6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) sekä Janakkalan kunnan rakennusjärjestys (Valtuusto 6.10.2003 72). Nämä jätevesien käsittelysuositukset täydentävät kunnan rakennusjärjestystä. Jätevesien käsittelyä suunniteltaessa tulee ensimmäiseksi selvittää, voidaanko kiinteistö liittää kunnalliseen tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Vesilaitoksen toimintaalueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Jätevesienkäsittelymenetelmä hyväksytään rakennuslupakäsittelyn yhteydessä ja käsittelyjärjestelmän uusiminen edellyttää toimenpidelupaa. Lupakäsittelyä varten tarvitaan pätevän suunnittelijan laatima jätevesien käsittelysuunnitelma. Jätevesien käsittelysuunnitelma (VNa 542/2003) Jätevesien käsittelysuunnitelma liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen: 1. Jos uuteen kiinteistöön vedetään vesijohto eikä kiinteistö liity viemäriverkostoon. 2. Jos rakennuksen laajennukseen sisältyy vesipisteitä ja tarvitaan jätevesien käsittelyn parantamistoimenpiteitä. 3. Jos vanhan kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmää uusitaan asetuksen vaatimusten mukaiseksi. - Yhteenvetolomake ei riitä jätevesijärjestelmän suunnitelmaksi. Suunnitelma vaatii lomakkeen lisäksi vähintään VNA:ssa (542/2003) esitetyt tiedot (liitteen 1 kohdat 2 A ja 2 C sekä liitteen 2 mukaiset jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet). - rakennusluvan hakijalle annetaan yhteenvetolomake ja erillinen ohje jätevesienkäsittelysuunnitelman sisällöstä. - Rakennuslupahakemuksen tms. yhteydessä tulee ilmoittaa myös tiedot jätevesijärjestelmän suunnittelijasta ja suunnittelijan pätevyydestä.
Minimietäisyydet jätevesien maaperäkäsittelylle Talousvesikaivoon: - 20-50 metriä maasto-, maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden mukaan - 20 metriä riittää, jos imeytyspaikka sijaitsee selkeästi kaivon alapuolella ja pohjavesien virtaus on poispäin kaivosta. Pohjaveden ja kallion pintaan: -1 metri käsiteltäessä jätevesiä imeytyskentässä tai imeytyskaivossa tms. - Maasuodattamossa riittää 25-50 cm, jos pohjalle laitetaan suojakalvo. Rantaan: - Rakennusjärjestyksen mukaan WC-vedet on johdettava umpisäiliöön ranta-alueilla - rak. järjestyksen poikkeamisluvalla WC-vedet voidaan erityisen hyvissä olosuhteissa johtaa maaperäkäsittelyyn yli 30 metrin etäisyydellä rantaviivasta. - Harmaat jätevedet (sis. astianpesu- ja pyykinpesukoneen vesiä) on käsiteltävä 20 metrin etäisyydellä. - Jos jätevedet ovat ainoastaan saunan pesuvesiä, imeytys/suodatuspaikan minimietäisyys on 10 metriä. - Ranta-alueilla maasuodattamossa tai panospuhdistamossa puhdistettuja jätevesiä ei yleensä voida suoraan johtaa avo-ojaan, vaan ne on imeytettävä imeytyskaivossa tms. - huom. rakennusjärjestyksessä vähimmäisetäisyys rakennuksille on 25 metriä ja saunalle 15 metriä. Ojaan: Maaperäkäsittelyssä etäisyys 5 metriä Kiinteistön rajaan: 5 metriä Yleisen tien reunaan: 5 metriä Suositukset jätevesien käsittelylle Tiiviisti rakennetulla kyläalueella sijaitseva kiinteistö Huom. Tiiviisti rakennetulla kyläalueella ei suositella WC-vesien imeyttämistä - 3-osainen saostuskaivo, maasuodattamo, jossa erillinen fosforin poisto - panospuhdistamo - umpisäiliö Jos harmaat vedet käsitellään erikseen, riittää: - 2-osainen saostuskaivo ja imeytyskenttä/suodatus
Harvaan rakennetulla alueella sijaitseva kiinteistö - 3-osainen saostuskaivo ja imeytyskenttä - 3-osainen saostuskaivo ja maasuodattamo, jossa erillinen fosforin poisto - panospuhdistamo - umpisäiliö Jos harmaat vedet käsitellään erikseen, riittää: - 2-osainen saostuskaivo ja imeytyskenttä/suodatus Pohjavesialueella (I ja II luokat) sijaitseva kiinteistö A. Pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue - Kaikki jätevedet kerätään umpisäiliöön (Rakennusjärjestys edellyttää). - Rakennusjärjestyksen poikkeamisluvalla muut käsittelymenetelmät saattavat olla mahdollisia, mikäli jätevesienkäsittelyn suunnitelmaan liitetyillä selvityksillä voidaan osittaa, että pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei ole. Seuraavassa on mainittu selvitettäviä vaihtoehtoja: - Panospuhdistamo (vaaditaan Suomen ympäristökeskuksen testaama malli). Panospuhdistamossa puhdistetut jätevedet johdetaan vähintään pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolelle mieluiten avo-ojaan. - WC-vedet ja astianpesukoneen jätevedet kerätään umpisäiliöön ja muut harmaat vedet käsitellään maasuodattamossa. Mikäli puhdistettuja harmaita jätevesiä ei voida johtaa muodostumisalueen ulkopuolelle, ne johdetaan avo-ojaan. B. Pohjavesialueen reuna-alue - WC-vedet kerätään umpisäiliöön (Rakennusjärjestys edellyttää) - myös astianpesukoneen jätevedet johdetaan umpisäiliöön - muut harmaat jätevedet voidaan käsitellä erikseen maasuodattamossa - Panospuhdistamo kaikille jätevesille - puhdistetut jätevedet johdetaan ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle
Ranta-alueella sijaitseva ympärivuotinen ja vapaa-ajan kiinteistö (Rantayleiskaavojen alueet ja muut ranta-alueet, ks. rakentamisetäisyydet edellä kaava-alueilla noudatetaan kaavamääräyksiä) - umpisäiliö ( Rakennusjärjestyksen mukaan WC-vedet on johdettava umpisäiliöön) - rakennusjärjestyksen poikkeamisluvalla: - 3-osainen saostuskaivo, maasuodattamo ja fosforin poistokaivo - 3-osainen saostuskaivo ja imeytyskenttä - panospuhdistamo, jos kiinteistö on ympärivuotisessa käytössä - maasuodattamossa tai panospuhdistamossa puhdistetut jätevedet (bakteeripitoisia) on imeytettävä imeytyskaivossa tms. Jos harmaat vedet (ei astianpesukoneen jätevesiä) käsitellään erikseen, vaihtoehtoja ovat: - 2 (tai 1) -osainen saostuskaivo, imeytyskenttä, maasuodattamo tai teollinen harmaavesisuodatin. - erottelevan käymälään nesteet tulee kerätä erilliseen astiaan ja käyttää kasteluvetenä tms., nesteosaa ei saa johtaa pesuvesien sekaan. Jos vain kantovesi - imeytyskaivo tai muu rakennettu imeytystapa, (pintaan imeytyskin tarvittaessa mahdollista). Muita vaatimuksia ja suosituksia jätevesien käsittelyyn ja laitteiden hoitoon: - Jätevesien käsittelymenetelmän mitoitus tulee olla vähintään 5 hengelle tai huoneistopinta-alan mukaan (VNa 542/2003). - Em. asetuksen mukaista mitoitusta ei vaadita vanhoilta kiinteistöiltä 2014 mennessä, jos systeemi on muuten asiallinen eikä vaaranna pohjaveden eikä pintavesien laatua. - Umpisäiliöihin tulee asentaa täyttymisen ilmoittava hälytyslaite (VNa 542/2003). - Riittävän puhdistustehokkuuden varmistamiseksi järjestelmässä tulee olla näytteenottomahdollisuus (VNa 542/2003). - Sade- ja sulamisvedet tulee ohjata jätevesien maaperäkäsittelypaikan ulkopuolelle. - Ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön saostuskaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa (VNa 542/2003). - Loma-asuntojen saostuskaivot ja saostuskaivot, joihin johdetaan ainoastaan pesuvesiä, tyhjennetään tarvittaessa. - Saostuskaivojen lietettä ei saa sellaisenaan levittää peltoon (VN päätös 282/1994). Sako- ja umpikaivoliete luokitellaan jätteeksi (JäteL 411/2007, 10 ). Jätteenkuljetus on luvanvaraista toimintaa.
- Kuivakäymälä jäte on kompostoitava lukuun ottamatta niitä maatiloja, joilla se voidaan käsitellä asianmukaisesti karjanlannan mukana. - Puhdistettuja jätevesiä ei suositella johdettavan salaojaan, vaan mieluummin avo-ojaan, jossa luonnollinen puhdistusprosessi jatkuu. Lähellä vesistöjä puhdistetut jätevedet tulisi imeyttää imeytyskaivossa tms. - Jäteveden määrä voidaan katsoa vähäiseksi (YSL 103.2 ), jos jätevedet muodostus kantovedestä tai saunaan johdetaan vettä ns. kesävesijohdolla järvestä pumppaamalla. - Vähäisiin jätevesimääriin ei sovelleta talousjätevesiasetusta (VNa 542/2003), mutta suositellaan, että kiinteistön jätevesien käsittelystä laaditaan asetuksen mukainen selvitys lomakkeelle, joka liitetään rakennuslupahakemukseen ja säilytetään myös kiinteistöllä seuraavaa omistajaa varten tai viranomaisten tarkastusta varten. - Jätevesijärjestelmästä tulee olla huolto- ja käyttöohjeet (VNa 542/2003) - Jätevesijärjestelmän hoidosta tulee pitää hoitopäiväkirjaa, mm. umpi- ja saostuskaivojen tyhjennykset (VNa 542/2003) Vanhan jätevesijärjestelmän uusimisessa syntyvien likaisten maamassojen käsittely Maasuodattamon ja imeytyskentän maamassat suositellaan vaihdettavaksi 15-20 vuoden kuluttua viimeistään ja tarvittaessa aiemmin. Rakentaminen samaan paikkaan Vanhat ravinnepitoiset maamassat voidaan: - kuljettaa talousjätteiden kaatopaikalle - levittää pellolle multaamalla alue (Huom. nitraattidirektiivin ja maatalouden tila- ja ympäristötuen tukiehtoja noudatettava) - käyttää metsätien pohjaksi peittämällä puhtaalla maa-aineksella - viherrakentamiseen kompostoinnin jälkeen Rakentaminen eri paikkaan - rakenteet ja massat voidaan jättää paikalleen - käytöstä poistuneen imeytyspaikan ja rakenteiden sijainti tulee merkitä uuteen jätevesien käsittelysuunnitelmaan tai talousjätevesiasetuksen mukaisen selvityksen asemapiirrokseen.