.6. Muut hankkeet ja projektit Lahden KSL pääsi mukaan Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja Tieto Tupa-opisto toteuttaa Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti ja yhteistyö- yrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat aktiivisesti yhteistyössä mukana. Tietotekniikan ammatillista lisäkoulutusta oli Helsingissä Turussa Oulussa ja Lahdessa. Jyväskylässä toteutettiin ammatillisena lisäkoulutuksena Tilasomistus-koulutusta yhteistyössä Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa (yksi joka jatkui, kaksi jotka alkoivat). Vasemmistoliiton kanssa käynnistettiin Puoluekoulun nimellä kulkeva koulutushanke. Syksyn aikana järjestettiin ensimmäiset kurssit Helsingissä ja Oulussa. Saadun kokemuksen perusteella han- ketta jatketaan ja Puoluekoulusta on tavoitteena kehittää yhteiskunnallisen koulutuksen merkkituote jonka sisältöä kehitetään edelleen ja monipuolistetaan. Opetusministeriön ympäristöministeriön tuella jatkettiin yhdessä kolmen muun sivistysliiton, OK:n ja MSL:n kanssa Kansalaisten Vesistönseuranta - Tunne järvesi -projektia. Tämä koulutushanke jatkui myös vuonna 2003 jolloin sitä hallinnoi MSL 10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta KSL tuotti Forssan kokous 1903 draamaesityksen. Esityksiä oli Forssassa, Jyväskylässä, Kemissä 8
ja Helsingissä. Esityksen näki noin 1000 henkeä. Esitysten yhteydessä järjestettiin Forssa ja aikamme vasemmisto seminaareja. Helsingin 10.10. ja Jyväskylän 7.12 seminaarit järjestettiin yhteistyössä TSL:n kanssa. Tulevan 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin Kansan Arkiston kanssa yhteistyössä vanhojen, opintotoiminnasta kertovien valokuvien keräyskilpailu. Kilpailussa kerättiin aineistoa KSL:n 40-vuotispäivää varten ja samalla tarkoituksena täydentää Kansan Arkiston kuvakokoelmaa. Keruun kokonais- tulos oli 325 kuvaa. Ensimmäisen palkinnon sai tanssiryhmä Piroskaa esittelevä kuvasarja. Ryhmän toimintaa oli dokumentoitu vuosilta 1964-2003. KSL oli mukana Valkeakosken Työväen musiikkita- pahtumassa 24-26.7 ja mm. Eläkeläiset ry:n risteilyllä 22.-23.11 sekä monissa muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa esittelemässä omaa kulttuuri- ja opintotoimintaansa. Oulu Oulussa Osaamisen Kierrätystalossa paneuduttiin tuotteistamaan nuorten työpajan Veeran Verstaan kanssa yhteistyössä kädentaitojen, luovuuden ja osaamisen oppimista. Veeran Verstaan käytänne, kokonaisvaltainen pedagogiikka, elämäntaitojen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, kestäviin ammatinvalintoihin ohjaaminen, yhteiskunnallistava sekä soveltava pedagogiikka verkostoituivat muuhun sivistystyöhön. Leijat Oulun yllä tapahtuma järjesti yhdessä Veeran Verstaan kanssa Leijapajan 30.-31.1.2003. Kokeiltiin leijan lennättämistä arktisissa olosuhteissa. Oulua on jo usean vuoden ajan kehitetty myös talvikulttuurikaupungiksi. Mårten Bundestam opetti pajassa leijanrakentamisen ja -lennätyk- sen kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Yhteistyössä Oulun lääninhallituksen kanssa Oulun KSL järjesti seminaarin Tyttö ja nainen. Nuoren naisen maailmaan ja tyttöyteen sekä naiserityiseen pedagogiikkaan paneutuva seminaari kokosi yli sata kuulijaa. Seminaari rakennettiin pienoiskuvaksi Veeran Verstaan toiminnasta. Valokuvaaja Kirsti Laurinollin ja kuvataiteilija Silja Kejosen yhteisnäyttely Ilmassa järjestettiin Oulussa Galleria 5 23.7-10.8. Helsinki Helsingin alueella vuosi on ollut vilkkaan toiminnan kautta. HTS on järjestänyt monia yhteisiä ta- pahtumia ja ryhmät ovat toimineet aktiivisesti ja valmistaneet monia esityksiä. Huomattavaa on, että esityksillä on ollut paljon yleisöä ja ryhmiä on pyydetty esiintymään muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Julkaisukin on jälleen ilmestynyt; tällä kertaa oli vuorossa Arjen Laulun CD-levy. Vuoden aikana kohokohtina ovat olleet HTS:n kulttuuriryhmien yhteisesiintymiset Vappuna, Taiteiden Yössä ja Itsenäisyyspäiväjuhlissa Malmin työväentalolla. Yhteistyötä on tehty HTY:n naistenosas- ton kanssa useassa projektissa. HTS on toiminut edelleen yhteistyössä KSL Lähiradion kanssa. Yhteistyötä maahanmuuttajien jatkettiin edellisten vuosien ajalta saadun kokemuksen pohjalta. Perhetoimintaa toteutettiin järjestämällä leijakurssi, jolle koottiin yhteen sekä vanhempia että lapsia yhdessä. Kirjoittajapiiri Kevätkaudella oli kirjoittajapiirissä mukana kymmenen kirjoittajaa, tuolla joukolla kokoonnuttiin yhteensä seitsemän kertaa kolmen tunnin mittaisiin tapaamisiin. Tapaamisissa luettiin ja yhdessä arvioitiin kunkin kotitehtävinään tekemiä tekstejä, lisäksi tehtiin tuntitehtävänä lyhyitä tarinoita tai runoja. Kevätkauden alussa tehtävät keskittyivät dialogin ja näkökulmatekniikan opetteluun, keskivaiheilla kevättä keskityttiin runouteen. Kesätehtävässä ja alkusyksyllä keskityttiin novellien tekoon. Ryhmä kokoontui syksyllä vain viisi kertaa ja kevätkauden kertoja oli lyhennetty puolella tunnilla. Syyskauden loppupuolella tunneilla vieraili pariinkin otteeseen toimittaja Leena Nikula, jonka kanssa keskusteltiin mm. pitkään ihmisten arkeen vaikuttaneista sisällissodan jättämistä arvista. Kukin 9
kirjoitti myös omia muistojaan, joihin pohjautuen tehtiin henkilöhaastatteluja Lähiradioon Mataleenaohjelmaan. Teatteri Kultsa Teatteri Kultsa on harrastajateatteri, joka on perustettu vuonna 1959. Vuonna 2003 aktiivisesti toiminnassa mukana on ollut noin 50 henkilöä. Jäsenistön toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien ta- kaamiseksi on kesäkuukausia lukuun ottamatta pidetty ns. kuukausikokous kerran kuukaudessa. Jäsenkirje koko jäsenistölle on lähetetty kolme kertaa ja lisäksi sähköpostia on käytetty jäsenistön välisessä tiedotuksessa yhä enenevässä määrin. Kultsan ohjaajakoulutus aloitettiin vuoden 2003 alussa. Ohjaajakoulutusta jatkettiin syyskuun alusta. Valo- ja äänitekniikan kurssi järjestettiin syyskuussa 2003. Ohjelmisto vuoden 2003 aikana: Menetystarinoita, Maratontanssit, Lantapallo ja näkymätön nainen, Kuntoklubi Adam & Eva, Työ työtömpi työtön. Uusi Kukka Vuosi 2003 oli muutosten vuosi. Toukokuussa ryhmän pitkäaikainen perustajajäsen ja kaksi muuta ryhmän jäsentä jäi pois ryhmän toiminnasta. Alkuvuodesta harjoitukset pidettiin pääasiassa keski- viikkoisin SEL:n kokoustiloissa n. klo 17.00-19.30. Syksyllä harjoituspaikaksi muuttui Metalliliiton kokoustila ja harjoituspäiväksi vaihtelevasti tiistai tai keskiviikko. Vuoden aikana oli yhteensä 39 harjoitusta (44 vuonna 2002). Lisäksi Forssan esityksen harjoituskertoja oli 12. Kevään harjoittelussa keskityttiin työväenlauluihin ja laulelmiin. Syksyllä aloitettiin entisen Neilikka-yhtyeen esittä- mien laulujen harjoitteleminen. Myös Uuden kukan vanhaa ohjelmistoa otettiin uudestaan työn alle sekä uusien jäsenten takia että myös tulevia 20-vuotisjuhlia (v.2005) silmällä pitäen. Vuoden aikana esiintymisiä oli kaikkiaan 33 (20 vuonna 2002). Vaalikabaree Kuplaa esitettiin yhteensä 11 kertaa eduskuntavaalien vaalitilaisuuksissa. Osa ryhmästä osallistui Forssan kokouksen 100-vuotisjuhla- näytelmään, jota esitettiin 5 kertaa eri puolilla maata. Arjen Laulun tuotantoa cd:lle Kuluneen vuoden tärkein toimintatavoite oli uuden CD-levyn tekeminen ja tavoite saavutettiin joulu- kuun alkuun mennessä. Levyn julkistamiskonsertti järjestettiin joulukuussa. Arjen laulu on entiseen tapaan järjestänyt musiikkikoulutusta maanantaisin yhteensä 32 kertaa ja harjoitukset on pidetty keskiviikkoisin Länsi-Pasilan ala-asteella samoin 32 kertaa vuoden kuluessa. Viikonloppukursseja on pidetty toimintakauden aikana kolme kertaa. Esiintymisiä on ollut 26.2. Puistokulmassa Vantaalla, 1.5. kevätkonsertti Malmin työväentalolla, 28.8. Taiteiden Yössä, 4.10. STM:n Uudenmaan piirin Laulun ja soiton päivänä, 6.12. Itsenäisyyspäivänjuhla Malmilla, ja 14.12. Levyn julkistamiskonsertti Vartiokylässä. Kulttuuritalon kuvataidepiiri opettaa Maalausopetusta oli säännöllisesti sunnuntaisin klo 11-14 ja joskus myös keskiviikkona ja torstaina klo 18-21. Opettajan ohjaamia kokoontumiskertoja oli vuoden aikana 38. Kesäisin ei ollut opetustoimintaa, mutta kuvataidepiiriläiset maalasivat toimitalonsa ympäristön maisemia ja muita aiheita itsenäisesti. Dialuentoja järjestettiin neljä kertaa. Näyttelyt olivat Taiteiden yönä 28.8. ja Itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12 Malmin työväentalolla. Tanssiryhmä Piroska Tanssiryhmän toiminta on ollut aktiivista koko toimintakauden. Aktiivitanssijoiden määrä ryhmässä 10
on ollut 17. Esityksissä on ollut mukana 10-15 tanssijaa. Vakituisena harjoitustilana on ollut kerhotila Karjalatalossa. Ryhmällä on toimintakauden aikana ollut noin 40 harjoitustilaisuutta. Jokainen harjoituskerta on pituudeltaan 4 x 45 minuuttia. Kaksipäiväinen kurssi pidettiin Karjalohjalla, Lomakeskus Päiväkummussa 4-5.1.2003 yhteistyössä KSL:n opintokeskuksen kanssa. Tammikuussa oli ryhmän vierailevana ohjaajana unkarilainen tanssipedagogi, koreografi László Antal, 2-17: 1:2003. Vierailun aikana Antal opetti ryhmälle kaksi uutta tanssikoreografi aa, yhteensä seitsemässä harjoitustilaisuudessa. Uutena toimintamuotona järjestettiin 2 tanssitalotapahtumaa Karjalatalossa, joihin osallistui 68 tanssija, helsinkiläisistä tanssiryhmistä. Kemi Kemin KSL on Kemissä toimiva, vasemmistolainen, vapaata sivistystyötä tekevä aikuiskasvatusjärjestö. Toimikautena 2003 se on edistänyt kemiläisten yhdistysten ja yksityisten henkilöiden sivistyksellistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista tietoisuutta. Päätavoitteena oli Forssan-kokouksesta 100-vuotta tapahtuman järjestäminen Kemiin. Tilaisuus si- sälsi Forssan kokouksesta 100-vuotta juhlaseminaarin johon osallistui n. 70 ja iltatilaisuuden johon osallistui n. 200 henkilöä. Seminaarissa alustivat Suvi-Anne Siimes, Minna Sirnö ja Kalevi Suomela. Illalla oli teatteriesitys Forssan kokouksesta, johon myytiin 119 lippua ja ravintolaillassa musisoivat Reino Bäckström, Heikki Lund, Sami Itkonen ja Olavi Suokas. Kemin KSL:n toimikunnasta osallistui 2 henkilöä Valkeakoskella 26.7. järjestettyyn opintojärjestö- ja jäsenjärjestötapaamiseen.. Kemin KSL on edesauttanut jäsenyhdistystensä ja yksityisten henkilöiden kulttuuri- ja koulutustoi- minnan toteutumista heidän omista tarpeistaan lähtien sekä kehittänyt kaupunkilaisten edellytyksiä suunnitelmalliseen ja hyödylliseen vapaa-ajan käyttöön. Kemin KSL on järjestänyt toimikautenaan omaa opintokerhotoimintaa ja avustanut ja auttanut mui- den kemiläisten pienryhmien opinto-toimintaa. Muita keskeisempiä aiheita ovat olleet ihmiseen fyysisesti ja henkisesti liittyvät sekä perinteiset maailmankatsomus- ja ay-teemat. Toimintavuoden aikana jatkettiin järjestyksenvalvojakoulutusta yhdessä TUL:n Lapin piirin kanssa. Kemin KSL on järjestänyt myös luentoja, kurssitoimintaa ja seminaareja. Muista kulttuurisista aiheista opintojärjestöä lähellä ovat olleet musiikkiteemat ja kädentaidot. Kouluttajina ovat olleet paikalli- set asiantuntijat, mutta myös valtakunnallisesti arvostetut aiheidensa erityis-spesialistit. Kemin KSL on edistänyt jäsentensä ja kansalaisten opinto- ja kulttuuritoimintaa sekä taide- ja muita sivistysharrastuksia sekä tehnyt tunnetuksi kansainvälisyysasioita. Kursseja on pidetty mm. työn jakamisesta, verotuksesta, luottamus-henkilökoulutuksesta ay-, ta- lous- ja energiapolitiikasta, työllisyys- ja urheilupolitiikasta, järjestyksenvalvonnasta ym. Kerhot ovat käsitelleet lähes kaikkia mahdollisia, jopa mahdottomiakin, ihmisiä lähellä olevia ja koskettavia ai- heita. Koulutus- ja kasvatustoimintaa on järjestetty yhdessä muiden aikuiskasvatusjärjestöjen kanssa. Opintojärjestö on käyttänyt myös muiden kemiläisten yhteisöjen palveluksia hyväkseen ja toiminut aktiivisesti kunnallisessa kulttuuri- ja sivistystyössä. Kemin KSL ollut mukana järjestämässä seuraavia esittely ja opintotilaisuuksia v. 2003; Kemin Eläkeläiset ry:n keskiviikko- ja Pruntsinkerhoissa käynnit, KSL:n esittelyä ja luentoja eri aiheista KTV:n Kemin eläkeläisille ja Keminmaan eläkeläispiirille, Yhdistystoiminnan kurssit Tornion Järjestötalolla ESR-projektiin liittyen, yhdistystoiminnan kurssi Kittilän eläkeläisille, Opintokerho-ohjaajakurssi Sallan eläkeläisille, Eläketiedotuskurssi Kemin ja Rovaniemen rakennustyöläisten eläke- 11
läisjaostoille sekä Kemin rakennustyöläisten eläkeläisjaostolle yhdistyslain kurssi. Lisäksi alueellista toimintaa on järjestetty mm: Tornion-seudun eläkeläisille opinto-ohjausneuvonpito, Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestölle opo-kurssi Rovaniemellä, Lapin kyläasiain neuvottelukunnan yhdistyslain kurssi Pellossa sekä neuvottelukunnan seminaariin osallistuminen Torniossa, Lapin työttömien yhdistysten yhdistyslain kurssi Sodankylässä sekä KSL:n kerhotoiminnan esittely PAM:in Kemin osaston työttömille Opintojärjestö on hankkinut palveluja Kemin Vasemmistoliitto ry:ltä. Opintojärjestö on osuuskunta Vastapainon jäsen ja Eestaas Oy:n osakas. Kemissä opintojärjestö on pitänyt yhteyttä 22 jäsenyhdistykseensä kirjeitse ja paikallislehtien välityksellä. Varainhankintatuloja on saatu jäsenmaksuista sekä eri kurssien ja tilaisuuksien osanottomaksuista. Merkittävä kulttuuri- ja aikuis-koulutuksen tukija on ollut Kemin kaupunki myöntämällä yleisavustusta opintojärjestölle. KSL:N kanssa oleva ostopalvelusopimus takasi toiminnan kehittämisen kuluneella vuodella. Turku KSL:llä on Turussa ajanmukainen 18 koneen atk-luokka. Luokan opettajana on toiminut Arvo Malmi. Luokassa järjestettiin 29 kurssia joihin osallistui 298 opiskelijaa. KSL on ollut yhteistyössä Turun naiskeskuksen kanssa maahanmuuttajakoulutusta järjestettäessä. Viroon järjestettiin neljä matkaa, jotka suuntautuivat Tarttoon, Narvaan, Vormisiin ja Pärnuun. Matkoilla on tutustuttu Viron luontoon ja alkavaan luomuviljelyyn. Turussa aloitettiin myös viron kielen kurssi. KSL on Turussa mukana Turun Lähiradio yhdistyksessä, joka ylläpitää Radio Robinhoodia. Luomutoiminnassa Turun KSL on ollut mukana seitsemäntoista vuotta järjestämällä luomukursseja sekä luomutapahtumia. Lahti KSL:n Lahden toimintayksikkö toimii Lahden keskustassa, Hämeenkatu 15, 3.-5. kerroksessa. Vuoden aikana vuokrattiin lisätiloja, jotta toiminta voitiin keskittää yhteen pisteeseen. Kolmas kerros on tarkoitettu maahanmuuttajien koulutuksen ja toimintatilaksi ja se korvaa aikaisemmin vuokralla olleet AleksinTuvan ja Hannunsalin tilat. Hallinnollisista ja atk-tiloista erillistä tilaa on voitu antaa myös jäsenyhdistysten käyttöön. Lahden KSL:n toiminta toteutettiin edelleen kahdessa tulosyksikössä, KSL:n Lahden aluekeskuk- sen toimintana ja TietoTupa aikuisopistossa. Lahden aluekeskus on markkinoinut KSL:n palveluja yhdistyksille sekä esitellyt niitä kaikilla työ- voimapoliittisilla kursseilla. Työttömien yhdistykset ovat olleet yksi tärkeimmistä yhteistyötahoista. Työttömien toimintakeskus Takatasku on myös alihankkijamme niin, että sen puitteissa järjestet- tiin työttömille ja ammattiyhdistysväelle suunnattuja kursseja. Uusia asiakasyhdistyksiä ovat mm. Päijät-Hämeen Elämäntapayhdistys sekä Lahden jalo- ja korukiviharrastajat. Aluekeskus on pitänyt yhteyttä myös alueensa opintojärjestöihin. Koulutus Lahden KSL on vastannut TietoTupa-opiston ympäristö- ja riskienhallinta- projektien suunnittelu- ja työhakukoulutuksesta. Kahden viikon pituisia Työnhakukursseja järjestettiin 8. Maahanmuuttajien koulutusta järjestettiin sekä työvoimapoliittisena koulutuksena, opetushallituksen määrärahoin, sekä osanottajien rahoittamana valtionapukoulutuksena. 12
TietoTupa-aikuisopisto Ajokorttikoulutuksen lisäksi TietoTupa painotti toimintaansa tutkintotavoitteisiin kursseihin. Uutena kurssituotteena olivat Non-stop tyyppiset Tietotyöpajat sekä tietotekniikan ja sihteerin ammattitutkinnot. Ensimmäinen tietotekniikan ammattitutkinto onnistui erinomaisesti sillä 12 oppilasta suoriutui tutkinnosta ensimmäisissä tutkintotilaisuuksissa. Yhtä hyvät tulokset kirjattiin aiemmin sihteerien ammattitutkintoon valmentavalta kurssilta. Lahden KSL hyväksyttiin keväällä Noste-projektiin. Lahden KSL hallinnoi ja TietoTupa-opisto toteuttaa Noste-koulutusta. Syksyn aikana alkanut hakeva toiminta on onnistunut erinomaisesti, yh- teistyöyrityksiä ja yhteisöjä on runsaasti ja myös monet ammattiyhdistykset ovat olleet aktiivisesti yhteistyössä mukana. Myös kunnan- ja valtionhallinto ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Kurssi-ilmoittautumisia on tullut syksyn aikana runsaasti. Noste-hankkeen myötä yhteistyö Päijät - Hämeen koulutuskonsernin kanssa on tiivistynyt. Lahden KSL / TietoTupa on ylläpitänyt ja kehittänyt omia WWW-sivuja, joista on yhteys KSL:n si- vuille. Sivut pitävät sisällään harjoittelijapankin ja oppilaidemme työnhakusivut, joita markkinoidaan noin 300:lle yritysasiakkaallemme 2-3 kertaa vuodessa. Keväällä aloitettiin oman verkko-opiston rakentaminen. Sen tavoitteena on tehostaa etä- ja moni- muoto- opetusta. Erityisesti Noste-projektissa odotetaan sille olevan paljon käyttöä. Opetusverkko valmistuu vuoden 2003 loppuun mennessä. Kulttuuri Syksyllä osallistumme entiseen tapaan noin kuukauden mittaisen tapahtumasarjan, Venäjän kult- tuurin päivien järjestämiseen. Perinteistä julkaisutoimintaa jatkettiin kustantamalla harrastekirjoittajan tarinat kirjana Asuntonäyttely. Maahanmuuttajille tarjottiin perinteiseen tapaan myös tiloja ja tukea omaehtoisen opinto- ja harras- tustoiminnan ylläpitämiseksi. Tiloissa on toiminut englannin kielen opiskeluryhmä, arabiankielinen atk-opetus sekä hierontaryhmä. TietoTuvan ja Lahden KSL:n opettajien koulutus on toteutunut suunnitelmien mukaan. Kaikki päätoimiset opettajat ovat osallistuneet jatkuvasti koulutukseen ja muutamilla on varsin mittaviakin osaamistaidon kehittämishankkeita. Leila Rapp suoritti mm. oppilaitosten johtajille suunnatun opetushallinnon tutkinnon. Lisäksi yksi opettajista aloitti näyttömestaritutkinnon suorittamisen, niin että vastaisuudessa voimme hakea oikeudet ja itse järjestää myös ammattinäyttö- tutkinnot. Yhteiset suunnittelu- ja kehittämiskeskustelut on saatu säännölliseksi. Itsearvioinnin kehittäminen ei ole edennyt kuitenkaan tavoitteiden mukaan, vaikka se on selkeästi kehittynyt osaksi yhteistä kehittämiskeskustelua. 11. Kansainvälinen toiminta Grundtvig 2-oppimiskumppanuushanke Merkitykselliset maailmat jatkui yhteisen Kuva- ja lukukirjan tuottamisella ja kokouksella Burgenlandissa. Kirja ilmestyi nimellä Merkwürdige Welten. Europäische Versammlungskulturen für Politische Bildunsprozesse Bilder- und Lesebuch (Eurooppalaiset ko- 13
koontumiskulttuurit yhteiskunnallisissa sivistysprosesseissa: Kuva- ja lukukirja). Siinä esitellään kokoontumisten paikan ja pienten kokousten merkitystä demokratian kehittämiseksi. Inter Citizens Conferences verkkojärjestöä ( Kansalaisten väliset konferenssit käynnistettiin lokakuussa Helsingissä pidetyssä kokouksessa, jonka pääjärjestäjä oli KSL. Hankkeen tavoitteena oli eri maiden kansalaisjärjestöjen yhteistyö, jonka teemana oli Transnational Democracy in Making ( Tehdään kansankuntien demokratiaa ). Seuraava kokous suunniteltiin helmikuulle 2004. Nordens folkliga akademi eli Pohjolan kansanakatemia oli yhteispohjoismainen kansansivis- tyksen ja aikuiskoulutuksen instituutio, joka ehti toimia 35 vuotta vapaan sivistystyön tehtävissä. Opetusministerien kokous päätti lopettaa Akatemian toiminnan vuoden päättyessä. Sen toiminnan jatkamiseksi on harkittu aikuiskoulutusverkostoja. Toimintavuoden aikana Jukka Tainio toimi NFA:n hallituksen suomalaisena jäsenenä. Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Aikuiskoulutuksen johtoryhmä FOVU järjesti Akatemian jälkeistä vaihetta koskevan seminaarin joulukuussa. 12. Opintokeskustoiminnan ylläpitäminen Opintokeskuksen ylläpitäjänä toimii Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry, jonka kotipaikkana on Helsinki. Oppilaitos on KSL- opintokeskus, jonka kotipaikka on samoin Helsingissä. Oppilaitoksen opetuskieli on suomi, mikä ei estä järjestämästä opintoja myös muilla kielillä. KSL-opintokeskuksen toiminta liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin. Opintokeskuksen tarkoituksena on ylläpitäjän ja sen opinto-järjestöjen kanssa organisoida aikuisten oppimista sekä järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen, taide- ja kult- tuurijärjestöjen kanssa näiden toiminnassa mukana oleville aikuisille. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös järjestämään oppimistilaisuuksia sivistystyön katveeseen jääneille erilaisille ryhmille. Oppimista organisoidaan tarkoituksena parantaa aikuisten mahdolli- suuksia päästä eteenpäin elämässä, toimia järjestöissä ja yhteisöissä, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä pitää yllä toimintakykyisyyttä muuttuvissa ympäristöissä. Painotettava kohderyhmä ovat koke- muksistaan oppineet, mutta vähän muodollista koulutusta saaneet aikuiset. Tarkoituksensa toteuttamiseksi KSL- opintokeskus järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisiin ja järjestöaineisiin, tieto- ja viestintä- sekä taide- ja taitoaineisiin painottuvina. Oppimista organisoidaan opintokerho-, luento- ja kurssitoimintoina sekä projekteina ja monimuotoisina oppimisohjelmina. 13. Opintokeskuksen toiminta 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta Opintokeskuksen kurssien toimeenpanijoita oli 166, joista merkittävä osa kuului KSL:n jäseninä oleviin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. 50 suurinta yhteistyötahoa vastasi 87 prosentista tunteja ja 80 prosentista kursseja. Pysyvään asiakassopimukseen oli liittynyt 26 toimeenpanijaa. Kursseja oli kaikkiaan 801 (781), ja opetustunnit pystyttiin rajaamaan 19.826 (19.794) tuntiin. Kurssien toteumaprosentti lähenee yhdeksääkymmentä (89%). Silti vaihtelu on luonnollista kursseissa, jotka muuttuvat aina kansalaistoiminnassa tapahtuvien virtausten mukaisesti. Opintokeskuksen kurssijärjestelmä rakentuu kausittaisista kurssivarauksista, kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tilityksistä ja tilastoinnista. Osa kurssien toimeenpanijoista on tehnyt asiakassopimuksen. Kurssien toimeenpanijoita neuvottiin sekä suullisesti että kirjallisesti. 14
Kurssipalvelun ja kerhopalvelun verkkosivujen toimivuutta parannettiin ja verkkolomakkeita kehitettiin. Lisäksi kurssin järjestäjille tarjottiin mahdollisuutta käyttää sähköpostin liitetiedostoja kurssien varaamisessa, suunnittelussa ja tilityksessä. Opintokeskuksen asiakaspalvelua, kurssi- ja kerhotoimintaa käsiteltiin kuukausittain kokoontuvassa opintokeskustiimissä. Opintokerhojen neuvonta ja ohjauspalvelut toteutuivat hyvin Oulun toimipaikasta, jossa on yhteys KSL:n sisäiseen tietoverkkoon. Opintokeskuksen kurssipalvelujen esite Ideasta kurssiksi valmistettiin ja toimitettiin yhdyshenkilöille suunnittelun tueksi. 13.2. Opintokeskuksen alueellinen toiminta Alueyksiköiden opintokeskustuntien määrä lisääntyi huomattavasti. Helsingin KSL:n Lahdessa ja Lapissa sekä Pirkanmaalla laski. Alueyksiköiden opintokeskuskurssitoiminta 2003 Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Naisia 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 Helsingin KSL - Yhteiskunnallinen Opisto 22 19 1383 396 392 409 269 277 Keski-Suomen KSL 21 15 146 98 312 203 156 102 Lahden KSL 63 74 3354 3795 633 763 403 551 Lapin KSL 2 3 48 30 36 57 14 20 Oulun KSL 23 23 657 646 259 275 171 201 Varsinais-Suomen KSL 31 38 818 1061 374 559 148 308 Sivistysliitto 13 2 174 12 167 37 71 29 Yhteensä 175 174 6 580 6038 2 173 2 303 1 232 1 488 Alueyksiköt 2001 181 6 228 2 620 1 611 Alueyksiköt 2000 231 6 685 3 152 2 024 Oulun KSL Osaamisen Kierrätystalo toteutti pedagogista linjaansa tarjoten laajalla skaalalla kursseja vaihtoehtoisista itsehoidon ja itsensä kehittämisen keinoista taiteellisiin ja ammatillisiin opintoihin. Nämä teemat vietiin erilaisiin ja eri muotoisiin opintotilaisuuksiin, oppiviin iltaryhmiin, viikonloppukursseihin, kädentaitajan viikkoon ja nuorten työpajaan. Käsillä käsittäminen, tietoisuus siitä, että käsillä tekeminen auttaa meitä pääsemään mielentilaan, jossa oivaltaminen ja oppimiskykymme parantuvat, oli yksi löydetyistä vanhoista oivalluksista. Veeran Verstaan nuorten työpajan refl ektoiva opetus ja kokonaisvaltainen pedagogiikka jatkui suuntauksenaan nainen yhteiskunnan toimijana - empowerment, coaching nuorten tavoitetyöskentelyyn, tavoitteiden tarkentamiseen ja tasapainoisen elämän luomiseen. OPM:n ESR- rahoitteisen työpajan suunnittelijana toimi Jaana Tikka. Ensimmäinen innovatiivinen työpaja päättyi ja toinen käynnistyi TE-keskuksen rahoituksella. Turun alueella ATK-koulutuksen kysyntä oli merkittävää. Kunnallispolitiikan opintotoiminta käynnistyi. Luomuaiheet olivat opintotoiminnassa vahvoilla ja niihin liittyi tutustuminen luomuviljelyyn Virossa ja Latviassa. KSL näkyi Turussa myös Radio Robin Hoodin aalloilla. Yhteistyö on Naiskeskuksen ja työttömien kanssa. Perinteisiä opintokerho- ja kurssineuvontatilaisuuksia järjestetään edelleen. 15
Lahdessa toiminta jakautui toisaalta Tietotupa-yksikön ATK-kursseihin, toisaalta opintojärjestön maahanmuuttajakoulutukseen, joka sisälsi suomen kielen opetuksen ohella muutakin kotiuttamista suomalaiseen elämänmenoon. Helsingin KSL:n ja Yhteiskunnallinen opiston kurssitoiminnassa oli hiljaisempi vuosi opiston rehtorin Pirjo-Riitta Reimanin vakavan sairastumisen johdosta. Järjestötyö kunniaan sekä kansalaisopintojen VSOP-kokeiluhanke alkoivat toteutua. Helsingin Vasemmistoliitto ja Eläkeläiset olivat edelleen merkittäviä yhteistyökumppaneita. Tai-Ji, edunvalvonta ja ATK olivat jatkoa edellisille vuosille. Nigerian IFEM -naisten yhteisöradiohanke oli vaikeuksissa, jotka aivan loppuvuodesta selvisivät. 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Opintokeskusten arviointihanke ja KSL:n itsearvioinnin kehittäminen Neljä yhteiskunnallista opintokeskusta KSL, Kansio, MSL ja TSL arvioivat toimintaansa käyttäen välineenä Eurooppalaisen laatupalkinnon kriteerejä (EFQM) vuosina 2000-2003. Toimintavuonna toteutettiin KSL:n itsearviointi 2003 ja sen perusteella valittuja parantamishankkeita. Opintokeskusten itsearvioinnin menetelmän työkalu soveltui erittäin hyvin käyttöömme. 13.3.2. Muut kehittämishankkeet KSL-opintokeskus sai vapaan sivistystyön lain 14 :n mukaisen kehittämis- ja kokei- lurahoituksen kahteen kokeiluhankkeeseen ja yhteen tietoyhteiskuntahankkeeseen. Kansalaisuuden kehittyminen yhteisössä hanke tähtäsi aktiivisen kansalaisuuden voi- mistamiseen ilman pitkiä opintosuorituksia. Kokeilu toteutettiin forum-teatterimenetelmin Vasemmistonuorten kanssa. Ohjaaminen ja neuvonta järjestöjen opinnoissa hankkeeseen kehitetään lyhytkurssien opinto-ohja- usta ja sen käsitteellistä erottamista muusta opetuksesta. Virtuaalikouluhanke Kokeneet kouluttajat aloitti opintokeskuksen opettajayhteisön kanssa, mutta merkittävien henkilöiden panos jouduttiin suuntaamaan toisiin tehtäviin, joten hankkeen pääosa siir- tyi vuodelle 2004. KSL päätti osallistua VSOP-pilottihankkeisiin kansalaisopinnoista ja tietoyhteiskunnasta. Pilottihankkeet alkoivat Helsingissä, Jyväskylässä ja Kemissä. Euroopan unionin Grundtvig-aikuiskoulutusohjelman oppimiskumppanuus, jonka teemana on eu- rooppalaiset kokoontumiskulttuurit ja niiden paikkaan liittyvät tuntemukset, jatkui kokoontumisilla Itävallassa, jossa ajatukset julkistettiin hankkeen nimellä Merkwürdige Welte (Merkitykselliset maailmat). 14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2003 14.1. Opintotoiminnan kehitys kursseina Alla oleva taulukko osoittaa, että kurssimäärä pysyi lievässä nousussa. Kurssituntien määrä ylitti lievästi tavoitteen. Kurssin keskipituus oli 25, osanottajia keskimäärin 18 henkilöä ja naisten osuus nousi 64 prosenttiin kurssilaisista. 16
KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2003 Muutos % Vuosi Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Muutos % Naisia Muutos % Kurssil/ kurssi 1993* 1129 16 208 22 189 10 872 20 14 1994 981 15 393-5,0 18 975-32,1 9758-11,1 19 16 1995 806 15 401 0,1 15 601-33,7 8195-15,6 19 19 1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9021 8,3 21 21 1997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9238 2,2 21 21 1998 748 17 458 0,7 15 146-18,0 8691-5,5 20 23 1999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9173 4,8 21 23 2000 848 20 344 16,1 15 492-8,4 9089-0,8 18 24 2001 773 18 718-8,0 14 001-14,9 8122-9,7 18 24 2002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8776 6,5 19 25 2003 801 19 826 0,2 14 526-0,6 9232 4,6 18 25 Tuntia/ kurssi * ) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi Kurssin keskipituus 25tuntia Osanottajia keskimäärin 18henkeä Naisten osuus 64% 14.2. Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin KSL-opintokeskuksen omat kurssit vähenivät, mutta pitenivät. Kurssilaisten määrä kasvoi ja naisten osuus nousi 64 %:iin, mihin vaikuttaa kulttuuri-, taide- ja sekä kansalaisjärjestöjen osuuden nousu. Opintoaiheittainen ja läänikohtainen jakautuma on tilastoliitteessä. Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2003 Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 KSL 184 183 6895 6159 2326 2495 2326 1651 Poliittiset järjestöt 66 51 1086 931 1387 1145 1387 516 Jäsenjärjestöt 60 86 1324 2052 2032 1563 2032 929 Ay-järjestöt 129 88 1207 830 2921 2060 2921 645 Kulttuuri ja taide 135 149 4683 4480 2072 2483 2072 1852 Kansalaisjärjestöt 207 244 4599 5376 3845 4780 3845 3639 Yhteensä 781 801 19 794 19 826 14 583 14 526 8776 9232 Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8122 Vuosi 2000 848 20 344 15 492 9089 14.3. Opintoryhmien toiminnan kehitys Opintoryhmien ja niiden jäsenten määrä on tasaantunut vuodenvaihteen kirjauskäytännön 2001 muutosten seurauksena. Miesten osuus on jatkuvasti vähentynyt. 17
Opintoryhmät 2003 saaneet opintokerhon valtionosuutta Kerhoja Muutos % Tunteja Jäseniä Naisia Osuus % 1994 1327 38 047 10 415 7029 67 1995 1462 10 47 389 11 046 7462 68 1996 1252-14 39 367 9560 6640 69 1997 1277 2 41 429 10 049 6960 69 1998 1332 4 43 704 10 713 7574 71 1999 1120-16 44 657 9507 6840 72 2000 1183 6 44 427 9747 6752 69 2001 1341 13 47 184 11 180 7906 71 2002 1254-6 44 949 9796 7137 73 2003 1234-2 43 853 9795 7152 73 14.4. Opintoryhmien kehitys asiakasryhmittäin Opintoryhmistä oli jäsenjärjestöissä, erityisesti Eläkeläiset ry:n toiminnassa, 62 %. Kulttuurin ja taiteen ryhmiä oli 11 % ja kansalaisjärjestöjen ryhmiä 23 %. Opintoryhmät asiakasryhmittäin 2003 Opintoryhmiä Opintotunteja Ryhmien jäseniä Naisia ryhmissä 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 KSL 7 9 224 351 57 58 38 51 Poliittiset järjestöt 22 40 935 1684 131 252 68 138 Jäsenjärjestöt 785 769 26 021 24 812 6515 6465 4827 4763 Ay-järjestöt 18 51 606 2118 135 355 107 256 Kulttuuri ja taide 188 178 8120 7588 1183 1229 805 853 Kansalaisjärjestöt 236 187 9043 7300 1790 1436 1302 1091 Yhteensä 1254 1234 44 949 43 853 9811 9795 7147 7152 Vuosi 2001 1341 47 184 11 180 7906 Vuosi 2000 1183 44 889 9747 6752 Vuosi 1999 1120 44 657 9507 6840 Ryhmän kesto 36 39 Jäseniä ryhmässä 8 8 Naisia 73 73 14.5. Opintokerho- ja kurssituntien käyttö asiakasryhmittäin Seuraavalla sivulla olevat kuviot osoittavat, miten kurssi- ja opintoryhmätoiminta palvelevat eri asiakasryhmiä. Opintoryhmistä 2/3 on jäsenjärjestöissä, viidesosa kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöt ovat myös vahvin taho kurssituntien käyttäjinä, KSL hyvänä kakkosena. Täydentäviä tilastoja järjestöittäin, lääneittäin, piireittäin ja aiheittain on liitetilastoissa. 18
Opintokeskuskurssit 2003 Ay-järjestöt 11% Kansalaisjärjestöt 30% KSL 23% Poliittiset järjestöt 6% Jäsenjärjestöt 11% Kulttuuri ja taide 19% Opintoryhmät järjestöittäin 2003 Ay-järjestöt 4% Kansalaisjärjestöt 15% KSL 1% Poliittiset järjestöt 3% Kulttuuri ja taide 14% Eläkeläiset 63% 19
Toimintakertomuksen liiteosa Opintokeskuksen toimintatilastot 2003
KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2003 2 Vuosi Kursseja Muutos % Opetustunnit Kurssilaisia Muutos % Naisia Muutos % Kurssil/ kurssi Tuntia/ kurssi 1993 1 129 16 208 22 189 10 872 20 14 1994 981 15 393-5,0 18 975-32,1 9 758-11,1 19 16 1995 806 15 401 0,1 15 601-33,7 8 195-15,6 19 19 1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9 021 8,3 21 21 1997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9 238 2,2 21 21 1998 748 17 458 0,7 15 146-18,0 8 691-5,5 20 23 1999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9 173 4,8 21 23 2000 848 20 344 16,1 15 492-8,4 9 089-0,8 18 24 2001 773 18 718-8,0 14 001-14,9 8 122-9,7 18 24 2002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8 776 6,5 19 25 2003 801 19 826 0,2 14 526-0,6 9 232 4,6 18 25 *) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi Kurssin keskipituus 25 tuntia Osanottajia keskimäärin 18 henkeä Naisten osuus 64 % Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2003 Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia 2002 2003 2002 2003 2002 2003 2002 2003 KSL 184 183 6 895 6159 2 326 2495 2 326 1651 Poliittiset järjestöt 66 51 1 086 931 1 387 1145 1 387 516 Jäsenjärjestöt 60 86 1 324 2052 2 032 1563 2 032 929 Ay-järjestöt 129 88 1 207 830 2 921 2060 2 921 645 Kulttuuri ja taide 135 149 4 683 4480 2 072 2483 2 072 1852 Kansalaisjärjestöt 207 244 4 599 5376 3 845 4780 3 845 3639 Yhteensä 781 801 19 794 19826 14 583 14526 8 776 9232 Vuosi 2001 773 18 718 14 001 8 122 Vuosi 2000 848 20 344 15 492 9 089 Opintokeskuskurssit lääneittäin 2003 Lääni Kursseja Tunteja % Kurssil. % Etelä-Suomen 334 10333 52 5913 41 Itä-Suomen 49 1320 7 1018 7 Lapin 64 992 5 1222 8 Länsi-Suomen 287 6027 30 4899 34 Oulun 67 1155 6 1474 10 Yhteensä 801 19826 100 14526 100