Kokouksen puheenjohtajana toimi Slovakian työllisyys-, sosiaali- ja perheministeri Ján Richter.

1(9) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE2016-02801 EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM) 19.10.2016 Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 13.10.2016 (työllisyys- ja sosiaaliministerit) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto 13.10.2016 Työ- ja sosiaaliministerien neuvosto hyväksyi ehdotuksen direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta. Neuvosto hyväksyi myös direktiivinä kalastualan työtä koskevan EU-tason kalastusalan työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen, jolla edistetään ILO:n 2007 tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Lisäksi ministerineuvosto hyväksyi päätelmät romanien integroimisen edistämistä koskevasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportista. Neuvosto kävi periaatekeskustelun komission ehdotuksesta uudeksi osaamisohjelmaksi Euroopalle ja hyväksyi työllisyyskomitean lausunnon asiasta. Ministerineuvosto hyväksyi myös työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean vuoden 2017 ohjausjaksoa pohjustavat kannanotot. Neuvosto hyväksyi yleisesti em. komiteoiden yhteisen lausunnon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Lisäksi käytiin keskustelu pitkäaikaistyöttömiä koskevan suosituksen toimeenpanosta. Ministerit saivat tiedon myös nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen toteuttamisesta, mistä ministerit kävivät keskustelua lounaalla. Lisäksi kokouksessa kerrottiin julkisten työvoimapalvelujen verkoston toiminnasta ja työmarkkianjärjestöjen kesken ja kanssa käytävän vuoropuhelun edistämisestä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Slovakian työllisyys-, sosiaali- ja perheministeri Ján Richter. 1. Esityslistan hyväksyttiin Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. A-kohtien luettelo hyväksyttiin 12905/16 PTS A 74

A-kohdat hyväksyttiin keskusteluitta. Luettelo sisälsi kaksi neuvoston päätöstä: työllisyyspolitiikan suuntaviivojen hyväksyminen vuodelle 2016 ja kolmikantaisen työmarkkinajärjestöjen kanssa pidettävän sosiaalialan huippukokousta koskevan päätöksen päivittäminen. 2(9) LAINSÄÄDÄNTÖKÄSITTELYT (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0130 (COD) = Yleisnäkemys 8962/16 SOC 255 EMPL 158 SAN 187 IA 23 CODEC 666 + REV 1 (mt) + ADD 1 12883/16 SOC 590 EMPL392 SAN346 IA81 CODEC1381 Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus yleisnäkemykseksi. Direktiivi pelastaa hyväksytyksi tullessaan komission arvion mukaan 100 000 työntekijää syöpäkuolemalta EU:ssa seuraavan 50 vuoden aikana. Direktiiviehdotuksessa on otettu tasapainoisella tavalla huomioon syöpäaltistumiseen liittyvä tieteellinen näyttö sekä karsinogeeneille asetettavien raja-arvon taloudellinen toteutettavuus. AT, BE, DK, FR, DE, LT, NL ja SE jättivät asiaan julistuksen, jossa katsoivat, että kromi VI:lle ehdotettua raja-arvoa (0,025 mg/m3) tulisi tieteellisen näytön perusteella laskea. LU yhtyi julistukseen. Komissaari Marianne Thyssen muistutti, että komissio antaa kuluvan vuoden lopulla esityksen eräille muille karsinogeeneille altistumisen raja-arvoiksi. Tätä seuraa taas keväällä 2017. 3. ehdotus, vielä muille karsinogeeneille asetettaviksi raja-arvoiksi. Tässä yhteydessä saatetaan ehdottaa myös alempaa raja-arvoa kromi VI:lle. Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu kohdista 5-10) 4. Ehdotus neuvoston direktiiviksi kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä toukokuuta 2013, täytäntöönpanosta (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 155 artiklan 2 kohta) = Poliittinen yhteisymmärrys (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 1 kohdan mukainen julkinen käsittely) 8535/16 SOC 214 EMPL 131 PECHE 150 + ADD 3 12713/16 SOC 577 EMPL381 PECHE 346 IA78 + ADD 1 + ADD 2

Neuvosto sai aikaan poliittisen yhteisymmärryksen ja hyväksyi direktiiviehdotuksen. Kaksi jäsenmaata jätti äänestämättä, koska katsoivat ehdotuksen lisäävään liikaa hallinnollista taakkaa yrityksille. Lisäksi kaksi valtuuskuntaa jätti omat lausumansa neuvoston pöytäkirjaan. Lopullinen päätös on tarkoitus tuoda juristi-lingvistikäsittelyn jälkeen A-kohtana neuvoston joulukuun kokoukseen. Komissio totesi, että sopimus osoittaa, miten työmarkkinajärjestöt voivat yhdessä saada aikaan edistystä. Ehdotus parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, mutta samalla myös yritysten tuottavuutta. 3(9) 5. Uusi osaamisohjelma Euroopalle = Periaatekeskustelu 12483/16 SOC 550 EMPL 361 ECOFIN 823 EDUC 292 JEUN 62 a) Työllisyyskomitean lausunto = Hyväksyminen 12485/16 SOC 551 EMPL 362 ECOFIN 824 EDUC 293 JEUN 63 b) Komission ehdotus Europass-kehyksen tarkistamisesta parempien palvelujen tarjoamiseksi taitoja ja pätevyyksiä varten = Komissio esittelee Neuvosto kävi periaatekeskustelun komission uudesta osaamisohjelmaksi Euroopalle. Tiivistelmä keskustelusta viedään tiedoksi marraskuussa pidettävään opetusminitereiden kokoukseen. Työllisyyskomitean lausunto hyväksyttiin ja komission tiedonanto otettiin vastaan. Uusi osaamisagenda otettiin keskustelussa myönteisesti vastaan. Keskustelussa korostettiin tarvetta mukautua nopeisiin teknologisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Oleellisena pidettiin koulutuksen ja työmarkkinoiden tiivistä yhteyttä. Osaamista edistävien järjestelmien kehittämisessä katsottiin tärkeäksi, että työnantajat ja työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Mm. FI korosti, että työmarkkinoiden tarpeita on otettava huomioon ennakoivasti. Useat valtuuskunnat korostivat myös liikkuvuuden merkitystä nuorten työllistymisen edistämisessä. EU:n erilaisia aloitteita ja niihin liittyvää rahoitusta (mm. Erasmus +) pidettiin tärkeinä. Jotkut totesivat, että isäinvestoinnin inhimilliseen pääomaan tulisi ottaa huomioon komission tulevissa suunnitelmissa. Muutamat valtuuskunnat korostivat sitä, että koulutus kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Komissio vastasi, osaamisohjelman toimeenpanossa jäsenmaiden rooli onkin oleellinen. Komissio totesi, että osaaminen ja työllisyys käyvät käsi kädessä. Osaamispolitiikka tulee liittää myös muihin politiikan aloihin, jotta siitä tulisi menestys. Kesäkuussa hyväksyttiin kaksi ehdotusta: taitotakuu alhaisen osaamistason aikuisille ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys, jonka tarkoitus on edistää avoimuutta. Viikkoa ennen kokousta komissio hyväksyi esityksensä Europassin uudistamisesta. Komissio aikoo antaa myöhemmin tänä vuonna ehdotuksen kolmansien maiden kansalaisille tarkoitetun osaamisen profilointivälineestä. Myöhemmässä vaiheessa tarkoitus on antaa digitaaliseen osaamiseen liittyvä aloite. Liikkuvuuden edistäminen on myös vahvasti komission agendalla. Nuorille halutaan antaa mahdollisuuksia työllistymiseen yhdistämällä liikkuvuutta edistävä tuki ja työharjoittelu. Komission puheenjohtaja Juncker on tuonut esille eurooppalaisten solidaarisuusjoukkojen perustamisen nuorten työllistymistä edistämään. Rahoitusta kaikille aloitteelle on mahdollista antaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta.

4(9) Työllisyyskomitean (EMCO) puheenjohtaja Tom Bevers esitteli komitean lausunnon osaamisohjelmasta. Osaamisen tärkeyttä korostettiin samoin kuin tasa-arvoa ja kolmikantaista työskentelyä. Lausunnossa pidettiin myös tärkeänä lähentää koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Komitea oli hieman epäileväinen taitotakuusta ilmauksena, koska se voi aiheuttaa liiallisia odotuksia. Sidosryhmien osallistumista aloitteiden eteenpäinviemisessä pidettiin hyvin tärkeänä. 6. Eurooppalainen ohjausjakso 2017: Kannanotot syksyn talouspakettia varten a) Työllisyyskehityksen seurantaväline työllisyyskomitean raportti keskeisistä työllisyyshaasteista ja tärkeimmät viestit 12486/16 SOC 552 EMPL 363 ECOFIN 825 EDUC 294 12488/16 SOC 553 EMPL 364 ECOFIN 826 EDUC 295 12490/16 SOC 554 EMPL 365 ECOFIN 827 EDUC 296 b) Sosiaalisen suojelun kehityksen seurantaväline sosiaalisen suojelun komitean raportti keskeisistä sosiaalisista haasteista ja tärkeimmät viestit 12606/16 SOC 565 EMPL 375 ECOFIN 837 EDUC 302 + COR 1 (de) 12607/16 SOC 566 EMPL 376 ECOFIN 838 EDUC 303 = Hyväksyminen Neuvosto vahvisti komiteoiden lausunnot esitetyissä muodoissa. Työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea antoivat tällä kertaa tuloksensa monenkeskisestä seurannasta entistä aikaisemmin, jotta niitä voidaan hyödyntää keskeisten seurantavälineiden tuottamisessa. Ne auttavat mm. loppuvuonna annettavan vuotuisen kasvuselvityksen valmistelussa. Työllisyyskomitean puheenjohtaja Bevers kertoi, että EU:n alueella ollaan pääsemässä kriisiä edeltäville tasoille, vaikka jäsenmaiden välillä on paljon eroja. Eurooppa 2020 -tavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin kovasti töitä. Sosiaalisen suojelun komitean puheenjohtaja Dominique kertoi, että kotitalouksien tilanne heikkenee monissa jäsenmaissa, koska esim. asumiskustannukset kasvavat. Myös tulojen epätasa-arvo on lisääntynyt useissa valtioissa. Rahoituksen oltava kestävällä pohjalla, jotta voidaan tarjota riittävä sosiaaliturva ja palvelut. Työmarkkinoille pääsy, köyhyydessä elävien lasten tilanne, pitkäaikaishoito sekä eläkkeet ovat myös ohjausjakson puitteissa seurattavia asioita. Komissio totesi, että vielä on paljon haasteita jäljellä: Työmarkkinoiden toimintaa on parannettava ja luotava työpaikkoja erityisesti nuorille. Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen tulee investoida. Julkisen sektorin tulee olla mukana osaamisen kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa. Riittävää sosiaaliturvaa pitää kehittää ja ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. 7. Tiettyjen työllisyyteen liittyvien asioiden seuranta a) Komission tiedotusasia: nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden kuluttua = Esittely 12749/16 EMPL 386 SOC 583 ECOFIN 860 EDUC 312 JEUN 68 Neuvosto otti vastaan komission esityksen. Ministerit jatkoivat aiheesta keskustelua lounaalla. Komissaari Thyssen toisti komission aiemman viestin, ettei Eurooppa voi menettää valtavaa määrää nuoria. Huhtikuussa 2013 neuvosto sitoutui nuorisotakuuseen. Nyt annetussa raportissa

5(9) on kuvattu tilanteen kehittymistä ja jäljellä olevia haasteita. Kyseessä on suuri poliittinen harjoitus, jossa ihmiset on laitettava poliittisten intressien keskelle. 9 miljoonaa nuorta (63 % nuorisotakuun kohteista) on saanut tarjouksen koulutuksesta tai työllistymisestä. Aloitteella ei luoda työpaikkoja, mutta se antaa mahdollisuuksia nuorille löytää töitä. Pitää tehdä vielä enemmän, jotta heikoimmassa asemassa olevat nuoret tavoitettaisiin. Rahallisen tuen on komission mielestä siten jatkuttava. Monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ehdotetaan nuorison työllisyysaloitteen rahoituksen jatkamista. Lisärahoitusta esitetään 1 miljardi. Komission on tarkoitus esittää joulukuussa uusia toimia nuorten työllistymisen edistämiseksi, mm. eurooppalaisten solidaarisuusjoukkojen muodossa. b) Pitkäaikaistyöttömyydestä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpano = Keskustelu 12492/1/16 SOC 555 EMPL 366 ECOFIN 828 EDUC 297 REV 1 = Pitkäaikaistyöttömien integroituminen työmarkkinoille työllisyyskomitean keskeisten viestien hyväksyminen 12493/16 SOC 556 EMPL 367 ECOFIN 829 EDUC 298 + ADD 1 + ADD 2 Neuvoston kävi keskustelun pitkäaikaistyöttömyydestä annetun neuvoston suosituksen toimeenpanosta. Suosituksen antamisesta oli kulunut vuosi ja puheenjohtaja katsoi aiheelliseksi tarkastella sen toteuttamista. Työllisyyskomitean puheenjohtaja kertoi suosituksen seurannan valmistelusta, mikä oli hyväksymisen yhteydessä annettu komitean tehtäväksi. Komissio sanoi olevansa tyytyväinen, että toimeenpanossa halutaan pitää nopeaa tahtia yllä. Komissio uskoo, että yhden yhteyspisteen luominen lisää kustannustehokkuutta, vaikka vaatiikin henkilökuntaan ja muita resursseja. Tärkeintä on kuitenkin, että pitkäaikaistyöttömät saava tarjouksia työpaikoista tai osaamisen päivittämisestä. BG, DK ja LV esittelivät puheenjohtajan pyynnöstä kokemuksiaan suosituksen toimeenpanossa. Lisäksi keskusteluun osallistui 11 muuta valtuuskuntaa Suomi mukaan lukien. Kaikki keskusteluun osallistuneet valtuuskunnat pitivät edelleen tärkeänä pureutua pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaan, vaikka työllisyyskehitys on yleisesti ollut myönteistä. FI korosti joustavia ja asiakkaiden luokse liittyviä palveluja ja toi esille kokemuksensa terveystarkastusten tarpeellisuudesta. Muutamat muutkin valtuuskunnat totesivat, että kohderyhmään kuuluvilla voi olla monenlaisia ongelmia, jolloin yksilöidyt palvelut ovat tärkeitä aktivoinnissa. FI kertoi käyttävänsä työttömyysturvaetuuksiin varattua määrärahaa työllistämistuissa ja starttirahoina. Erilaiset aktivoivat tuet nousivat toimenpiteinä esille myös joidenkin muiden maiden puheenvuoroissa. Keskustelussa ilmeni, että profilointimenetelmien kehittäminen ja ennaltaehkäisy ovat Suomen lisäksi ajankohtaisia myös muualla. FI korosti myös työnantajien asenteisiin vaikuttaminen tärkeyttä ja käytännön työharjoittelun merkitystä. c) Julkisten työvoimapalvelujen verkosto: vertailuoppiminen = Komissio ja julkisten työvoimapalvelujen verkoston varapuheenjohtaja esittelevät 12498/16 SOC 557 EMPL 368 ECOFIN 830 EDUC 299 Komissio kertoi, että vuonna 2014 luotu julkisten työvoimapalvelujen verkosto (PES-verkosto) on loistava esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä työllisyyspolitiikan alalla. Verkosto auttaa

6(9) työvoimapalveluja toimimaan paremmin. Vertailuoppiminen on verkoston erityinen työskentelytapa. Sen toiminta auttaa julkisia työvoimapalveluja parantamaan toimintaansa mm. pakolaisten työllistymisen edistämisessä, nuorisotakuun toimeenpanossa ja kauimpana työmarkkinoista olevien työllisyyspolkujen laadinnassa. PES-verkoston varapuheenjohtaja kertoi tarkemmin verkoston työstä. Verkoston käynnistyttyä kunkin jäsenmaan julkinen työvoimapalvelu teki itsearvioinnin. Verkoston puitteissa tehtiin vierailuja ja kehitettiin seurantaindikaattoreita. Menetelmien kehittäminen ollut tärkeä osa toimintaa. Jatkossa halutaan tarkastella lähemmin kutakin julkista työvoimapalvelua ja tehdä vertailuarviointi. Siinä keskitytään pitkälti parhaimpien käytäntöjen tunnistamiseen. Vertailuoppimisesta tulee verkostolle pysyvä harjoitus ja tavoitteena on jakaa menestymistä edistäviä asioita. Työllisyyskomitean puheenjohtaja totesi kommenttipuheenvuorossaan, että PES-verkoston vertailuoppiminen on vaikuttanut erityisesti komitean harjoittamaan monenkeskiseen seurantaan. PES-verkostolla on myös edistetty työllisyysteemojen poliittista omistajuutta. 8. Sosiaalinen vuoropuhelu a) Työmarkkinajärjestöjen ja komission kolmikantahuippukokous (Bryssel, 19. lokakuuta 2016) = Valmistelu b) Yhteinen lausuma: "Vahvan sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen" = Tilannekatsaus 12111/16 SOC 511 EMPL 335 Puheenjohtaja kertoi neuvostolle, että tulevan työmarkkinajärjestöjen kanssa pidettävän huippukokouksen aiheena ovat kasvun edistäminen, työpaikkojen luominen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen. Tarkemmin keskustellaan eurooppalaisesta ohjausjaksosta, osaamisohjelmasta sekä pakolaisten integroimisesta. Aiheet ovat osin samoja kuin päivää myöhemmin pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Keskustelut ovat jatkoa EU-tason työmarkkinajärjestöjen, Euroopan komission ja Alankomaiden neuvoston puheenjohtajana toimiessaan allekirjoittamalle yhteiselle lausumalle. Komissaari Thyssen totesi tehokkaan vuoropuhelujen edellytyksenä olevan työmarkkinajärjestöjen valmiuksien kehittäminen ja korosti konkreettisia toimenpiteitä. Tällaisia ovat järjestöjen merkittävämpi osallistuminen ohjausjaksoon ja sosiaalisten oikeuksien pilarin valmisteluun. 9. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta "Romanien integrointia edistävät EU:n toimintapoliittiset aloitteet ja rahoitustuet" = Hyväksyminen 12225/16 FIN 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM 55 FSTR 60 FC 51 REGIO 75 Neuvosto hyväksyi päätelmät esitetyn mukaisesti. Puheenjohtaja totesi, että kertomus osoitti edistymistä tapahtuneen romanien integroinnissa. 6 miljoonaa romania muodostaa EU:n suurimman etnisen vähemmistön. Aiheeseen palataan joulukuuna pidettävässä neuvoston kokouksessa. Komissio piti tilintarkastustuomioistuimen raporttia hyvänä. Komissio totesi päätelmien osoittavan, ettei ole yhtä

7(9) yhteistä ratkaisua kaikille erityisesti tietojen keruussa. Komissio kiitteli jäsenmaita kuitenkin hyvästä yhteistyöstä ja aikaansaaduista tuloksista. 10. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari: tilanne ja näkemykset tulevasta toiminnasta = Sosiaalisen suojelun komitean ja työllisyyskomitean yhteisen lausunnon hyväksyminen 12605/16 SOC 564 EMPL 374 ECOFIN 836 Neuvosto hyväksyi yleisesti komiteoiden yhteisen lausunnon sosiaalisten oikeuksien pilarista, josta komissio on maaliskuussa antanut alustavan suunnitelman ja käynnistänyt samalla julkisen kuulemisen, joka päättyy vuoden 2016 lopussa. Asiakohdasta käytiin lyhyt menettelytapaan liittyvä keskustelu, sillä lausunnon hyväksyminen jo tässä vaiheessa ennen kuulemisen päättymistä herätti epäilyjä. Myös FI korosti sitä, että lausunto ei sido jäsenvaltioiden tulevia kantoja. Neljä valtuuskuntaa ilmaisi tukensa komissiolle sosiaalisten oikeuksien pilarin jatkotyössä pitäen tärkeänä positiivisen signaalin antamista ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä. Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean puheenjohtajat kertoivat, että komiteat eivät voineet jättää kommentoimatta asiaa jo tässä vaiheessa, koska kummallakin on laajaa ja historiallista tietoa asiasisällöstä. Puheenjohtajat korostivat, että yhteiskunnalliset epätasapainot ovat osa EU:ta samalla lailla kuin taloudelliset epätasapainotilanteet. Työvälineet näistä selviämiseksi ovat tärkeitä. Pilarin suunnitelma sisältääkin tarpeellisia aloitteita sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä. Lausunnon valmistelussa on kaikkia kantoja pyritty ottamaan huomioon kompromissin saamiseksi. Komissio totesi, että komiteoiden lausunto on alustava kontribuutio pilariin liittyvissä keskusteluissa. Sidosryhmät ovat tähän mennessä osallistuneet laajasti keskusteluihin. Komissio korosti myös, että lausunto ei millään lailla sido tulevia keskusteluja tai jäsenvaltojen kantoja. Komissio jakoi komiteoiden näkemyksen tulevista haasteista ja niihin vastaamisesta ja totesi odotusten olevan korkealla. Nyt jo on tuotu ilmi toive vastata paremmin köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin. Ongelmia ovat myös mm. nykyisten digitaaliajan liiketoimintamallien ja sosiaaliturvajärjestelmät vastaamattomuus sekä työsopimusmallien epäsopivuus. Tarve on myös lisätä oikeata osaamista oikeissa paikoissa. Komissaari Thyssen vetosi, että ministerit osallistuvat tähän työhön, ja toivoi keskustelua joulukuun kokouksessa. Komission on määrä julkaista kuulemisen tulokset 23.1.2017. Seuraavan vaiheen on suunniteltu tapahtuvan maaliskuussa 2017, jolloin komissiolta tulisi tarkempi ehdotus pilarista. Muut asiat (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 11. a) Käynnissä olevat käsittelyt i) Sininen kortti korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten Komissio antoi kesäkuussa uuden ehdotukseen sinisen kortin ehtojen muuttamiseksi. Tavoitteena on kehittää tehokkaampi ja houkuttelevampi järjestelmä. Liikkuvuuden ja oikeuksien parantamisen odotetaan parantavan korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tilannetta ja auttavan vastaamaan osaavan työvoiman tarpeesta johtuvaan haasteeseen.. Ehdotuksen käsittely tapahtuu neuvoston maahanmuuttotyöryhmässä.

ii) Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma 12348/16 SOC 538 MIGR 161 8(9) Komissio esitti kesällä toimintasuunnitelman, joka auttaisi yhteisen toimintapolitiikan kehittämistä jäsenmaissa maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Puheenjohtaja piti asiaa tärkeänä sektorit ylittävänä aloitteena. Komissio toivottaa tervetulleiksi maahanmuuttotyöryhmässä laadittavat neuvoston päätelmät aiheesta. Oleellista uudistaa koulutus, työllisyys ja terveyspolitiikkoja. Komissio piti hyvänä, että asia on esillä myös TSTK-neuvoston kokoonpanossa. iii) Yhteistyötalous = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Laajojen konsultaatioiden jälkeen komissio on antanut tiedonannon yhteistyötaloudesta. Sen tarkoitus on tarjota ohjeita, miten EU:n lainsäädäntöä sovellettaisiin tällä kasvavalla alalla. Yhteistyötalous voi olla kilpailukykyä edistävä asia, mutta toisaalta tarvitaan tasapuolisia sääntöjä. Tiedonannolla pyritään edistämään sitä, että EU voi hyödyntää parhaimmalla tavalla teknologista kehitystä. Komissio piti kilpailukykyneuvostossa aiheesta käytyä keskustelua hyvänä. Esiin on tuotu lainsäädännölliset erot jäsenmaissa, jotka voivat haitata talouden kehittymistä. Työlainsäädännön osalta pyritään selventää, milloin palvelua tarjoavia pidetään työntekijöinä. Tästä tarvitaan ratkaisuja tuomioistuimelta. Tiedonanto liittyy oleellisesti sosiaalisten oikeuksien pilariin. Sen avulla toivotaan pohdittavan, miten rohkaistaisiin uuden talouden kehittämistä. b) Työehtosopimusneuvottelut ja työn tulevaisuus: tilannekatsaus Kreikan työmarkkinauudistuksista käytävistä neuvotteluista = Kreikan valtuuskunnan tiedotusasia 12715/16 SOC 578 EMPL 382 ECOFIN 855 Puheenjohtaja totesi, ettei aihe koske vain Kreikkaa, mutta kriisistä johtuvat sopeutumistoimet ovat vaikuttaneet maahan paljon. Aihe oli asialistalla Kreikan toiveesta. Kreikka korostikin tärkeyttä käsitellä asiaa työministereiden kokoonpanossa, koska uudistukset ovat rajoittaneet työehtosopimusten tekoa sektoritasolla. Kreikan huolena on, että siitä tulisi EU:n talousalueella maa, jossa työmarkkinajärjestöillä on vähemmän oikeuksia kuin muualla Euroopassa. Neljä valtuuskuntaa totesi työmarkkinajärjestöjen sopimisen olevan keskeinen osa eurooppalaista työmarkkinamallia ja vuoropuhelun edistämisen olevan tärkeää. Komissaari Thyssen totesi, että komissio tunnustaa tarpeen rakentaa uudelleen työehtosopimusmenettelyä työmarkkinoilla. Tavoite ei ole palata menneeseen, vaan kehittää kestävää neuvottelumenettelyä. Komissio kannattaa aina työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua. Suomen edustajat Jari Lindström, Oikeus- ja työministeri Juha Halttunen, erityisavustaja

Minna Kivimäki, EUE Liisa Heinonen, TEM Ville Korhonen, STM Johanna Hulkko, VNK Antero Kiviniemi, EUE Riikka-Maria Turkia, EUE 9(9) Asiakirjat Mainittu asiakohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, sosiaalipolitiikka STM, TEM EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM