Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Samankaltaiset tiedostot
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää

Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit Hannes Tuohiniitty

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Energian tuotanto ja käyttö

Kuivan polttopuun varastointiohjeita

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Oma energiantuotanto vähentää ostosähkön tarvetta

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Muuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuontipuu energiantuotannossa

Keski-Suomen energiatase 2016

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Energiansäästö viljankuivauksessa

1 Käyttöohjeet Ylläpito ja muut ohjeet Takkasydämen suoritusarvot... 7

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

SAUNASEURA /7 SM TIEDOTTEET ja UUTISET Perustettu Internet-sivujen tiedotteet ja uutiset Ma Internet

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Pelletti on modernia puulämmitystä. Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

Pienpolton markkinanäkymät

Jyväskylä , Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry.

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Metsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh Vantaa sähköposti:

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Keski-Suomen energiatase 2014

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Maatalouden energiapotentiaali

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet


Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Jyväskylän energiatase 2014

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi Lahti

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Pellettiä lämmitykseen (ja sähköksi) Hannes Tuohiniitty

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta?

Energian hankinta ja kulutus

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster

Varaavan takan yleiset käyttöohjeet

Jyväskylän energiatase 2014

Transkriptio:

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy

Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde Suomessa. Vuonna 2015 sen osuus oli 25 %. Puun osuus on noussut merkittävästi vuoden 1991 jälkeen, jolloin se oli pienimmillään 14 %. Puun pienkäyttö oli vuonna 2012 17 TWh, joka kattoi kokonaiskulutuksesta 4 %. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus 30.11.2017 2

Puupolttoaineiden kulutus Suomessa 1960-2012 Vuonna 2012 pientalojen lämmityksestä katettiin 40 % puulla, josta noin puolet oli koivua. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus 30.11.2017 3

Energian kokonaiskulutus 2015 30.11.2017 4

Suomen metsävarat, metsänomistajat ja puulajit Vuonna 2012 pientalojen lämmityksestä katettiin 40 % puulla, josta noin puolet oli koivua. Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Luonnonvarakeskus ja Tilastokeskus 30.11.2017 5

Miksi pienkiinteistöjen puulämmitys on jopa määräänsä tärkeämpi Suomessa? Sähköntarve vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Kuvassa sähkönkulutus vuonna 2016. Puulla voidaan merkittävästi vähentää sähkönkulutusta sen huippukuukausina. Puulämmityksellä voidaan säästää merkittävästi kallista sähköä, joka näkyy suoraan kuluttajan sähkölaskussa. Puu on puhdas polttoaine. Puu on kotimainen polttoaine ja sitä kautta Suomi on omavaraisempi. Puu luo tunnelmaa kodin tulipesässä. Puu tuo turvaa kotitalouksien lämmitykseen, se toimii aina ja kaikissa tilanteissa. Lähde: Fingrid Suomi 30.11.2017 6

Pilkkeen laatuun kannattaa panostaa Pilkkeen laadun tärkein tekijä on sen kosteus, tavoitekosteus on noin 15 25 %. Kun puu on sopivan kuivaa, se palaa kuumemmalla liekillä (>850 o C) ja päästöjä syntyy vähemmän. Kuivankin puun kosteus vaihtelee ympäristön lämpötilan ja kosteuden mukaan. Puun energiasisältö on noin 4,1 kwh/kg Eri puulajien paino vaihtelee, esim. koivu on 15 % painavampaa, kuin kuusi ja mänty, siksi sen energiasisältö on korkeampi Tulisijojen hyötysuhde on yleensä 80 85 % => 100 litraa öljyä sisältää energiaa noin 1 000 kwh ja siitä syntyy hiilidioksidia 266 kg (CO 2 ) => Pilkkeitä tarvitaan samaan energiaan noin 245 kg ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 0 (CO 2 ) 30.11.2017 7

Pilkkeen käytön vaikutukset Suomelle Puun pienpoltto työllistää Suomessa arviolta noin 10 000 henkilöä. Tulisijojen valmistaminen työllistää Suomessa noin 1 000 henkilöä. Puun pienpoltto tuo metsäomistajille puunmyyntituloja ja arvonnousua Rakennusten lämmitys kuluttaa 22 % Suomen energian kulutuksesta sekä aiheuttaa 27 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä. Pientalojen osuus koko Suomen rakennusten lämmityksestä on 42 %. Pilke on kotimainen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine. Suomen energiatuotannon omavaraisuus voidaan säilyttää puun kautta. Tulisijojen käyttö kylminä jaksoina on erittäin hyödyllistä, koska se vähentää samaan aikaan sähkön kokonaistarvetta. Puun käyttö kokonaisenergiasta on nousemassa 30 % vuonna 2020. 30.11.2017 8

Pilkkeen mittayksiköt KIINTOkuutiometri PINOkuutiometri IRTOkuutiometri m 3 p-m 3 i-m 3 = kiinteä osa puuta =pinottu, noin 1,5 x kiinto =irtotilavuus, noin 2,5 x kiinto 30.11.2017 9

Pilkkeen CO 2 kilpailukyky muihin lämmitysmuotoihin Elinkaaren kokonaishiilidioksiditaseet kg/mwh 300 250 300 300 250 öljylämmitys sähkölämmitys 200 maakaasu 150 100 105 maalämpö pelletti 50 0 30 20 10 hake klapi 30.11.2017 10

Pilkkeen ominaisuudet ja sen potentiaaliset käyttökohteet Puussa on tuhkaa vähän ja sen päästöt ovat pienet. Puun poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu takaisin metsään. Suomessa tulisijoja on noin 2,9 miljoonaa Arviolta asuintaloissa tai mökkien yhteydessä puulämmitteisiä kiukaita on noin 700 000. Lisäksi erillisiä saunarakennuksia on yli 200 000, joissa lämmitetään lisäksi vettä. Suomessa sähkölämmitteisiä pientaloja ja vapaa-ajan asuntoja on yhteensä yli 400 000 kappaletta. Tulisija tarjoaa lämmityksen ja saunan nautintoja. Lisäksi leivinuuni ja puuhella tarjoavat tuplahyödyn ruanlaitossa. 30.11.2017 11

Pilkkeen hinta pientalon lämmityksessä Polttoaineen hinta pienkiinteistössä (Kaikki maksut, verot ja hyötysuhde huomioitu) Koivupilke Pelletti Kaukolämpö Kevyt polttoöljy Sähkö + siirtomaksu 6,55 snt/kwh 5,80 snt/kwh 7,23 snt/kwh 9,50 snt/kwh 12,80 snt/kwh Omakotitalo 150 m 2, lämmityksen kokonaistarve noin 25 000 kwh, josta puulla noin 7 000 kw, vuosisäästö sähkössä noin 440. Puun hinta on ollut Suomessa erittäin vakaa: Mikäli puut saatu edullisemmin tai valmistettu itse, säästö on suurempi. Puun hinta tienvarressa on noin 1,2 snt/kwh 30.11.2017 12

Pilkkeen varastointi Puu kuivaa kunnolla vasta halkaisun jälkeen. Polttopuiden säilytyksessä on otettava huomioon kosteuden torjumisen lisäksi palomääräykset, työturvallisuus ja käyttömukavuus. Kuivata puut kevään ja kesän aikana. Kuivatuksessa tärkeintä on ilmavuus alla ja sivuilla. Varastoi kuivatut puut suojaisaan paikkaan. Voit viedä polttopuut sisälle ennakkoon. 30.11.2017 13

Tulisijan sytytys Avaa takan ilmanottoaukot, myös tuhkaluukku Varmista korvausilma sytytyksessä (ilmanvaihtokoneen takkakytkin, ovi tai ikkuna raolleen) Aseta sopiva määrä puita niin, että takkaan jää liekeille tilaa vapaaseen palamiseen Aseta sytykkeet puiden väliin yläosaan, puut voidaan asettaa ristiin kerroksittain Takan vedon voi todeta esim. sytkärillä => liekki suuntautuu hormistoon takan keskeltä Sytytä pilkkeiden päälliosasta (tuohi, veistetyt puulastut, sanomalehtipaperi) Sulje tuhkaluukku alta, kun puut ovat riittävästi syttyneet 30.11.2017 14

Tulisijan pilkkeiden lisäys Sytytyspuut palavat pisimmän ajan, seuraavat panokset palavat nopeammin Lisää puita tasaisin välein, panos kerrallaan Ristiin pinottuna 3 kerrosta on riittävä Takan koon ja lämmitystarpeen mukaan polta 1 5 pesällistä, noin 2 5 kg/panos Takan lämmityksen voi tehdä itselle sopivaksi, esim. lämmittämällä syksyllä joka toinen tai kolmas päivä Älä polta roskia tai muuta materiaalia kodin tulisijassa 30.11.2017 15

Tulisijan käytön lopputoimet Polta hiillos loppuun tai minimissään varmista, että hiilloksesta ei nouse edes pientä sinistä liekkiä. Sininen liekki kertoo, että hiillos synnyttää häkää. Poista syntynyt tuhka arinan kautta tuhkaluukkuun. Sulje takan ilmanottoaukot ja arinarauta. Sulje hormi. Nauti takan tasaisesta lämmöstä. Varaavan takan lämmönluovutus voi kestää maksimissaan 2 vuorokautta. 30.11.2017 16