uudelleen organisointi

Samankaltaiset tiedostot
NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

L mmm.fi. Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt-työryhmän linjausmuistio

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

SGEI-palvelut ja niiden sääntely. Hyvä-neuvottelukunnan kokous Neuvotteleva virkamies Eeva Vahtera, TEM

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Kuntarahoituksen rahoituksen edellytykset

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsäpuiden siementuotannon kehittämisryhmän raportti

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen , Terhi Vainikkala

Talousarvioesitys Metsähallitus

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset

Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004

Lainsäädännöt uudistuvat, Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Maatalouden lähivuosien haasteet

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

63. (30.33) Metsähallitus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kuntarahoitus Oyj. Terhi Vainikkala

31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta

Metsähallituksen metsien käyttö yhteismetsissä TP

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

kannattava elinkeino?

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI)

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

IMATRAN SEUTUA KOSKEVA TUKIALUE- ALOITE VALTIONEUVOSTOLLE

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Metsätilat tuottokuntoon

KANSALLISET LASERKEILAUS- JA ILMAKUVAUSOHJELMAT

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Tapio-konserni palveluksessanne

Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

mmm.fi / /2017

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

METSO-ohjelma :

Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsävaratieto kohti 2020-lukua: tiedoista hyötyä metsänomistajille? Anssi Kainulainen asiantuntija MTK metsälinja

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh ,

Pk-yritysbarometri

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

1 / 5 OSAKASSOPIMUS. 1. Lappeenrannan kaupunki Y-tunnus: Osoite: Villimiehenkatu 1 PL Lappeenranta. jäljempänä Lappeenranta

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Rahoitus ja kehittäminen

Metsämaan omistus

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Talousarvioesitys Metsähallitus. 1. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan alentaa 0,5 milj. eurolla.

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsähallitus jatkuvassa muutoksessa. Lapin 55. Metsätalouspäivät Jussi Kumpula

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Metsähallituksen uusi toimintamalli maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Kuortaneen ajantasaistushanke

LASER2020 MARA-PÄIVÄT

Transkriptio:

Metsäpuiden siementuotannon uudelleen organisointi Metsätaimitarhapäivät Jyväskylä 7.-8.2.2011 2011 Karoliina Niemi Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK 7.2.2011 1

Hankkeen tausta ja toteutus Tausta -siementuotantoon myönnettävä valtion tuki ja sen käyttö EU:n valtiontukisäännöt -siementuotannon tehokkuus ja volyymi -toimijaorganisaatioissa käynnissä olevat muutokset (MH, Tapio ja metsäkeskukset) valtion yhtiöittämistoimet -kilpailuun liittyvät kysymykset (nostettu esiin osittain jo v. 2004) -Pohjois-Suomen erikoisasema 1) Julkinen tuki ja 2) toimiva organisaatiorakenne Laadukkaan siemenen saannin turvaaminen koko maassa Hankkeen toteutus -rahoitus: MMM:n yhteistutkimusvarat -toteutus: Metsäntutkimuslaitos -ohjausryhmä (MMM, Metla, Evira) -kesto 1.11.2009-31.12.2010 -väliraportti 2.7.2010 (lausuntokierros) -loppuraportti: Metlan työraportteja 185 (v.2010)

Metsäpuiden siementen hankinta 1) Siemenviljelykset -1-polven viljelykset l perustettu tt pääosin 1960- ja 1970-luvuilla tuotantovaihe suurella osalla lopuillaan -1.5-polven viljelysten perustaminen käynnissä 2) Metsikkökeräykset -määrät vaihtelevat vuosittain -koko maan männyn metsäkylvöihin ja pohjoisen taimitarhakylvöihin -kuusen keräys v. 2006: siementä taimitarhakylvöihin 3) Siemenen tuonti -vähäistä, 100-400 kg / vuosi -vuonna 2008: 210 kg sv-kuusi (Ruotsi) 85 kg kuusi (Viro) 0 kg mänty

Siemenviljelyksen omistaja Rekisteröidyt 1-polven siemenviljelykset, 11/ 2010 Kokonais- Kokonais- Osuus kaikista, määrä ä pinta-ala, ha % Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2 8.5 0.5 Lounais-Suomen metsäkeskus 1 5.4 0.3 Metsähallitus (Siemen Forelia Oy) 90 1466.9 78.7 Finsilva Oyj 1 47.7 2.6 Metsäntutkimuslaitos 3 5.55 0.3 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 15 191.7 10.3 Pohjois-Karjalan metsäkeskus 2 16.9 0.9 Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus 1 13.6 0.7 Pohjois-Savon metsäkeskus 1 0.7 0.04 Tornator Oy 7 68.3 3.7 UPM-Kymmene Oyj 5 38.7 2.0 Yhteensä 128 1864 100 11 omistajaa Finsilva Oyj ja Tornator Oy vuokranneet viljelykset Tapiolle

Jalostusasteeltaan korkeampien 15 1.5-polven viljelysten l perustaminen Siemenviljelysten perustamisohjelma 2005- (Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio 2004:12, MMM) -uusien 1.5-polven siemenviljelysten perustaminen 900 ha (v.1997- ) kaikki Etelä- ja Keski-Suomen taimitarhakylvöt ja puolet metsäkylvöistä -valtionavustus (85 %) siemenviljelysten perustamiseen ja nuoruusvaiheen hoitoon tuettava aika 15-25 vuotta / viljelys -ei tukea maan hankintaan ja eikä tuotantovaiheen hoitoon -Pohjois-Suomen siemenhuolto perustuu edelleen pääosin metsikkösiemenen käyttöön varmuusvarastointi Metsähallituksen yhteiskunnallisena tehtävänä -tavoitteena lisätä läpinäkyvyyttä ja kilpailua (lisää toimijoita) Miten on toteutunut?

Siemenviljelyksen omistaja 1.5-polven siemenviljelykset, 1997- Kokonaismäärä Mänty, ha Kuusi, ha Osuus kaikista, % Metsähallitus (Siemen Forelia Oy) 20 264 35 53 Metsätalouden kehittämiskeskus 9 72 86 28 Tapio E-P:n metsäkeskus 3 43 10 10 P-S:n metsäkeskus 2 18.5 15.5 6 P-P:n metsäkeskus 1 17 0 3 Yhteensä 35 414.5 146.5 100 Toimijoiden määrä vähentynyt merkittävästi!

Siemenviljelysten perustaminen on viivästynyt: Siemenviljelysten kokonaistehopinta-ala on 561 hehtaaria -kuusen osalta perustettu tai perusteilla 51 % (tavoite: perustettu v. 2015) -männyn osalta perustettu tai perusteilla 68 % (tavoite: perustettu v. 2020) 1400000 1200000 Määräraha Käyttö 1000000 Määrära aha, 800000 600000 2009 2010 400000 200000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 -määräraha on 2-vuotinen siirtomääräraha (ei sen jälkeen siemenhuollon käytettävissä) -määräraha ei riitä kaikkien siemenviljelysten perustamiseen nykyisellä tukitasolla Vuosi

Kilpailuun liittyvät tekijät: -Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Siemen-Tapion yhteys -Metsähallituksen ja sen tytäryhtiön Siemen Forelia Oy:n yhteys -siemen- ja taimituotannon väliset yhteydet (MMM:n nimeämä työryhmä aloittaa työn kevään aikana) -Metsäntutkimuslaitos vartetuottajana ja siemenviljelysten tarkastuksen apuna -siemenviljelyshankkeiden valinta (MMM)

Metsikkösiemenen keruu: -valtion tavoite: metsikkösiemenen avulla paikataan jalostetun siemenen puutetta -valtio edesauttaa jalostetun siemenen tuotantoa myöntämällä valtionavustusta -männyn metsikkösiementä tarjotaan, vaikka käyttöalueelle olisi tarjolla jalostettuakin siementä -osa liiketoiminnan kannattavuutta -metsikkösiemenen keruuseen ja käpyjen varastointiin liittyvät ongelmat (osana P. Heleniuksen projektia) toimijoiden mukaan kiinnostus -toimijoiden mukaan kiinnostus jalostettua siementä kohtaan on kasvanut!

1) Julkinen rahoitus ja sen kohdentaminen Jalostetun siemenen tuotanto: -mittavat alkupanostukset ml. peltomaan ja vartteiden hankinta, salaojitus ja hirviaidat -myyntitulot ajoittuvat pitkälle tulevaisuuteen, vasta 15-25 vuoden päähän perustamistöiden aloittamisesta -varsinaiseen tuotantoon liittyvät riskit: siemensatojen vuosittainen ja alueellinen vaihtelu, siemen- ja käpytuhot erityisesti kuusella Liiketaloudellisesti kannattava toiminta ja metsänomistajien mahdollisuus saada jalostettua siementä tasapuolisesti edellyttävät julkista rahoitusta Julkisen rahoituksen turvaaminen jatkossa edellyttää yhä parempaa EU:n valtiontukisääntöjen huomioonottamista

EU:n valtiontukisääntelyn soveltuvuus siementuotannon tukemiseen Valtion tuki: -pääsääntöisesti sest kielletty etty -poikkeuksena tuet, jotka tarpeellisia EU:n talouden yleisen kehityksen vuoksi -julkisen sektorin myöntämä rahoitus tietylle yritykselle tai tuotteelle: vastikkeeton etu, jäsenvaltioiden välinen kauppa valtiontukisäännöt -notifiointi komissiolle (joitakin poikkeuksia) Nykyinen valtion myöntämä tuki ei ole EU:n valtiontukisääntöjen mukainen

Siementuotanto mahdolliset tukimuodot 1) Vähämerkityksinen de minimis tuki -enintään 200 000 /3 vuotta -v. 2008-2010 myönnetty valtionavustus: Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalle alle 200 000 ( yhtyvät) Tapiolle noin 900 000 EI mahdollinen siementuotannon tukemiseen 2) Valtion sidosyksikkö -valtion omistama yksikkö -tuottaa palvelua hankintayksikölle, esim. valtion jollekin organisaatiolle, vain max. 10 % palvelusta hankintayksikön ulkopuolelle Ei sovellu siementuotannon tukemiseen 3) Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut = SGEI-palvelut (services of general economic interest) tai viranomaistoiminnoksi valtiontalouden sisälle

SGEI-palvelu Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut = SGEI-palvelut (services of general economic interest) -palvelun saatavuuden turvaaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää -palveluntuottajalle julkisen palvelun velvoite -palvelu on viranomaisen ennalta määrittelemä (laki) -palvelun tuottamisesta korvaus valtiolta korvaus välttämätön ja kohtuullinen, ei ylikompensaatiota -palvelun tarpeellisuus ja markkinoiden toimimattomuus testattava, kilpailun vähäisyys -palvelun tuottajan valinta: kilpailutus tai tehokkuustesti -SGEI-palvelut vasta muotoutumassa: sosiaalista asuntotuotannon palveluita, liikenneyhteyksien turvaamiseen liittyviä palveluita, kalastusvakuutusjärjestelmä, riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljelys

Siementuotanto SGEI-palveluna -yhteiskunnallinen merkitys ja luonnolliseen monopoliin rinnastettava luonne siementuotannon yhteiskunnallinen merkitys ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen (omavaraisuus, alueellisuus), kannattamattomuus ilman valtion tukea, kilpailu? siemenviljelysten perustamisen ja nuoruusvaiheen hoidon pitkä kesto ilman tuloja, myös tuotantovaiheen pitkä kesto Mutta: -SGEI-palvelusta sopimus yleensä vain 3-5 vuodeksi -kilpailutus -ei voi koskea k ulkomaille vietävää ää siementä, onko viennillä illä juurikaan merkitystä? Yhteistyö komission asiantuntijoiden ntijoiden kanssa aloitettava a hyvissä ajoin ennen mahdollisen lain valmistelua SGEI-palvelun hyväksymisen varmistamiseksi

2) Organisaatiomallin valinta Nykyinen hajautettu organisaatiomalli Siemen- Tapion rahasto VALTIO VALTIO Siemen- Tapion rahasto VNK MMM MMM In house Tapio Metsähallitus Metsäkeskus Metsäkeskus Metsähallitus "Tapion Siemen Liike-toiminta Siemen Siemen Oy" Forelia Oy / siemen Forelia Oy Liike -toiminta / siemen 158 ha, 28 % 299 ha, 53 % 104 ha, 19 % 299 ha, 53 % 262 ha, 47 % -hajauttaa riskejä -valtio kilpailuttaisi siementen tuottajat (SGEI) -pieni volyymi, Metsäkeskuksen ja Tapion uudistukset (toiminta, omaisuus)? -Metsähallituksen maat avoimeen vuokraukseen -takaako kilpailun, koko maa, siemen- ja taimituotanto?

Erityistehtäväyhtiö -suorittaa jotakin erityistehtävää -yhteiskunnallinen intressi, tietty palvelutehtävä -voidaan säätää lailla -vastuuministeriö vastaa yhtiön ohjauksesta ja ohjeistuksesta, t määrittelee erityistehtävän i t ä ja asetettavat vaatimukset sekä nimeää valtion ehdokkaat hallitukseen -VNK:n omistajaohjausosasto seuraa yhtiön taloudellista tilaa ja hallintoa -MMM:n hallinnonalalla ei toistaiseksi erityistehtäväyhtiöitä, muita mm. Yleisradio, Finnavia Oyj, Finnvera Oy, Suomen Ilmailuopisto i Oy

Erityistehtäväyhtiö VALTIO Tapio: -viljelykset -karistamot MMM Metsäkeskus: -viljelykset -varastot Siemen- Tapion rahasto "Suomen Siemen Oy" Metsähallitus: -Siemen Forelia Oy -viljelykset -karistamot -monopoliasema monopoliin rinnastettava luonne -siementuotannon yhteiskunnallinen merkitys (MMM:n rooli) -rationaalisen toiminnan kehittäminen, hallituksen rooli -riittävä volyymi -täysi irrottautuminen taimituotannosta -tarvitsee vahvan taseen!! -ei voi puuttua metsikkösiemenen i keruuseen

Työ jatkuu: -MMM:n asettaman siementarvearviotyöryhmän tulokset -MMM:n asettama siemen- ja taimityöryhmä tuotannon organisointi -MMM:n toimet SGEI-palvelun osalta KIITOS! Karoliina.Niemi@mtk.fi