Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline



Samankaltaiset tiedostot
Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Biomassa-atlas. Biotalouden tietovarannot tehokäyttöön. Eeva Lehtonen Elintarvikepäivä 2016 Miten tutkimus tukee kiertotalouden toteutumista?

Biomassa-atlas Paikkatietoa sivuvirroista. HSY:n paikkatietoseminaari, Dipoli, Eeva Lehtonen, Luonnonvarakeskus

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA.

Kuinka paljon sivuvirtoja syntyy ja missä?

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Resurssiviisas Lapinjärvi

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Energiapuuterminaalien ympäristölupakäytännöt. Ari Kotiharju

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

1. Minkälaista biomassatietoa yrityksessänne käytetään nykyisin? * Pelto. Lanta. Metsä. Suo (sis. Turve) Yhdyskuntajäte.

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Kainuun bioenergiaohjelma

Biokaasun jakelu Suomessa

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja Pekka Peura

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Biovakan yritysesittely

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Thermopolis Oy. - Kestävän kehityksen ja energia-asioiden kehittämisen asiantuntija

- Potentiaalia innovaatioiksi

Paikkatiedot palveluväylässä

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Liikenteen biopolttoaineet

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

OSKARI. Yhteistyöllä eteenpäin Jani Kylmäaho Oskari-verkoston koordinaattori

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biotalouden alueidenkäytölliset haasteet

Puuraaka-aineen saatavuus

Hiilineutraalit kunnat

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Mistä raaka-aineet? Miia Kuisma, Eeva Lehtonen ja Jukka Höhn MTT Kasvintuotannon tutkimus. JaloJäte-päätösseminaari

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Biomassat paikallisena voimavarana

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Biohiilestä lisätienestiä

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Digitalisaation hyödyntäminen yhteismetsissä Oulun yhteismetsäpäivät

Transkriptio:

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT

Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä internetissä Työkaluja laskentaan ja mallintamiseen Eläinmäärät ja lantaa käyttävät biokaasulaitokset Latvusmassapotentiaali Metsähaketase Potentiaali ja tase, jos markkinahakkuut olisivat vuosien 2002-2011 keskimääräisellä tasolla

Toteuttajat MTT Koordinointi Maatalousmassoihin liittyvät tietovarannot Tapio Käyttäjäkartoitukset Metla Metsätalousmassoihin liittyvät tietovarannot SYKE Vesistöbiomassat Jätteet Itä-Suomen yliopisto Tietomallin integroituminen malleihin Alustan geneerisyys Vaasan yliopisto Biomassa-atlasta tukevien hankkeiden ja sidosryhmien kartoitus Uusiutuva energia Asiantuntijat GTK, RKTL, LYNET Rahoitus MMM (Biotalousstrategia)

Biomassa-atlasta tarvitaan Tietoyhteiskunta Avoimet järjestelmät Paikkatietoinfrastruktuuri Biotalous Biomassan kilpailevat käyttömuodot Biomassa-atlas Kestävät tuotteet ja energiaratkaisut Kulutus Nykyinen Infra Kestävän energiahuollon jalkauttaminen Vajaasti hyödynnetyt biomassat käyttöön Suomen biotalousstrategia EUn 20-20-20-10 tavoitteet päästöille, uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuudelle Paikkatietoinfrastruktuurin rakentuminen, avoin tieto Tavoite Biomassa-atlas kokoaa moninaiset tietolähteet yhden käyttöliittymän alle

Kuka tarvitsee? Toimialoja: energia, ruoka, biomateriaalien jalostus, materiaalikierrot Biomassojen hankinta, operatiiviset toimijat: Lämpöyrittäjät korjuu-urakoitsijat biomassojen jalostajat Suunnittelu Energia-asiantuntijat, konsultit, verkottavat toimijat. Kunta, Kehitysyhtiöt ELY, Maakuntaliitot laitosten investoinnit Tutkimus Yhteiskunta: kansalaisjärjestöt ministeriöt

Biomassa-atlas-esiselvitys Selvitetään kansallisen biomassatietokannan tarpeellisuus ja mahdollisuudet toteuttaa se Tietosisällöt Selvitämme Missä biomassatietoa on jo kerätty Millaisia järjestelmiä biomassatiedon keruulle ja jakelulle on jo olemassa tai suunnitteilla Mitä rajoitteita tiedon jakelulle voi olla Suunnittelemme Tietomalli eri lähteistä tulevan tiedon esittämiseen Käyttäjät Tärkeimmät toimijat, jotka voisivat tarvita ja hyödyntää eri biomassajakeiden saatavuustietoa Millaiselle biomassoja koskevalle valtakunnalliselle tiedolle on tarvetta. Tietomalli Mitkä biomassatiedot Biomassaatlakseen tulisi ensivaiheessa sisällyttää Mitä toiminnallisuuksia siinä pitäisi olla Ehdotus tietomallista ja teknisistä määrittelyistä Tiekartta Miten sovellusta kehitetään Ylläpidon vastuutahot ja resursointi

Selvityksen rajaus Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelut: Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. sitominen, Laaja-alainen biomassa-atlas virkistysmahdollisuud et, monimuotoisuus Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus teollisuuden 3: BIOTALOUS käyttövesi, Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: energiantuotanto, Teollisuuden Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus virkistys sivuvirrat, Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Rajaus 1 ALKUTUOTANNON Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: latvukset, oksat, kannot, kesanto, olki, lanta

Selvityksen rajaus mahdollinen ba kehitys? Rajaus 3 BIOTALOUS kaikki biotalousresurssit mukaan Rajaus 1: SIVUVIRTABIOMASSAT Keskitytään biomassoihin, jotka nyt ovat potentiaalisia (uusiutuvan) energian tuotantoon. kartalle Tulevat Laajempi biotalous-ulottuvuus tulee siitä, että massoja on mahdollista käyttää muuhunkin, kuin energiaksi. kehitysvaiheet Tätä tukee erilaisten ominaisuustietojen liittäminen massoihin (esim TS, VS, MetPot, ravinteet CNPK, proteiinit ) Rajaus 1: PRIMÄÄRITASON BIOMASSAT, TUOTANTO TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Ekosysteemipalvelu Biomassan kokonaistuotanto: nurmi, vilja, mänty, kuusi, koivu, marjat t: hiilidioksidin Rajaus 2 JALOSTUKSET SIVUVIRRAT sitominen, Mahdollistaa fraktiointitarkastelut ja toisen asteen sivuvirtojen paremman huomioimisen. virkistysmahdollisu Laaja-alainen biomassa-atlas udet, monimuotoisuus Biomassa- Rajaus 2: Sekundääriset, jalostuksen biomassat, SIVUVIRRAT Teollisuuden sivuvirrat, ruokahävikki, mustalipeä, atlas 2.0 perkeet, lietteet, biojäte Vesivarat: juomavesi, Rajaus 1 Biomassa- ALKUTUOTANNON Rajaus 3: BIOTALOUS teollisuuden Kaikki biotalousresurssit mukaan kartalle: atlas 1.0 käyttövesi, Teollisuuden energiantuotanto, Ekosysteemipalvelut: hiilidioksidin sitominen, BIOMASSAT virkistysmahdollisuudet, monimuotoisuus sivuvirrat, virkistys Vesivarat eri käyttötarkoituksissa: ruokahävikki, juomavesi, teollisuuden käyttövesi, energiantuotanto, virkistys Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen mustalipeä, perkeet, lietteet, biojäte ja liitännäispalikat Mahdollisuudet resurssitehokkuuteen Biomassan kokonaistuotanto: mänty, kuusi, koivu, marjat, nurmi, vilja, turve TAI Tuotanto teollisuuden tarpeisiin: kokonaishakkuut, satotasot TAI Primäärituotannon sivuvirrat: hakkuutähteet, kesanto, olki, lanta

Tietosisällöt Primääriset Metsäbiomassat (MVMI, metsähakepotentiaali ja taseet) Maatalousbiomassat (peltokasvit & sivuvirrat, lanta) Kalatalousbiomassat (kalansaaliit, järviruoko) Turve Sekundääriset Biojäte yhdyskunnista Teollisuuden orgaaniset jätteet ja sivuvirrat Täydentävät tiedot Luonnonsuojelualueet Arvokkaat maisemat

Tietosisällöt Aineiston soveltuvuus Biomassa-atlakseen Asteikko Soveltuu hyvin 2 Soveltuu kohtalaisesti / muutosten jälkeen 1 Ei sovellu 0 Soveltuvuus potentiaaliarviointiin Soveltuvuus Biomassa-atlakseen Primääri Biomassan - Primäärituotannon Maantie- Biomassan kokonaistuotanto tuotant Teollisuuden teellinen Aineiston Aineiston nimi alkuperä o sivuvirrat sivuvirrat Päivitysväli kattavuus Erotuskyky saatavuus Tulevaisuus VMI Metsä 2 2 1 0 2 2 1 2 1 MVMI Metsä 2 2 1 0 2 2 2 2 1 Kuntakohtaiset energiapuupotentiaalit Metsä 0 0 2 0 1 2 2 2 1 Metsähaketase Metsä 0 0 2 0 1 2 2 1 MELA Metsä 2 2 1 0 2 2 1 2 2 Segmenttipohjainen aineisto Metsä 0 0 1 0 1 1 2 2 1 Metsäkeskuksen metsävaratieto Metsä 2 2 0 2 1 2 0 2 Peltolohkorekisteri Pelto 1 1 1 0 2 2 2 2 1 Peltojen kasvitiedot Pelto 2 2 2 0 2 2 2 1 1 Eläinrekisteri Maatila 2 2 2 0 2 2 2 1 1 Lantarekisteri Maatila 2 2 0 1 2 2 2 1 Biomassapotentiaali W-Fuel Jäte ruokaketjusta 0 0 2 2 1 1 2 2 2 Biomassapotentiaali Bionurmi Pelto 0 0 2 0 1 1 2 2 1

Visio sovelluksesta: Käyttöliittymä Peruskarttatasot attribuutit Lisätasot raportointi

Oskari Visio sovelluksesta: Järjestelmä Käyttäjät Open Source Maanmittauslaitos Rajapinnat: Kartat ja ilmakuvat Open Data MVMI Hakepotentiaali Käyttöliittymä: Biomassaraportit ja yksittäiset kohteet kartalla Kyselyt: Sijainnin ja ominaisuustietojen perusteella Pellot Lanta Yhdyskunta IT-talo Tapio MTT VEI UEF Open datan jalostaminen Metla MTT SYKE

Keskusteluun

Miten sinä voisit hyödyntää biomassa-atlaksen tietoja? www.mtt.fi/biomassa-atlas/webropol Kiitos! Eeva Lehtonen 029 5317 450 eeva.lehtonen@mtt.fi