4 KOUVOLAN SEUDUN TAPATURMIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Ilona Nurmi-Lüthje 4.1 TAPATURMASEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Kouvolassa toimivassa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksessa (Start) (www.tapaturmahanke.fi) tähdätään alueellisen jatkuvan tapaturmatiedon tilastointiin ja tiedon hyväksikäyttöön tapaturmien ehkäisyssä. Tapaturmiksi käsitetään myös väkivalta- ja pahoinpitelytapaukset sekä itsensä vahingoittamiset. Tilastointia varten luotiin tiedonkeruujärjestelmät. Tilastointi tehdään väestötasolla sairaaloiden potilastietojärjestelmiin sekä avohoidon että vuodeosastohoidon yhteydessä ja yksikkötasolla verkossa toimivaan TAPE- tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelmaan (kuvio 16). Kuvio 16. Tapaturmatiedon keräämisen jatkumo ja tiedon hyödyntämisen periaate Kouvolan seudun tapaturmahankkeessa (Ilona Nurmi-Lüthje 2008). Tapaturmakatsaus 2009 47
Väestötason tapaturmaseuranta potilastietojärjestelmässä Väestötasolla kerättiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykseen tapaturman tai hammastapaturman vuoksi hoitoon tulleesta potilaasta tapaturmaan, tapaturmavammaan ja sen hoitoon liittyvät, yhteisesti sovitut tiedot. Potilastietojärjestelmiin luotiin tarvittavat tapaturmatietokentät, tietoa kerättiin ja tietopohjat testattiin kahden vuoden aikana. Taulukossa 15 on esitetty erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tapaturmien jakautuminen. Tapaturmatietopohjaa rakennetaan parhaillaan Tieto Healthcaren (ent.tietoenator) kanssa osaksi Effican Päivystyksen toiminnan ohjausjärjestelmää eli Effican päivystysosioon. Tapaturmanäkymäratkaisu pilotoidaan vuoden 2010 alussa ja se tulee tuotantoon vuoden 2010 syksyllä Effica-versiossa 4.1. Terveydenhuollon yksiköillä, jotka käyttävät Efficapotilastietojärjestelmää, on mahdollisuus jatkossa ottaa tapaturmatietopohja käyttöön kaikkialla Suomessa. Puolet maamme sairaanhoitopiireistä ja 62 % terveyskeskuksista tai terveyskeskuskuntayhtymistä käyttää Effica-potilastietojärjestelmää.. Taulukko 15. Erikoissairaanhoidossa (Esh) ja perusterveydenhuollossa (Pth) hoidetut tapaturmat Kouvolan seudulla tapaturman ulkoisen syyn mukaan, N, %. Tapaturman ulkoinen syy (n=5526) (n=5020) Liikennetapaturmat 621 (11%) 569 (11 %) Kaatumiset ja putoamiset 2837 (51%) 2117 (42 %) Laitteiden ja koneiden ym. elottoman ympäristön aiheuttamat (sis. työtapaturmat) 880 (16 %) 1472 (29 %) Ihmisen tai eläimen (elollisen ympäristön) 173 ( 3 %) 200 (4 %) aiheuttamat tapaturmat Altistumiset savulle, tulelle, sähkövirralle, kemikaaleille ym.(sis..palotapaturmat) 88 (2 %) 87 (2 %) Pahoinpitelyt 437 (8 %) 137 (3 %) Itsensä vahingoittamiset 260 (5 %) 10 (<1 %) Muut 230 (4 %) 428 (9 %) Esh Pth Yksikkötason tapaturmaseuranta TAPE- seurantaohjelmalla 48 Tapaturmakatsaus 2009
Lasten päivähoidossa, kouluissa sekä vanhusten ja erityisryhmien koti-, avo- ja laitoshoidossa tapahtuvista tapaturmista tallennetaan yksityiskohtaista tietoa verkossa toimivaan TAPE- tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelmaan. TAPE-ohjelmassa on kuusi erilaista tapaturmatietopohjaa: päivähoidon tietopohja päiväkotien, ryhmäperhepäiväkotien ja perhepäivähoidon tapaturmille, alaluokkien, yläluokkien ja lukion tietopohja koulujen tapaturmille, avohoidon tietopohja vanhusten ja erityisryhmien kotihoidon, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tapaturmille ja laitoshoidon tietopohja sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuville tapaturmille. Ohjelmaan kirjaudutaan yksikkökohtaisen kirjautumistunnuksen ja salasanan avulla. 4.2 TAPATURMATIEDON HYÖDYNTÄMINEN JA TIEDON KÄYTTÖ Väestötason tapaturmatietoa hyödynnetään paikallisesti, alueellisesti ja koko maan viitetietona. Tiedosta tunnistetaan tapaturmavaarassa olevia riskiryhmiä, joille sekä alueen väestölle suunnitellaan ja toteutetaan ehkäisyinterventioita. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi toistuvasti kaatuvat vanhukset, alkoholin vaikutuksen alaisena toistuvasti tapaturmaan joutuvat, väkivallan kohteeksi ja usein myös osallisena olevat nuorehkot miehet, itseänsä vahingoittavat nuoret ja keski-ikäiset naiset, kypärättä ajavat ja humalaiset pyöräilijät jne. Tapaturmaprofiileja ja ehkäisyinterventioiden vaikuttavuutta voidaan seurata vain jatkuvan tapaturmatiedon avulla, joten seurannan tulee olla pysyvää. TAPE-ohjelmalla tunnistetaan yksiköiden vaaranpaikat ja -tilanteet ja toistuvasti tapaturmaan joutuvat henkilöt. Ohjelmaan tallennettu tieto on reaaliajassa yksikön käytettävissä graafeina ja raportteina. Yksikkö seuraa omaa tapaturmatilannettaan ja tapaturmatiedon perusteella tehtyjen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta. Kunnalliset ja yksityisten toimiyksikköjen vastuuhenkilöt seuraavat katseluoikeuksien kautta vastuualueensa tapaturmatilannetta. TAPE on tarkoitettu turvallisuusjohtamisen apuvälineeksi sekä yksikkö- että kuntatasolla. TAPE-tapaturmien seuranta- ja ehkäisyohjelma on käytössä yli 300:ssa kunnallisessa tai yksityisessä yksikössä Kouvolan seudulla. 4.3 KOKEMUKSIA JA OLENNAISIA TEKIJÖITÄ JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTOSSA Tärkeimmät tapaturmaseurannan käyttöönottoon liittyvät tekijät ovat toimijoiden ja laajemmin toiminta-alueen väestön mahdollisimman kattava tieto tapaturmista ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä sekä myönteinen asenne ja tahto tapaturmien ehkäisyyn. Tapaturma ei ole väistämätön, vaan Tapaturmakatsaus 2009 49
usein ehkäistävissä oleva tapahtuma. Voidaan puhua ennaltaehkäisevästä asenteesta, jonka tulisi olla toimijoilla sisäänrakennettu. Tapaturmien ehkäisyyn lähdettiin Kouvolan seudulla suhteellisen neitseelliseltä maaperältä. Kouvolassa oli kuitenkin tehty työtä jo liikennetapaturmien parissa ja aloite hankkeen käynnistämiseen tuli kaupungilta. Ratkaisevaa oli kansanterveystyön kuntayhtymän ryhtyminen hankkeen hallinnoijaksi. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Pohjoisen tulosalueen johto, päivystyksen vastuulääkärit, osastonhoitaja ja muu henkilökunta sitoutuivat seurantaan. Tämä oli hyvin ratkaisevaa, kuten myös se, että Pohjois-Kymenlaaksossa oli tehty tapaturmatutkimusta jo parinkymmenen vuoden ajan, ja tutkimusta tehneet henkilöt olivat alullepanemassa hanketta ja toimivat sen vastuuhenkilönä ja taustavaikuttajana. Ilman toimivia suhteita sairaanhoitopiirin Pohjoisen tulosalueen erikoissairaanhoitoon hanke ei olisi tämänmuotoisena käynnistynyt. Hankkeessa on järjestetty koulutusta. Se on käsitellyt tapaturmia ja niiden epidemiologiaa eri ikäryhmissä, tapaturmien vaaratekijöiden tunnistamista, tapaturmien seurauksia ja kustannuksia. Koulutuksia on järjestetty kohdennetusti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, muiden toimialojen ammattihenkilöille, kuntapäättäjille, luottamushenkilöille, tutkijoille ja yleisölle. Osa koulutuksista oli yliopistotasoista eri lääketieteen alojen erikoistumispisteisiin oikeuttavaa koulutusta. Tietotekninen koulutus on käsitellyt tiedonkeräysjärjestelmien ja ohjelmien käyttöä ja hallintaa. Koulutusten järjestäminen vaatii henkilöstöresursseja, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä ja kykyä kohdistaa oikean tasoista koulutusta oikeille kohderyhmille. Koulutukseen ei voi panostaa liikaa ja sen tulee olla jatkuvaa. Tiedon keräämisen lisäksi sen käsittely ja analysointi vaatii henkilöresursseja. Tieto on saatava raportoitavaan muotoon, julkaisuiksi sekä esityksiksi eri kohderyhmille. Tiedon käsittely vaatii tilastoasiantuntijan tai tutkijan panosta, analysointi ja tulkinta puolestaan tapaturma-asiantuntemusta. Kun tietoa alkoi kertyä, oli vakuuttauduttava sen luotettavuudesta. Tätä varten hankkeessa tehtiin laaja tiedon luotettavuuden tarkistus ja korjaus, joka vei paljon aikaa. Samalla saatiin arvokasta tietoa siitä mikä tieto tapaturmista on olennaista. Tämän perusteella päädyttiin tekemään muutoksia aiempaan tietopohjaan ja päädytttin nykyiseen Effican päivystysosioon tulevaan tapaturmatietopohjaan. Päivystysosastojen henkilökunnan sitoutuminen tapaturmatilastointiin on olennaista ja heidän kouluttamisensa ja motivointinsa tähän tehtävään on haastavaa. Lääkäreillä on ratkaiseva rooli 50 Tapaturmakatsaus 2009
vammadiagnoosien määrittelyssä ja heidän sitoutumisensa tilastointiin on onnistumisen edellytys. Tilastoinnin luotettavuus on kaiken perusta, joten ICD-10 järjestelmän luotettava ja oikea käyttö vaatii koulutusta. ICD-10 järjestelmää käytettiin erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollossa, jossa se oli uutta. Lyhytlistan eli tärkeimpien tapaturman ulkoisen syyn ja tyypin luettelon laatiminen apuvälineeksi osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Kokemusten perusteella on tärkeää järjestää palautekoulutuksia, joissa henkilökunta näkee työnsä tulokset ja voi antaa palautetta ja joissa keskustellaan tuloksista ja kokemuksista. Aineiston luotettavuustarkistuksen tulosten käsittely näissä koulutuksissa oli hyvin tärkeää. Jatkuva tapaturmakoulutus, tutkimustuloksiin liittyvien artikkelien julkaisuun osallistuminen, kokemusten ja työn tulosten näkyminen tiedotusvälineissä ovat myös tärkeitä tekijöitä motivoinnin ja sitoutumisen kannalta. Päivystyksen ulkoistaminen ja etenkin lääkärien vaihtuvuus terveyskeskuksessa tuotti ongelmia vammadiagnoosien tilastointiin. Ilman terveyskeskuksen johtavan lääkärin sitoutumista tapaturmaseurantaan tilastointi ei onnistu. Terveyskeskuksen johtava lääkäri vaihtui ja johtoorganisaatio muuttui tämän hankkeen aikana, mutta hanke kantoi yli näiden vaiheiden. Jos kattavaan tapaturmaseurantaan lähdetään, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon johdon ja kaikkien päivystysyksiköiden henkilökuntaan kuuluvien tulee sitoutua tapaturmien tilastointiin. Mikäli päivystys on ulkoistettu, tapaturmatilastointi tulee sisällyttää päivystyspalveluja tuottavien yritysten ostopalvelusopimuksiin. 4.4 TAPATURMIEN JA VÄKIVALLAN EHKÄISYKESKUS (START) Tapaturmien ehkäisytyö ja aiempi Kouvolan seudun tapaturmahanke jatkuu Start-keskuksena, joka aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa.. Väestötason seurantajärjestelmien vakiinnuttaminen ja ehkäisyinterventioiden suunnittelu ja toteuttaminen, TAPE- ohjelman edelleen kehittäminen ja toimivien, riskiryhmiin ja väestöön kohdistettujen tapaturmien ehkäisykäytäntöjen mallintaminen sekä seurantamallin markkinointi ovat Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen päätavoitteita. Ensimmäisen interventiotyöryhmän (KELTUT) työ aloitettiin keväällä 2009 ja se kohdistuu kevyen liikenteen tapaturmien ehkäisyyn. Syksyllä 2009 aloitetaan vanhusten tapaturmien ehkäisyinterventiotyö ja vuonna 2010 itsensä vahingoittamisten ja itsemurhien ehkäisyinterventiotyö. Tällä hetkellä keskuksen henkilökuntaan kuuluvat keskuksen päällikkö, erikoissuunnittelija ja Tapaturmakatsaus 2009 51
tilastoasiantuntija. Haussa on sosiaalialan osaaja. Muu ehkäisyinterventiotyöryhmien asiantuntijatyö ostetaan. Lähteet: 1.Ilona Nurmi-Lüthje, Kalevi Karjalainen K, Jari Hinkkurinen, Kimmo Salmio, Lassse Lundell, Martti Salminen, Janne Pelkonen, Anne Kajander, Peter Lüthje. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suomen lääkärilehti 38/2007 s. 3434-36. 2. Ilona Nurmi-Lüthje, Kari Kristeri, Kimmo Salmio, Merja Harmoinen, Eija Puhalainen, Janne Pelkonen. Tapaturmatilastointi terveyskeskuksessa; tulokset ja kokemukset Kouvolan seudulta. Suomen lääkärilehti 17/2008, s.1630-1632. 3. Ilona Nurmi-Lüthje, Peter Lüthje. Tapaturmat päivähoidossa Kouvolan seudulla. Kahden vuoden seuranta internetpohjaisen ohjelman avulla. Suom Lääkäril 2009;64 (12):1135-41. 52 Tapaturmakatsaus 2009