Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Transkriptio

1 Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille aiheutuvien hajuhaittojen torjuminen *** JÄTEVEDEN KÄSITTELYN PERIAATTEET: 1. Harkitse vakavasti kompostoivan käymälän käyttöön ottoa! Kuivakäymälän valitsemalla teet todellisen ympäristöteon - ei pisaraakaan jätevesistäsi päädy Itämereen! (Kunhan vain kuivakäymälän jätteiden ja nesteiden sekä harmaidenkin vesien käsittely hoidetaan hyvin). Säästät myös puhdasta rahaa! 2. Selvitä aina ensin mahdollisuudet järjestää tontillasi jätevesille maaperäkäsittely - se on luonnollisin tapa käsitellä jätevedet! Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jätevesien ravinteista sitoutumaan Maaperään. Maaperäkäsittely on myös yleensä se kaikista varmatoimisin ja pitkäikäisin vaihtoehto. 3. Umpisäiliö jätevesille ei ole ensimmäinen, vaan viimeinen vaihtoehto. Sen asentamista tulee harkita vain wc-jätevesille. Umpisäiliö tulee valita siinä tapauksessa, jos mikään muu käsittelytapa ei onnistu, esim. jos tontti on erikoisen kallioinen, jos naapurit ovat hyvin lähellä tai jos talousvesikaivo/ranta on lähellä. 4. Wc-jätevesien tavallinen maahanimeytys tai maasuodattamo-käsittely ei ole sallittua alle 100 metrin etäisyydellä rannasta. Maaperäkäsittelyn (imeytys/suodatus) voi kuitenkin rakentaa, jos laitteisto varustetaan fosforinpoistojärjestelmällä. Muita vaihtoehtoja ranta-alueilla ovat pienoispuhdistamo tai kaksoisviemäröinti (umpisäiliö wc-vesille, maaperäkäsittely tai muu käsittely harmaille vesille). Jossakin tapauksessa voi olla parasta johtaa/pumpata jätevesi kauemmaksi, pois ranta-alueelta. Jos maaperä on otollista, on jätevesien maaperäkäsittely (imeytys/suodatus) mahdollista myös rantaalueella, ei kuitenkaan lähempänä kuin 20 metrin päässä rantaviivasta. Pieniä määriä harmaita jätevesiä voi imeyttää lähemmäksi, kuitenkin vähintään 5 metrin päässä rannasta. 5. Lue Länsi-Turunmaan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 6, joka käsittelee jätevesien käsittelyä. Siellä säädetään mm. tietyistä suojaetäisyyksistä. Makeavesialtaan rannoilla sovelletaan lisäksi omia määräyksiä (24 ). Mainitut pykälät löytyvät tämän ohjeen lopusta. 6. MUISTA teetättää HYVIN TEHTY SUUNNITELMA jätevesijärjestelmästä PIIRUSTUKSINEEN (pätevän suunnittelijan tekemä) kun haet rakennuslupaa. Hyvin suunniteltu ja oikein valittu jätevesijärjestelmä on sekä luonnolle että kukkarolle parhainta. Jos kyse on pelkästään jätevesilaitteiston uudisrakentamisesta, tulee TOIMENPIDELUPA hakea Rakennusvalvonnasta. Harmaavesilaitteiston rakentamiseksi tehdään ILMOITUS. (Jos kyseessä on kovin vähäisten jätevesien johtaminen, ei virallista luvan hakua tarvita. Riittää, kun teet yksinkertaisen kirjallisen suunnitelman, joka tarkastetaan ja hyväksytään ympäristönsuojelutoimistossa). - Ympäristönsuojelutoimisto antaa neuvoja! Puh / petri.huovila@lansi-turunmaa.fi Jätevedet voi saostussäiliön jälkeen imeyttää/käsitellä suodattamossa vähintään 20 metrin etäisyydellä rannasta, jos maaperä soveltuu tarkoitukseen. Wc-vesien maaperäkäsittelyä ranta-alueella tulee tehostaa erillisellä fosforinpoistojärjestelyllä. HUOM! Luettelo jätevesijärjestelmien paikallisista suunnittelijoista/rakentajista löytyy ympäristönsuojelutoimistosta ja rakennuskansliasta

2 Maahanimeyttämö Lietteiden erottaminen saostussäiliössä + maahanimeytys on käyttökelpoinen, luonnonmukainen tapa käsitellä jätevedet. Imeytyksen kautta saadaan ravinteet sitoutumaan sinne minne ne kuuluvatkin, eli maaperään. Imeytys soveltuu varsinkin harmaiden vesien käsittelyyn, mutta myöskin wc-vesille, jos maaperä on tarkoitukseen otollinen ja imeytyspaikka sijaitsee riittävän kaukana rannasta. Maaperä on SOPIMATON, jos kallio tulee vastaan alle 2 metrin syvyydessä, jos maaperä on liian tiivis (savea) tai jos talousvesikaivoja on lähistöllä (noin alle 50 metrin etäisyydellä ja imeytyslaitteistoa matalammalla). Wc-vesien imeytyksessä on RISKINÄ pohjaveden saastuminen, siksi imeytyksen edellytykset on huolellisesti selvitettävä etukäteen. HUOM! ALLE 100 METRIN ETÄISYYDELLÄ RANNASTA TULEE IMEYTYSLAITTEISTOA TÄYDENTÄÄ JOLLAKIN FOSFORINPOISTOMENETELMÄLLÄ. Maasuodattamo Saostussäiliö + maasuodatin on oikea ratkaisu, jos maaperäkäsittelylle on tontilla tilaa, mutta maaperä ei sovellu imeytykseen tai jos on olemassa pohjaveden pilaantumisen riski. Maasuodattamoa voidaan käyttää sekä harmaiden jätevesien että wc-veden käsittelymenetelmänä. Tämä menetelmä tarvitsee poistoputken = suodattunut jätevesi täytyy johtaa edelleen jonnekin, joko ojaan tai mieluummin kivipesään (= maaperään). Ranta-alueilla (alle 100 m:n etäisyydellä rannasta) tulee maasuodattamoa täydentää ylimääräisellä fosforinpoistojärjestelmällä (ks.s.4). Jotta maasuodattamon rakentaminen onnistuisi, tarvitaan tontilla korkeuseroja tai pumppukaivon apua. Jos pohjaveden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota, tulee suodattamon pohja tehdä tiiviiksi. Esim. maataloudessa käytettävää aumamuovia tai tavallista kestävämpää rakennusmuovia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. HUOM! 2 Maaperäkäsittelykenttä vaatii normaalikotitaloudessa n. 30m suuren tasaisen alueen, 2 Ns. biomoduleita apuna käyttäen on tilan tarve n % pienempi, vain n. 10m! 2

3 Harmaiden vesien käsittely Myös harmaiden vesien käsittelyssä on tärkeintä varmistautua, ettei päästöjä vesistöön tapahdu. Jos taloon asennetaan pesupaikkoja, lavoaareja, suihku, kylpyamme, tiski- tai pesukone, tulee harmaiden vesienkin käsittely suunnitella ja mitoittaa huolella. Jos pesuvesiä syntyy paljon, voidaan rakentaa vastaava laitteisto kuin edellä on esitelty, mitoittaen laitteiston pienemmäksi. On myös useita erilaisia harmaiden vesien puhdistukseen tarkoitettuja suodatuslaitteita. Jos harmaiden vesien määrä on kovin pieni, ei järjestelyiden tarvitse olla monimutkaisia; joissakin tapauksissa on ympäristöystävällisintä johtaa pesuvedet suoraan maastoon, kasvillisuuden hyödynnettäväksi. Jos mökkiin/saunaan tulee kantovesi tai vain kylmävesijohto, ei puhdistimia yleensä tarvita. Jos kyseessä on olemassaoleva sauna tai loma-asunto, joka sijaitsee aivan vesistön rajassa, voidaan vesistöpäästöjä rajoittaa - rakentamalla maasuodatin täytemaita apuna käyttäen - asentamalla yksinkertainen pieni suodatinpuhdistin - pumppaamalla jätevesi kauemmaksi rannasta käsiteltäväksi - käyttämällä fosfaatti-vapaita pesuaineita. Älä johda sade- tai kuivatusvesiä jätevesijärjestelmään. Se ei ole mitoitettu vastaanottamaan niin suuria vesimääriä. Ylimääräinen vesi sekoittaa saostuskaivon sisällön, ja kiintoainetta pääsee imeytysputkiin/- kaivoon ja tukkii ne/sen! YKSINKERTAINEN HARMAIDEN VESIEN KÄSITTELY; PERIAATEPIIRROKSIA (soveltuu pienehköille määrille keittiö- ja saunavesiä) Jotta imeytysjärjestelmä ei tukkeentuisi, on saostuskaivon asentaminen usein perusteltua. Jos imeytyskaivoa ei pysty kaivamaan maahan, voi matalissa kohteissa usein asentaa imeytysputken. Hyvin tehty kivipesä Yksinkertainen kivipesä HUOM! (On olemassa myös erilaisia tehdasvalmisteisia puhdistimia, joita myös voi käyttää. Ne ovat käyttökelpoisia varsinkin silloin, jos maaperä ei sovellu imeytykseen ja kohde on rannalla) Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa - ympäristönsuojelulaki 27b MUTTA: Ei edes saunavesiä saa johtaa suoraan vesistöön! 3

4 6 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella (= haja-asutusalueella) 6.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisesti tai tietyllä laajemmalla alueella kieltää vesikäymälän rakentamisen ympäristönsuojelullisista syistä. Kiinteistölle ei saa rakentaa vesikäymälää, jos jätevesisäiliöiden säännöllisestä tyhjentämisestä ei pystytä huolehtimaan näiden määräysten 6.14 :n mukaisesti. Suositus: Haja-asutusalueilla, erityisesti ranta-alueilla, suositaan ekologisia kuivakäymälöitä. 6.2 Selvitys jätevesijärjestelmästä Jos kiinteistöllä syntyy jätevettä, on kiinteistöllä oltava JvA:n 5 :n mukainen kirjallinen selvitys jätevesijärjestelmästä. Selvitys on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 6.3 Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tietojen kirjaaminen Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava ajan tasalla olevat JvA:n 7 :n tarkoittamat käyttö- ja huolto-ohjeet. Puhdistuslaitteistojen tarkastuksista, tyhjennyksistä ja laitteiden kunnossapidosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 6.4 Uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen Uudisrakennuksia varten haettavaan rakennuslupaan on liitettävä JvA:n 6 :n mukainen suunnitelma jätevesijärjestelmästä. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto suunnitelmasta liitetään osaksi rakennuslupapäätöstä. 6.5 Jätevesijärjestelmän muuttaminen Kun olemassa olevan rakennuksen jätevesijärjestelmään suunnitellaan muutoksia, on hankkeesta tehtävä maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n mukainen toimenpidelupahakemus kunnan rakennusvalvontaan. Toimenpidelupahakemukseen on liitettävä erillinen suunnitelma jätevesijärjestelmästä 6.4 :n mukaisesti. Toimenpidelupahakemus on tehtävä aina vesikäymälän rakentamisen yhteydessä, muutettaessa olennaisesti jäteveden käsittelyjärjestelmää tai jouduttaessa uusimaan käsittelyjärjestelmä jätevesimäärän lisääntymisen seurauksena. Jos muutoksia tehdään yksinomaan harmaiden vesien järjestelmään, muutoksista on tehtävä ilmoitus. Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto suunnitelmasta liitetään osaksi toimenpidelupapäätöstä tai ilmoitusta. Vähäisen jätevesimäärän ollessa kyseessä (ks. selitys 6.12 ) lupaa ei tarvitse hakea, mutta suunnitelma jätevesien johtamisesta on esitettävä ympäristönsuojelutoimistolle tarkastusta varten (saaristossa rakennusvalvonnan toimistolle). 6.6 Jätevesijärjestelmältä vaadittava puhdistusteho A. Ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla (ks. määritelmä 4 ) on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK7) 90 % - kokonaisfosfori 70 % - kokonaistyppi 40 %. B. Ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella on kotitalouksien jätevedet puhdistettava niin, että saavutetaan seuraava puhdistusteho: - orgaaninen aines (BHK7) 80 % - kokonaisfosfori 70 % - kokonaistyppi 30 %. Tontin olosuhteista tai muista erityisistä syistä johtuen voi ympäristönsuojeluviranomainen tapauskohtaisesti vaatia ranta-alueiden tai taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolellakin noudatettavaksi ensin mainittuja raja-arvoja. 6.7 Jätevesien käsittelymenetelmät ranta-alueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla Mikäli kiinteistöllä syntyy sekä käymäläjätevettä että harmaita jätevesiä, jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (vähintään 2 m3) + fosforinpoistolla varustettu maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien jälkikäsittely b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä, (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. Jätevesien puhdistuslaitteistot on rakennettava ja sijoitettava ranta-alueilla siten, ettei vesi tulvakorkeudenkaan aikana pääse jäteveden käsittelylaitteistoihin. 6.8 Jätevesien käsittelymenetelmät ranta-alueiden ja taajaan rakennettujen alueiden ulkopuolella Mikäli kiinteistöllä syntyy sekä käymäläjätevettä että harmaita jätevesiä, jätevedet on käsiteltävä jollakin seuraavista tavoista: a) riittävän suureksi mitoitettu saostussäiliö (vähintään 2 m3) + maapuhdistamo tai muu vaatimukset täyttävä jätevesien jälkikäsittely 4

5 b) umpisäiliö käymäläjätevesille, saostussäiliö + maaperäkäsittely tai biologinen pienpuhdistamo harmaille jätevesille c) biologis-kemiallinen pienpuhdistamo kaikille jätevesille d) jokin muu vaatimukset täyttävä puhdistusmenetelmä, (esim. vähän vettä käyttävien käymälöiden jätteet voi koota umpisäiliön sijasta kompostoriin). Mikäli kiinteistöllä syntyy vain harmaita jätevesiä, harmaat jätevedet on käsiteltävä joko sopivan suuruiseksi mitoitetussa saostussäiliössä ja maapuhdistamossa tai jossakin muussa harmaille vesille tarkoitetussa ja vaatimukset täyttävässä jätevedenpuhdistamossa. 6.9 Muut kuin käymäläjätevedet voidaan johtaa tai imeyttää maahan vesiä puhdistamatta vesimäärän ollessa pieni ja jos muutoin voidaan osoittaa, ettei jätevedestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä hajuhaittoja taikka hygieenistä haittaa naapureille Kuivakäymälän jätevesien käsittely Kuivakäymälöiden suotovesi tai talteen otettu virtsa on käsiteltävä siten, ettei nesteistä aiheudu päästöjä pohjaveteen tai vesistöön. Nesteet tulee joko ottaa talteen hyötykäyttöä varten tai vaihtoehtoisesti käsitellä hallitusti maaperässä tai puhdistamossa. Luokitelluilla pohjavesialueilla on kuivakäymälän nesteiden imeyttäminen maahan kiellettyä. Alle 20 metrin etäisyydellä kaivoista, rannasta tai naapurin asuinrakennuksesta sijoitettujen käymäläjätteen ja -nesteiden keräilysäiliöiden on oltava umpinaisia Jätevesien käsittely luokitelluilla pohjavesialueilla Luokitelluilla pohjavesialueilla on kaikkien jätevesien maahan imeyttäminen pääsääntöisesti kielletty. Käymäläjätevedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Määräys koskee myös kuivakäymälöiden nesteitä. Ns. harmaat jätevedet on käsiteltävä siten kuin 6.7 :ssä määrätään vettä ei kuitenkaan saa imeyttää maaperään, paitsi hyvin vähäisiä määriä Suojaetäisyydet Jätevesien käsittelylaitteistojen ja jälkikäsiteltyjen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Jos jätevesien purkupaikka tulee alle 5 metrin etäisyydelle naapurin asuinkiinteistön rajasta, sijoittamiseen on saatava naapurin kirjallinen suostumus. Tontin olosuhteista johtuen tai muista erityisistä syistä voi ympäristönsuojeluviranomainen erityistapauksissa vaatia suurempia tai sallia pienempiä suojaetäisyyksiä. Saunan tai vapaa-ajan asunnon pesuvedet voidaan imeyttää maahan 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, jos maaperä on imeyttämiseen otollinen ja jos pesuvesien määrä on vähäinen. Pesuvesiä ei saa kuitenkaan imeyttää 5 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Jätevesiä ei saa johtaa eivätkä ne saa joutua suoraan vesistöön. Selitys: Jätevesimäärä on vähäinen asuinkiinteistöissä silloin, - jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja - jos kiinteistöllä asutaan alle 100 vrk/vuosi ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai - kiinteistö muutoin on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton Jos kiinteistöön kuuluvissa rakennuksissa on esimerkiksi sähkötoiminen paineellinen lämminvesivaraaja tai muu vastaava vesijohtoon kiinteästi kytketty talousveden lämmitysjärjestelmä, vesikäymälä, suihku, kylpyamme tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten pyykinpesukone, astianpesukone tai vastaava, jätevesimäärää ei voida pitää vähäisenä. 5

6 6.13 Kunnossapito ja näytteenotto Kiinteistön haltijan on huolehdittava siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Biologis-kemiallisia puhdistamoita on huollettava vähintään kerran vuodessa, ja huolloista on pidettävä huoltokirjaa. Huolto tulee suorittaa laitevalmistajan hyväksymän huoltomiehen toimesta. Kiinteistön haltijan on tarvittaessa varmistettava puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla valvontaviranomaisen pyynnöstä. Näytteenottomahdollisuus on jätevesilaitteistoja asennettaessa otettava huomioon, varsinkin käymäläjätevesien käsittelylaitteistoja asennettaessa Jätevesisäiliöiden tyhjentäminen Saostussäiliöt ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Kiinteistönhaltijan on huolehdittava säiliöiden tyhjennyksistä, ellei toisin ole sovittu kiinteistönomistajan ja -haltijan välillä. Lietteet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai lietteidenkäsittelylaitokseen taikka käsitellä lainsäädännön sallimilla tavoilla (esim. kalkkistabilointi maatilalla). Pienpuhdistamojen lietepussit voidaan kompostoida omalla kiinteistöllä, jos lietteen sekaan sekoitetaan riittävästi kuiviketta ja kompostointi tapahtuu niin, ettei siitä aiheudu talousvesikaivon tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. 7 Saarissa ja ilman toimivaa tieyhteyttä olevilla kiinteistöillä voi harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteet tyhjentää itse vain, mikäli ei ole vesistön tai talousvesikaivon pilaantumisriskiä eikä toimenpide aiheuta naapurille hajuhaittaa tai muuta hygieenistä haittaa. Maatalouskiinteistön talousjätevesien käsittelyssä syntyviä jätevesiä ja lietettä voidaan käyttää lannoitteena omilla pelloilla noudatettaessa lannoitevalmistelain (539/2006) ja valtioneuvoston puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) antaman päätöksen määräyksiä. YLIMÄÄRÄISEN FOSFORINPOISTON ERI VAIHTOEHTOJA Fosforinsaostuskemikaali pumpataan saostussäiliön ja maasuodattamon väliin asennettavasta kemikaalisäiliöstä saostussäiliöön, johon fosfori saostuu. Kemikaalin annostelu tapahtuu todellisen vesivirtaaman mukaisesti. Kemikaalinlisäyksistä, pumpun ja muun tekniikan toiminnasta huolehdittava. Fosforinpoistokaivo asennetaan suodattamon jälkeen, jolloin fosfori sitoutuu fosforinpoistomassaan. Massaa on yleensä 500/1000 kg ja se on säkeissä/kaseteissa. Massa on vaihdettava 1-2 vuoden välein. Vaihtamiseen tarvitaan konevoimaa. Fosforia saostava kemikaali annostellaan viemäriin talon sisällä, vaikka lavuaarin alta. Annostelu toimii joko ajastimella tai vesivirtaaman mukaisesti. Fosfori saostuu saostussäiliöön. Kemikaalinlisäyksistä ja tekniikan toimivuudesta huolehdittava. Maasuodattamon sisään, sen keskitasoon, asennetaan 20 cm:n kerros biotiitti-kiviainesta. Fosfori sitoutuu biotiitti-massaan. Ei ylimääräisiä huoltotoimia hyvän asennuksen jälkeen. 6