Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälisten markkinoiden kartoitus

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Uudet metsänhoidon suositukset

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019, HE 123/2018 vp

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :56 36/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 7

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset

Metsäohjelman seuranta

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :11 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 25

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

kannattava elinkeino?

Metsäohjelman seuranta

Suomen avohakkuut

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Metsätalouden vesiensuojelu

Kainuun metsäohjelma

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Tervetuloa Päättäjien

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Metsäohjelman seuranta

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :43 36/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 7

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäohjelman seuranta

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

Metsien maakunta Pohjois-Savo. Tuottoa ja iloa metsistä

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsäohjelman seuranta

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsäohjelman seuranta

Paikkatietomarkkinat / Taksaattoriklubi Mitä Laserkeilauksen huippuyksikkö merkitsee metsätieteille? Markus Holopainen Helsingin yliopisto,

METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Puuta metsästä tehtaalle Operaatiopäällikkö Arto Tähkävuori Metsä Group

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Transkriptio:

Metsätiedon liiketoimintamallit selvityshanke TP4 Kansainvälisten markkinoiden kartoitus -matka 29.10.-3.11.2017 Elinkeinopäällikkö Leena Leskinen ja metsätietopäällikkö Jussi Lappalainen Yhteenveto matkasta: Matka tehtiin osana Metsätiedon liiketoimintamallit -selvityshanketta. Kustannukset on kokonaan maksettu valtionavun ulkopuolisella hankerahoituksella. Karkeasti jakaen Yhdysvalloissa voidaan metsätalous jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan. Teolliset metsäomistajat hoitavat metsiään ammattimaisesti huolehtien puuntuotannon kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Kaakkoisesta USA:sta tulee 20% maailman puukuidusta. Yksityismetsänomistuksessa korostuu hakkuumahdollisuudet ja puukauppa. Yleensä laki ei edellytä suunnitelmallista metsänuudistamista, jolloin metsänhoito perustuu kokonaan metsänomistajien kiinnostukseen. Valtion omistamissa metsiä koskee tiukahko ympäristölainsäädäntö, minkä noudattaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Valtion metsiin kohdistuu myös yleisön mielenkiinto ja tarve tehdä laajaa sidosryhmätyötä. Pääosa markkinoille tulevasta raakapuusta tulee siis yksityisesti omistetuista metsistä. Se, otetaanko lidar-inventointi käyttöön, ratkeaa yksinkertaisilla kriteereillä: säästääkö se kustannuksia, aikaa tai tuottaako sillä saatava aiempaa tarkempi tieto enemmän tuloja. Yleisen haaste lidar-inventoinnille on, ettei maksajaa tahdo löytyä. Teolliset metsänomistajat tekevät inventointia lidarilla siellä, missä se on mahdollista (riittävä pinta-ala ja analyysi mahdollista). Temperaattisen lehtipuualueen hankaluus on se, että lehtipuulajien erottamiseksi sekä rungon ominaisuuksien mallintamiseksi latvusten perusteella ei ole tehty tutkimus- ja kehitystyötä. Yksityismailla esteenä on riittävän suuren inventointialueen kokoaminen metsänomistajista tai se, ettei hanketta ole halukkuutta maksaa verorahoista. Valtion mailla olisi selkeä hyöty lidar-inventoinnista, joka voisi hyvinkin myös maksaa kustannuksensa takaisin melko nopeasti. Tästä huolimatta rahoitusta on hankala saada. Myös metsätaloutta (lähinnä vesistövaikutusten näkökulmasta) valvovalle osavaltion viranomaiselle olisi lidar-aineistosta hyötyä. Yksityismailla toimimiselle on omat rajoitteensa, kun jokamiehenoikeuksia ei ole. Eri osavaltioissa on erilaista sääntelyä. Metsätaloudelle asetettu sääntely on yksi asia, joka vaikuttaa lidarinventoinnin kiinnostavuuteen. Lidarilla tuotettava tarkka tieto hyödyttää eniten, jos on paljon erilaisia tekijöitä otettavana huomioon. Myös hiilikauppa voi asettaa lidaria suosivia vaatimuksia. Joissakin osavaltiossa voi myös yksityismetsätalouteen kohdistua kohtalaisesti sääntelyä. Laserkeilauksen tai muiden kaukokartoitusmenetelmien käyttöönoton edistäminen USA:ssa edellyttää menetelmien kilpailukyvyn arvioimista osavaltioittain. Kilpailukykyyn vaikuttavat ainakin metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehitys, maaomistusrakenne, metsien rakenne, metsäpaloriskit sekä sääntely ja muut markkinatekijät. Metsätalouteen kohdistuva sääntely vaihtelee osavaltioittain. Myös muut markkinatekijät, kuten hiilikauppa (jota Kalifornian osavaltio jo harjoittaa) voivat tuoda lisää käyttöä kaukokartoitusperusteille inventointitiedolle. Metsänomistajaneuvontaa tekee USA:ssa ainakin yliopistot, USDA Forest Service sekä osavaltion metsäosastot. Näistä osavaltioiden metsäosastot voidaan mahdollisesti katsoa (meillä on kokemus ainoastaan

Virginiasta) Metsäkeskuksen sisarorganisaatioiksi, joihin suosittelemme yhteydenottoa jatkossa, jos yhteistyötä Yhdysvaltoihin halutaan kehittää. Kaukokartoitusmenetelmien kilpailukyvyn selvittäminen ei kuitenkaan ole Metsäkeskuksen tehtäviä, vaan sopii yliopistolle tai tutkimuslaitokselle tehtäväksi. MAANANTAI - TIISTAI 29.10 30.10. Vierailukohde: Morgantown, Länsi Virginia, USA West Virginia University Davis College of Agriculture, Natural Resources & Design Professori David McGill esitteli kampusta. Morgantown on pieni noin 30 000 asukkaan kaupunki, jonka väkiluvun tuplaa opiskelijat. Merkittävä akateeminen saavutus yliopistolle oli VW:n pakokaasuhuijauksen havaitseminen. Laitoksen johtaja Robert Burns, esitteli yliopistoa. Metsätalouden ja luonnonvarojen osastolla on mahdollista opiskella energiataloutta (liuskekaasun tuotanto), metsävarojen käytön hallintaa, kansallispuistojen virkistyskäyttöä ja turismia, riista- ja kalataloutta sekä puutiedettä. Yliopistolla on myös omat tutkimusmetsät. Kahden päivän aikana oli useita tapaamisia ja ryhmäkeskusteluja West Virginian yliopistossa. Tavattuja henkilöitä olivat: - Chad Westfall, Landmark Forestry, (http://www.landmarkforestryllc.com/), - Michael Effinger USDA forest service, joka vastasi VMI maastomittauksista.

- Professori Sophan Chhin, apulaisprofessori, WVU - prof, Michael Strager, WVU - prof. Jason A Hubbart, WVU - Jamie Schuler, metsänhoidon professori WVU Maanantai-iltana pidettiin yleisöluennot, johon osallistui noin 15 ihmistä. Leskinen luennoi Suomesta ja metsätalouden merkityksestä yleisesti ja Lappalainen suomalaisesta metsästä, käytännön metsätaloudesta ja puunkorjuusta. Keskusteluissa tuli ilmi seuraavia asioita. TiMOt (Timber Management Organisation) ovat metsätalouden konsultteja jotka toimeksiannosta tekevät yksityismetsiin inventoinnin ja puunkorjuun. Inventointi tehdään maastokoealoittain. Hiilen laskenta on tärkeää, sillä Kalifornia on aloittanut hiilikaupan. Kalifornia ostaa hiilen varastointia markkinahintaan (tällä hetkellä 12 $ tonni) Kanadasta ja muualta USA:sta. FIA tuottaa hiilidatan. Yliopiston omissa metsissä tehdään tutkimusta ja niitä hyödynnetään opetuksessa.

Tammen uudistaminen oli prof. Jamie Schulerin tutkimus- ja neuvontatyön huomion kohde. Laserkeilauksen kannalta haaste on lehtipuuvyöhykkeen metsien monilajisuus, josta taloudellisesti hyödynnettävien puulajien (red oak, black cherry, yellow popular) poimiminen on vaikeaa. Lidar-pohjaista inventointia ei ole juurikaan tutkittu West Virginian yliopistossa, joten menetelmän tarkkuudesta alueen metsissä ei ole tietoa.

Myös uudistamisessa on haasteita erityisesti tammella. Metsänhoitomenetelmiä käytetään vähän ja uudistamisessa suositaan luontaisia taimia. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi yliopistotutkijat ja professorit tekevät myös neuvontatyötä, johon he saavat rahoitusta valtiolta. Neuvonnan tulee olla hienovaraista, liian suoria ohjeita ei voi antaa, ettei joudu vastuuseen (oikeudessa). Metsänomistajien omilla mailla ei myöskään kannata käsitellä metsänkäsittelyn virheitä. Niinpä metsänhoidon professori Schuler olikin perustanut tutkimusmetsän demoamaan huonoa metsänkäyttöä ja suunniteltua hakkuita ja metsänuudistamista yliopiston metsissä, joissa metsänomistajia koulutetaan. Vesistöihin liittyen tehdään paljon tutkimusta. Tutkimusta ei ole kuitenkaan samalla tavalla integroitu käytäntöön kuin Metsäkeskuksen metsätietojärjestelmässä. Lisäksi haasteena on se, että toisaalta tutkimuksessa tavoitellaan suuren mittakaavan analyysejä, mutta tarve on pienen mittakaavan inventointeihin yksittäisten vesistöjen ja valuma-alueiden ja myös hiilen sidonnan kohdalla. Toisaalta luonnonvarojen käyttöön liittyen on aina kolme osapuolta: tutkijat, (hallinnon) ammattilaiset ja paikalliset asukkaat. Näiden tahojen keskinäinen keskustelu ja ymmärrys on vaikeasti tavoitettavissa. o Leena Leskinen pitämässä yleisöluento metsätalouden merkityksestä Suomelle West Virginian yliopiston auditoriossa. Keskiviikko, Elkins ja Lewinsburg USDA Monongahela National Forest, paikalla Julie Fosbender, Tim Brake ja Linda Burke, Elkins

Yksikkö huolehti alueen valtion (federaation) metsistä. Metsien inventoinnin taustalla käytetään FIA dataa. Tiedon laatu on epätasaista, valuma-alueittain voi olla hyvinkin uutta tietoa ja uuden tiedon vieressä hyvinkin vanhaa. Valtion metsiä koskee NEPA (National Environmental Policy Act), joka edellyttää hakkuiden osalta muun muassa ympäristövaikutusten selvittämistä, rinteiden ja metsäteiden kartoitukseen ja arkeologisia inventointeja. Muinaismuistolöydöistä seuraa käsittelyrajoituksia. Ympäristövaikutusten arviointi voi nykyisin viedä kaksi vuotta, mihin lidar-inventointi toisi merkittävää ajansäästöä. Valtion metsissä lidar-aineistolle nähtiin monia mahdollisia hyödyntämiskohteita. Sillä saisi esimerkiksi inventoitua muinaismuistoja, laadittua palontorjuntakartan tai dataa voisi käyttää pintavesien virtauksen mallintamiseen. Luonnollisesti, karkeista puustoestimaateistakaan ei olisi haittaa. Monongahela National Forest -yksikössä vakuututtiin lidar-inventoinnin hyödyllisyydestä. Weyerhaeuser forest, Bill Sumpter, Lewinsburg Yhtiöllä oli Appalakkien alueella noin 8900 hehtaaria talousmetsiä. Se tuottaa noin 10 000 m3 puutavaraa teollisuudelle. Yhtiön metsiä hoidetaan tuotantolaitosten raaka-ainetarpeen turvaamiseksi pitkäjänteisesti. Muualla kuten lännessä ja Floridassa käytetään lidaria yhtiön mailla, muun muassa mäntyplantaaseilla. Appalakkien alueella ongelma lidarin käytön suhteen on lehtipuuvaltaisuus ja monilajisuus. Oman haasteensa metsätalouteen tuovat vieraat lajit ja hyönteis- ja sienituholaiset. Illalla pidettiin Lewinsburgissa yleisöluennot, kuulijoina oli kymmenisen metsäammattilaista ja metsänomistajaa.

Torstai Charlottesville, Virginia, VA Tech University, Natural Resources and Environment. Paikalla: David McGill, Rob Farrel, Todd Groh, Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall, Talbert, Tim Pemperton, Charlie Becker, Jerre Greighton, Virginia Tech esitteli tutkimuksiaan kolmen tutkijan voimin (Randy Wynne, Valerie Thomas, Matthiew Sunmall). Ryhmä tutkii muun muassa - Satelliittilidarin käyttöä metsäinventoinnissa. Tutkimusaineisto simuloitu lentokoneella aineiston tuottamista, satelliitti lähetetään lähitulevaisuudessa. Nasan dataa. - SAR tutkan käyttöä metsäinventoinnissa, p- ja x-sädettä. Tämä toimii kohtalaisen hyvin kasvillisuuden korkeuden mittaamisessa. X-säde havaitsee lehdet ja p-säde pureutuu puuston läpi maahan asti. - itc individual tree characteristics. 10 pistettä m2 airborne laitteella ja 200 pistettä neliölle dronelaitteella. Harvemallekin pulssilla voidaan tunnistaa puut 95 % tarkkuudella. 200 pisteen aineisto on inventoitu dronella. - Kehitetty menetelmä, jolla pystyy suodattamaan valtapuuston aineistosta ja siten erottamaan alikasvuston. - Muutostulkinta Landsat -kuvilla. Näistä arvioitiin puuston kasvu, harvennukset (tosin tutkimuksessa tieto mahdollisista harvennuskohteista oli tiedossa etukäteen). Virginia State, Department of Forestry (DOF) Virginian osavaltion organisaatio, Department of Forestry voidaan pitää Metsäkeskuksen sisarorganisaationa (tai veliorganisaationa). Se hoitaa hyvin paljon vastaavia tehtäviä kuin Metsäkeskuksessa tehtiin erityisesti ennen vuotta 2012. Metsätalouden kestävyyttä tukemaan on olemassa rahoitusinstrumentteja, joita voi hakea DOF:in kautta. Tukea saa muun muassa vesiensuojeluun (suojavyöhykkeet) ja monimuotoisuuden suojeluun. DOF juoksee kokoon yksityismaiden yhteishankkeita, joita voi olla esimerkiksi maanmuokkaukseen ja istutukseen, teihin, vieraslajien torjuntaan, kosteikkojen ja monimuotoisuuskohteiden kunnostukseen. Lisäksi DOF tekee suunnittelua ja neuvontaa. DOF:in vastuulle kuuluu myös palontorjunta sekä hakkuiden valvonta. Se tarkastaa jokaisen hakkuun paikan päällä ennen ja jälkeen. Keskeistä on, että vesistöihin ei aiheudu eroosion vaikutuksia. Keskusteluissa suomalaiset jokamiehenoikeudet herättivät hämmästystä. Todettiin, että Virginiassa tulee ammutuksi, jos kulkee toisen mailla. Jopa DOF ei ole kaikkialle tervetullut, korkeintaan silloin, kun alueelle on syttynyt tulipalo. Perjantai USDA Forest Service, Washington

Greg Reims, USA:n VMI:n (FIA) vetäjä James Ellenwood, kansallisen kaukokartoitusohjelman vetäjä USDA Forest Service hallinnoi 20% metsistä USA:ssa, mutta tuottaa markkinoille puuta vain 4 %. Valtion metsien hoidon lisäksi organisaatio edistää metsätaloutta, ekologista kestävyyttä ja palotorjuntaa kaikissa metsissä, tekee tutkimusta ja vastaa valtakunnan metsien inventoinnista. Keskusteltiin Metsäkeskuksen inventointimenetelmistä sekä FIA:sta (Forest Inventory and Analysis). FIA:ssa hyödynnetään maastomittauksen lisäksi mm satelliitteja. Haasteena on Alaskan inventointi, jossa suunnitteilla on hyödyntää myös satelliittilidaria. Alaskaa ei ole aikaisemmin inventoitu, nyt se on todettu tarpeelliseksi muun muassa ilmastonmuutoksen seuraamiseksi. Yksi kiinnostuksen kohde on ikiroudan mahdollinen sulaminen. Mittauksissa ympäri USA:ta käytetään paikallisia ihmisiä, joiden vierailu yksityismailla on hyväksyttävämpää kuin liittovaltion edustajien. Dronen käytön riski inventoinnissa on, että se ammutaan alas. Greg lupasi lähettää meille kontakteja niistä yrityksistä, jotka tekevät operatiivisen tason inventointia USA:ssa. Näistä kontakteista voi olla hyötyä P-K:n yrityksille, joilla on mielenkiintoa pyrkiä USA:n inventointimarkkinoille. Matkavinkit: - jos vierailet USA:ssa liittovaltion rakennuksessa, muista ottaa passisi mukaan. - ihan vain varmuuden vuoksi, älä pyri yksityismaalle - USA:ssa liikkuessa auto on ehdoton. Poikkeuksena Washington DC, jonne emme suosittele autolla menemistä. - Ole kohtelias ja puhu paljon. Amerikkalaiset vaativat vastauksen jokaiseen kohteliaisuuteen, jonka he sinulle sanovat. - varaudu keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ainakin metsäammattilaisten kanssa.