Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 Turvalliseen huomiseen
2
Sisällys Johdanto... 5 1 Onnettomuuksien ehkäisy 1.1 Turvallisuusviestintä (KP 312)... 6 1.2 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut... 9 1.2.1 Tulipalojen ehkäisy (KP 331)... 9 1.3 Turvallisuuskoulutus (KP 341)... 10 1.3.1 Tulitöiden paloturvallisuuskoulutus (KP 343)... 11 1.3.2 Matkailualan turvallisuuspassikoulutus (KP 348)... 12 1.3.3 Tieturvakoulutus (KP 346)... 12 1.3.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus (KP 347)... 12 1.3.5 Alkusammutuskoulutus (KP 345)... 13 1.3.6 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus (KP 349)... 13 2 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 2.1 Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211)... 14 2.2 Palokuntanuoriso- ja naistyö (KP 212 ja 213)... 15 2.3 Palokuntakoulutus (KP 221)... 16 3 Varautuminen ja väestönsuojelu 3.1 Omatoimisen varautumisen kehittäminen... 18 3.1.1 Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisen turvallisuushenkilöstön koulutus... 18 3.1.2 Kurssi- ja opastuotanto... 18 3.1.3 Kurssinjohtajakoulutus... 19 3.1.4 Koulutustoiminta alueilla... 19 3.1.5 Turvallisuuskoulutettujen verkostot... 19 3.2 Asiantuntija- ja kehittämispalvelut... 20 3.2.1 Ulkoiset ja sisäiset asiantuntijaelimet ja työryhmät... 20 3.2.2 Edustukset yhteistyökumppaneiden hankkeissa... 20 3.2.3 Seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat... 20 3.2.4 Kansainvälinen toiminta... 21 3.2.5 Hankkeet... 21 3.3 Palvelut valmiusjärjestöille... 21 3.3.1 Yhteistyöryhmät ja asiantuntijaedustukset... 21 3.3.2 Hankkeet... 22 3.4 Omarahoitteiset asiantuntija- ja koulutuspalvelut... 22 4 Yhteispalvelut 4.1 Johtaminen (KP 111)... 23 4.2 Järjestön viestintä (KP 122)... 23 3
4.3 Hallintopalvelut... 24 4.3.1 Henkilöstö- ja yleishallinto (KP 400 ja KP 421)... 24 4.3.2 Taloushallinto (KP 411)... 25 4.3.3 Tuotemyynti (KP 431)... 25 4.4 Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto (KP 131)... 25 4.5 Kansainväliset toiminnot (KP 141)... 26 5 Alueyksiköt 5.1 Onnettomuuksien ehkäisy... 30 5.1.1 Turvallisuusviestintä (KP 311 ja 312)... 30 5.1.2 Turvallisuuskoulutus (KP 341)... 31 5.2 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta... 31 5.2.1 Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211)... 32 5.2.2 Palokuntanaistyö (KP 212)... 32 5.2.3 Palokuntanuorisotyö (KP 213)... 33 5.2.4 Palokuntakoulutus (KP 221)... 33 5.3 Varautuminen ja väestönsuojelu... 33 5.4 Yhteispalvelut... 34 Liitteet... 35 4
Johdanto Vuonna 2013 vietetään suomalaisen palokunta-aatteen ja palokuntatoiminnan 175-vuotisjuhlavuotta, sillä Suomen ensimmäinen VPK, Turun VPK, perustettiin 1838. Vuosi on samalla 1993 perustetun SPEKin 20-vuotisen toiminnan juhlavuosi, ja sitä juhlitaan valtakunnallisen juhlavuoden tapahtumien yhteydessä. Toimintasuunnitelman avulla toteutetaan järjestön sääntömääräisiä tehtäviä, strategiaa 2025 sekä SPEK-ryhmän 1 toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2013 2017. Järjestön säännöt, strategia 2025 ja SPEK-ryhmän TTS 2013 2017 sekä vuosisuunnitelmat muodostavat järjestön toiminnan ohjausasiakirjojen kokonaisuuden. Järjestö painottaa yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa ja tarjoaa yhteisiä kansallisia asiantuntijapalveluita ja osaamistaan yhteiseen käyttöön tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä eri alojen asiantuntijapalveluissa. Tavoitteena on selkeä keskinäinen työnjako ja voimavarojen suunnitelmallinen yhteiskäyttö. Järjestö ehdottaa vuonna 2013 päivitettäviin pelastustoimen alueiden palvelutasopäätöksiin yhteistoimintasisältöjä. Järjestö jatkaa toimintavuoden aikana myös yhteistoimintasopimusten tekemistä jäsenistönsä kanssa. Talouden kehittämisessä jatketaan SPEK-ryhmän yhteistoiminnan tiivistämistä, tulolähteiden monipuolistamista ja uusien rahoituslähteiden etsintää. Edelleen vahvistetaan kunkin toiminnallisen kokonaisuuden omarahoitusosuuksia. Järjestön alueellisen toiminnan avustusperiaatteet uudistetaan yhteistoiminnassa SPEK-ryhmän kanssa vastaamaan paremmin pelastustoimen riskianalyysiperusteista tarvetta sekä toiminnan kehittämisen tarpeita. Avustustenjakoperiaatteet kirjataan uusittaviin sopimuksiin. Avustukset sidotaan entistä vahvemmin SPEK-ryhmän yhteisen toiminnan ja talouden viisivuotissuunnitelman toteutukseen. Järjestö toteuttaa viisivuotissuunnitelmassa linjattuja tavoitteitaan vuoden 2013 toiminnassa tulosalueittain. 1 SPEK-ryhmä on Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry:n, Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund rf:n, Helsingin Pelastusliitto ry:n, Hämeen Pelastusliitto ry:n, Kaakkkois-Suomen Pelastusalanliitto ry:n, Keski-Suomen Pelastusalan liitto ry:n, Lapin Pelastusliitto ry:n, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ry:n, Pohjois- Savon Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjois-Suomen pelastusliitto ry:n, Uudenmaan pelastusliitto ry:n ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Räddningsbranchens Centralorganisation i Finland rf:n muodostama kokonaisuus. 5
1 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisyn keskeisiä toimintoja ovat turvallisuusviestinnän kansalaiskampanjat, asumisen paloturvallisuuden parantaminen ja turvallisuuskoulutuksen saaminen osaksi ammatillista koulutusta. 1.1 Turvallisuusviestintä (KP 312) Tuemme turvallisuusviestinnällä kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja ja -osaamista SPEK tuottaa aineistoja ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat kansalaisten paloturvallisuuden omavalvontaa yhteistyössä pelastuslaitosten ja jäsenistönsä kanssa (FK, SPPL). Omavalvonnan edistämisen tavoitteena on parantaa erityisesti asukkaiden valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Pelastuslaitosten omavalvontajärjestelmän käyttöönottoa tuetaan turvallisuusviestinnällä alueellisessa toiminnassa koko valtakunnassa. SPEK toteuttaa viisi valtakunnallista kampanjaa arjen turvallisuudesta ja paloturvallisuudesta. Kampanjoista Joka kodin palontorjuntatalkoot, Päivä Paloasemalla ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä muodostavat valtakunnallisen paloturvallisuusviikon. Turvallisuusviestintä saa yli 100 miljoonaa kontaktia. Yli puolet ilmoittaa toimineensa viestinnän tavoitteen mukaisesti. Vaikuttavuus todennetaan kyselytutkimuksin. Turvallisuusviestinnän tavoittama kokonaiskontaktimäärä koostuu seuraavasti: 11. päivän radiokampanja 50 miljoonaa Joka kodin palontorjuntatalkoot 40 miljoonaa Pohjoismainen palovaroitinpäivä 10 miljoonaa Päivä paloasemalla 70 000 Nou Hätä! 45 000 Messut 6 000 Viestintätoimikunta edistää yhdessä SPEKin valtakunnallisten jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa turvallisuusviestinnällisten tietoiskujen saamista YLE:n pääuutislähetyksen yhteyteen. Viestintätoimikunta toimii SPEKin viestinnän ja turvallisuusviestinnän asiantuntijaelimenä. Toimikunta valmistelee SPEKin kampanjoita, lausuntoja ja kannanottoja. SPEKin turvallisuusviestintä on teemakokonaisuus, jossa eri elementit tukevat toisiaan. Radiokampanjat Vaikuttavuus: SPEK tavoittaa 11. päivän radiokampanjalla 50 milj. kontaktia. 50 % spotin kuulleista toimii sen ohjeiden mukaisesti. (Radiokampanjoinnin tavoittavuuden ilmaisemisessa on henkilökontakteista siirrytty kokonaiskontaktimäärään.) 6
Tiedotteet, tiedotus Vaikuttavuus: SPEKistä lähtee säännöllisesti tulosalueiden viestintää tukevia tiedotteita, kuten kuukausittainen palokuolematiedote. Tiedotteet muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sosiaalisen median kanssa. Tiedotteet linkitetään sopiviin SPEKin Facebook-ryhmiin yli avaintulosalueiden välisten rajojen. Aktiivisella tiedotustoiminnalla media on saatu yhä kiinnostuneemmaksi paloturvallisuudesta. Median kiinnostusta mitataan SPEKin antamien haastattelujen määrällä. Ns. online-turvallisuusviestintä Vaikuttavuus: ns. online-reagointia verkkosivustoilla, tiedotteissa ja sosiaalisessa mediassa ajankohtaisen turvallisuustapahtuman yhteydessä kehitetään. Sosiaaliset mediat Vaikuttavuus: SPEK tuottaa turvallisuusviestintää myös sosiaalisessa mediassa, varsinkin Facebookissa. Toimintaperiaatteena on, että ajankohtaiset tiedotettavat asiat näkyvät sopivissa SPEKin ylläpitämissä FB-ryhmissä. FB:ssä myös ylläpidetään keskustelua silloinkin, kun kampanjat eivät näy muissa medioissa. Esitemateriaalit Vaikuttavuus: Uudistetut esitteet vakiinnuttavat roolinsa eri toiminnoissa. Esitteiden vaikuttavuus perustuu niiden houkuttelevuuteen. Se, joka saa SPEKin turvallisuusviestintäesitteen, lukee sen. Messut Vaikuttavuus: Lisätään messukävijöiden turvallisuustietoutta ja -osaamista. SPEK osallistuu kolmeen messutapahtumaan, Educaan, Finnseciin ja yhteen vielä määrittelemättömään tapahtumaan. Messuosastot tavoittavat 6 000 ihmistä. Tapaturmien ehkäisy SPEK osallistuu edelleen Tapaturmayhteistyöryhmän ja sen toteuttaman Tapaturmapäivän sekä Kotitapaturmien ehkäisykampanjan toimintaan tuomalla mukaan paloturvallisuusasiat. Vaikuttavuus: Edistetään onnettomuuksien ehkäisyä kunnissa ja tehdään vuosittainen turvallisuusteema yleisölle tutuksi. SPEK on mukana myös 112-päivän ohjausryhmässä. Muita työryhmiä ovat Turvallisuusviestinnän opintopäivät, Alkusammutuskorttikoulutustyöryhmä sekä Koti- ja vapaa-ajantapaturmien koordinaatioryhmä. Turvallisuusviestintää toteutetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. Turvallisuusviestinnän seminaareihin ja opintopäiviin osallistutaan myös ulkomailla. 7
Projekti: Joka kodin palontorjuntatalkoot (KP 7407) Kampanja tavoittaa TV- ja radiospoteilla 40 miljoonaa kontaktia. Kontaktimäärää täydentävät muut mediat: painettu ja internet. Kampanja toteutetaan vuonna 2011 aloitetulla konseptilla. Kampanjan vaikuttavuustavoitteena on, että suomalaisten tietämys tulipalojen ehkäisemiseksi paranee. Vuoden painopistealueet määritellään ohjausryhmässä tilastotietojen ja mediaseurannan perusteella. Kampanjan vaikuttavuus selvitetään kyselytutkimuksella. Kampanjan toteutuksen ehtona on Palosuojelurahaston avustus (100 %). Projekti: Nou Hätä! (KP 7413) Vaikuttavuus: 45 000 8.-luokkalaista osallistuu Nou Hätä! -koulutukseen. Nou Hätä! on vuosittainen pelastustieto- ja taitokampanja perusopetuksen ylimmille luokille, erityisesti 8. luokille. Hankkeeseen liittyy Nou Hätä! -kilpailu 8.-luokkalaisille. SPEK koordinoi kampanjaa valtakunnallisen ohjausryhmän tukemana. Kentällä kampanjan toteuttavat pelastuslaitokset ja -liitot sekä koulut. Kampanja järjestetään 17. kerran. Kampanjassa huomioidaan yhteistoimintakumppanien näkyvyys ja korostetaan toteutusverkoston tärkeyttä. Palosuojelurahasto rahoittaa kampanjan (100 %). Projekti: Pohjoismainen palovaroitinpäivä Vaikuttavuus: Pohjoismaisena yhteistyönä edistetään palovaroitintietoisuutta kodeissa. Kampanja korostaa palovaroittimen merkitystä paloturvallisuuden parantamisessa. Kampanjan viestinnässä tuodaan esiin vertailua paloturvallisuustilanteesta eri Pohjoismaissa. Hanke edellyttää 1 2 matkaa Pohjoismaissa. Kampanjan toteutuksen ehtona on Palosuojelurahaston avustus (100 %). Projekti: Päivä paloasemalla Vaikuttavuus: Lapsiperheet oppivat käytännön rasteilla paloturvallisuustaitoja. Hankkeella halutaan lisäksi tehdä palokuntatoimintaa tunnetuksi ja rekrytoida uusia palokuntalaisia. Päivä Paloasemalla on perheille suunnattu, paloasemilla järjestettävä valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, joka toteutetaan marraskuun viimeisenä lauantaina osana valtakunnallista paloturvallisuusviikkoa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä palokunnat, pelastusliitot, pelastuslaitokset, SPEK ja hankkeen yhteistyökumppani(t). Tapahtumien yhteenlaskettu kävijämäärätavoite on 60 000 henkilöä 300 paloasemalle. Rahoitus: PSR 50 %, SPEK ja yhteistyökumppani(t) 50 % 8
1.2 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Ylläpidämme turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita Toimintaa toteutetaan kahdella osa-alueella: Tulipalojen ehkäisy: rakennusten turvallisen käytön ohjeistus, neuvonta sekä viranomaisyhteistyö Vahinkojen rajoittaminen: teknisillä ja muilla järjestelyillä pyritään havaitsemaan, rajoittamaan tai sammuttamaan palo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Avaintulosalueen toiminta kohdistuu turvallisuustietoisuuden lisäämiseen. Tätä toteutetaan työryhmissä muiden alalla toimivien tahojen kanssa, aihealueen normistoa kehittämällä sekä tukemalla viranomaisten toimintaa mm. tekemällä oppaita. Paloturvallisuustoimikunta seuraa toimintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita ja toimii tulosalueen toimintaa jäntevöittävänä ja keskeiset sidosryhmät yhdistävänä asiantuntijaelimenä. Toimikunta käsittelee kaikki tulosalueella tuotetut oppaat, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä. Erityisryhmien (toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt) asumisturvallisuutta parannetaan päivittämällä riskienarviointi- ja koulutuskäyttöön tehtyä materiaalia ja laajemmalla tasolla tuottamalla käytännön tulkintoja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa. 1.2.1 Tulipalojen ehkäisy (KP 331) Asiantuntijatietoutta hyödynnetään asumisen paloturvallisuuden parantamisessa ja työryhmätoiminnassa. Palontorjuntaan liittyvän tekniikan mahdollisuudet ja rajoitukset tuodaan esiin realistisesti ja puolueettomasti. Erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen panostetaan kehittämällä materiaalia ja osallistumalla työryhmätoimintaan. Osallistutaan sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön kokoaman paloilmoitin-suositusryhmän työskentelyyn ja sähköturvallisuuden ohjeistuksen tulkintasuositusten ja normiston kehittämiseen (ST-kortit) työryhmissä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Tehdään ammattikirjallisuutta ja päivitetään kolme olemassa olevaa opasta vastaamaan muuttuvaa normistoa. Annetaan neuvontaa tulipalojen ennaltaehkäisystä internetissä, puhelimitse ja sähköpostilla sekä lausuntoja ja vastauksia tiedusteluihin yhteensä 1 100 kappaletta. Tiedusteluihin vastataan kahden viikon kuluessa. Tehdään tulipalojen ennaltaehkäisy-yhteistyötä pelastusliittojen ja muiden sidosryhmien kanssa antamalla asiantuntija-apua koulutustilaisuuksiin. 9
Osallistutaan sisäasiainministeriön ylläpitämän tahallisten palojen ennaltaehkäisyn seurantaryhmän toimintaan. Järjestetään palonehkäisyn päivät Padasjoella. Päivillä käsitellään rakentamismääräyskokoelman E-sarjan (rakenteellinen paloturvallisuus) muutostarpeita. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen palonehkäisytyöhön ja palontorjunnan tietotaidon jakamiseen olemalla mukana CFPA Europe Guideline-, CTIF Fire Prevention- ja CFPA-E Management -komissioissa. Jalkautetaan em. komissioissa valmistuneet oppaat pelastuslaitosten ja asiantuntijoiden käyttöön. Fire prevention -komissiossa käsitellyt mielenkiintoiset tulipalot ja niistä saadut opit ja kokemukset tuodaan tiedoksi palonehkäisyn kentälle. Ylläpidetään mediaseurantaa palokuolemista, tuhopoltoista, palovaroittimen toiminnasta tulipaloissa ja saunassa tapahtuneista tulipaloista. Seurannassa analysoidaan erityisesti tulipalojen syitä. Tuloksia hyödynnetään mm. kuukausittain tehtävissä palokuolematiedotteissa. Toiminta rahoitetaan Palosuojelurahaston yleisavustuksella ja omarahoituksella. 1.3 Turvallisuuskoulutus (KP 341) Koulutamme turvallisuushenkilöstöä Koulutuksen kohderyhminä ovat yritysten, yhteisöjen ja laitosten päivittäisestä henkilö- ja paloturvallisuudesta sekä palonilmaisu- ja sammutuslaitteista vastuussa olevat henkilöt, tieturvakurssinjohtajat, suunnittelijat sekä pelastusviranomaiset. Turvallisuuskoulutuksen kehittämistä jatketaan kotimaisten alan järjestöjen sekä Euroopan palontorjuntaliiton (CFPA Europe) kanssa. Hyödynnämme markkinoinnissa eurooppalaisia kursseja ja niiden näkyvyyttä. Lisäämme kursseista tiedottamista uutiskirjeiden avulla. SPEKin ja jäsenistön yhteistyötä tehostetaan suosittelemalla myös jäsenten vakiintuneita turvallisuuskursseja www.paloturvallisuus.info-sivustolla olevan kurssihaun avulla. Toimintavuoden aikana: Toteutetaan selvitys asiakkaiden koulutustarpeista yhteistyössä myynnin ja varautumiskoulutuksen kanssa. Suunnitellaan ja toteutetaan koulutustarjonta yhteistyössä varautumiskoulutuksen, alueyksiköiden ja pelastusliittojen kanssa. Kerätään palautetta paloturvallisuus.info-sivuston käytettävyydestä, päivitetään sivustoa sekä tiedotetaan uudesta kurssihakutoiminnosta. Jatketaan yhtenäisen valtakunnallisen koulutustarjonnan kehittämistä ja uudistetaan kurssien sisältö vastaamaan TTS 2013 2017 tavoitteita, erityisesti asumisturvallisuuden osalta. 10
Toiminnalliset tavoitteet: 40 kurssia, 10 yrityskohtaista koulutustilaisuutta, 1 2 seminaaria ajankohtaisista aiheista yhteistyössä SPEKin jäsenten kanssa 4 5 tieturvaseminaaria 1 500 koulutettavapäivää viikossa 800 kävijää koulutus.spek.fi-sivuilla ja 1 000 kävijää paloturvallisuus.info-sivuilla yksi valtakunnallinen kurssiesite ja 10 erilaista kurssikohtaista esitettä, sähköpostimarkkinointi joka kurssista, 4 5 uutiskirjettä järjestetään yksi CFPA-Europe Security Commissionin kokous Helsingissä. Osallistutaan yhteen CFPA-Europe Security Commissionin kokoukseen, kahteen CFPA-Europe Training Commissionin kokoukseen ja kolmeen CFPA-Europe Management Committeen kokoukseen. Ylläpidämme ja kehitämme rekisteripalveluihin liittyvää turvallisuuskoulutusta Turvallisuuskorttikoulutusten ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi: toteutetaan hyvin toimiva korttihallinto ja asiakaspalvelu osallistutaan valtakunnallisten toimikuntien ja työryhmien työhön koulutetaan yhteistyökumppaneiden järjestämillä kurssinjohtajakursseilla pidetään ajan tasalla kurssinjohtajien internet -sivut ja tehdään korttikoulutusta tunnetuksi kotisivuilla päivitetään koulutusaineistoja yhteistyökumppaneiden kanssa tiedotetaan kurssinjohtajille sähköpostitse ja markkinoidaan korttikoulutuksia uutiskirjeissä. 1.3.1 Tulitöiden paloturvallisuuskoulutus (KP 343) Tulityötoimikunta Tulityötoimikunta pyrkii työssään siihen, että tulityöprosessilla luodaan ja ylläpidetään turvallinen työympäristö. Toimikunta kehittää uusia toimintamalleja tulityöturvallisuuden lisäämiseksi tavoitteenaan, että tulityöstä ei aiheudu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinkoja. Toiminnalliset tavoitteet: 71 000 rekisteröityä tulityökortin kortinhaltijaa, 5 000 toteutettua tulityökurssia, 60 uutta tulityökurssinjohtajaa, 100 tulityökurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää 2 000 rekisteröityä kattotulityökortinhaltijaa, 200 kattotulityökurssia, 20 kattotulityökurssinjohtajakoulutuksen päivittäjää, 20 uutta kattotulityökurssinjohtajaa tulityövahinkojen lehdistöseuranta muutama tiedote tulityön riskeistä tulityöseminaari FinnSec-messuilla Helsingissä kolmisenkymmentä tulityö- ja kattotulityökurssien laadun havainnointia 11
6 8 tulityötoimikunnan kokousta ja niiden puheenjohtaja- ja sihteeritehtävät tulityötoimikunnan kehittämisseminaari keväällä ja pohjoismainen tulityökokous kesällä Norjassa. 1.3.2 Matkailualan turvallisuuspassikoulutus (KP 348) SPEK-ryhmä tekee koulutusta tunnetuksi tekemällä esitteen koulutuksesta. Esitettä voidaan jakaa matkailualan tapahtumissa. Tavoitteena on saada koulutus osaksi matkailualan tutkintoja ja osaksi perehdyttämiskoulutusta huvipuistojen kausityöntekijöille. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä Matupa-toimikunnan jäsenten taustayhteisöjen ammattilehtien kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: 1 100 rekisteröityä kortinhaltijaa, 70 kurssia, 40 uutta kurssinjohtajaa esite markkinointikäyttöön. 1.3.3 Tieturvakoulutus (KP 346) SPEK vastaa tieturvakoulutuksen koordinoimisesta. SPEKin koulutussuunnittelija on koulutusta kehittävän tieturvatoimikunnan esittelijä ja sihteeri. Tieturvakoulutuksen laadun varmistamista jatketaan. Kurssinjohtajakoulutus on osa SPEKin järjestämää omaa turvallisuuskoulutusta. Toiminnalliset tavoitteet: 20 000 rekisteröityä kortinhaltijaa (tieturva 1, 2 ja 2 kertaus), 1 800 kurssia, 40 uutta kurssinjohtajaa kurssinjohtajakortti uusille kurssinjohtajille osallistuminen koulutuksen kehittämishankkeisiin esite markkinointikäyttöön 3 4 tieturvatoimikunnan kokousta ja niiden sihteeritehtävät 4 5 tieturvaseminaarin suunnittelu yhteistyössä Liikenneviraston ja Tieturvatoimikunnan kanssa. 1.3.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus (KP 347) SPEK tekee koulutusta tunnetuksi erilaisissa tapahtumissa yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus pyritään saamaan osaksi ammatillista koulutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttitoimikunta vastaa tiedottamis- ja markkinointisuunnitelmasta. Toiminnalliset tavoitteet: 3 500 rekisteröityä kortinhaltijaa, 200 kurssia, 50 uutta kurssinjohtajaa. 12
1.3.5 Alkusammutuskoulutus (KP 345) Toiminnalliset tavoitteet: 20 AS-kurssinjohtajakurssia, 200 koulutettua kurssinjohtajaa, joista 120 rekisteröityy SPEKin kurssinjohtajapalveluun, 150 AS1-kurssia, 2 500 AS1-kurssin suorittanutta henkilöä päivitetty esite markkinointikäyttöön koulutuksen markkinointi palokunnille järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kampanjoissa. 1.3.6 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus (KP 349) SPEK jatkaa yhteistyötä Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin kanssa sopimuspohjalta ja veloittaa TraFia palveluista. Toiminnalliset tavoitteet: 200 rekisteröityä kortinhaltijaa, 20 kurssia, 8 uutta kurssinjohtajaa ajan tasalla olevat internet-sivut. 13
2 Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta 2.1 Palokuntatoiminnan kehittäminen (KP 211) Lisäämme kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuustietoisuutta ja -taitoja Laaditaan pelastusliittojen ja palokuntien kanssa toteuttamissuunnitelma AS1-konseptin mukaisen alkusammutuskoulutuksen järjestämiseksi. Innostamme erilaisia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan kehittämällä toimintamuotoja Jäsenmäärätilanne vuodenvaiheessa 2012 2013 toimii viisivuotissuunnitelman tavoitteen perusteena (10 % lisäys suunnitelmakaudella vuoteen 2017 mennessä). Seuranta toteutetaan HAKA-järjestelmän avulla. Palokuntien jäsenmäärä kasvaa valtakunnallisesti ja pelastusliitoittain toimintavuoden aikana yhteensä 2 %. Toteutetaan vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi verkostokanava paikkakuntaa vaihtavien tai ns. nukkuvien jäsenten aktivoimiseksi. Verkoston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus liittyä lähimpään palokuntaan ja näin kannustaa osallistumaan pelastusalan vapaaehtoistoimintaan. Tavoitteena on selvittää muuttoliike palokuntalaisten osalta ja luoda siten mittari, jolla verkostokanavan toimivuutta voidaan mitata. Verkostoituminen luo palokunnille mahdollisuuden rekrytoida niin uusia jäseniä kuin kaksoispalokuntalaisia. Kaksoispalokuntalaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka päivisin toimivat työpaikka- tai opiskelupaikkakunnan palokunnassa ja iltaisin ja/tai viikonloppuisin kotipaikkakunnan palokunnassa. Tavoitteena on, että palokuntalaisten määrä kasvaa verkostoitumisen ansiosta 300 palokuntalaisella. Tuetaan materiaalipankin, viestinnän apuvälineiden ja ohjeiden avulla palokuntia ja pelastusliittoja kansalaisille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä. Tuetaan TTS 2013 2017 mukaisten nuorisotoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista uudistamalla nuorten ohjaajakoulutus. Lisätään palokuntalaisten osallistumisaktiivisuutta SPEK-ryhmän yhteisen toiminnan suunnittelun avulla ja motivaatiotutkimuksen tuloksia hyödyntämällä. Palokuntalaisten osallistumisaktiivisuutta tuetaan muun muassa järjestämällä palokuntanuorten Veikon Malja -kilpailu, SM-tietokilpailu, palokuntanais- ja nuorisotyön kevät- ja syysopintopäivät sekä yksinkertaistamalla viestinnän kanavia keskittämällä verkkopalvelut HAKA-palokuntarekisteriin, palokuntaan. fi-sivustolle ja SPEKin verkkosivustolle. Markkinoidaan palokuntatoimintaa yhteisen 175-vuotisteeman myötä. Puetaan vuoden tapahtumat yhteiseen palokuntatoiminta Suomessa 175 vuotta -juhlateemaan. Viestinnällisenä 14
teemana on tuoda esille järjestäytyneen pelastustoimen alkaminen 175 vuotta sitten ja sen vapaaehtoistoiminnallinen luonne. Järjestetään Palokunta Suomessa 175 vuotta -juhlatapahtuma yhdessä Turun VPK:n ja Turun kaupungin kanssa. Tapahtuman yhteydessä järjestetään kansainvälinen pelastusalan vapaaehtoistoiminnan huippuseminaari. Seminaarissa teemoina ovat vapaaehtoistoiminnan rekrytointi ja toiminnan ylläpitämisen turvaaminen pelastustoiminnan ja varautumisen alueella. Teemaan liittyen seminaarissa julkaistaan vuonna 2012 Canterburyn yliopiston kanssa yhteistyössä tehdyn motivaatiotutkimuksen tulokset. Osana 175-vuotisjuhlallisuuksia järjestetään suurelle yleisölle suunnattu tapahtuma. Järjestötoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien tekemää järjestötyötä sekä valmistelee keskusjärjestön hallitukselle esityksiä järjestötyöstä. Järjestötoimikunta toimii palokuntien järjestötyön asiantuntijana. 2.2 Palokuntanuoriso- ja naistyö (KP 212 ja 213) Kehitämme toimintamme vaikuttavuutta suunnitelmallisuudella ja arvioinnilla Selvitetään palokuntanaistyön yhteiskunnallista merkittävyyttä keräämällä osastojen käyttöä ja toimintaa koskevia tietoja, kuten hälytysmuonitustehtävien määrä vuosittain. Kehitetään palokuntanaistyön merkittävyyttä lisäämällä yhteistyötä pelastusalan ja varautumisen alueen toimijoiden kanssa sekä kannustamalla palokuntanaisia turvallisuusviestintään erityisryhmille. Parannetaan vaikuttavuutta, suunnitelmallisuutta ja toiminnan arviointia kehittämällä HAKApalokuntarekisteriä ja sen käyttöastetta. Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi HAKA otetaan käyttöön koko valtakunnassa palokuntajärjestötoiminnan suunnittelun, kirjaamisen ja raportoinnin välineenä vuoden 2013 alusta. Nuorisotyön ohjaajilla on valmiudet tavoitteelliseen toimintaan uudistetun ohjaajakoulutuksen myötä. Osallistumisaktiivisuus lisääntyy kehittämällä nykyisiä toimintamuotoja. Erityisryhmien turvallisuus paranee naisten aloittaman uuden toimintamuodon kautta. Hälytysmuonitustehtävien seuranta aloitetaan. Valtakunnallinen naistyötoimikunta kehittää palokuntanaistyötä valtakunnallisesti. Toimikunta antaa SPEKille palokuntanaistyöhön liittyvää asiantuntija-apua toiminnan suunnittelussa, valmistelussa ja kehittämisessä. Toimikunta seuraa toimialansa kansainvälistä ja kansallista kehitystä ja tekee esityksiä hallitukselle toimialansa kehittämiseksi. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta kehittää, suunnittelee ja ohjaa valtakunnallista palokuntanuorisotyötä ja sitä koskevaa tiedotus-, valistus-, kilpailu-, leiri- sekä muuta toimintaa. Nuorisotyötoimikunta toimii palokuntanuorisotyön edustajana ja asiantuntijana. 15
2.3 Palokuntakoulutus (KP 221) Kehitämme osaamista ja koulutustoimintaa Palokuntakoulutuksen järjestelyistä ja toiminnoista on sovittu kaikkien osapuolten kanssa. Viikkoharjoitus ja työvuorokoulutus huomioidaan osaamisen kehittämisen välineenä erillisen hankkeen avulla. Koulutuksen toteuttamisen ja tavoitteiden täyttymisen arviointi lisääntyy käyttöön otettavien mittarien ja lisääntyvän vuoropuhelun avulla. Monimuotoisuus, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen lisääntyvät oman järjestelmän sisällä (nuoriso-nais-viikkoharjoitus-kurssit, edu.spek.fi, HAKA-hallinta). Sisällöt ja menetelmät kehittyvät verkostossa (Pelastusopisto, Puolustusvoimat, pelastuslaitokset/kurssinjohtajat, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK). Tavoitteena on, että valtakunnallisen pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen, osa-aikaisen ja vapaaehtoisen sopimushenkilöstön koulutuksen toteutuksen yleisjärjestelyt ratkaistaan. Lisäksi laaditaan mahdollisten uusien järjestelyjen ja työnjaon mukaiset tarpeelliset sopimukset sisäasiainministeriön, pelastuslaitosten, Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, pelastusliittojen ja mahdollisesti muiden kouluttajatahojen välillä. Otetaan käyttöön yhteistyössä pelastusliittojen kanssa yhteinen kouluttajasopimusmalli, jossa koulutuksen järjestäjät sekä kurssinjohtajat ja kouluttajat sopivat kurssien järjestämisestä sekä keskinäisestä työnjaosta. Sopimuksilla varmistetaan koulutusjärjestelmän laatu ja yhtenäistetään käytäntöjä koko valtakunnan alueella. Jatketaan koulutusuudistusta suunnitellusti ja toteutetaan viikkoharjoitusten ja työvuorokoulutuksen kehittämishanke. Aloitetaan koulutettujen rekisteröiminen HAKAan ja otetaan käyttöön palokuntakortti, johon liitetään koulutuksen lisäksi myös muita jäsenpalveluita. Laaditaan suunnitelma HAKAn edelleen kehittämiseksi koulutuksen järjestämisen apuvälineenä. Syvennetään vuorovaikutusta Pelastusopiston, pelastusjohtajien, pelastuslaitosten koulutusvastaavien ja vapaaehtoispalokuntien kanssa järjestämällä kaksi yhteistä seminaaria. Palokuntakoulutustoimikunnan tehtävien lisäksi tavoitteena on lisätä toimikunnan ja kentän keskustelua koulutuksen kehittämiseksi. Kehitetään palokuntien yhdistystoimintaa tukevia koulutussisältöjä, painopistealueena yhdistyksen hallinto, luottamushenkilöstöjohdon johtamiskoulutus sekä varainhankinta. Tutkitaan ja suunnitellaan yhteensopivuudet palokuntanuoriso- ja naistyön koulutuksiin sekä suunnitellaan ennalta opitun taidon tunnistamisen ja tunnustamisen toteuttaminena uudessa koulutusjärjestelmässä. Järjestetään erillisen suunnitelman mukaiset opintopäivät. Järjestetään yhteistyössä Puolustusvoimien ja Pelastusopiston kanssa korkealla työskentelyn kouluttajakurssi. Laaditaan Öljyvahin- 16
gontorjuntakurssin opetusmateriaali sähköiseen muotoon. Jatketaan vuosina 2008 2012 toteutettua kouluttajakoulutusta yhteistyössä HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa tavoitteena palokuntakoulutuksen monimuotoisuuden lisääminen. Osaamisen tunnustaminen sisällytetään kouluttajakoulutukseen aikaisempaa enemmän. Kurssinjohtajien osaamista koulutuksen järjestämisessä ja eri oppimistyylien omaksumisessa laajennetaan. Tavoitteena on luoda SPEKin peruskoulutuksiin lisää verkko-opiskelukokonaisuuksia kouluttamalla kurssinjohtajia hyödyntämään olemassa olevaa verkkoaineistoa opetuksen tukena. Palokuntakoulutustoimikunta ylläpitää, edistää ja kehittää valtakunnallista palokuntien koulutustoimintaa, seuraa alan kansainvälistä ja kansallista kehitystä sekä tekee esityksiä ja antaa hallitukselle sen pyytämät lausunnot toimialaansa kuuluvista asioista. 17
3 Varautuminen ja väestönsuojelu Tavoitteenamme on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet perustuvat yksilöiden ja yhteisöjen tietoihin ja taitoihin sekä yhteistyöhön ja -toimintaan julkisen sektorin kanssa. Toimintamme kohteena ovat erityisesti asuinyhteisöt ja niissä toimivat vapaaehtoiset turvallisuushenkilöt sekä pelastuspalvelu- ja muuta valmiustoimintaa harjoittavat vapaaehtoiset. Toimintavuonna painotamme kansalaislähtöistä turvallisuustyötä sekä eri järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Seuraamme aktiivisesti ja laaja-alaisesti yhteiskuntaa, erityisesti kansalaisyhteiskuntaa sekä turvallisuutta koskevaa kehitystä. Tuomme turvallisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kansalaisyhteiskunnan näkökulman. 3.1 Omatoimisen varautumisen kehittäminen Ylläpidämme valtakunnallista omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmää 3.1.1 Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisen turvallisuushenkilöstön koulutus Tuotamme yleishyödyllistä turvallisuuskoulutusta asuinyhteisöjen vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle. Koulutus tähtää onnettomuuksien ehkäisyyn sekä vaaratilanteiden vaikutusten rajoittamiseen, ja sen tavoitteena on edistää asuinyhteisöjen ja kotitalouksien osallisuutta sekä omaehtoisuutta turvallisen ja häiriöttömän arjen tuottamisessa. SPEK vastaa koulutusjärjestelmän ja aineistojen ylläpidosta sekä kouluttajakoulutuksesta. Kurssitoiminta tapahtuu alueellisena. Toimintavuonna painopisteenä on uusitun koulutusjärjestelmän vakiinnuttaminen sekä kattavan koulutustarjonnan turvaaminen koulutussopimuksin. Ruotsinkielinen koulutustarjonta turvataan yhteistyössä FSB:n kanssa. Asetetaan koulutuksen kehittämistyöryhmä, johon kutsutaan keskeiset sidosryhmät. Tavoitteena on turvata ajanmukainen, asiakaslähtöinen ja tasalaatuinen koulutustarjonta. Varautumis- ja väestönsuojelutoimikunta toimii asiantuntijaelimenä ja seuraa toimintoihin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Toimikunnan tehtävänkuvaa ja kokoonpanoa tarkistetaan siten, että toimikunta toimii jatkossa kaikki keskeiset sidosryhmät yhdistävänä omatoimisen varautumisen asiaintuntijaelimenä. Kehitetään toimikunnan työskentelyä sekä yhteistyötä Suomen Palopäällystöliiton väestönsuojelujaoksen ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. 3.1.2 Kurssi- ja opastuotanto Täydennetään ja viimeistellään peruskurssit vastaamaan uusittua koulutusjärjestelmää. Tuotetaan yksi jatkotason kurssi: perehdytys paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Päivitetään Talon turvaopas. Suunnitellaan käsikirjatuotanto. 18
3.1.3 Kurssinjohtajakoulutus Järjestetään koulutuksen kehittämisseminaari helmikuussa. Järjestetään täydennyskurssi kouluttajille (uuteen materiaaliin ja koulutusjärjestelmään perehdyttäminen) maaliskuussa. Järjestetään kurssinjohtajan perus- ja jatkokurssi syksyllä. Ylläpidetään 60 kurssinjohtajan poolia, 10 uutta kurssinjohtajaa. Laadulliset tavoitteet: kurssipalautteiden keskiarvo >4 (asteikko 1 5). 3.1.4 Koulutustoiminta alueilla Järjestetään 250 perustason kurssia ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena on 5 000 koulutettua (25 % vuoden 2015 koulutustavoitteesta). 66 % koulutetuista laatii/päivittää pelastussuunnitelman tai omatoimisen turvallisuusarvion (tavoitetaso 2015 99 %). Laadulliset tavoitteet: kurssipalautteiden keskiarvo >4 (asteikko 1 5). 3.1.5 Turvallisuuskoulutettujen verkostot Edistämme asuinkiinteistöjen vapaaehtoisen turvallisuushenkilöstön osallisuutta arjen turvallisuustyössä sekä häiriötilanne- ja poikkeusolovarautumisessa. Tuotamme turvallisuuskoulutetuille viestintäpalveluita sekä edistämme koulutettujen verkostoitumista. Tavoitteenamme on koko maan kattavan yhteyshenkilöverkoston luominen. Toimimme yhteistyössä eri järjestöjen kanssa, kaupungeissa ja taajamissa mm. kaupunginosayhdistysten kanssa, maaseudulla yhteistyössä kylien ja kyläyhteisöjen kanssa. Toteutetaan valtakunnallinen verkkopalvelu, uutiskirje ja sosiaalinen media turvallisuuskoulutetuille. Pilotoidaan uusia toimintamalleja kahdella alueella osana Sydäntalvi-harjoitusta. Toteutetaan Omatoimisen varautumisen palkinto omaehtoista turvallisuutta edistäneelle yhteisölle tai yksilölle. Rahoitus: Väestönsuojelusäätiö ja eri sidosryhmät. Tavoitetaan 2 500 henkilöä (10 % vuoden 2015 tavoitetasosta). Käytetään mittareina uutiskirjeen levikkiä, verkkosivujen käyttöastetta, osallistujamääriä tilaisuuksissa. Projekti: Community First Responder -hanke Hankkeessa pilotoidaan koulutusta ensivastetoimintaan syrjäkylille, ja se toteutetaan sisäisenä kehitysprojektina yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. SPEK osallistuu koulutuksen järjestämiseen sekä vapaaehtoisten rekrytointiin. Tulosten perusteella arvioidaan, onko edellytyksiä laajentaa hanke valtakunnalliseksi. 19
3.2 Asiantuntija- ja kehittämispalvelut Edistämme kansalaisten osallisuutta paikallisessa turvallisuustyössä Tuotamme ja julkaisemme omatoimista varautumista koskevia selvityksiä, suosituksia ja ohjeita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi harjoitamme toimialaamme kuuluvaa aatteellista edunvalvontaa sekä annamme toimialaan kuuluvia lausuntoja. Asiantuntijuutemme on laajasti jäsenistömme ja sidosryhmiemme käytettävissä. Toimintavuonna käsiteltäviä teemoja ovat mm. laaja asumisen ja arjen turvallisuus, kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin, sään ääri-ilmiöt, öljy- ja muut suuronnettomuudet sekä kyberturvallisuus ja ruokahuolto. Päivitetään kotivarasuositus. Valmistellaan asuinyhteisöjen varautumista koskevat suositukset. 3.2.1 Ulkoiset ja sisäiset asiantuntijaelimet ja työryhmät Vastataan kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (Kova) koordinaatiosta. Toimikuntatyön tavoitteena on turvata ja kehittää järjestöyhteistyön kautta laajasti kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa vahvistamalla valmiuksia omatoimisuuteen ja -varaisuuteen. Huoltovarmuuskeskukselta saadaan mahdollisesti avustusta toimintaan. SPEK on kattavasti edustettuna valtakunnallisissa ja alueellisissa kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano- ja seurantaryhmissä. Edustukset sisäasiainministeriön Kansallinen toimintaohjelma luonnononnettomuuksiin varautumiseksi -valmistelu- ja ohjausryhmissä (nk. Hyogon toimintaohjelma). Osallistutaan tammikuussa järjestettävän kansallisen seminaarin valmisteluihin. Edustus Suomen ympäristökeskuksen Tulvariskien hallinnan viestintäjaostossa. 3.2.2 Edustukset yhteistyökumppaneiden hankkeissa Suomen kylätoiminta ry:n Kyläemännät ja -isännät yhteisöllisen avunannon välittäjiksi -hankkeen ohjausryhmä Muistiliiton Välitä-hanke SPR:n Sydäntalvi-valmiusharjoitus Yhteistyö Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa. 3.2.3 Seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat Järjestetään Väestönsuojelun neuvottelupäivät toukokuussa. Neuvottelupäivät toteutetaan laajana sidosryhmäyhteistyönä, ja niiden tavoitteena on laatia omatoimista varautumista koskevia suosituksia sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista. Päivien kohderyhmiä ovat pelastustoimi ja järjestöt. Järjestetään Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät syksyllä. Opintopäivillä käsi- 20
tellään häiriötilannevarautumista, ja tavoitteena on erityisesti edistää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin yhteistyötä. Opintopäivät toimivat samalla viranomaisten sekä järjestöjen kohtaamispaikkana. Järjestetään Varautumisseminaari, joka toimii varautumisen vuosijuhlana ja väestönsuojelun perinnepäivänä. Tapahtuma on suunnattu sidosryhmille. Seminaarit tavoittavat yhteensä 350 henkilöä. Laatua seurataan asiakaspalautteen avulla. 3.2.4 Kansainvälinen toiminta Vahvistetaan asiantuntijuutta kansainvälisin verkostoin. Laajennetaan pohjoismainen yhteistyö Norjaan ja Islantiin. Osallistutaan European Voluntary Civil Protection Forumin (EVCPF) toimintaan sekä seurataan muita eurooppalaisia väestönsuojelun sekä kriisinhallinnan foorumeita ja hankkeita. Tavoitteena on luoda kattavat verkostot eri asiantuntijaorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 3.2.5 Hankkeet Valmistellaan ja ylläpidetään omatoimiseen varautumiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Tuetaan ja julkaistaan aihealueeseen liittyviä opinnäytetöitä sekä muita kumppaneiden tuottamia aineistoja. Projekti: Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston päivitys Rahoitus: Väestönsuojelusäätiö (50 %), muut yhteistyökumppanit (40 %) sekä myyntituotot (10 %). 3.3 Palvelut valmiusjärjestöille Tuemme järjestöjen valmiuksia ja yhteistyötä TTS 2013 2017 linjausten mukaisesti yhteistyö ja tuki valmiusjärjestöille suunnataan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen. Edistetään vapaaehtoisten asemaa viranomaisten varautumisessa, tuodaan järjestöjen valmiustoiminta läpäisevästi esille kaikessa toiminnassa. Tuetaan pelastuskoirien valmiustoimintaa tuottamalla mallisopimukset yhteistyössä koirajärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Laaditaan yhteistyössä koirajärjestöjen kanssa selvitys raunioratojen kehittämistarpeista Suomessa. 3.3.1 Yhteistyöryhmät ja asiantuntijaedustukset Vakiinnutetaan 2011 aloitetun pelastuspalvelujärjestöjen yhteistyöryhmän toiminta (SPEK, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Pelastuskoiraliitto, Suomen Palveluskoiraliitto sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Suomen Pu- 21
nainen Risti). Tuotetaan yhteinen suositus koskien järjestöjä kuntien ja viranomaisten valmiussuunnittelussa. Sovitaan järjestöyhteistyöstä SPR:n ja Maanpuolutuskoulutusyhdistyksen kanssa. Edustus Vapepan keskustoimikunnassa. Osallistutaan Vapepan viestintä- ja koulutustyöryhmiin. Edustus Naisten Valmiusliiton hallituksessa. Asetetaan pelastuskoiratoimikunta. SPEK tarjoaa yhteistyöelimen koirajärjestöille sekä viranomaisille. 3.3.2 Hankkeet Valmistellaan ja ylläpidetään vapaaehtoisten osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia edistäviä hankkeita. Valmistellaan Kolmas sektori laaja-alaisessa öljyonnettomuudessa -hanke. Kyseessä on kehittämis- ja koulutushanke kolmannen sektorin yhteistoiminnasta öljyonnettomuustilanteessa. Pääyhteistyökumppaneina ovat WWF ja Suomen Meripelastusseura sekä vastaavat viranomaiset. Valmistellaan Auttava puhelin (työnimi), kansalaisviestintä ja -tilannekuva -hanke. Kyseessä on kehittämis- ja koulutushanke kansalaislähtöiselle häiriötilannekuva- ja viestintäportaalille. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat SPR, Kehitysvammaliitto, Energiateollisuus ry sekä pelastuslaitokset. Projekti: Varautumiskoulutus valmiusjärjestöille Tuetaan vapaaehtoistoiminnassa olevien toimijoiden yhteistoimintaa pelastustoimen ja kuntien kanssa sekä edistetään järjestöjen pelastustoimeen ja varautumiseen liittyvien tietojen ja taitojen tasoa. Tuotetaan pelastustoimeen perehdyttämisen ja varautumisen perusteet -kurssi kohdennetulla toiminta-avustuksella yhteistyössä valmiusjärjestöjen (Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Palveluskoiraliitto, Suomen Pelastuskoiraliitto ja SPR) kanssa. Rekrytoidaan ja koulutetaan yhdestä kolmeen pääkouluttajakouluttajaa kunkin pelastusliiton alueelle. Koulutus sisällytetään Vapepan koulutustarjontaan. Kaksi pääkouluttajakoulutusta Koulutustavoite 30 henkilöä Alueellisten kurssien koulutustavoitteet täsmennetään yhteistyökumppaneiden kanssa. 3.4 Omarahoitteiset asiantuntija- ja koulutuspalvelut Kehitetään yleishyödyllisen toiminnan tueksi maksullisia asiantuntija- ja koulutuspalveluita yrityksille ja julkiselle sektorille. 22
4 Yhteispalvelut 4.1 Johtaminen (KP 111) Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa, kevät- ja syyskokoukseen, päättämään sääntömääräisistä asioista. Kokouksien yhteydessä toteutetaan ajankohtaisseminaari. Hallitus kokoontuu kuusi kertaa järjestön johtamista koskevaan päätöksentekoon. Hallituksen asiantuntijatoimikunnat kokoontuvat hallituksen päätöksentekoa tukevalla tavalla siten, että tarvittavat lausunnot ja esitykset hallituksen päättämiin asioihin voidaan toteuttaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa. Järjestön johto edistää järjestön toiminnan tavoitteita sekä ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita tapaamalla jäsenistön ja sidosryhmien johtoa erillisen suunnitelman mukaisesti. 4.2 Järjestön viestintä (KP 122) Vahvistamme viestinnällä toimintamme yhteiskunnallista näkyvyyttä Viestinnän painopisteinä ovat ulkoisen ja jäsenviestinnän kehittäminen pääsääntöisesti sähköiseksi sekä sisäisen, ulkoisen ja jäsenviestinnän tehokkuuden ja monipuolisuuden lisääminen. Ulkoisen viestinnän kehittäminen sähköiseksi tarkoittaa käytännössä printtiviestinnästä, kuten jäsenlehdestä, luopumista ja verkko- ja sosiaaliseen mediaan panostamista entistä voimakkaammin. Tavoitteena on reagoida ajankohtaisiin aiheisiin tuottamalla verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan sisältöä nopeasti, tiheästi ja tarpeen mukaan jatkuvasti; online-tyyppisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamista tuetaan uudistamalla verkkosivuja osittain. Myös sähköistä uutiskirjettä käytetään viestintävälineenä. Kehittämällä ulkoista viestintää lisätään yhteiskunnallista näkyvyyttä. Viestinnän kehittämistä jatketaan vuonna 2012 perustetussa viestintätyöryhmässä. Työryhmän avulla tehostetaan paitsi sisäistä myös ulkoista ja jäsenviestintää. Toimintavuoden aikana kehitetään sähköistä viestintää verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa 23
uudistetaan verkkosivut tuotetaan mediatiedotteita tarpeen mukaan, ml. alueelliset tiedotteet järjestetään alueellinen mediatilaisuus toimitetaan vuosikertomus ylläpidetään intranetia (aspekti) järjestetään 8 10 kahvi-infotilaisuutta. 4.3 Hallintopalvelut Parannamme yhteisiä palveluita kehittämällä sisäisiä prosessejamme Hallintopalveluissa painopisteinä ovat rahoituksen, erityisesti varainhankinnan, kehittäminen ja tuottojen kasvattaminen, sopimusten päivittäminen ja tiedontuotannon lisääminen. Toimintavuoden aikana selvitetään omarahoitteisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyvät verotukselliset ja oikeudelliset seikat. 4.3.1 Henkilöstö- ja yleishallinto (KP 400 ja KP 421) Henkilöstöhallinnossa työhyvinvointia kehitetään toteuttamalla toimintavuonna ParTy-työhyvinvointikysely, joka on jatkoa vuonna 2011 toteutetulle kyselylle. Tavoitteena on työtyytyväisyyden säilyminen vähintään edellisen kyselyn tasolla. Työterveyspalveluiden järjestämisen osalta palveluntarjoajat kilpailutetaan vuoden aikana. Toimihenkilöstön kannustinjärjestelmä otetaan käyttöön. Järjestelmä perustuu toiminta- ja taloussuunnitelmassa päätettyjen toiminnallisten tulosten toteutumiseen, toiminnan vaikuttavuusmittareilla saavutettuun kehittymiseen sekä omarahoitteisten toimintojen osalta talouden mittaristoihin. Järjestön tietotekniset valmiudet ja valmiuksien ylläpito ja kehittäminen luovat muille toiminnoille mahdollisuudet pysyä nykypäivän vaatimusten mukana. Toimintavuoden aikana henkilöstö- ja yleishallinnossa toteutetaan ParTy-kysely kevään aikana kilpailutetaan työterveyspalveluiden järjestäminen tehdään koulutussopimus IT-alan ohjelmistokouluttajan kanssa jatketaan IT-laitteiden leasing-sopimuksia. Toimitilat SPEK ylläpitää ja kehittää toimipisteitään toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Kehittyneet työvälineet mahdollistavat asiantuntijatyön toteutuksen yhä tehokkaammin etätyönä. 24
Mahdollisesti vapautuvia tiloja tarjotaan jäsenistölle ja järjestöyhteistyökumppaneille synergiaetujen saavuttamiseksi. Toimitilojen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Yhteistyömahdollisuudet pääkaupunkiseudulla sijaitsevien järjestöjen kanssa selvitetään. Padasjoen Palotarus-leirialueen käyttöä kehitetään tiiviissä yhteistyössä jäsenistön kanssa. Toimintavuoden aikana valmistuu alueen kehittämisen yleissuunnitelma rahoitustarpeineen. Kesän nuorisoleiritoiminta tarjotaan toteutettavaksi mahdollisimman laajasti valtakunnalliseen käyttöön. Selvitetään yhteistyömahdollisuudet partiolaisten Evon leirialueen käytön osalta. Käyttöasteen kehittämiseksi aluetta tarjotaan ja markkinoidaan tehokkaasti jäsenistön ja muiden sidosryhmien käyttöön. Kustannusrakennetta pyritään keventämään siten, että kokeiluluontoisesti leiri-alue suljetaan ns. kylmäksi ajaksi. SPEKin oma toiminta keskitetään mahdollisuuksien mukaan omiin toimitiloihin. 4.3.2 Taloushallinto (KP 411) Taloushallinto tuottaa informaatiota ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Toimintavuonna hoidetaan järjestön lakisääteiset tehtävät tilinpäätöksen, veroilmoituksen ja rahoittajien tilityskokonaisuuksien osalta. Toimintavuoden aikana taloushallinnossa laaditaan välitilinpäätös kuusi kertaa vuoden aikana kehitetään taloushallinto-ohjelmaa yhdessä palveluntarjoajan kanssa valmistellaan avustushakemukset yhdessä muiden tulosalueiden kanssa ohjeistetaan pelastusliittoja parhaiden käytäntöjen soveltamisessa taloudenpidossa ja avustusten hallinnassa. 4.3.3 Tuotemyynti (KP 431) Tuotemyynti vastaa SPEKin tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista. Toimintavuoden aikana kartoitetaan ja tyypitellään erilaiset asiakasryhmät ja -tarpeet kehitetään järjestön hinnoittelupolitiikkaa yhteensovitetaan myytävänä olevat tuotteet ja asiakastarpeet koko SPEK-ryhmässä kehitetään ja tuotteistetaan verkkokauppa käynnistetään oma varainhankinta omia ja mahdollisuuksien mukaan jäsenten henkilörekistereitä hyödyntämällä ja aloittamalla organisaatioiden välinen toiminta (B to B). 4.4 Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto (KP 131) Tuotamme ja välitämme uutta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa Tutkimustoiminnan painopistealueena on tiedontuotanto, jolla tuetaan ja kehitetään kolmannen sektorin toimintaa ja osallisuutta sekä vahvistetaan SPEKin asiantuntijuutta ja johtamista. Toisena toiminnallisena painopisteenä on verkostoituminen turvallisuustutkimusta ja kehittä- 25
mistoimintaa tekevien koti- ja ulkomaisten tahojen kanssa. Toimintavuoden aikana Valmistellaan kriisinkestävä (resilientti) kansalaisyhteiskunta -tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on edesauttaa ja tukea sen kaltaisten tutkimusten ja selvitysten aikaansaamista ja tuottamista sekä toimintamallien kehittämistä, jotka edistävät kansalaisten ja yhteisöjen kykyä selviytyä erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Osallistutaan sisäisen turvallisuuden kansalaiskyselyn suunnitteluun ja toteutukseen, mikäli rahoitus järjestyy. Jos rahoituspäätös on kielteinen, selvitetään muut keinot kansalaiskyselyn toteuttamiseksi. Selvitetään pohjoismaisen tutkimusohjelman muodostamisen edellytykset ja ehdot yhteistyössä Brandforskin kanssa. Laaditaan tutkimustoimijoiden verkostoanalyysi. Osallistutaan aktiivisesti SPEKin toiminnan kannalta tärkeiden turvallisuutta käsittelevien verkostojen toimintaan. Otetaan käyttöön uudentyyppisiä viestintätapoja, joiden avulla välitetään tietoa turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Järjestetään tarvittaessa tutkimusprojekteihin tai -toimintaan liittyviä seminaareja tai tilaisuuksia sekä osallistutaan erilaisiin pelastustoimea ja sisäistä turvallisuutta koskeviin tilaisuuksiin. Uuden tiedon tuotanto toteutetaan seuraavalla sivulla olevien projektien kautta. Niiden lisäksi voidaan toteuttaa pienimuotoisempia esiselvitys- tai selvitysprojekteja tarpeen ja rahoitusmahdollisuuksien mukaan. Yhteistoimintaa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa jatketaan: Osallistutaan CFPA:n Research Commissionin kahteen kokoukseen: toinen keväällä Saksassa ja toinen syksyllä Islannissa. Osallistutaan ainakin yhteen EU-hankkeeseen partnerina tai asiantuntijana. Osallistumisen tavoitteena on opiskella EU-hankkeiden toimintaperiaatteet sekä lisätä SPEKin tunnettavuutta mahdollisena yhteistyökumppanina tulevissa tutkimusrahoitushauissa. Osallistutaan EU-hankkeita koskeviin tiedotus- ja yhteistyötilaisuuksiin Suomessa ja Euroopassa. Jatketaan yhteistyötä Canterburyn yliopiston (Uusi-Seelanti) kanssa. Verkostoidutaan ulkomaisten turvallisuustutkijoiden kanssa. Julkaisutoiminnan tarkoituksena on saattaa uusi tieto kaikkien kiinnostuneiden ulottuville sekä tehdä keskustelunavauksia sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Vuoden aikana toteutetaan seuraavat: Kartoitetaan mahdollisia julkaisuja SPEK tutkii ja SPEK julkaisee -sarjoihin. Pyritään julkaisemaan yksi uusi julkaisu. Julkaistaan Resilientti kansalaisyhteiskunta -tutkimusohjelma SPEK tutkii -sarjassa. Julkaistaan vähintään kaksi SPEKin omien tulosyksikköjen tuottamaa julkaisua sarjoissa SPEK tutkii ja SPEK julkaisee. 26
Asiantuntijaedustukset: Palotutkimusraadissa (yhdistyksen puheenjohtajuus) Palosuojelurahastossa Tulevaisuusluotausraadissa Turvallisuustutkimuksen think tankissa. Projekti: Toiminnan häiriöttömyyden turvaaminen pelastustoimessa Projektille haetaan rahoitusta PSR:ltä. Päätös rahoituksesta saadaan alkuvuodesta 2013. Projekti: Katakri Projektille haetaan rahoitusta PSR:ltä. Päätös rahoituksesta saadaan alkuvuodesta 2013. Projekti: Lähiyhteisöjen ohjauksen ja tukemisen välineet häiriötilanteissa case myrskytuhot Hankkeelle on haettu rahoitusta Matinesta. Hankkeen rahoitus selviää viikolla 50/2012. Projekti: Pelastustoimen huoltovarmuus Hankehakemus laaditaan yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. 4.5 Kansainväliset toiminnot (KP 141) Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa Kansainvälinen toiminta on osa SPEKin jokaisen tulosalueen toimintaa. Yhteispalvelutoiminnot koordinoivat kansainvälisiin verkostoihin osallistumista, välittävät tietoa tapahtumista ja toiminnoista, hakevat uusia yhteistyökumppaneita ja -foorumeita sekä avustavat tapahtumien ja osallistumisen järjestämisessä. Toimintavuoden erityistavoitteena on verkostoituminen ulkomaisten turvallisuustutkijoiden kanssa ja järjestöyhteistyössä keskittyminen suhteiden parantamiseen Norjan ja Islannin kanssa. Kansainvälisten toimintojen osallistumisosio on toimintasuunnitelman liitteenä. Onnettomuuksien ehkäisyn tulosalueen keskeiset kansainväliset toiminnot CFPA Europen hallinnollinen työ: yleiskokous ja kolme hallituksen kokousta CFPA Security Commission: kaksi kokousta, joista toinen Suomessa CFPA Training Commission: kaksi kokousta CTIF Fire Prevention Commission (ks. kohta CTIF) uutena toimintona Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään osallistuminen. 27