Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä
|
|
- Leena Leppänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Puulämmityksellä edullista energiaa Jyväskylä Veli-Pekka Kauppinen Suomen metsäkeskus jpy 1
2 2 Yleistä puun käytöstä ja hinnoista
3 Pientalojen polttopuun käyttö Puupolttoaineita käytetään pientalossa lähes 7 miljoonaa kiintom3. Suurin osa käytetään pilkkeenä tulisijoissa, joita on noin 3 miljoonaa. Uusia tulisijoja hankitaan vuosittain noin Polttopuuta käytetään ka. 4,6 kiintom3 / kiinteistö Polttopuusto noin puolet hankitaan omasta / sukulaisen metsästä 3
4 Pelletin käyttö Suomessa 2012 Pellettejä valmistettiin t Josta okt käyttivät t ja lämpölaitokset, suurkiint t Vienti oli t ja tuonti t Metsähakkeen käyttö 2012 Metsähaketta käytettiin 8,3 milj. kiinto-m3 Pääasiassa isoissa lämpö- ja voimalaitoksissa 4
5 5 Yli 1 milj.t tuottivat: Ruotsi Saksa Tanska Venäjä Kanada USA
6 Polttopuun termit ja mittayksiköt Pilke, klapi on katkottu ja halottu cm pitkä Halko on katkottu ja halottu (tai aisattu) 1m pitkä Ranka on karsittu runkopuu Hake, murska 6
7 7 Energiavertailu
8 Energian hinnan muutos 14 Sähkö Öljy Pelletti Metsähake snt/kwh (sis. alv)
9 Energian hinnat nousevat myös tulevaisuudessa Jos hintojen nousu jatkossa on esim.7% vuodessa => Eri polttoaineiden käyttökustannusten erot vain kasvavat 9
10 Puun ominaisuudet ja kuivuminen Puun varastointi 10
11 Polttopuun laatu Kaikki Suomessa kasvavat puulajit soveltuvat polttopuuksi ominaisuudet huomioon käyttötarpeen ja -mukavuuden mukaan Poltettavuuden kannalta laadun tärkein tekijä on alhainen puun kosteus --> syttyy hyvin, hyvä lämpöarvo kaatotuore noin 50 p-% sopivin poltettavaksi p-% sopiva pilkekoko Muut laatutekijät ei sieni- ja homekasvustoja 11
12 12 Puun kosteuden vuodenaikainen vaihtelu
13 Puun tasapainokosteus, VTT Puu pyrkii tasapainokosteuteen ympäröivän ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mukaan Ulkona katoksessa 15-30%, ulkovarastossa 10-15%, sisällä n.5% 13
14 Koivurankojen kuivuminen varastossa, VTT Koivu, moto, peittämätön Koivu, moto, peitto Koivu, moto, kate Kosteus, %
15 Sieni- ja homekasvustoa rankojen päissä
16 Homeen esiintyminen rangan päässä eri varastoissa peittämätön peitetty katettu Näytekiekkoja rangan päästä peittämätön ja peitetty
17 Eri tavalla käsiteltyjen rankojen kuivuminen varastossa, VTT Koivuranka, kuorellinen Koivuranka, moto, kate Koivuranka, ositt. kuorittu Kosteus, %
18 Yhteenveto rankapuun kuivuminen, VTT Hillebrand Motolla kaadettujen rankojen kosteus alenee ensimmäisen kesän aikana 50 %:sta noin 30 %:iin. Toisen kesän aikana rankojen kosteus alenee edelleen n. 20 %:iin. Rangat, joiden kuori on ehjä (metsurikaato), kuivuvat yhden kesän aikana vain n. 4 %- yksikköä. Peitetyt rangat ovat n. 10 %-yksikköä kuivempia kuin peittämättömät. Rankojen kuivumista ja siten niiden säilyvyyttä voidaan tehostaa merkittävästi rikkomalla kuorta (motokaato, kuorinta, aisaus).
19 Koivupilkkeiden kuivuminen ulkona katetussa 3,5 i-m3 verkkokehikossa ja kosteuden vuodenaikainen vaihtelu, VTT 19
20 Katetussa varastossa olleiden koivupilkkeiden kuivuminen, VTT Kun kosteus laskee alle 23%:n, sienten elintoiminta käy vaikeaksi ja alle 17 %:n kosteudessa sienet yleensä kuolevat kokonaan
21 Yhteenveto pilkkeen kuivuminen, VTT Hillebrand Pilkkeen koolla ja kuoren osuudella on huomattava merkitys pilkkeiden kuivumisnopeuteen. Kuivumisnopeuteen vaikuttaa eniten pilkkeen paksuus paksuuden puolittuminen lyhentää kuivumisaikaa noin puoleen. Pilkkeen kuivumista voidaan tehostaa merkittävästi rikkomalla kuorta, esim. pilkkeiden teon yhteydessä. Jo pienikin kuoren rikkominen edistää pilkkeen kuivumista. Pilkkeitten kuivumisnopeus varastossa riippuu voimakkaasti ympäristön lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta.
22 Yhteenveto pilkkeen kuivuminen, VTT Hillebrand Keväällä tehdyt pilkkeet kuivuvat yhden normaalikesän aikana noin 20 %:iin, mutta talviaikana kastuminen on 10 %-yksikön luokkaa, puun tasapainokosteudesta johtuen. Kuivumisnopeudessa ei ole merkittävää eroa eri kokoisten (1 15 m 3 ) katettujen varastokasojen välillä. Katetut/peitetyt pilkeet ovat noin 7 %- yksikköä kuivempia kuin peittämättömät pilkeet. => peite, katokseen heinäkuun aikana
23 23 Puun varastointi
24 Hyvä polttopuun varastointi Varastointi sisällä: Riittävä ilmanvaihto (lattian alta) ei kellari, ei varjoisa paikka Riittävä koko, lisälämpönä 5 m2, jos päälämmitys niin m2 Riittävän isot ovet Paloturvallisuus Kun kosteus laskee alle 23%:n, sienten elintoiminta käy vaikeaksi ja alle 17 %:n kosteudessa sienet yleensä kuolevat kokonaan.
25 Hyvä polttopuun varastointi Varastointi ulkona: Riittävä lämpö, aurinkoinen paikka Riittävä ilmanvaihto, aukean mäen päällä tuulee aina Estä maasta tulevan kosteuden pääsy puihin, kunnon aluspuut Estä taivaalta tuleva vesi, kate (huom. Jätä sivut auki kuivumista varten) Missä ja miten kuivaisit pyykkisi?
26 Puulämmityksen suunnittelu metsäkeskuksen energianeuvonnassa huomattuja asioita 26
27 Polttopuun käytön yleisyys pää- ja lisälämmönlähteenä Osuus kiinteistöstä, % Puu päälämmönlähde Puu lisälämmönlähde Maatila Vapaa-ajan asunto Omakotitalo Kaikki pientalot Lähde: Työtehoseura 15/2002 (658) 27
28 Rakennuksen lämmöntarve Lämmitysenergia, kwh/m² Ostoenergia lämmitykseen Ilmaislämpökuormat Tyypillinen pientalo Matalaenergiarakennus Kuukausi 28
29 Klapilämmitys Lisälämmönlähteenä Puuta käytetään vuodessa sen verran kuin on varaston koko ½ taloista ei ole minkäänlaista puuvarastoa! => poltetaan märkää puuta johtuen varastoinnista! Suurin syy tyytymättömyyteen klapikaupassa ovat puun kosteus, homeisuus ja hinta ¼ saa polttopuunsa ilmaiseksi sukulaiselta tai tuttavalta 1 / 5 aikoo lisätä polttopuun käyttöä tulevaisuudessa Saunan kiuas liian tehoton => usein liian paljon kiviä ja väärin ladottu Puuttuu riittävä korvausilma => huono veto, ikkunat vetävät Ilmalämpöpumppu tehostaa tulisijan lämmön luovutusta 29
30 30 Klapilämmitys Päälämmitysmuotona Kattilaan kytketyn varaajan mitoitus on liian pieni ja lämmityspatterit ovat liian pienet Kattilan kiertoveden termostaattia ei säädetä sytyttäessä ja lämmityksen loputtua Kattilaan tulee kylmä vesi suoraan varaajasta Korvausilma palamiseen puuttuu pannuhuoneesta Varoventtiilit on oltava sekä kattilassa ja varaajassa Klapilämmityksen suurin ongelma on yleensä kovat pakkaset ja lämpimän veden riittävyys (lattialämpö < 35 astetta ja LKV >50 astetta), varaajassa kaksi lämminvesikierukkaa auttaa Lisäapuna leivinuuni ja lämpimänveden sähkövaraaja (vesi kierukan kautta) Pienet ja matalaenergia talot? Isot kiinteistöt?
31 Pellettilämmitys Laitteet toimivat yleensä hyvin, isoimmissa kiinteistöissä käytännössä hakepolttimia Pieni varastotilan tarve Ongelmat yleensä varastossa ja pelletin siirrossa Pellettisiilon pohja riittävän jyrkkä Siirtospiraalin mutka heti alkuun Pientaloissa siilon koko noin yksi vuosi Vanha hakestokeri toimiva isommissa taloissa Suurissa kiinteistöissä siilon mitoitus yleensä liian pieni Pelletin tuonti tilauksesta 2-10 vrk Pelletti tilauksen koko vaikuttaa hintaan Pellettitakat ovat lisälämmönlähteinä edullisia 31
32 Hakelämmitys Mitä parempi polttoaine, sen paremmin toimivat. Pelletillä isompi tehoskaala Nykylaitteilla pääsee jo lähes 0-teholle Ei koskaan talon alakertaan hakevarastoa (sienet, home) Suurimpana ongelmana ylimitoitus ja kesäajan käyttö, asiassa auttavat: Aurinkokerääjä / sähkövaraaja lämpimän veden tuottoon Varaaja ja automaattisytytys Kattilalle oma säätö talvi- ja kesäajalle Korvausilma usein puuttuu pannuhuoneesta Oma polttoaine (aih. myös välinpitämättömyyttä kattilan säätöihin ja polttoaineen laatuun) Kuva Fredrik Ek 32
33 Energianeuvonta Ota huomioon: Neuvontapalvelut Aika Polttoaine Mitoitus Laitevalmistaja Varaston koko Tuet Käytä asiantuntijan apua Yksinkertainen = Toimiva 33
34 34 Puun poltto
35 Eri puulajien lämpöarvoja Puulaji Kuivaaineen tehollinen lämpöarvo Tehollinen lämpöarvo, 20 %:n kosteus Tehollinen lämpöarvo kwh/kg kwh/irto-m 3 kwh/pino-m 3 Mänty 5,4 4, Kuusi 5,3 4, Koivu 5,3 4, Koivun tuohi 6,3 4.9 Haapa 5, Leppä 5, Puubriketti 5,3 4.7* * 10 %:n kosteudessa Lähde: Alakangas, Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita Työtehoseura: Pilkeopas omakotitaloille.
36 Puun palaminen ja lämmönkehitys 800 O C Syttyminen Jäännöshiilen palo Lämpöä kehittyy Kosteuden haihtuminen Pyrolyysi Haihtuvat aineet % Jäännöshiili % Lämpöä tarvitaan 36 Lähde: Alakangas, Taloustulisijojen käyttö 1992.
37 Polta puuta oikein kuivaa puuta, sisälle 2 pv aikaisemmin tarkista veto (sytystyspelti), poista liika tuhka sytytä päältä pieni määrä pieniä puita (< 5 cm) lisää vähitellen isompia puita hiilloksen päälle halkaistu puoli ylöspäin ja jätä vähintään 1/3 vapaata tilaa (pitkäliekkinen palaminen) säädä palamisen ilma suu- ja tuhkaluukun avulla, vaalea savun kertoo puhtaasta palamisesta, tuli saa kohista lievästi kohenna hiillosta ja pienennä suuluukun ilmaa sulje pellit vasta kun hiillos on tummunut onnistunut lämmitys kun tulipinnat ovat vaaleita
38 Polta puuta oikein 38
39 Klapinäytteet, pituus 33cm, läpimitta 10cm /m3
40 Puun tasapainokosteus ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mukaan /m3
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa
Laadun hallinta pilkkeen tuotannossa Jyrki Raitila, VTT Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu 10.12.2014 Tausta Polttopuuta käytetään Suomessa vuosittain n.15 milj. i-m 3. Suomessa myydään vuosittain noin
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotMetsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus metsäalan asiantuntijatalo Sisältö Metsäenergia käyttö Energiapuun kasvatus, korjuu ja laatu Lämpö- ja pilkeyrittäjyys Metsäenergian tulevaisuus
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotMistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry
Mistä pientaloihin järkevää energiaa? OMAKOTI MESSUT 25. ja 26.10.2018 Vantaalla klo 14:30-15:00 Tomi Bremer Metsän Woima Oy ja TTS Työtehoseura ry Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineet 2017 Puu
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotPUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010
PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat
LisätiedotVaraavien uunien lämmitysohjeita
Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu
LisätiedotTulisijat omakotitalojen lämmityksessä
www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotKäytä tulisijaasi oikeinkampanja
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää
LisätiedotVTT:n polttopuututkimuksia
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) VTT:n polttopuututkimuksia Halkoliiteri 10 vuotta -seminaari Jyrki Raitila, VTT Pilkkeeseen liittyviä tutkimusaiheita Raaka-aineen ja pilkkeen
LisätiedotMaatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke
Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotPuu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.
Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.
LisätiedotKuivan polttopuun varastointiohjeita
Kuivan polttopuun varastointiohjeita...ei KAI VAAN ALA SATAA Poltettavaksi tarkoitettu puu kuivataan ennen käyttöä. Sopivaan kokoon pilkottu kuiva puu syttyy kosteaa puuta helpommin, palaminen on tehokkaampaa,
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotKalevi Pietikäinen 10.10.2015. Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollinsäätiö
Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen Osio 1 Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Taimikoiden hoito ja nuorten metsien energiapuuvarojen hyödyntäminen Metsä työllistäjänä sekä energiapuun ja
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat
LisätiedotJärkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen
Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman
LisätiedotTulisijalämmitys ja polttopuun varastointi. Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT
Tulisijalämmitys ja polttopuun varastointi Takkailta, 1.11.2011 Pori Eija Alakangas, Ari Erkkilä ja Jyrki Raitila, VTT 2 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi Kuva: www.halkoliiteri.com 3 Puupolttoaineen
LisätiedotEnergiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Energiapuun kuivuminen rankana ja hakkeena Puun kuivauksen teemapäivä, Biolämpöhanke, Saarijärvi 4.4.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Johdanto 3.4.2014 2 Kuivumiseen
LisätiedotEnergiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotBIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala
LisätiedotVAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti
VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotEnergiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät. Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija
Energiapuun kuivaaminen - Erilaiset menetelmät Ismo Makkonen, Metsäenergiatutkija JOHDANTO Yleisesti energiapuun laadun merkittävimpänä laatutekijänä pidetään kosteutta Energiapuun kosteudella on monia
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä
Lisätiedotpilkekattilan käyttäjälle
1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa suomalaisista tuottaa käyttämänsä pilkkeen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotPuukattilat Puhdasta lämpöä
www.jäspi.fi Puukattilat Puhdasta lämpöä Jäspi Econature 40 Jäspi YPV 40 Jäspi Stoker 40 Jäspi Ecopuu 25 Puukattila lämmitysjärjestelmänä Puulämmityksessä käytettävä puu (halko,klapi) on kotimainen, edullinen,
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotPelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä
Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Lähilämpöilta Kämmenniemi, 27.9.2011 Hannes Tuohiniitty Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää aina 150 m2 pintaalaan asti
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotJäspi-Puukattilat. www.kaukora.fi. Jäspi-Puukattilat (kiinteän polttoaineen kattilat)
Jäspi-Puukattilat Jäspi-Puukattilat (kiinteän polttoaineen kattilat) Puulämmityksessä käytettävä puu (halko, klapi) on kotimainen, edullinen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen energianlähde. Puulämmityskattilasta
LisätiedotKalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö
Klapinippujen ja energiapuun kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 7.9.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä
LisätiedotMikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty
Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen
LisätiedotPellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa. Ekokumppanit 30.8.2012 Hannes Tuohiniitty
Pellettitakat saneeraus ja uudiskohteissa Energia = työ Öljylämmitys = Venäjäsidonnaisuus Venäjän öljysaatavuuden vakaus? Lähde: Bitrereport 2011 Saammeko enää jatkossa öljyä markkinoilta millään hinnalla?
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotKalevi Pietikäinen Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö
Klapinippujen kuivatuksen vertailu eri vuodenaikoina Kalevi Pietikäinen 14.10.2017 Tätä tutkimusta on tukenut Eino ja Marjatta Kollin säätiö Mietteitä kuivumisesta Puiden kuivumisen yhteydessä tulisi puhua
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotPUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotPUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ
PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ 14.12.2017 METSÄN WOIMA OY TTS TYÖTEHOSEURA POLTTOHAKKEEN HINNAN OSATEKIJÄT JA SEN ARVOKETJUN OMISTAJAT Hakkeen hinta muodostuu
LisätiedotPuun energiakäyttö 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-
LisätiedotRaportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta
1 Raportti Joensuun yliopistoon ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun 7. 8.12.2009 tehdystä opintomatkasta PUUENERGIATOIMISTO-HANKE Vesa Niemitalo/ Ammattiopisto Lappia 2009 2 1. Taustaa Vierailun tavoitteena
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMetsätilastollinen tietopalvelu PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi
METSÄNTUTKIMUSLAITOS Pientalojen polttopuun käyttö Metsätilastollinen tietopalvelu Lisätietoja: PL 18 Jukka Torvelainen puh. 010 2111 01301 Vantaa sähköposti: jukka.torvelainen@metla.fi POLTTOPUUN KÄYTTÖ
LisätiedotLämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille. Anssi Kokkonen
Lämpötekniikkaa hakkeelle ja puupelletille Anssi Kokkonen 28.11.2016 Kaikki lähtee kunnon polttoaineesta! Pellettilämmityslaitteistot AvainEnergia Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu www.avainenergia.fi Polttoaineen
LisätiedotTERVETULOA TERVASTUVALLE OLAVIN RETKEILIJÄT RY
TERVETULOA TERVASTUVALLE OLAVIN RETKEILIJÄT RY NEUVOJA TERVASTUVAN KÄYTTÄJÄLLE Tervastuvan osoite: Pihlajaniementie 705 AVAIMET Tuvan avaimella avautuu: puuvajan vieressä oleva varasto puuvajan päädyssä
LisätiedotAriterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 240 yläpalokattila PUULÄMMITYS
Ariterm 35+ alapalokattila Ariterm 60+ alapalokattila Ariterm 20 yläpalokattila PUULÄMMITYS SISÄLLYSLUETTELO ARITERM OY... 2 PERUSTIETOA PUULÄMMITYKSESTÄ... 3 LAITTEISTON VALINTA... ARITERM 35+ JA 60+
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
Lisätiedotpilkekattilan käyttäjälle
1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeen laatu ratkaisee PIKAVINKIT Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotKAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+
KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotUusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo
Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520
KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520 ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotLämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke
Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
Lisätiedot