KIRJALLINEN KYSYMYS 238/2005 vp Turun lentoliikenteen tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Suomen liikenneväyläsuunnitelmat ovat olleet runsaasti julkisuudessa mm. tulevien vuosien valtiontaloudellisten kehyskeskustelujen ja -päätösten yhteydessä. Erilaisia näkemyksiä on esitetty mm. Turku Joensuu-ratayhteyden kohtalosta. Tuorein visiointi on liittynyt siihen, miten Turun, Tampereen ja Lahden suunnasta voitaisiin tulla junalla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Taustalla on ollut ainakin Finnairin halu vähentää kannattamatonta kotimaanliikennettä. Lopputuloksena voisi olla se, että myös muiden yhtiöiden lennot Turun lentokentältä loppuisivat. Tämä ei ole ollut ainoa varjo Turun lentoaseman yllä: taannoin oli uhan alla lentoaseman ympärivuorokautinen aukiolo. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ollenkaan vähättelemättä kokonaisvaltaisen liikennesuunnittelun merkitystä tiedustelen, miten valtioneuvostossa nähdään Turun ja koko Varsinais-Suomen alueellisen kehittymisen mahdollisuudet, jos kokonaisvaltaisen liikenneväyläsuunnittelun lopputuloksena Turussa ei ole edellytyksiä ylläpitää sen paremmin lentokenttää kuin valtakunnallista poikittaishenkilöjunaliikennettä? Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2005 Marjukka Karttunen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Marjukka Karttusen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 238/2005 vp: Ollenkaan vähättelemättä kokonaisvaltaisen liikennesuunnittelun merkitystä tiedustelen, miten valtioneuvostossa nähdään Turun ja koko Varsinais-Suomen alueellisen kehittymisen mahdollisuudet, jos kokonaisvaltaisen liikenneväyläsuunnittelun lopputuloksena Turussa ei ole edellytyksiä ylläpitää sen paremmin lentokenttää kuin valtakunnallista poikittaishenkilöjunaliikennettä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on esitetty, että Turusta ja Tampereelta Helsinkiin kulkevat junayhteydet siirrettäisiin kulkemaan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Tällöin esim. Finnair voisi vähentää kannattamattomia kotimaan vuorojaan. Yleisesti ottaen junayhteys Suomen suurimmalle lentokentälle olisi liikenteellisesti perusteltua. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan olemassa suunnitelmia kyseisten ratojen rakentamisesta eivätkä ne ole ajankohtaisia pitkään aikaan. Turun lentoaseman liikenne vuonna 2004 oli 312 000 matkustajaa, josta ulkomaan liikenteen osuus oli 62 % ja kotimaan 38 %. Turku on Suomen viidenneksi vilkkain reittiliikenneasema. Ulkomaan liikenne suuntautui lähinnä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Turun lentoaseman vaikutusalueella asuu noin 350 000 ihmistä. Alueen väestö, ansiotaso ja talous kasvavat keskimääräistä voimakkaammin ja teollisuus on hyvin kehittynyt. Nämä yhdessä tulevat tulevaisuudessa takaamaan lentoliikenteen kysynnän ja lentoaseman toiminnan kehittymisen. Turun kaupunki, ympäristökunnat ja yritykset ovat kehittämässä Turun talousalueen logistisia valmiuksia. Lentoasema ja sen ympäristö on valittu yhdeksi kehitysalueeksi. Turun kaupunki ja Ilmailulaitos ovat yhdessä kaavoittaneet aluetta logistiikan ja talouselämän tarpeita varten. Ilmailulaitos on myös mukana alueen logistiikkaa kehitettäessä. Tässä työssä on jo saavutettu tuloksia. Vuonna 2003 valmistui lentoasemalle rahtiterminaali, ja rahtiliikenne on lisääntynyt selvästi. Turun sijainti tukee lentorahdin kehitystä. Turun lentoasema täytti tänä vuonna 50 vuotta. Nyt näkyvissä olevan kehityksen valossa voidaan hyvin odottaa, että Turun talousalueelta löytyy myös tulevaisuudessa kysyntää hyvin toimivalle lentoliikenteelle. Liikenteen kasvaessa tarjoutuu mahdollisuuksia avata lisääntyvässä määrin suoria reittejä Eurooppaan. Huoli Turun lentoaseman toiminnan tulevaisuudesta on ainakin tällä hetkellä aiheeton. Turun ja Joensuun välillä on nykyisin yöjunaliikennettä. Valtion junaliikenteen ostomäärärahojen vähentyessä, on syntynyt tarve tarkastella eri yhteysvälien ostoliikenteen kannattavuutta. Kyseinen yöjunaliikenne kuuluu selvitettäviin yhteyksiin. Tällä hetkellä asian selvittäminen on vielä kesken. Poikittaiset junayhteydet Turusta muualle Suomeen säilyvät kuitenkin päiväjunien avulla myös siinä tapauksessa, että yöjunaliikenne jouduttaisiin lakkauttamaan. Hallituksen budjettikehysriihessä 10. maaliskuuta sovittiin, että hallitusohjelman joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden saavuttamisesta 2
Ministerin vastaus KK 238/2005 vp Marjukka Karttunen /kok tehdään selvitys. Selvityksen tekee työryhmä, jossa ovat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja hallitusryhmät. Työryhmä arvioi 16. toukokuuta mennessä joukkoliikenteen nykytilan ja kehitysnäkymät muutaman vuoden päähän. Tavoitteena on saada aikaan yhteinen näkemys ja esitys siitä, mitkä ovat ne välttämättömät toimet, joilla hallituksen asettamiin tavoitteisiin voidaan päästä. Työryhmän tehtävänä on myös tarkastella, miten joukkoliikenteen rahoitusjärjestelmää voitaisiin uudistaa. Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 238/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Marjukka Karttunen /saml: Utan att på något sätt förringa betydelsen av en övergripande trafikplanering frågar jag hur statsrådet uppfattar möjligheterna till regional utveckling inom Åbo och hela Egentliga Finland om resultatet av den övergripande trafikledsplaneringen är att Åbo inte har förutsättningar att upprätthålla vare sig flygfält eller tvärgående nationell persontågstrafik? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I den offentliga debatten har det föreslagits att tågförbindelserna från Åbo och Tammerfors till Helsingfors skall börja gå via Helsingfors-Vanda flygfält. T.ex. Finnair kunde då minska på sina olönsamma inrikesturer. Generellt sett vore det ur trafiksynpunkt motiverat med tågförbindelser till Finlands största flygfält. För närvarande finns det dock inga planer på att bygga dessa banor och de kommer inte heller att vara aktuella på en lång tid. År 2004 var antalet passagerare på Åbo flygplats 312 000, av vilka 62 % i utrikestrafiken och 38 % i inrikestrafiken. Åbo är Finlands femte livligaste flygplats för ruttrafik. Utrikestrafiken gick främst till Stockholm och Köpenhamn. Inom Åbo flygplats influensområde bor ca 350 000 människor. Befolkningen i området, inkomstnivån och ekonomin växer kraftigare än genomsnittet och industrin är högt utvecklad. Allt detta kommer att garantera efterfrågan på flygtrafik och utveckling av flygplatsens verksamhet i framtiden. Åbo stad, de omgivande kommunerna och företagen håller på att utveckla den logistiska beredskapen inom Åbos samarbetsområde. Flygplatsen och dess omgivningar har utsetts till ett utvecklingsområde. Åbo stad och Luftfartsverket har tillsammans planlagt området med tanke på logistikens och det ekonomiska livets behov. Luftfartsverket deltar också i utvecklingen av logistiken inom området. Resultat har redan nåtts i detta arbete. År 2003 fick flygplatsen en fraktterminal och frakttrafiken har ökat klart. Åbos läge är fördelaktigt för utveckling av flygfrakten. Åbo flygplats fyllde 50 år i år. I ljuset av den pågående utvecklingen kan efterfrågan på en välfungerande flygtrafik inom Åbo ekonomiområde förväntas också i framtiden. I takt med att trafiken ökar blir möjligheterna att öppna direkta rutter till Europa också större. Oron över den framtida verksamheten vid Åbo flygplats är åtminstone i dagens läge obefogad. Nattågstrafik upprätthålls för närvarande mellan Åbo och Joensuu. I och med att statens anslag för köp av tågtrafik minskar har det blivit nödvändigt att se över lönsamheten hos köptrafiken på vissa sträckor. Ovan nämnda nattågstrafik hör till de förbindelser som utreds. Utredningen pågår som bäst. Dagtågen kommer dock att fortsätta de tvärgående tågförbindelserna från Åbo till andra orter i Finland även om nattågstrafiken måste dras in. Vid regeringens mangling av budgetramarna den 10 mars kom man överens om att göra en utredning av hur regeringsprogrammets mål för kollektivtrafiken har nåtts. Utredningen görs av en arbetsgrupp med företrädare för kommunika- 4
Ministerns svar KK 238/2005 vp Marjukka Karttunen /kok tionsministeriet, finansministeriet och regeringsgrupperna. Senast den 16 maj lägger arbetsgruppen fram en bedömning av nuläget och utsikterna några år framåt inom kollektivtrafiken. Syftet är att nå en samsyn och ett utarbeta ett förslag till vilka åtgärder som är nödvändiga för att regeringens mål skall nås. Arbetsgruppen skall även undersöka hur kollektivtrafikens finansieringssystem skall kunna omorganiseras. Helsingfors den 8 april 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5