Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä
|
|
- Johanna Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Ari Erkkilä, VTT 1
2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuvat: VTT, 2
3 Puupolttoaineen käyttö pientaloissa 2006 Puupolttoaineita käytettiin pientalossa lähes 8 miljoonaa pinokuutiota. Suurin osa käytetään pilkkeenä tulisijoissa, joita on yli 2 miljoonaa. Teollisuusrakennukset 14 % Maatalousrakennukset 5 % Pientalot yht. 42 % Asuinkerrostalot 17 % Palvelurakennukset 22 % Kuva: Smart-Splitter Rakennusten energiankulutus yhteensä GWh 1 GWh= 1 milj.kwh 3 Lähde: Energiatilastot 2007
4 Polttopuukauppa Suomessa Käyttäjä Omakotitalot Maatilat Määrä, milj.m 3 3,1 2,2 Ostopuulaji Halko % 34 Vapaa-ajan asuunnot Yhteensä 0,7 6,0 Pilke Ranka Rakennustähde 9 Metsätähde 8 Pystypuusto 3 Yhteensä 1,1 miljoonaa m 3 4 Suomessa on noin pilkekauppiasta, joista noin 200 saa pääosan toimeentulostaan pilkkeitä myymällä. Kaupallisen polttopuun myyntivolyymi asiakkaalle toimitettuna on noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. Lähde:Työtehoseuran metsätiedote 15/2002 Yksikkö: kiinto-m 3 on noin kwh
5 Polttopuun laatu Kaikki Suomessa kasvavat puulajit soveltuvat polttopuuksi ominaisuudet huomioon käyttötarpeen ja -mukavuuden mukaan Poltettavuuden kannalta laadun tärkein tekijä on alhainen puun kosteus --> syttyy hyvin, hyvä lämpöarvo (vesipitoisuus, paino-%, veden osuus kokonaismassasta) kaatotuore noin 50 p-% sopivin poltettavaksi p-% sopiva pilkekoko Muut laatutekijät ei sieni- ja homekasvustoja 5
6 Polttopuun kuivaus Koivupilkkeiden kuivuminen ja kosteuden vuodenaikainen vaihtelu Pilkkeet katetussa verkkokehikossa (3,5 m3) ulkona varjoisessa paikassa Kosteus, p-% Tavoite maalis kesä syys joulu maalis kesä syys joulu maalis kesä syys 6
7 Polttopuun on oltava kuivaa Tulisijapolttoaineelle suositus % Palaminen on tehokkaampaa Päästöt ovat pienemmät Uunista saadaan parempi lämmitysteho, koska kuivan puun lämpöarvo on suurempi 40 %:n kosteudessa olevaa puuta tarvitaan noin 30 % enemmän 1 kg PUUTA ENERGIAA 24 % vähemmän energiaa 3,75 kwh 2,86 kwh 25 % vettä 40 % vettä 25 % 40 % Jos poltat noin 10 kg koivua, joudut höyrystämään vettä 2,5 kg (25 %:n kosteudessa olevaa puuta) 4,0 kg (40 %:n kosteudessa olevaa puuta) Yhden vesikilon haihduttaminen vie energiaa 0,75 kwh 7 Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö, Rakennustieto Oy, 1992
8 Erilaisia kuutiometrejä käytössä KIINTOkuutiometri Käytetään tilastoissa PINOkuutiometri IRTOkuutiometri Myyntiyksikkö Pilkkeiden mittayksiköiden väliset muuntokertoimet (Työtehoseura) Mittayksikkö Irto-m 3 Pino-m 3 Kiinto-m 3 Irtokuutiometri, pilke (330 mm) Pinokuutiometri, pilke (330 mm) Pinokuutiometri, halko (1000 mm) Kiintokuutiometri Pilkkeet myydään yleensä heitto- eli irtokuutioina. 8 10/2003
9 Pilkkeiden lämpöarvoja 20 p-%:n kosteudessa Puulaji Lämpöarvo Lämpömäärä Lämpömäärä (kwh/kg) (kwh/irto-m 3 ) (kwh/pino-m 3 ) Koivu 4, Mänty 4, Kuusi 4, Leppä 4, Haapa 4,
10 Puulajien vertailu energian kannalta Koivu on tiheää puuta, joten sen lämpöarvo tilavuusyksikössä on korkein Koivupilke kwh/ pino-m 3 (1010 kwh/irto-m 3 ) Mänty ja kuusi kwh/pino-m 3 ( kwh/irto-m 3 ) Leppä kwh/pino-m 3 (740 kwh/irto-m 3 ) Puubriketti kwh/irto-m 3 Puupelletti kwh/irto-m 3 Hyödyksi saat varaavissa uuneissa noin % eli 1 heitto-m 3 koivupilkettä tuottaa noin kwh lämpöä. Koivussa noin 15 %:a enemmän energiaa samassa tilavuudessa. Tiheä puu (esim. koivu) kaasuuntuu hitaammin ja päästöt ovat pienemmät Lähde: Alakangas, Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045 ( 10
11 Kuivien pilkkeiden varastointi Estettävä kastuminen pilkkeet helppo sytyttää, lämpöarvo säilyy estää home- ja sienikasvuston syntymisen Hyvä polttopuuvarasto hyvin tuulettuva, ilmankierto esteettä pinojen alla, ympärillä, välissä sateelta ja kosteudelta suojaava tilava, pientaloissa käytetään keskimäärin 6 pinokuutiota vuodessa suuret oviaukot, matalat kynnykset hyvät kulkuväylät Sisätiloissa saa säilyttää enintään 0,5 kuutiota Polttoainevarasto osastoitava, paloluokka EI30 tai EI60 Kattilahuoneessa enintään 0,5 kuutiota Autotallissa ei saa samaan aikaan säilyttää polttopuita ja moottoriajoneuvoa 11
12 Ulkovarasto Polttopuuvaraston etäisyys muihin rakennuksiin vaikuttaa paloteknisiin vaatimuksiin jos yli 8 m, ei paloteknisiä suojauksia vaadita jos alle 8 m, niin yleensä osastointi vaaditaan Sijainti tontin rajaan asettaa vaatimuksia paikkakunta/korttelikohtaisia eroja vaatimuksissa esim. jos alle 20 m 2 ja etäisyys yli 4 m, ei paloteknisiä vaatimuksia jos tontin rajalle yhteinen varasto naapurin kanssa, rajanpuoleiselle seinälle osastointivaatimus Polttopuun varastointi raportti ( 12
13 Esimerkki ulkovarastosta Asuminen kalbvoista kuva 13
14 Ostopolttopuun hankinta Nettikauppapaikat apuna esim Ammattimaiset polttopuuyrittäjät valmistavat myyntipilkkeen laatusuositusten mukaan Tiedustele kosteus, valmistusaika, kuivaus, varastointi Ota huomioon kaupan peruste, mistä yksiköstä on kyse - irto - pino - kiinto - massa - energiasisältö Erilaisia pakkauksia ja toimitustapoja useimmin peräkärryllä tai kuorma-autolla irtotavarana tai kuormalavoilla myös käyttövalmiina asiakkaan tiloihin esim. rullakolla Jakeluauton kulkureitti varastolle Älä jätä puita maahan kasaan kostumaan 14
15 Tulisijamalleja Pellettitakka Kamiina Varaava takka-leivinuuni Kuvat: Uunisepät, VTT ja Kastor Eri malleja löytyy Biohousing-projektin webbisivuilla olevasta Catalogue-osasta. 15
16 Varaavan tulisijan käyttö Suurin osa varaavia tulisijoja, jossa varaava massa lämmitetään polttamalla puita 2 3 tunnin ajan. Uuni luovuttaa lämmön hitaasti huonetilaan ja lämmittää noin 24 tunnin ajan. Lähde:Tulikivi Oyj 16
17 Uunien kehitys tehokkaampaa ja vähäpäästöistä palamista Palamisilma johdetaan tulipesän eri osiin, jolloin pesän koko tilavuus hyödynnetään Arinan läpi 20 % Paneelien läpi 40 % Tulipesän luukun kautta huuhteluilmana noin 40 % Palaminen tehostuu, josta seurauksena korkeampi hyötysuhde (noin 85 %) Päästöt pienemmät Häkä noin 700 ppm (0,07 %) Hiukkaset noin 9 mg/mj (hyvissä perinteisissä laitteissa yleensä alle 50 mg/mj) 17 Lähde:Tulikivi Oyj 1 mg/mj = 3,6 mg/kwh
18 Ympäristövaikutukset 18 Kuvat:Finndomo ja Tulikivi Oyj
19 452 kg CO 2 päästöjä kevyestä öljystä ja 0 puusta Puun poltto ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä ilmakehään 100 l KOIVUPINO - m 3 Kevyt öljy 70 l 170 litrassa kevyttä polttoöljyä on energiaa kwh eli koivumotin verran. 170 l kevyttä öljyä tuottaa 452 kg hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ). Puu ei aiheuta CO 2 -nettopäästöjä. Sähköntuotannon keskimääräinen hiilidioksidikerroin on g hiilidioksidia yhtä tuotettua kwh:a kohti. Kovilla pakkasilla, kun joudutaan käynnistämään hiilivoimaa, on kerroin suurempi, jopa 600 gco 2 /kwh, silloin tulisijan käyttö on erityisen suotavaa /2003
20 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat kuivasta puusta. 3. Kaasut syttyvät ja palavat. 4. Jäännöshiili palaa ja jäljelle jää tuhka O CO 2 2 O 2 CO, H O 2 2 Haihtuvien aineiden palaminen CO HÄKÄ HIILIVEDYT Aika Jäännöshiilen palaminen Häkä ja hiilivedet ovat epätäydellisestä palamisesta johtuvia. 3 CO ja C xh y, %, 2 1 0:00 2:59 6:00 9:00 11:59 14:59 18:00 20:59 23:59 26: Aika, minuuttia Lähde: Tekesin Tulisija-teknologiaohjelma
21 Päästöjen muodostuminen Ideaalisessa palamisessa syntyy pelkästään hiilidioksidia (CO 2 ) ja vettä (H 2 O). Päästöjä syntyy, kun polttoaineen hapettuminen ei ole täydellistä = epätäydellinen palaminen Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat C x H y, (hiilivedyt), CO (häkä), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC:t), aromaattiset monirengashiilivedyt (PAH:t) ja hiukkaset NO x ja SO 2 -päästöt sekä osa tuhkahiukkasista vapautuu, vaikka palaminen olisi täydellistä. typen oksidi- ja rikkipäästöt ovat erittäin pieniä puun poltossa, koska puu sisältää vähän rikkiä ja typpeä Päästöjen muodostumiseen vaikuttavat Polttoaine Polttolaite/prosessi Käyttäjä Hiukkaserotuslaitteisto (ei yleensä pienlaitteissa) Lähde: Jorma Jokiniemi, VTT 21
22 Epätäydellinen palaminen Syynä epätäydelliseen palamiseen on palamisilman riittämättömyys ja epätäydellinen sekoittuminen palavien kaasujen kanssa, liian alhainen lämpötila, jotta palamisreaktiot ehtivät tapahtua sekä liian vähäinen viipymäaika tulipesän olosuhteissa. Epätäydellisen palamisen tuotteita ovat mm. hiilimonoksidi (CO) eli häkä, erilaiset hiilivedyt, hiilihiukkaset, noki ja pienhiukkaset. Palamisen täydellisyyttä arvioidaan yleensä savukaasujen häkäpitoisuuden (CO) ja hiilivetyjen perusteella. Mikäli CO-pitoisuus on riittävän alhainen, muita päästöjä ei savukaasuissa käytännössä juuri ole. Lähde: Heikki Oravainen, VTT 22
23 Orgaanisten päästöjen muodostuminen 80 % puusta kaasuuntuu, kun sitä lämmitetään ja kaasut poltetaan Orgaanisia päästöjä hiilivetyjen epätäydellisen palamisen seurauksena Jatkuvassa poltossa (stokerit, pellettipolttimet) päästöt alhaisia Epätäydellisessä palamisessa päästöt korkeita Syttymisvaihe tulisijoissa (alhainen lämpötila, huonot veto-olosuhteet) Rakoarinapoltto Kitupoltto Orgaanisia päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti kaasuuntumisen kontrolloinnilla ja ilman ohjauksella! Lähde: Jorma Jokiniemi, VTT 23
24 Mitkä asiat vaikuttavat pienhiukkasten syntyyn puun pienpoltossa? Polttoaine ja sen tuhkan koostumus Puun tuhka sisältää paljon kaliumia, joka höyrystyy tulipesässä ja muodostaa myöhemmin kondensoituneita pienhiukkasia. Tämä ilmiö tapahtuu aina ja voi olla voimakkaampi hyvässä poltossa, koska lämpötila voi olla korkeampi. Jos polttoaineessa on paljon tuhkaa hiukkaspäästöt lisääntyvät Epätäydellisestä palamisesta Nokihiukkasia Tervayhdisteitä, jotka kondensoituvat (tiivistyvät) tulipesän jälkeen muodostaen pienhiukkasia Lähde: Heikki Oravainen, VTT 24
25 Mitä on pienhiukkaset? µ µ 9-10 m 6-9 m 5-6 µ m 3-5 µ m 2-3 µ m 1-2 µ m <1 µ m Partikkelikoko 1 µ on mm Erilaiset hiukkaset Kokonaishiukkaset (TPS) Karkeat hiukkaset, halkaisija> 2,5 µm Pienhiukkaset (halkaisija, D < 2,5 µm) kertymähiukkaset (0,1< D> 1 µm) ultrapienet (0,01< D< 0,1µm) Hiukkasten määrä ilmoitetaan Massaa kohti (1 mg/mj =3,6 mg/kwh) Tilavuutta kohti (mg/nm 3 ) Hiukkasten lukumääränä (kpl/nm 3 ) Pienhiukkasten haitat lyhentynyt elinikä astmaoireiden paheneminen hengitys- ja sydänsairauksien oireiden lisääntyminen viihtyvyyshaitat (likaisuus, haju) 1 µm = 1 mikrometri 25
26 Pienhiukkasia (PM1) syntyy Puun poltto ei ole suinkaan ainut pienhiukkaslähde. Pienhiukkasia syntyy myös öljyn poltosta, liikenteestä, voimalaitoksista, teollisuudesta, kaukokulkeutuman jne. kautta. Isoissa voimalaitoksissa, joissa on savukaasujen puhdistus 0,03 11 mg/mj polttoaineesta ja polttotekniikasta riippuen. Puun pienpoltossa (< 50 kw:n laitteissa) Jatkuvassa poltossa 5 60 mg/mj Parhailla pellettilaitteilla alle 10 mg/mj Panospoltto (tulisijat) Hyvässä, tehokkaassa poltossa alle 50 mg/mj, uusissa tulisijoissa alle 9 mg/mj Laitekohtaiset arvot alle 100 mg/mj Hiilivetyjen osuus massassa kasvaa voimakkaasti, kun päästö yli 100 mg/mj Panospoltossa hetkellisesti 600 mg/mj Huonosta palamisesta seuraa yleensä suuremmat massapäästöt Lähde: Jorma Jokiniemi ja Kuopion yliopiston raportti: ( 1 mg/mj = 3,6 mg/kwh 26 8
27 Lämmitysohjeet varaaville tulisijoille 27
28 Polttopuun palakoko Sytytykseen käytetään pieniä sytykepuita, joissa on paljon palamispintaa (esim. kiehiset, pienet tikut ja tuohi) Voidaan käyttää myös sytytyspaloja tai -nestettä tai sanomalehtipaperitolloja. Kuvat: Tulikivi Oyj Hellapuut ovat pieniä (< 40 mm halkaisijaltaan), koska niillä säädetään hellan tehoa. Puun pituus määräytyy uunin mukaan ja paksuus ensimmäiselle pesälle mm (n. 0,5 kg/pilke) ja toiselle mm (n. 1 1,5 kg/pilke). Jaa tarvittava puumäärä useampaan panokseen (3 5 kg/panos). Lämmityskertaa varten tarvitaan 1 kg puuta /100 uunikiloa kohti 28
29 Puuta ladotaan uuniin liian paljon kerralla suht CO / ppm panosvertailu HÄKÄ, iso 12 kg panos aika min HÄKÄ, 3 pientä 4 kg panosta 350 keskipäästö 3*4 kg ppm keskipäästö 1*12 kg ppm 50 0 HÄKÄ hormin keskilämpö 3*4 kg 225 C hormin keskilämpö 1* 12 kg 252 C Yksi iso panos tuottaa lähes kolminkertaiset häkäpäästöt! 29 1 ppm = 1/ ppm=0,01%
30 Lämmityksen aloittaminen Tuhka ei saa yltää arinarautoihin. Poista tuhkat palamattomasta materiaalista tehtyyn jalalliseen ja kannelliseen astiaan. Älä laita tuhkaa kompostiin, tuhka estää pieneliöiden toiminnan! Tuhka säilyy kuumana pitkään, älä laita tuhka-astiaa puupinnalle. 30
31 Tarkista veto Jos tulisija on ollut käyttämättä pitemmän aikaa, tarkista veto. Vedon voi tarkistaa pitämällä tulitikkua suuluukun aukossa. Jos liekki ei taivu uuniin päin, polta savuhormissa rutistettua paperia tai puhalla lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla tai lämpöpuhaltimella. Varo, että et levitä nokea huonetiloihin, jos käytät puhallinta. Turvaa palamisilman saanti koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa (esim. sulje ilmanvaihto sytyttämisen ajaksi). 31
32 Sytyttäminen Sytytä pienellä määrällä. Käytä ensimmäisessä panoksessa pienikokoisia polttopuita. Lado polttopuut mieluummin vaakatasoon. Lado puut kuohkeasti ja sijoita sytykkeet päälle tai alle arinaratkaisusta riippuen. Noudata aina valmistajan antamia käyttöohjeita! 32
33 Erilaisia sytytystapoja Sytytys puiden päistä Sytytys useasta kohdasta Sytytys päältä (lado isommat puut alle) Kuvat: Tulikivi Oyj, Nunnanlahden Uuni Oy ja Kerman Savi Oy 33
34 Polttoaineen lisäys Lisää puut laitevalmistajan käyttöohjeen mukaisesti. Puita lisätään vasta kun entiset ovat palaneet lähes hiillokselle, ja liekit ovat laskeutuneet. Sijoita mielellään kuoripuoli alaspäin. Lado toinen panos tiiviimmin. Älä lado tulipesää täyteen. Vapaata tilaa pitää olla vähintään 1/3 tulipesän korkeudesta. Lisäykseen voit käyttää suurempia polttopuita. Liekkipalon aikana tarvitaan runsaasti palamisilmaa. 1 kg puuta tarvitsee 8 12 m 3 palamisilmaa. Vältä turhaa tulen kohentelua, jotta palaminen ei häiriinny. 34
35 Hiillos antaa runsaasti lämpöä Punaisena hehkuva hiillos luovuttaa paljon lämpöä, % puun energiasisällöstä. Vähennä uunin luukusta virtaavan ilman määrää. Kokoa hiillos yhteen ja kohenna tummuneita kekäleitä. Pidä arinailma täysin auki, jotta hiillos palaa mahdollisimman nopeasti loppuun. 35
36 Peltien sulkeminen Kun hiillos on tummunut sulje pelti. Jos suljet pellin liian aikaisin, huoneeseen saattaa tulla häkää. Häkävaroitin on hyvä turva. Palaminen on onnistunut hyvin, kun tulipinnat ovat vaaleita eikä niissä näy tummaa nokea. 36
37 Muutamia tärkeitä uunilämmittäjän ohjeita Älä polta uunissa jätteitä. Varmista polttoaineen loppuun palaminen ennen kuin suljet savupellit. Älä jätä uunia valvomatta lämmityksen aikana! Muista uunin nuohous! Kiinteistön omistaja on vastuussa nuohouksesta. Jatkuvassa käytössä olevat uunit on nuohottava kerran vuodessa. Käytä ammattitaitoista nuohoojaa. Palovaroitin on pakollinen ja häkävaroitin suositeltava. 37 Kuva: Uunisepät
38 Lisätietoja Polttopuun tuottaminen ja varastointi Ari Erkkilä, VTT Lämmitysohjeet, polttoaineet ja niiden standardisointi, VTT Pienpolton kehittäminen ja laitteiden standardisointi Heikki Oravainen, VTT Pienhiukkaset Jorma Jokiniemi, VTT& Kuopion yliopisto tai 38
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotTulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT
Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotMistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja 26.10.2018 Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineet 2017 Puu
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat
LisätiedotKuivan polttopuun varastointiohjeita
Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,
LisätiedotKäytä tulisijaasi oikeinkampanja
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotJärkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman
LisätiedotVER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE
VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE VER 1.4 SISÄLTÖ 1 TERVETULOA IN TULISIJAN KÄYTTÄJÄKSI 1 2 UUDEN TULISIJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 3 ENNEN TULISIJAN LÄMMITYSTÄ OTETTAVA HUOMIOON 2 3.1 Turvallisuus 2 3.2
LisätiedotPuulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä
Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä 7.10.2013 Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotPuukattilat Puhdasta lämpöä
www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotAriterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS
Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+
LisätiedotRakennusten lämmitykseen käytetty energia
www.biohousing.eu.com Pelletti, mitä se on? Ominaisuudet ja laatu sekä ympäristövaikutukset Saarijärvi 17.11.2006, VTT 1 Rakennusten lämmitykseen käytetty energia 2 Kuva: Finndomo 1 Primäärienergian kokonaiskulutus
LisätiedotMiten sinun kodissasi poltetaan puuta?
Opas puunpolttoon 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan monenlaisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien
LisätiedotKiinteän polttoaineen Arimax-kattilat
Arimax puulämmitys Arimax ja 60 alapalokattilat Arimax 20 yläpalokattilat Arimax 2KP ja KP käänteispalokattilat Arimax 1100 ja 10 lämminvesivaraajat Kiinteän polttoaineen Arimax-kattilat Arimax kiinteän
LisätiedotTulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta
Turvaohje 6/2007 Tulisijojen, savupiippujen ja -hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvaohjeen tarkoitus 2. Turvaohjeen velvoittavuus 3. Viranomaismääräykset 4. Määritelmiä 5.
LisätiedotHopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet
Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet Ohjeen sisällys: 1 Yleistä puulämmityksestä 2 Tulisijan ja rakennuksen ilmastointi 3 Käyttöönottovaiheen alkulämmitys 4 Varaavan tulisijan lämmittäminen 5 Takkaleivinuunin
LisätiedotLaadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
LisätiedotOpas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster
Opas puunpolttoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
Lisätiedotje h o ö t t y ä k ja - s u n n e s A i - r u h u Hormiliitos takaa P w w w. u u n i s e p a t. f i
Hormiliitos takaa P u h u r i - A s e n n u s - j a k ä y t t ö o h j e w w w. u u n i s e p a t. f i 2 K i e r t o i l m a t a k a n o s a l u e t t e l o E n n e n a s e n n u s t a v a r m i s t e t
LisätiedotPIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotTULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin.
TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. VARAAVAN TULISIJAN KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Ennen uuden tulisijasi käyttöönottoa on hyvä tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin.
Lisätiedot1 Käyttöohjeet... 3. 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6 3 Takkasydämen suoritusarvot... 7
KIT 100 käyttöohje 1 Käyttöohjeet... 3 1.1 Alkuvalmistelut... 3 1.2 Tulisijan käyttöönotto... 3 1.3 Sytytys... 4 1.4 Puiden lisäys... 4 1.5 Lämmityksen lopettaminen... 5 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotEldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 SE NO
Eldningsinstruktion och bruksanvisning Cronspisen 100, 200, 500 BAV SE-EX 0611-1 511507 SE NO DE GB FI Eldningsinstruktion och bruksanvisning för Cronspisen 100, 200,500 2 Fyringsinstruksjon og bruksanvisning
LisätiedotPolttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet
Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotHannu Rinne. Polttopuiden teko, varastointi ja käyttö KLAPIKIRJA WSOY
Hannu Rinne Polttopuiden teko, varastointi ja käyttö KLAPIKIRJA WSOY Hannu Rinne Klapikirja Werner Söderström Osakeyhtiö Helsinki Teos on osa Mediatehdas Dakar Oy:n Perinnemestari-hanketta Teosta varten
LisätiedotYhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet
Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotTulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com
Tulisijakuvasto 3.2.2015 2 Savukaasujen lämpötila on alhainen, koska lämpö varautuu tehokkaasti runkoon. Kaksoispolton ansiosta päästöt ovat todella vähäisiä Savukaasut nousevat vielä kerran ylös (tuplakierto)
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ARIMAX 240, ARIMAX 240 K 1. YLEISTÄ Arimax 240 ja Arimax 240 k ovat taloudellisia, kestäviä ja ympäristöystävällisiä yläpaloisia puukäyttöisiä keskuslämmityskattiloita. Lämmitys
LisätiedotASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET. Aurinkokiuas Lupaus 140
1/11 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Aurinkokiuas Lupaus 140 Lue huolellisesti asennus- ja käyttöohjeet ennen kiukaan asennusta. Takuu ei kata asennus- tai käyttövirheestä johtuvia vikoja. Kaikki paikalliset
LisätiedotTehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät
Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -
LisätiedotAduro takkauunit. Käyttöohje. Ecolabel - Sintef - EN 13240. www.aduro.dk / www.aduro.no / www.adurofire.de / www.aduro.fr.
Aduro takkauunit Käyttöohje Ecolabel - Sintef - EN 13240 www.aduro.dk / www.aduro.no / www.adurofire.de / www.aduro.fr Versio 1 Onnittelut uuden takkauunin johdosta! Jotta saisin parhaan mahdollisen ilon
LisätiedotPorin Matti uunin asennus- ja käyttöohje
Porin Matti uunin asennus- ja käyttöohje Kiitos että tein hyvän valinnan ja valitsit maan mainion Porin Matti tulisijan! On hyvin hyödyllistä, että perehdyt tähän ohjekirjaan hyvissä ajoin. Kuten tunnettua
LisätiedotKARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI
KARHUKOLON KÄYTTÖOHJEET KÄMPPÄSÄNTÄ ANGELICA PAX 0503738963 KANTOHAKA 4H31 02410 K.NUMMI KUN SAAVUT KÄMPÄLLE (KARHUKOLO) -Kytke palovaroittimien patterit ja tarkista että ne toimivat -tarkista että sammuttimet
LisätiedotMaatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke
Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät
LisätiedotK Ä Y T T Ö O H J E K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N
KÄYTTÖOHJE K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N SISÄLLYSLUETTELO KERMANSAVI-TULISIJAT 4 KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT 5 TULISIJAT JA ILMASTOINTI 6 SAVUHORMI 7 Hormin veto 8 ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS 8
LisätiedotKOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE
1 KOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE KOTA RETRO 3140 KOTA MINIRETRO 3150 2 KOTA RETRO-KAMIINA, TNRO 3140 KOTA MINIRETRO TNRO 3150 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Tekniset tiedot 2. Yleistä 3. Asennus
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotNuohoojan Tulikivi-uuniopas Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Tässä nuohoojan oppaassa ovat tärkeimmät Tulikiviuunien paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ohjeita nuohoojalle Tulikivi-uunien puhdistamiseen
LisätiedotTulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta
TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: metsä 1/2010 (737) BIOENERGIA Tulisijojen vähäpäästöinen käyttö tietoa ja tuloksia pääkaupunkiseudulta Bioenergian asiantuntija Jukka Makkonen, TTS tutkimus Puun
LisätiedotPUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900
PUUHIILIUUNI METOS INKA P300, P600, P900 Asennus- ja käyttöohjeet (Rev. November 2012) 4149933, 4149936, 4149939 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä...3 2. Laitteen osat ja rakenne...3 2.1. Rakenne...4 3. Asennus...5
Lisätiedot1. Palamisen perusteet
1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt
LisätiedotPellettilämmitysjärjestelmän huolto ja kunnossapito
Nuohooja-lehti 2/2007 Kirjoittajat: - Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy / BENET Bioenergiaverkosto - Reine Piippo, Suomen Pellettienergiayhdistys ry Valokuvat: ks. erilliset kuvaselosteet Pellettilämmitysjärjestelmän
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotPUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta
LisätiedotTULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin.
TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. VARAAVAN TULISIJAN KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Ennen uuden tulisijasi käyttöönottoa tulee tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin.
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotT o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -
T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!
LisätiedotLÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE LÄMMITYSOHJE
FIN VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE, s. 3 SWE BRUKSANVISNING TILL VÄRMELAGRANDE ELDSTÄDER, s. 13 ENG USER INSTRUCTIONS FOR STORING STOVES, p. 23 DEU GEBRAUCHSANLEITUNG FÜR SPEICHERÖFEN, s. 33 FRA MODE
LisätiedotVähän teoriaa Tervaksien hankkiminen Polttotynnyrin valmistaminen
Tervanpoltto Terva on monipuolinen aine omavaraistaloudessa, ja sen tuottaminen kotona ilman monimutkaisempia laitteistoja on mahdollista. Tervanpoltto kannattaa aloittaa tynnyripoltosta, jolloin panokset
LisätiedotAsennuksen perusasioita
tt Asennuksen perusasioita Ennen kuin liität takkaa hormiin, olisi hyvä tarkistaa seuraavat asiat: - Piipun kunto (nuohooja) - Piipun vetoisuus (nuohooja) - Tarvittava turvaväli (palotarkastaja) - Turvallisuus
LisätiedotKirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet
Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti
LisätiedotBIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala
LisätiedotNORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet
ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!
LisätiedotPuuhellan käyttämistä ruoanlaittoon arastellaan kesällä turhaan. Hella auttaa kuivattamaan mukavuuden kannalta liian kosteaa sisäilmaa.
TULISIJA- JA SAVUPIIPPUYHDISTYS TSY TIEDOTTAA Nauti tulisijastasi turvallisesti myös kesällä Elävästä tulesta voi nauttia myös kesäaikaan ja tulta pitää niin kodin kuin vapaa-ajan asunnon tulisijassa.
LisätiedotMetsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
LisätiedotPALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1
PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotPuupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Puupolttoaineiden laatuvaatimukset ja vaikutukset päästöihin Nuohoojien täydennyskoulutuspäivät 26. elokuuta 2017, Peurunka, Laukaa Eija Alakangas, johtava
LisätiedotUltrafire. Käyttö- ja hoito-ohje
Ultrafire Käyttö- ja hoito-ohje Ultrafire Mistral, Regal, Maxette ja Minette takkojen rakenne ja toiminta Luja, elämätön kuorimuuraus hohkakiveä. Rakenne mahdollistaa elementtisavupiipun asennuksen takan
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotMuuntokertoimet LIITE 1. Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia:
LIITE 1 Muuntokertoimet Kyselyssä ilmoitettujen polttopuumäärien muuntamisessa kiintokuutiometreiksi käytettiin seuraavia muuntokertoimia: Raakapuu: Havuhalko 0,650 p-m³/m³ Lehtihalko 0,620 p-m³/m³ Pilke,
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotPoltto- ja kattilatekniikan perusteet
Poltto- ja kattilatekniikan perusteet #1 Palaminen ja polttoaineet Esa K. Vakkilainen Polttoaineet Suomessa käytettäviä polttoaineita Puuperäiset polttoaineet Maakaasu Öljy Hiili Turve Biopolttoaineita
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
Lisätiedot1 / 2015. www.warmauunit.com
Tulisijakuvasto 1 / 2015 www.warmauunit.com Ajattele ympäristöä sekä luontoa ja lämmitä puulla tuet puhtaampaa tulevaisuutta Kokemus takaa laadun Warma-Uunit Oy on uusikaupunkilainen perheyritys, jolla
LisätiedotKirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet
Kirami CUBE Ulkopuolinen lämmityskamiina Käyttöohjeet Kamiinan tekniset tiedot: Merialumiininen kamiina (AlMg3) Valurautainen rosti x 2, umpirosti x 1 Tulipesäluukku, jossa teräksinen sisäosa Sisällä vesikiertoputket
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotMiksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi
+ = Kontio 1 Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta Valmistulen henkilökunta huolehtii kaikista talotoimitukseen liittyvistä tulisij a-asioista. Laadukkaaseen palveluun kuuluu sinulle sopivan
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotJaakko Laurila OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN
Jaakko Laurila OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN UUSIMINEN Jaakko Laurila Opinnäytetyö Kevät 2013 Talotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotSavumerkit. Opas puun pienpolttoon
Savumerkit Opas puun pienpolttoon Puu polttoaineena Takkatulen loimotus koleassa syysillassa ja puukiukaan lämmitys valoisassa kesäillassa luovat tunnelmaa ja mielihyvää. Puulämmitys tuo myös turvaa varsinaisen
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotJari Seppälä. Tervetuloa
Jari Seppälä Tervetuloa Agenda -Tiileri, lyhyt esittely ja tulisijamarkkinakatsaus - Tulisijavaihtoehdot -Takan/tulisijan hankinta - Tila johon takka tulee - Ulkonäkö- takka osana sisustusta - Tulisija
LisätiedotC 800. Eldningsinstruktion
SE DE NO FR GB DK FI IT NL Eldningsinstruktion 2 Heizinstruktionen 5 Fyringsinstruksjon 8 Instructions d allumage 11 Lighting Instructions 14 Fyringsvejledning 17 Lämmitysohjeet 20 Istruzioni per l accensione
LisätiedotTulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin
Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,
LisätiedotPäästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään? SYKE Ilmasto ja ilmansuojelu -ryhmä Niko Karvosenoja Kaarle Kupiainen Mikko Savolahti Ville-Veikko Paunu
Lisätiedot