Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Samankaltaiset tiedostot
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

9M UPM Kymmene Oyj

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Ammattiravustuksen parhaat tekniikat

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Hankkeen taustaa. Tutkimusalueen kuvaus

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Jokapojan rapuopas. Kaikki ravustamaan! Kalusto

Saimaannorppa ja sen elinalue

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

Kalastustiedustelu 2016

Esitys Kummunsuon kalataloudelliseksi velvoitetarkkailuohjelmaksi (Keuruu/Multia)

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

MERIKARVIAN KALASTUSALUE. Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin


Saarijärven kalastusalueen koeravustukset Juha Piilola Saarijärven kalastusalue

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Kalastustiedustelu 2015

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Simpelejärven verkkokoekalastukset

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Saarijärven koekalastus 2014

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Karhijärven kalaston nykytila

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Vapo Oy:n Iso Rydistönkeitaan, Kotonevan ja Kirinnenevan turvetuotantoalueiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksyntä vuodesta 2018 alkaen.

Transkriptio:

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa ja eineslihapulliakin kerrotaan käytetyn, ja markkinoilla on myös kaupallisia rapusyöttejä. Testasimme koeravustusten yhteydessä, mikä rapuja eniten houkuttaa, ja särki voitti. Kuvat: Joonas Rajala Yläkuva: Mertojen lasku käynnissä. Merrat on valmiiksi avattu, syöttirasiat valmiina tuhdolla, selkäsiima, jossa on joka merralle numerolaput, juoksee veneen pohjalla olevasta sangosta sitä mukaa kuin mertoja veteen solautetaan. Alakuva: Koettaessa ravut varistetaan astiaan ja käsitellään merta- ja samalla tässä pyynnissä syöttikohtaisesti. Syöttitesti tehtiin käyttäen neljää 25 Evo-merran jataa kolmena peräkkäisenä yönä aina eri pyyntipaikassa, ja se käsitti kaikkiaan 1,35 km rantaviivaa ja kaikkiaan 274 mertayötä. Testatut syötit olivat: särjen pala, itsestään selvä koeravustuksissa käytetty vertailukohde ahvenen pala, yleiskala, jota saa helposti ongella kotitarveravustukseen sian sydän, usein rapusyöttinä mainittu, kaupasta helposti saatava ja kohtuuedullinen vaihtoehto Trappy-rapusyötti, oriveteläisen Ruokosen Rapu Oy:n? maahantuoma kalajauhopohjainen hieman joustava pelletti Weke Houkutus, Weke katiskan valmistaja Veikko Hakalan kehittämä täysin kasvipohjainen kuiva pelletti

Syöttien käyttö määriteltiin jadoittain ja mertanumeroittain ennalta satunnaislukutaulukon avulla sen varmistamiseksi, että mertaa laskettaessa ei voida vaikuttaa eri syöttien sijoitteluun pyyntipaikan suhteen. Syötit laitettiin mertoihin syöttirasioissa. Testiin osallistuneet syötit rasioissaan valmiina mertaan pantaviksi, vasemmalta lukien: Trappy, Weke, sian sydän, ahven ja särki. Kuva: Joonas Rajala Kokonaissaalis kuvaa loppukesän tilannetta rapukannassa Testiryhmä oli liikkeellä rapukauden loppupuolella, jo harvennetussa populaatiossa, jossa isot ravut olivat vähissä. Tilanne ei kuitenkaan vaikuttane itse syöttitestaukseen, ja voi olla jopa niin, että kun suuret goljatit eivät ole pelottelemassa pieniä, pääsee syötin houkutus tasapuolisimmin esiin. Syöttivertailun saalis oli 625 täplärapua, eli 2,28 rapua per mertayö; paras jata antoi 3,52, huonoin tasan 1,00 täplärapua mertayötä kohti. Rapusaalisseurannoissa rapukauden keskisaalis on vaihdellut 2,4-4,4 täplärapua/mertatyö -tasolla (katso Rapusaalisseurannat). Koko saaliin täplärapujen keskipituus oli 91,6 mm ja jatakohtainen keskimitta vaihteli 85 ja 102 mm välillä, mikä on pienempi kuin keskimäärin rapukaudella. Koiraat olivat naaraita hieman pienempiä (90,6 / 92,1 mm) ja niiden osuus oli ilmeisesti kesän viimeisen kuorenvaihtonsa vuoksi aliedustettuja, koiraita oli vain noin 32 % saaliista, kun populaatiossa suhde on useimmiten lievästi koirasvoittoinen. Syöteillä on eroja Kyllä ravustava kansa tietää särki on rapusyöteistä paras! Särkisyöteillä varustetuista merroista saatiin 3,54 täplärapua pyyntiyötä kohti, kun toiseksi tulleen ahvenen houkuttavuus oli 2,80. Heikoimmin menestyi Trappy (1,08) ja yllätys oli lihan, eli sian sydämen (1,93) häviäminen Wekelle (2,27).

Saalis mertayötä kohti eri syöteillä Trappy houkutti naaraita enemmän kuin koiraita. Kun koko saaliin koiras-naarassuhde oli 32/68, se oli Trappymerroissa 23/77. Sian sydän kelpasi parhaiten koiraille (36/64), mutta ero keskiarvoon ei ole suuri. Särjellä puolestaan saatiin keskimäärin suurimmat yksilöt (93,0 mm) ja Wekellä pienimmät (87,4 mm). Erityisen pieniä olivat Weken houkuttelemat koiraat, keskipituus vain 84,9 mm. Saalisrapujen keskikoko eri syöteillä Ravustajaa harmittavat eniten tyhjät merrat. Tässä häviäjä oli Trappy, jolla syötitetyistä 59 merrasta peräti 33 eli 56 % nousi tyhjinä. Särki oli tässäkin paras, tyhjiä mertoja 8/52 (15 %), mutta ei ahven särjelle paljon hävinnyt (18 % tyhjiä).

Ravulliset ja ravuttomat merrat Pataan pantavan kokoisia rapujahan kuitenkin eniten tavoitellaan. Syöttitestin koko saaliista 21,5 % ylitti 10 cm rajapyykin (Raputalousohjelman kirjanpitäjäsaaliissa yli 10 cm täplärapujen rapujen osuus on reilusti yli 50 %). Särjellä isoja rapuja tuli eniten (37 % kaikista särjellä saaduista). Ahven hävisi niukasti (33 %) ja tässä suhteessa liha (25 %), Trappy (23 %) ja Weke (22 %) olivat lähellä toisiaan. Yli ja alle 10 cm saalis Suosi särkeä, sitä ravutkin suosivat Kaikki havaitut ja mitatut rapusyöttitestin tulokset osoittavat vanhan tutun särjen paremmuutta muihin vertailussa olleisiin syötteihin nähden. Yhteenvetotaulukko keskeisistä tuloksista ja kokonaisvaikutelma eri syöteistä sijalukupisteiden muodossa (paras syötti saa kussakin kategoriassa arvon 1 ja heikoin arvon 5) kertoo, miten ravut kuitenkin luonnontuotteita arvostavat.

Syöttivertailutestin tulokset Syötti Ahven Liha Särki Trappy Weke Testattuja mertaöitä yhteensä 51 61 52 59 51 Kokonaissaalis (yksikkösaalis) 143 (2,8) 118 (1,9) 184 (3,5) 64 (1,1) 116 (2,3) Yli 10 cm rapujen osuus saaliista 32,9 % 24,6 % 37,0 % 23,4 % 21,6 % Koettaessa tyhjiä mertoja (osuus) 9 (18 %) 13 (21 %) 8 (15 %) 33 (56 %) 20 (39 %) Syötin kestävyys yön yli 100 % 100 % 100 % 100 % 44 % Sijalukupisteet yllä olevasta yhteensä 8,5 13,5 5,5 16,5 16,0 Särki on järkeä ravustuksessa ja sitä on vesissämme varmasti riittämiin. Kun yhtä rapua kohti kuluu noin 35 grammaa kalasyöttiä ja maamme vuotuinen rapusaalis kerrotaan tällä, saadaan rapusyöttien käytöksi Suomessa suunnilleen 250 tonnia. Tutkimuslaitoksen koeravustuksissa pysyttelemmekin pakastesärjessä koeravustuksien vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi, mutta vapaa-ajan ravustajille ja mökkiläisille keinosyötit tuovat helppoutta ravustukseen ja kyllä niillä rapujuhlatarpeet pöytään saa.